1957-10-12-05 |
Previous | 5 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mpi sinua. Mutta niinhän liän on
ina. io laP-=esta Jahtien.
rnentmsi kurkkuaan oudosti ku-nn
Tuntui melkein pahalta tuolin
omai^ten rakastava ja hellä huo-ita
• • ^'"^"^^ vuokseen,
fuuten liäri tunsi olonsa jo paljon
mmaksi. t\ hjennettyään suurella
ahalulla ja nautinnolla palvelijan
n huoneeseen tuoman, herkullisen
atarjottimen. Tuo ilkeä ja hivut-tunne
vatsanpohjassa, joka häntä
Uhtemättömästi vaivannut aina sii-
,[j kun hän jätt' laivansa viime sa-ajsa,
oli nyt kokonaan poissa,
iitä kaikesta tuntui kuluneen jo iäi-vaikka
todellisuudessa Elmeri tie-kuluttaneensa
kotimatkaan sata-lupungista
vain viisi' päivää. " "
o alkupäivinä häneltä olivat huyen- .
t laivasta saadut, vähäiset ja viimei-palkkarahat
melkein olemattomi-n
oppumatkan kotiinsa Elmeri oli kä-vt
jalkaisin, pyytäen taloista halon-kuuta
ja muutakin tilapäistä työtä
aan ruokaa ja yösijaa,
lutta hänen täytyi tulla 1
astustamaton koti-ikävä oli jo.Eng-issa
saanut Elmerin pestautumaan
-maahan lähtevään laivaan. Saman
teensä ajamana hän, lopultakin Suo-n
saavuttuaan, sai myöskin pakoit-an
kaipauksen nähdä vielä kerran
insa ja omaisensa.
V ^ ^ ^ * — . -
Iän halusi todellakin vain nähdä hei-katsella
heitä kaukaa, kenenkään
tä hänen lähelläploaan edes tietä-ttä,
kuulla, kunka hänen räkkaim-kotona
voivat ja vieläkö he vihal-nuistelisivat
häntä . . .
\ämä kuluneet vuodet olivat muut-et
Elmerin kokonaan. Vasta elä-kovassa
koulussa kaukana vieräal-maalla
taistellessaan,^ventovieraitten
tylyjen ihmisten ympäröimänä, hän
oppinut ymmärtämään, kuinka vää-jä
ajattelemattomasti hän oli elänyt
aan koko nuoruutensa käuneim-ajan.
Melkein lapsihan hän oli ol-
\'ielä tuon ajattelemattoman rikok-ikin
tehdessään. Vasta jälkeenpäin
oli herännyt tajuamaan senkin te-suuren
häpeällisyyden, j a— ka=^
ut sitä vilpittömäst'. *
Mutta tehtyä ei enää saanut tekemat-äksi.
kotikyläänsä, pitkän jä vaivalloisen
oamisen jälkeen vihdoinkin saavut-
1, sai Elmeri kuulla, että kartanos-vietettin
parhaillaan hänen veljensä
häitä. . ^
Pari hänen tiellä kohtaamaansa pik-oikaa
siitä hänelle kertoi.
Jorin häitä, toisti Elmer aivan
omaamattaan ääneensä. Tuntui omi-elta
ajatella ,että isoveli, josta hän
keskenkasvuisena nuorukaisena
aut, nyt vietti häitään. Minkä nä-uien
mahtoikaan olla tuo tyttö, joka
saanut hiljaisen Jorin n:in kokonaan
uloihinsa? . . ; ^ "
Aivan vaistomaisesti Elmeri oli käännyt
pojista erottuaan tutulle, pienen
'sikön halki kartanoon vievälle oi-
Polulle.
Vastustamattomasti veti tuo omitui-
^^^i"en pakko häntä kotia kohti,
^eilenkään vastaantulematta onnis-j^
in Elmerin saapua vanhalle,- hyljä-myllylle,
jonka ylisillä hän s-tten
"eksi hämärän tuloon saakka, katsella
hieltä, kuinka reki toisensa jälkeen
7' maantieltä koivukujalle ja liu-
' kulkusten iloisesti helstessä piha-
-alje.
p eteiseen kävi yhtämittaa. -
»tenrakennuksen luona riisuivat
m hevosia valjaista ja veivät reet
^"ojaan katoksen aUe.
erran juoksi eräs nuori tyttö pitkät,
palmikot huiskien Elmerin pii-
^^l^n ohitse, myllyn sivuitse keUarl-i
^ ' "^^^^ P*^^^"^ pitkin, niin
L . ' hänen vaaleanpunaisen
• t e e n s ä leveä hehna melkem hi-
CBC.n televisio-ohjelmassa esiintyy joka n^^^ **Tug^
i^-boat Annie Brennan%)ota esittää Mincnm Vrccal ja '^kapteeni' -
< . Horatioj..BBuuUUimviinnkkllee., jioot//aj e«.sWit7t/äI7äÄ Wir/ar/lzt/e^rr $ande: Tiunä^on öhjeinia,
josta voivat nauttia kaikki hamktiuden ystävät.
KIRJ. ANNIE RUISSALO
N-mimerkki "Mainari" mainitsi, että
hän ei ole tietoinen siitä, josko Suomessa
on koskaan ollut orjia, muinaisina-
Kalevalan aikoinakaan ja samalla
hän halusi, että joku Liekin avustaja
selostaisi asiaa. N'inpä uskallan nyt
(uskallettua se kylläkin on) selostaa
mainittua kysymystä.
' Raamatussa puhutaan patriarkoista
ja orjista. Esim. Abraham oli patriark--
ka siksi, että omasi erittäin korkean
iän. Sieltä asti kai se nimitys on. saa^
nut alkunsa. Patriarkka, seudun vanhin
asukas, julistettiin päälliköksi kyläyh-dyskunnassaan.
Häntä tuli kuulla ja
häneltä kysyä neuvoja. Vanhaa pidettiin
silloin viisaana ja vielä meidän pät-vinämmekin
uskotaan vanhan viisauteen,
koska sanotaan, että vanhana viisastutaan.
Tottapa se sitten lienee.
Aina kun kylän hal^tusvirkaan valittiin
uusi vanhan kuoltua, toi tämä tullessaan
uusia hallitusmuotoja ja tapoja,
joita täytyi noudattaa. Hallitsijan
luonteesta riippui minkälaiset olivat
hairtsijain ja hallittavien suhteet. Toiset
hallitsijat nauttivat suosiota, toisia
vihattiin. Mutta sittenkin tuli hallitsijaa
kuulla.
Ajan kuluessa laajeni patriarkkojen
valta ja kasvoi hallittaven pääluku —
muodostui lopulta valtakuntia. Hallitsi
jäin vallanhimo kasvoi ja he väittivät
saaneensa vallan itse luojan kädestä.
Patriarkkaa eli hallitsijaa palveltiin
jumalan sijaisena ja tämä alisti
kansan orjuuteen, kohteli kovakouraisesti
niitä, jotka uskalsivat häntä vastustaa.
Patriarkkojen perheet olivat lapsirikkaita,
lapset laskettiin kymmenissä.
Vaimo oli orja sanan täydessä merkityksessä
ja hänen oli suoritettava kovaa
työtä, joten hän kuoli pian. Pian
ilmeistyi uusi nuori vaimo entisen tilalle
synnyttämään lapsia ja raatamaan,
patriarkan viettäessär herraspärviä ja
eläessä kauan.
Aikojen kuluessa siirryttiin siihen, että
hallitusvalta siirtyi isältä pojalle —
kehittyi hallits"jasuku. Orjat pakoitet-tlin
'raatamaan entistä ankarammin,
jotta voivat elättää koko sukukunnan
— hoviväen. Laiskureiden joukko kasvoi
J a hallitus otti kansalta parhaat
maat, jakaen ne sukulaisilleen, joista
muodostui ylirnystö.
Näissä olosuhteissa kehittyi aristo-paisi
ovea, jonka takana Elmeri viluissaan
ja henkeään pidätellen seisoi.
Vain hetkisen kuluttua tyttö jo palasikin
samaa tietä kuin oli äskenkin kulkenut.
Mutta nyt hän käveli hitaasti ja
varovasti suurta ja painavalta näyttävää
vatia kantaen.
(Jatkuu).
kraatti ja maaylimystö, jotka nykyäänkin
tunnemme perintötiloista, joita
Suomessakin löytyy paljon. iKoreilu-halu
kehittyi hallitse\'an joukon keskuudessa.
Prameutta tehostaakseen pako
lettiin orjat etsimään helmiä ja loistavia
kiviä, kaivamaan kultaa ym. joilla
ylhäiset komeihvat.
Kysymykseen, onko muinaisessa Suomessa
ollut orjia kuuluu vastaus: Varmasti
on. Vaikka kaihleorjuutta ei olekaan
ollut, niin orjuutta muussa muodossa
on ollut, jopa verrattain myöhäiselläkin
aikakaudella. Maaylimystö oli
verovapaa, mutta sälytti raskaan verotaakan
kansan kannettavaksi. Se on
tunnettu asia.
Maaylimystö syyllistyi orjien pitämiseen
hyvin yleisesti pitämällä muona-renkejä.
Muoriarenki sai asumukseksi
jonkin vanhan röttelön eläinsuojien rinnalla
tai takana, ettei ollut herrasväen
silmissä. Muonarenkien ruokaosuus oli
niin pieni, että ainainen nälkä ott^per-heen
vieraana. Kunnon vaatteita eivät
juuri koskaan saaneet.
Sitten oli maaorjuus, josta nimitys
torppari juontaa. Kun kartanon palveluksessa
olleet Mikko ja Mari aikoivat
yksiin leipiin, niin kartanon parooni
osoitti isällistä hyvyyttään uskollisia
palvelijoitaan kohtaan ja tarjosi maata
asuttavaksi jossakin korvessa. Korpi oli
raivattava pelloksi, eikä parooni paljoa
vuokraakaan vaatinut, joten hyvähän
se herra oH, uskoi Matti ja SIATU
Kaadettiin kaskea ja raivattiin korpea
—- unelmoitiin ihanasta ruisleivästä.
Kuluirat vuodet, kymmenetkin, hopeaa
on ilmestynyt torpan raivitajien
korxallisille ja hartiat käyheet kumariksi,
mutta vanhuuden lepoon ei ole
aikaa. Ison perheen ovat kasvattaneet,
mutta tori>an maat eivät ole kylliksi
lepää antaneet, sillä usein syksyisin vei
halla viljan. Seurattiin Saarijärven Paavon
esimerkkiä ja odotettiin parempaa
. . . Lapset olivat menneet maailmalle,
vanhukset olivat yksin.
Kartanossa oli käytävä työssä kaksi
päivää viikossa, kireisimpinä aikoina
kolmena päivänä — torpan vuokrasta.
, Paroonia ei< ^liikuttanut se, jos halla \'ei
torpan viljan. Ei liikuttanut se^ että
uskollisten palvelijain kontissa oli pa-^
lanen pettuleipää ja suolakalaa. Voudin
ruoska oU aina valmis iskemään
laiskottelijaa.
Vielä niuistettanee hyvin Laukon
torpparihäädöt konnuiltaan, joiden liin-taa
on vaikea arvioida, sillä vuosisadat
oli tehty niistä työtä torppien vuokrana,
sillä torpat olivat siirtyneet isältä
pojalle, Omistusokeutta ei ollut, he olivat
maaorjia.
•Kolmas Suomen orjuusmuoto oli se,
että vaimo oli miehensä orja. Mies sai
menetellä vaimonsa kanssa kuten valtias
orjiensa. Vanha tarina kertoo seuraavaa:
/'Mies sitoi nuoran vaimonsa kaulaan
ja talutti tämän kauppatorille
myytäväksi tai tavaraan vaihdettavaksi.
Ilmaantui ostaja ja tarkasteli vaimoa
kaikin puolin, koetellen JM|keasti lihaksia.
Aviomies paljasti va-monsa selän,
osoittaen ylpeydellä arpia, jotka olivat
jääneet miehen piestessä häntä. Sisu oli
otettu pois tyystin. Leskimies tarjosi
vaihtovälneeks] hyvin syötetyn sian.
Kauppa syntyi."
On siis ollut orjuutta Suomessakin.
Kana saavutti USA.n
ennätyksen V
Flemingtonissa Meg-niminen Leghorn-
lajiin kuuluva kana muni 3,62 mu?
naa 365 päivän aikana ja niin saavutti
uuden Yhdysvaltain ennätyksen.
Canadan ennätys tällä alalla kuuluu
fiussars Pride ja Whitecraigs Queen-nimisille
siskopuolille jotka niunivat 360
munaa vuoden aikana. Molemmat kanat
kuuluvat Don Shaverille Galtissa.
Maailman ennätyksen kerrotaan ole*
van brittiläisellä kanalla Duplivate, joka
muni 462 munaa vuodenaikana.
Vuosi päättyi joulukuun 21 pnä. 1952.
a suoran
paivana
Ruotsin Amerikan Linjan taholta on ilmoitettu, e t t ä sen
uusi moottorilaiva Gripsholm tulee lähtemään New Yorkista
toukokuun 24 päivänä 1958 j a saapumaan Helsinkiin
k°!=«kuiin 5 päi^^änä. Matkalla laiva pistäytyy vain
Gothenburgissa, Ruotsissa.
Keholtamme Suomeen ensi keväänä aikovia kääntymään
matkailutoimistomme puoleen ja varaamaan paikkansa
tässä aivan uudessa j a loistavassa linjalaivassa mahdollisimman
aikaisin.
VAPAUS TRAVEL AGENCY
B O X 69 SUDBURY, ONT.
Lauanlaina/ fokalmim 12 päivänä, 1057' Sivu 5
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 12, 1957 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1957-10-12 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki571012 |
Description
| Title | 1957-10-12-05 |
| OCR text | mpi sinua. Mutta niinhän liän on ina. io laP-=esta Jahtien. rnentmsi kurkkuaan oudosti ku-nn Tuntui melkein pahalta tuolin omai^ten rakastava ja hellä huo-ita • • ^'"^"^^ vuokseen, fuuten liäri tunsi olonsa jo paljon mmaksi. t\ hjennettyään suurella ahalulla ja nautinnolla palvelijan n huoneeseen tuoman, herkullisen atarjottimen. Tuo ilkeä ja hivut-tunne vatsanpohjassa, joka häntä Uhtemättömästi vaivannut aina sii- ,[j kun hän jätt' laivansa viime sa-ajsa, oli nyt kokonaan poissa, iitä kaikesta tuntui kuluneen jo iäi-vaikka todellisuudessa Elmeri tie-kuluttaneensa kotimatkaan sata-lupungista vain viisi' päivää. " " o alkupäivinä häneltä olivat huyen- . t laivasta saadut, vähäiset ja viimei-palkkarahat melkein olemattomi-n oppumatkan kotiinsa Elmeri oli kä-vt jalkaisin, pyytäen taloista halon-kuuta ja muutakin tilapäistä työtä aan ruokaa ja yösijaa, lutta hänen täytyi tulla 1 astustamaton koti-ikävä oli jo.Eng-issa saanut Elmerin pestautumaan -maahan lähtevään laivaan. Saman teensä ajamana hän, lopultakin Suo-n saavuttuaan, sai myöskin pakoit-an kaipauksen nähdä vielä kerran insa ja omaisensa. V ^ ^ ^ * — . - Iän halusi todellakin vain nähdä hei-katsella heitä kaukaa, kenenkään tä hänen lähelläploaan edes tietä-ttä, kuulla, kunka hänen räkkaim-kotona voivat ja vieläkö he vihal-nuistelisivat häntä . . . \ämä kuluneet vuodet olivat muut-et Elmerin kokonaan. Vasta elä-kovassa koulussa kaukana vieräal-maalla taistellessaan,^ventovieraitten tylyjen ihmisten ympäröimänä, hän oppinut ymmärtämään, kuinka vää-jä ajattelemattomasti hän oli elänyt aan koko nuoruutensa käuneim-ajan. Melkein lapsihan hän oli ol- \'ielä tuon ajattelemattoman rikok-ikin tehdessään. Vasta jälkeenpäin oli herännyt tajuamaan senkin te-suuren häpeällisyyden, j a— ka=^ ut sitä vilpittömäst'. * Mutta tehtyä ei enää saanut tekemat-äksi. kotikyläänsä, pitkän jä vaivalloisen oamisen jälkeen vihdoinkin saavut- 1, sai Elmeri kuulla, että kartanos-vietettin parhaillaan hänen veljensä häitä. . ^ Pari hänen tiellä kohtaamaansa pik-oikaa siitä hänelle kertoi. Jorin häitä, toisti Elmer aivan omaamattaan ääneensä. Tuntui omi-elta ajatella ,että isoveli, josta hän keskenkasvuisena nuorukaisena aut, nyt vietti häitään. Minkä nä-uien mahtoikaan olla tuo tyttö, joka saanut hiljaisen Jorin n:in kokonaan uloihinsa? . . ; ^ " Aivan vaistomaisesti Elmeri oli käännyt pojista erottuaan tutulle, pienen 'sikön halki kartanoon vievälle oi- Polulle. Vastustamattomasti veti tuo omitui- ^^^i"en pakko häntä kotia kohti, ^eilenkään vastaantulematta onnis-j^ in Elmerin saapua vanhalle,- hyljä-myllylle, jonka ylisillä hän s-tten "eksi hämärän tuloon saakka, katsella hieltä, kuinka reki toisensa jälkeen 7' maantieltä koivukujalle ja liu- ' kulkusten iloisesti helstessä piha- -alje. p eteiseen kävi yhtämittaa. - »tenrakennuksen luona riisuivat m hevosia valjaista ja veivät reet ^"ojaan katoksen aUe. erran juoksi eräs nuori tyttö pitkät, palmikot huiskien Elmerin pii- ^^l^n ohitse, myllyn sivuitse keUarl-i ^ ' "^^^^ P*^^^"^ pitkin, niin L . ' hänen vaaleanpunaisen • t e e n s ä leveä hehna melkem hi- CBC.n televisio-ohjelmassa esiintyy joka n^^^ **Tug^ i^-boat Annie Brennan%)ota esittää Mincnm Vrccal ja '^kapteeni' - < . Horatioj..BBuuUUimviinnkkllee., jioot//aj e«.sWit7t/äI7äÄ Wir/ar/lzt/e^rr $ande: Tiunä^on öhjeinia, josta voivat nauttia kaikki hamktiuden ystävät. KIRJ. ANNIE RUISSALO N-mimerkki "Mainari" mainitsi, että hän ei ole tietoinen siitä, josko Suomessa on koskaan ollut orjia, muinaisina- Kalevalan aikoinakaan ja samalla hän halusi, että joku Liekin avustaja selostaisi asiaa. N'inpä uskallan nyt (uskallettua se kylläkin on) selostaa mainittua kysymystä. ' Raamatussa puhutaan patriarkoista ja orjista. Esim. Abraham oli patriark-- ka siksi, että omasi erittäin korkean iän. Sieltä asti kai se nimitys on. saa^ nut alkunsa. Patriarkka, seudun vanhin asukas, julistettiin päälliköksi kyläyh-dyskunnassaan. Häntä tuli kuulla ja häneltä kysyä neuvoja. Vanhaa pidettiin silloin viisaana ja vielä meidän pät-vinämmekin uskotaan vanhan viisauteen, koska sanotaan, että vanhana viisastutaan. Tottapa se sitten lienee. Aina kun kylän hal^tusvirkaan valittiin uusi vanhan kuoltua, toi tämä tullessaan uusia hallitusmuotoja ja tapoja, joita täytyi noudattaa. Hallitsijan luonteesta riippui minkälaiset olivat hairtsijain ja hallittavien suhteet. Toiset hallitsijat nauttivat suosiota, toisia vihattiin. Mutta sittenkin tuli hallitsijaa kuulla. Ajan kuluessa laajeni patriarkkojen valta ja kasvoi hallittaven pääluku — muodostui lopulta valtakuntia. Hallitsi jäin vallanhimo kasvoi ja he väittivät saaneensa vallan itse luojan kädestä. Patriarkkaa eli hallitsijaa palveltiin jumalan sijaisena ja tämä alisti kansan orjuuteen, kohteli kovakouraisesti niitä, jotka uskalsivat häntä vastustaa. Patriarkkojen perheet olivat lapsirikkaita, lapset laskettiin kymmenissä. Vaimo oli orja sanan täydessä merkityksessä ja hänen oli suoritettava kovaa työtä, joten hän kuoli pian. Pian ilmeistyi uusi nuori vaimo entisen tilalle synnyttämään lapsia ja raatamaan, patriarkan viettäessär herraspärviä ja eläessä kauan. Aikojen kuluessa siirryttiin siihen, että hallitusvalta siirtyi isältä pojalle — kehittyi hallits"jasuku. Orjat pakoitet-tlin 'raatamaan entistä ankarammin, jotta voivat elättää koko sukukunnan — hoviväen. Laiskureiden joukko kasvoi J a hallitus otti kansalta parhaat maat, jakaen ne sukulaisilleen, joista muodostui ylirnystö. Näissä olosuhteissa kehittyi aristo-paisi ovea, jonka takana Elmeri viluissaan ja henkeään pidätellen seisoi. Vain hetkisen kuluttua tyttö jo palasikin samaa tietä kuin oli äskenkin kulkenut. Mutta nyt hän käveli hitaasti ja varovasti suurta ja painavalta näyttävää vatia kantaen. (Jatkuu). kraatti ja maaylimystö, jotka nykyäänkin tunnemme perintötiloista, joita Suomessakin löytyy paljon. iKoreilu-halu kehittyi hallitse\'an joukon keskuudessa. Prameutta tehostaakseen pako lettiin orjat etsimään helmiä ja loistavia kiviä, kaivamaan kultaa ym. joilla ylhäiset komeihvat. Kysymykseen, onko muinaisessa Suomessa ollut orjia kuuluu vastaus: Varmasti on. Vaikka kaihleorjuutta ei olekaan ollut, niin orjuutta muussa muodossa on ollut, jopa verrattain myöhäiselläkin aikakaudella. Maaylimystö oli verovapaa, mutta sälytti raskaan verotaakan kansan kannettavaksi. Se on tunnettu asia. Maaylimystö syyllistyi orjien pitämiseen hyvin yleisesti pitämällä muona-renkejä. Muoriarenki sai asumukseksi jonkin vanhan röttelön eläinsuojien rinnalla tai takana, ettei ollut herrasväen silmissä. Muonarenkien ruokaosuus oli niin pieni, että ainainen nälkä ott^per-heen vieraana. Kunnon vaatteita eivät juuri koskaan saaneet. Sitten oli maaorjuus, josta nimitys torppari juontaa. Kun kartanon palveluksessa olleet Mikko ja Mari aikoivat yksiin leipiin, niin kartanon parooni osoitti isällistä hyvyyttään uskollisia palvelijoitaan kohtaan ja tarjosi maata asuttavaksi jossakin korvessa. Korpi oli raivattava pelloksi, eikä parooni paljoa vuokraakaan vaatinut, joten hyvähän se herra oH, uskoi Matti ja SIATU Kaadettiin kaskea ja raivattiin korpea —- unelmoitiin ihanasta ruisleivästä. Kuluirat vuodet, kymmenetkin, hopeaa on ilmestynyt torpan raivitajien korxallisille ja hartiat käyheet kumariksi, mutta vanhuuden lepoon ei ole aikaa. Ison perheen ovat kasvattaneet, mutta tori>an maat eivät ole kylliksi lepää antaneet, sillä usein syksyisin vei halla viljan. Seurattiin Saarijärven Paavon esimerkkiä ja odotettiin parempaa . . . Lapset olivat menneet maailmalle, vanhukset olivat yksin. Kartanossa oli käytävä työssä kaksi päivää viikossa, kireisimpinä aikoina kolmena päivänä — torpan vuokrasta. , Paroonia ei< ^liikuttanut se, jos halla \'ei torpan viljan. Ei liikuttanut se^ että uskollisten palvelijain kontissa oli pa-^ lanen pettuleipää ja suolakalaa. Voudin ruoska oU aina valmis iskemään laiskottelijaa. Vielä niuistettanee hyvin Laukon torpparihäädöt konnuiltaan, joiden liin-taa on vaikea arvioida, sillä vuosisadat oli tehty niistä työtä torppien vuokrana, sillä torpat olivat siirtyneet isältä pojalle, Omistusokeutta ei ollut, he olivat maaorjia. •Kolmas Suomen orjuusmuoto oli se, että vaimo oli miehensä orja. Mies sai menetellä vaimonsa kanssa kuten valtias orjiensa. Vanha tarina kertoo seuraavaa: /'Mies sitoi nuoran vaimonsa kaulaan ja talutti tämän kauppatorille myytäväksi tai tavaraan vaihdettavaksi. Ilmaantui ostaja ja tarkasteli vaimoa kaikin puolin, koetellen JM|keasti lihaksia. Aviomies paljasti va-monsa selän, osoittaen ylpeydellä arpia, jotka olivat jääneet miehen piestessä häntä. Sisu oli otettu pois tyystin. Leskimies tarjosi vaihtovälneeks] hyvin syötetyn sian. Kauppa syntyi." On siis ollut orjuutta Suomessakin. Kana saavutti USA.n ennätyksen V Flemingtonissa Meg-niminen Leghorn- lajiin kuuluva kana muni 3,62 mu? naa 365 päivän aikana ja niin saavutti uuden Yhdysvaltain ennätyksen. Canadan ennätys tällä alalla kuuluu fiussars Pride ja Whitecraigs Queen-nimisille siskopuolille jotka niunivat 360 munaa vuoden aikana. Molemmat kanat kuuluvat Don Shaverille Galtissa. Maailman ennätyksen kerrotaan ole* van brittiläisellä kanalla Duplivate, joka muni 462 munaa vuodenaikana. Vuosi päättyi joulukuun 21 pnä. 1952. a suoran paivana Ruotsin Amerikan Linjan taholta on ilmoitettu, e t t ä sen uusi moottorilaiva Gripsholm tulee lähtemään New Yorkista toukokuun 24 päivänä 1958 j a saapumaan Helsinkiin k°!=«kuiin 5 päi^^änä. Matkalla laiva pistäytyy vain Gothenburgissa, Ruotsissa. Keholtamme Suomeen ensi keväänä aikovia kääntymään matkailutoimistomme puoleen ja varaamaan paikkansa tässä aivan uudessa j a loistavassa linjalaivassa mahdollisimman aikaisin. VAPAUS TRAVEL AGENCY B O X 69 SUDBURY, ONT. Lauanlaina/ fokalmim 12 päivänä, 1057' Sivu 5 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-10-12-05
