Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 1, 1951

              (KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI)
•LIEKKI, the only Pinnisli literaryweekly in Canada
Publi3hed and printed by the Vapaias Publishing Company
Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
R^istered at the: Post Office Department, Ottawa, as
secpnd class matter. •• •
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantain^., 12. sivuis.ena,
isisaltäen parasta kaimokirjallista ja tieteellistä' luettavaa.
: - •••^SLAUSmNNÄT: • : YMBYSVM/EOmmV' '
1 vuosikerta
6 kuukautta
3 kuukautta
. . . . . .$3.50
2.00
1 vuosikerta '. .'.'.*.\... .$455"'
6 kuukautta ..' ^JäQz
LTUOsikerta .........".$5.00 6 kuukautta 2.'?5
ULMOITUSeiNNAT:
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoij^us $3.00. Kuor.
lanahilmöitus $3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50.
^ikoishinnat pysyvistä ilmeitUksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Kaikki Liekille tarkoitetut anaksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company. liiPitted.
Kustantaja ja painaja: Vapaus publishing Company Limi-'
ted, 100-102 E3m Street West, Sudbury. Ontario.
Toimittaja: J. W. Saari,
Uekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
. L I E K .
J u u to
Taas tänä työn|>äivänä, onikä on ensi maanantaina, kokoon­tuvat
tämän mantereen työtätekevät ihmiset kulkueisiin, koko­uksiin
ja mielenosoituksiin, ilmaisten kunnioituksensa työlle,
kaiken olevaisen luojalle. Tämä on olliit tämän^mä^^
työväen totuttu juhlapäivä jo 69 vuoden ajan,' sillä nimittäin
69 vuotta sitten järjestettiin ensimmäineii työnpäivän marssi
New Yorkissa, tarkemmin sanoen syyskuun 5 paiyähä, 1882.
Kului kuitenkin kaksitoista vuotta, ennenkuin työnpäivä ju­listettiin
kansalliseksi juhlapäiväksi Yhäysva!loissa. ;
Työnpäivän Vietto on Canadassakin melkein yhtä vanha
k-uin Yhdysvalloissa. Nykyään työnpäivä pn vii^llinen juhla­päivä
ja se on «riköisesti työväen juhla, jota viettää järjesty­nyt
työväki kaikkialla.
Työväellä onkin syytä juhlia työnpäivää, sillä on aivan oi­kein,
että työlle on omistettu yksi päivä vuodessa, koska työ
on juuri se, mil^ä on lUpnutkälkeh näkyvän tä^ä maa^
Se <m valmistanut kaikkein nerokkaimmat koneet, jotka
mistavat hyödykkeiltä ihi^ Maitta samalla pn
valmistanut myöskin tehokkaimnriät murhakoneet, jotka niit­tävät
kuolemansatoaan sotakentitlä.
Työväki voi myöskin lakata valmistamasta tuhoa tuottavia
•välöi^itä ja ryhtyä yksinoipaan rauhanomaiseen työhönJ~Sik|i;^
junri tulisikin tänä työnpäivänä työläisten kä^^
tää huomionsa ja toimintansa enn^käikkea fa^ hy^i^si,
koska siihen ovat Jcaikki edellytykset juun työvaeliär' Kfäih
ollen työnpäivän juhlista tulisi nluodostua valtavat rauhanjuh­lat,
joissa työväki ottaisi päättävän asenteen sotaa vastaan ja
rauhan iMiölesta..: Vain tavalliset ihmiset, työtätekevät ilimi-setj\'
orvät estää sodat ja kääntää työn tuo^non räubahömai- .
sille urfile.: Toivottavasti he (pää^imt" tä^ä kysymyksessä
yksimlelisyyteeö ennenkmiiv on liian myöhaist^ sillä sodan
piihkeämiheh saattaisi aikaan {Mrnttäv^
«maUihassa. Timä tuho ei ^ästä ketään, sillä j^ihmi ei kat- -
,••^lo^sitäi•:kehen^:tuhoäa.•;^'-^•:^^:•^^^^^ ' - >. - .
MRS. STIINA PESONEN, Beaver La-keltoy
täytti 80 vuotta elokuun 25 p:nä.
Hän on monivuotinen Uekin avustaja,
kirjoittanut nimimerkiUä '^Haikaralai-van
kapteeni'*. . .
Omaiset ja sukulaiset sekä JLkkin ys­tävät
onnittelevat SO-ifuotismerkkipai-vän
johdosta.
Kirj. ULLA
KESÄÄ m maailma tulviUqan
ja vihreää tiekin.
On aurinko ruudusta heittänyt
sisään kultaisen liekin. , ; ;
Ja aatos mun kesässä taivaltaa^
ulos luontoon se viekin.
Öi tule! Suhsja ei muistella voi,
latdetaan quriftkom
Onnesta^ rauhasta kerrotaan,
hetkistä onnekkaista.
Ei muistella talven suruja,
ei huolia kohtalon laista/
Metsän puut nefijentavat meille
tutmi lailla kättään.
TyytyväisnäiOnnellisna
istun päälle inättään.
HYLJÄTYN LAUiLU
01^ iimsä, missä on ystäväin
kulkeeko hän tänne päin?
Oi lausu, lausu, lintunen,
johda mitä luokse sen.
Oi miksi, miksi riensit pois,
etkö sä jo" tulla vois?
Vai saänenko sua öUenkaän,
nähdä enää m^i^nkäah?
Vaan dnifun huoli surräkaäh,
vmkkaiempemhyljälään. -
Onimn omilla -sydän kylT,
sydäa tazskka^ hyljätyn. '• ' '
MUISTATKÖ VIELiI.
t^öhpäiTO^^ ar^kkaätti^tipt takanaan Päättävästi
yMirii^iesU ov^t työläiset ta^tejit^t 8>tunjdkn ^työpäivän
puoleisia jä Me ovsrt seini voittaneet. J<» taistelu kohdistuisi yh­tä
paätiäVästis^^ tidioa "iltaan, saiin
tmikäaii fittähti maailmassa ei voisi (^tää työväkeä siiöäomns^ - ^ O/ nrz^idsai^, oi ystävmn,
tuöiasta. Taistelu sotaa vast!a^ öii sitä tehökkäampa&^ anitä ' '^-unlzmta tuimat
&mireiälftat Joukot tähän täisteiuuii osallistuvat. Tulok^t . mu kaum kuin v-erem^lämtpJn-on,
oVät sita paremmat, mitä suuremmat joukot käsittävät sota- ' omistan sinm. '
\^taisen taistelun tärkeyden. .
saataVäitäyddlisesti käsittämään, W^ heitä ja koko ih-iniskiintaa
odottaa, jos sodan peikot saavat tahtonsa ajetuksi
5äpi. Kun kaikki sen käsittävät, niin sodanvaara poistuu ja
ihmiset voi\'at vapaammin hengittää ja suunnitella tulevai­suuttaan.
Olkoon siis tämän työnpäivän tunnuksena ^afttelu sotaa
vastaan. Se on ainoa tunnus, millä tänä päi\'äna on jotain
äierkitystä. Kun jokainen osaltamme teemme tehtavämine
Tämän tunnuksen hyväksi, niin voimme o!la vakuutettuja, et-
3ä sodanlietsojat eivät saa tahtoansa läpi, vaan maailma ja ih­miskunta
säästyvät siltä tuholta, mitä niille \'almistetäan.
Mettäkääiimie siis työnpäivää rauhan merkeissä. l»uhu-staamnie
rauhan tärkeydestä naapureillemme ja työtovereil­lemme.
Yhteis\x)imin voimme turvata rauhan.
f grilli fsa-
Kirj. prof. B. D. Kosambi
n-
Muistatko Olan vielä sen,
kun vasvtdinme unelmiin,
kun loiske rannan rakkaMn,
sai meidät suudelmiin?
Pois kuljin kotirannoilta,
jäi sinne mzm ystäväin.
Vaan joskus niuislot entiset
ne lämmittää sydänlain.
Pehmeät matot käy\'ät pöyhkfeiksi jä-niiden
värit kirkkaiksi, jos niille ennen
lakaisemista sirotellaan karkeaa suolaa
tai kosteita teelehtiä.
Tässä-kirjoituksessa-tunnettu intialainen oppic^t
ilmaisee varsin ajankohtaisen mielipiteen, irankä mu
kaan varmin tae rauhan säilyttämisestä olisi
suurvallan välinen rauhansopimus ja tässä.olisi
^- ' 'lialla suuret mahdollisuudet toioiia aloitteeatekijäiiä
^y^piSTYNEip"EN KansaW YK:n ensiannäinen
, ja tärkein.tehtävä olisi uuden sodan estäm^ Se,-että
se tämän .tehtävän ratkaiseims tähän mennessä on. täj:del-lisesti
epäonnistunut, p^^^^^ '"/'"^'
yiimeisin sen suonttama '%tkaisu'^^^^^^^^^
lukeminen, joka täysin julkisesti julisti ohjelmanaan mSdolli.
simman suuren ihmismäärän ;hä^ Kenraairäac-
Arthurin kokp strategia on todellakin osoittanut, että häntä
eivät kiinnpsta edes hänen oman armeijansa kaatunee^ Mac-
Arthurin' käsitys "rauhasta" on toteiitettu hautausmailla ja
' autioitetuilla kentihä. Hän tarkoittaa sitä rauhaa, jolla hän
tulisi lopettamaan kolmannen maailmansodan. /
Meillä intialaisilla on valtionaies, joka päinvastoin kiiiii tä­mä
amerikkalainen kenraali on moninaisesti edistähxi; todel­lista
rauhaa, nimittäin pääministerimme Pandit Nehru. Hä-
" nen vastalauseensa YKn päätökseen, jossa julistettiin Kiina
'%ökkääjäksi", on kieltämättä estänyt
ma;Sta uuden maailmansodan taisteli^ikaksi. jo aikafsem-
•niin oli Mnen lausuntonsa ätomipömnMsta;^j ei oihit'mi­tään
vääriii tulkitse*msen'inahdoUisuut^ aiheuttanut olen-naisesti
sen, että presidentti Truman ei uskaltanut ottaa Vas­tuulleen
atomipomniin käyttämistä ensimmäisenä, vaan ^iir^i
sen MacArthuriile, joka puolestaan taas työnsi sen takaisin
Trumanille. V" -
•Riittääkö tämä kolmannen maailniansodan vaaran pistä­miseksi?
Luonnollisesti ei. Se ei edes riitä pakottamaan
YKta palaamaan sen omien sääntöjen periaatteelliseen ja kir-
:jaimelliseeh noudattamiseenkaan. Kprkeintaän se riittää an-ta/
maan tälle ylevälle järjestölle aihetta pitkälliseeätiitki.
mukseeh, mitä laillisia selityksiä miahdolliiesti voitaisiih löy­tää
sellaiselle, mikä todellisuudessa jo oh selvästi sotaa.
Kolmannen maäitihansodan estämiseksi tä3rtyy ryhtyä toi­senlaisiin,
painokkaampiin jä samalla laajempiin toimehpitei-siih.
Juuri Intian tulisi tässä ottiaa aloite, sillä uusi sota hä­vittäisi
lopullisesti kaikeuj mitä maamme talouselämästä on
jäähyt jäljelle. Kain vaädiöime Intian pu
me ttee sitä ainoastaan siksi, että kansamme ravinto on riippu­vainen
vieraista kansakuhnista, jotka ovat,meistä henkisesti
ja maantieteellisesti suunnattoman .etäisiä. Sellainen asema,
jökä antaa mahdollisuuden luovuttaa tai kieltäytyä luovutta­masta
jollekin kansalle s6n eiihtarpeita, on ase, jolla voi pa­kottaa
tämän kansan toiminiaah vastoin omaa tahtoaan, hiin,
jopa tukemaan vierasta sotaakin.
Sota, jcmka puhkeaminen nieitä uhkaa, tulisi olemaan kah­den
toisilleen vastakkaisen aattgeh välistä sotaa. Päävastus­tajat
tulisivat olemaan: kapitalististen maiden USA ja sosia­lististen
maiden puolella Neuvostoliitto. Sensijaan on aivan
mahdotonta kuvitellakaan, että joku erimieiisyys jomman­kumman
pääldrin omassa keskuudessa voisi johtaa maail­mansotaan.
Siitä seuraa, että ennen kaikkea täytyj^ estää si3-
dah puhkeaminen. mplempien päävaltiöiden tai tärkeimpien
liittolaisten välillä. Sentähdeh on tehpkkaih keino kolman­nen
nuiailmansödan' estämiseksi r a ^ solmianii-nen
rnolempieh pääleiri^^^
Täirä t ä ^ a palautettaisiin =^ksimi)elisyys^ joka oiiip^s-
IDeriaate, jölla Ä n tulisi 4pimiä. Jos^öliu s%valloista-^^^^^
täytyiiiiottaniaäta osaa täiiaista:r^aÄ Y^limistäe-
,vaan <kpnferanssön, j^^ >iäetyiä
xm^doliisenä hyökkääjän^^^ - • '
. Intia «i kui^ kummankaahaleinn p^ Se on alusta
alkaen ilmaissut haluavsuiisaT puolueettomuutta ja raiiäa
.YKn jäsenvaltioiden kesktti. Jtiuii siksiv se ojiaÄ-^
rt^aytijänä Ja v^dotbmä^ tarkkailpa^
.tuollaisen rat^hsopimuksen sölmiamisfösa. Intia voisiin
. hbittaa yksityiaä yaftioita ia^ edustajiaan
maksamme pidMtävään konfereh^iiii-' -^li tehtä^^
mSisSella sellainen rauhs^opin^
tavat maat voisivat yhtyä, imitta joka e^^^^
suutelan tulisi allekirjoittaa. Intian pääministeri NdiÄ.
joka jo on suorittanut siiuria palveluksia rivihän saavuttami­seksi,
olisi oikea-mies kutsumaan osanottajat tällaisen »po­rauksen
solmiamistilaisuuteen. -
Jo YKta perustettaessa oU selvää, että viisi kansakuntaa
muodostaa suurvaltojen piirin, himittäm USA, Neuvostoliitto,
Iso-Britannia, Ranska ja ^iina. Maaihnan Rauhanneuvostoa
Berliinin vetoomus viiden suurvallan keskeisen rauhansopi­muksen
solmiamiseksi edellyttää myös juuri nämä kansakun­nat
suurvalloiksi. . -
'Intian yleinen mielipide on tietoinen ilmeisestä ja viitto­masta
uuden maailmansodan vaarasta. Jopa niidenkia Po­rien,
jotka voivat toi\^oa hyötyvänsä, uudesta ^
.-nyönnettävä, että tuollainen hyöty olisi vain ^"^^^^^^jj^^,
se ei voisi olla sen paremmih maallemme kuiri heille «t^s
kään pysyvää. Mutta tuollainen negatiivinen ja passinrine
Laimiätsäm« syyslmtm I piivasm. 1951