1949-06-25-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Tunnetun suomalaisen runoilijan,
jjatri V alan kuolemasta oli kuinnut _
toukok. 2S p:nä 5 vuotta. Runoilijan
kehitystietä kuvailee *Terä"-lehdessä
Kaarina Xurnii seuraavasti:
Katri Vala, viralliselta nimeltään
Alice Heikel os. Wadenström syntyi 11.
9. -01 Muoniossa, metsänhoitajan 4yttä-rerta.
V. 1919 hän tuli Porvoon Suomalaisesta
Yhteiskoulusta ylioppilaaksi ja
V. 1922 valmistui kansakoulunopetta-.
'jaksi. -
Katri Valasta on kirjoitettu "paljon
joko ylistäviätai väheksyviä lausuntoja.
Mutta hänen tuotannostaan ei ole olemassa
perusteltua marxilaista arviota,
jota kipeästi kaivattaisiin- •
Katri Valah"-fehMifiiifia3§a^= t e ^
"Kaukainen 'ptititarM'',^ "ainein bvi'^- ^^-^ • v
Minulla on miljoonien suuri yksinkertainen
kärsimys:
voi, että dämä olisi kuolemaa
parempi!
Me jotJ^a synnyimme rakastamaan
elämää —
katsokaa lapsiemme olemisen
riemua —
meidän kärsivällisj^emme on
astunut
yli vihan rajan.
Vuosisatojen nälkä paistaa
silmistämme,
unemme ovat levottomat ja veriset.
Ihmisppjan ruoska on valmis,
se viuhuu suunnattomana saalistajain
(Hraiispojan Tuoska)
"Maailman aamussa,
. jqs^ hunajankeltaiset autot
kiidättävät tuoksuvaa leipää,
-npstakaamrrie päämrne
tarttukaamme luojan käsillämme
tyynen ylpeästi elämään-
Maailmaji aamu on meidän!
-Aamun leipä on meidän!"
V (Maailman aamu y
Katri A^^ala ennusti myös fasismin tuhon
viimeisessä runossaan "Ilmestys-ja
"Maan laitutiUä" ovat ns^^
tisen suuntauksen muodpUista kokeilua. Katri Vala lähestyi näinä aikoina
Hänen runokuvissaan ovat voimakkaan työväenluokkaa. Hän asui 30-luvulla
dsoottiset värit; "Riindflijäh kosmilliset
runokuvat ovat siloiteltu ja, maa-lauksellsien
kauniita:; rHäk^n fenomenaalinen
mielikuvituksensa I p M i mitä
ibDeellisimä väriloistoa,^^ lämpöä
ja hienostunutta. aistiHisuiitta. Mutr
(a hänen runonsa ovat,
Rönoilija pakeni yhtd^kuimällista pai-
Bestusta,; 1930-luvun taiantum
oinaan viehättäypö nmdma^ina^
Painostavimpina J a p. u
Katri Vala, kultienkin .teki ratkaisevan
valintansa. Ne olivat .a^oja,J^^^ fasismi
nousi valtaan Ss^^sassa jä Su^
iiäytti suistuyan; ., fasistista
Rjiinentolaisuuden iuiJp^ö. Runoilija
liaäsi ja huomasi velvollisuutena
telskunnallisena ihnoisenä ja taiteilijana.
Hänestä tuli yhteiskuniuUinen ru
ilunisyyden julistaja ja taistelija. , Ha^
nen rakkautensa äfaani^untaa^^
sallinut toiinettQniuvt^ >raw- alkoi
ninoillaan. moskia niitä'
jotka näihin !^ aikoäunv nousivat esiin
kaikkialla.,o .'^^^^^^
"Mjnulla^-ei <4e mitä^
. r-^.•v•v••^•^:;^^lEäraI|iystä•'
Sörnäisissä vuokrakasarmissa, jossa hän
joutui seuraamaan työläisten äi&aria
kärsimyksiä työttömyyden ja pulan kourissa.
Hän näki, miten vaikeata ja
ilotonta elämää työtätekevät joutuivat
viettämään, miten heidän lapsensa olivat
~ nälkäkuoleman, partaalla. Mutta^ Katri
Vala ei suinkaan ajatellut, että tällainen
nurinkurinen olotila oli luonnon
. laki. Hän itajusi yhteiskunnallisena ihmisenä
kaiken johtuvan kapitalistisen
. yhteiskunnan mädännäisyydestä. Kuinka
liikuttavasti hän lämminsydämisenä
äitinä ikuva^aan^työläidastra kesää
-'Sörnäisissä. /
"Sinun kasvosi, pikkuveli,
on laihat ja totiset.
Kesä on, jo tuoksuu asfaltti,
luo varJOT seinät kiviset.
. .: Ko\an ahtaas
> kaäun tonnit ylles saat.
Edes uneksia voitk^^
. ..j^^^ iuityt ja haat?
kaupungisosaoxm
- :vaihk^^
dröttänyt vehmautta
; missä talot on tyhjentyneet
näin kesäks, kun paremmat ihmiset
on maalle matkustaneet."
' V (Kesä Sörnäisissä)
Katri Vala olisi todellisen ihmisystävän
rakkaudella halunnut lievittää sor-relujen
pohjattomia kärsiriiyksiä. Hän
tuntee kuitenkin voimattomuutensa tämänlaatuiseen
jättiläistehtävään ja
luönnehtij kykynsä epäitsekkään vaati-,
mattomasti:
"En ole lipunkantaja, ^
en kotkaiisydäminen tiennäyttäjä •
matkallann"e aamun maahan.
Olen virran partaalla paju,
jonka lävitse tuulet puhaltavat, •
josta maailman kapinnallinen henki'
taittaa yksinkertaisen pillin
soittaakseen sävelmän, v' -
jossa on myrskyä,^ tuskaa, rakkautta
ja hiukan aamunsarastusta."
(PajupiUi)
Vuosikymmenen lopussa raivoaa taantumus
yhä kiivaammin ja toinen maaH-maiisota
syttyy. Katri Valan omaiset
ja ystävät ovat vangittuina hänen it- ja p^tts^n luvoituksdlisistfi^^^^.^^
sensä kamp{)ai]les^ tautinsa kan^^^t^^ se,'ett»
elämästä ja kuolemasta. Sodan r u y Q r . - h^
tessa, poliittisen painostuksen käydesä. : ilmaistaan u%in epärealistisd inoder-yhä
uhkaavammaksi ja riinoUijan eläes- natisen runoniuodons^^^^^
sä >neraalla maaUa kasvaa f a s r ^ ' 4 ^ on par-
^^Maan ja taivaan täyttää taisteluiden
kumu
ja linnut sotapäälliköiden lihaa
. - - ^ - ^ x - ^ / v - . : ^syövät, '
körf XääMer Pefo iyöstään ^ -:
syvyyteen.'* ?
Katri Vala kasvoi jaUcuyasti 20-luyun
'^'taidetta taiteen vuoksi" runoilijasta
30-lttvun. fasisminvast2Useka runoilijaksi.
Hänen suurta edistyksellistä
{merkitystään el voi tehdä tyhjaUksi se,
että ; hän ei vielä . Ioppu»koinaankaan
täydellisesd v;3{>autunut. uskonn^^
toivo uhmaksi fasismia vastaan.
"Tuskan mustissa liekeissä, '
valitusten meressä,
karaistuvat kärsivälliset ^dämet,
terästyvät viljelijäin siiinaavat iadet
kumeaan uhkaan,
puiidistavaan hävitykseen.
Ajatukset kiertävät maata
kuin linnut psdavaa
tähyten pesien tuhoojia^ '
huutaen taistelun kovan lauluh.'*
(Pe^uu paUta)
* a t d l ^ l a Jauloi runoilijan ennustus-kyvyllä
kmtenkin -noaaihnan aamusta.
b^mmat taistcJurunonsa omistanut,
kunnioittaa häntä ennen kaikkea ru«
miUijana, joka lähi^tyi jatkuvasti työ*
vjäehluokkaa, keUttyl synkkäii
sen fasisniinyasttusten^^^^ £^^^^ jä toiveiden
suureksi tulkitsijiEdksi.
Tähän asti on ^^^^
.\- Intian luUlitu^ieli, mutta Intian kansa
OB luonnollisesti 4y]Iästynyt siibeii,^ kit-
.. ten sjg -kyllästyi En^anoin iioaiaitoon.
I m i a s ^ l M i l ^^
«ttf, ja niistä on «yt; Valittava yksi
tapaukseen, jossa 8 M»otiaÄ-tyttö työskenteU.4H*o päivän 3uus, jota mitkään ulkoa tulevat vaikutteet eivät pystyneet^^i^^
«pÄervedlisessä^olosiAteis^^ on ^ k ^ u k s ^ . siUa-monet^^
dttttulitifcfcidaatife^hinnaiL .jcssaoK seHaista vakavaa a ^ ^
Komissionjäsenet joutuivat n *^
asuivat m a a k v o j ^ T j a ; s ä l ^ , "Ennen vallankumousta, alkoi hänen r^aorttinsa, Uon-
Alilla. Maaseudulla .sMvat talonpojat usein l u ^ tietämätön orja. — Intian jjaisten
>nykyineh asema muistuttaa elävästi Mongolian naisten aseniaa
ennen vallankumousta, mutta ryt on Mongolian kansantasavallassa
kasvanut uusi n a i ^ l v i , jokaei omak<^itaisesti tiihne
nälän kirousta, köyhyyttä ja tyytymättömyyttä. Tämä uusi
naispolvi osaHistuu ripeästi maan pdiittiseöi, taloudelliseen
ja sivistykselliseen rakennxistyöhön.
Soukhebatoiyne lanjiman raportti antoi värikkään kuvan
Mongolian kansantasavallan kehityksestä vallankuiäoi&sen
jälkeen. Maftl»^^l^"k«»in«t kMk<Mstavat, uusia kaiyuiiitjeja ja
_ teolKsutisyhdyskuntia nousee kaikkialle-. EniiCT vaUanku-
Budapi^stin'kongressissa I n ^ naisten Wustaja iopetti -mousta « Mongoliassa öUut ainoatakaan teatteria, elrftuva-teattcria,
kirjastoa ja nykyaikaista saaraalaä. Nyt niitä oli
jo runsaasti kaikkiaäa ja uusia perustetaan lakkaatnatta.
: Naisten tasa^arvo ei myöhään ole jäamiyt kuolleet
kiqaiineksi vaaiLuskoibattoifta» nopeasti naiset ovat otta^
^neet paikkansa k^idHa elämän aloilla. Esim. 30% Jtorkea-ioulujen
oppilaista «m tyttpjä. ^
.' i iLasten seimiä ja päiviUtoteja nousee kaikkialle, samoin
isaiiaaknta ja elcppkoteja» jossa kansalaiset saavat hmtda ja
virkistystä työnsä lomassa. v .
l ;i^fQngdiah naiset' evät
, riaan muissa maissa, r Paits moraalista tukeaanvk^QUIle va-
Moi^oiäoidk^^U^^ ja kansanvallan puo!esta.taistä^^
^^^^pvbm^^ Aaaanrnamen on heianiqrt. Hanreimnemiakkolmi^
J ä » ^ t Ä ^ ^ ^ « t t a v » . i t o e ^ muuria y o ^ t ä ä n ja raivaa tietään ^-
2/ä sadosta maanomistajille vuokrana, usein he itse voivat
^Ödä vain joka toiron päivä.
Intian väestön «ncnmMStöllä«i ole edes joka päivä kou-
»Uista riisiä (heidän; pääravintonsa) .{»ivalliseksi,. eikä kan-
^ palaa lastensa verhoksi, ja kuHehkin englantilaiset
kuljettavat koko ajan tiisiä ja puuvillaa maasta, .
Virallisen tila5t<Hi mukaan kuolee 40 pros. Intian asukkaista
alle. is vuotiaina, k e^TJkä on n. 26 vuotta. Vertäflun
vuoksi ArtH mainita, että «sglantilaisten keski-ikä on 58 vuotta,
^y^valtojen valkoisia iratötön keskir&a ^9 vuotta.
'Yrttinsä sanoihin:
''Erikoisesti «91 h n ^ ^
^'^f^ ei ole p o i i i l o ^ ^ saa^vaKtä atviö-
^'^^^^t^, vanhei»mat'idE!^at^>^
Ändulaki kidtää avioerim. / -
Niin icanan kuin.: inaaÄ%i^
P 3 ^ ^nnagaaiyj^^yrhft^kir^^
voida poistaa; saDMttnreti^i^
™aa voidakolK^taa^MÄn Siksi iäiset
suureeeviprioui^iitf-UittjF^
1 ^ pyitivät >nu)fiMio6taiäafln ^tepk^^
kuleksi. Tästä asiasta
käydään, nykyisin kiivasta kifetaa Intiassa,
jossa joukkojen liikehtiminen on
nykyisin niin valtavia ja ienteellinen. Jotkut
väittävät, että^nglanti tulee s ä i^
mään kuitenkin toisena suo^ttuna kielenä,
ainakin ns. hienoston piireissä, koska
siihen on vuosien kuluessa totuttu.
Onhan se ollut asemassaan lähes 200
vuotta, jonka 'ajan Englannin imperia-llsnii
piti tuota satuipaista maata rik-katiksiensa
ikqisena lähteenä.
Hindustani-^kieli, joka on vanhan
sansktiitin ja persian kielen sekoitusta
ja jota puhuu . )äbes puolet' kansasta,
isaattaa tulla kansakunnan «nsi kieleks
i Sitä ymmän«tään laajaltr,^ j se
tulee itthtävästlolenmn kofdujen
Jaylijf^istojen tuleva päääueU sekä
<»keuslaitoksissa ja halUtuksen kaikissa
yliastoissa. - Se 3nerlu^ee sitä,:^
tiaiaisten on osattava ainakin tätä kieltä
ja omaa murrettaan. Englantia^ina
siViiäsaniideii,.jotka;kat$ovat^^^s^ tär-
'.pmduitam tulee mainiosti sopimaan
iunkeim sivist^usenkieldcsi
1949 SIVU t
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 25, 1949 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1949-06-25 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki490625 |
Description
| Title | 1949-06-25-03 |
| OCR text |
Tunnetun suomalaisen runoilijan,
jjatri V alan kuolemasta oli kuinnut _
toukok. 2S p:nä 5 vuotta. Runoilijan
kehitystietä kuvailee *Terä"-lehdessä
Kaarina Xurnii seuraavasti:
Katri Vala, viralliselta nimeltään
Alice Heikel os. Wadenström syntyi 11.
9. -01 Muoniossa, metsänhoitajan 4yttä-rerta.
V. 1919 hän tuli Porvoon Suomalaisesta
Yhteiskoulusta ylioppilaaksi ja
V. 1922 valmistui kansakoulunopetta-.
'jaksi. -
Katri Valasta on kirjoitettu "paljon
joko ylistäviätai väheksyviä lausuntoja.
Mutta hänen tuotannostaan ei ole olemassa
perusteltua marxilaista arviota,
jota kipeästi kaivattaisiin- •
Katri Valah"-fehMifiiifia3§a^= t e ^
"Kaukainen 'ptititarM'',^ "ainein bvi'^- ^^-^ • v
Minulla on miljoonien suuri yksinkertainen
kärsimys:
voi, että dämä olisi kuolemaa
parempi!
Me jotJ^a synnyimme rakastamaan
elämää —
katsokaa lapsiemme olemisen
riemua —
meidän kärsivällisj^emme on
astunut
yli vihan rajan.
Vuosisatojen nälkä paistaa
silmistämme,
unemme ovat levottomat ja veriset.
Ihmisppjan ruoska on valmis,
se viuhuu suunnattomana saalistajain
(Hraiispojan Tuoska)
"Maailman aamussa,
. jqs^ hunajankeltaiset autot
kiidättävät tuoksuvaa leipää,
-npstakaamrrie päämrne
tarttukaamme luojan käsillämme
tyynen ylpeästi elämään-
Maailmaji aamu on meidän!
-Aamun leipä on meidän!"
V (Maailman aamu y
Katri A^^ala ennusti myös fasismin tuhon
viimeisessä runossaan "Ilmestys-ja
"Maan laitutiUä" ovat ns^^
tisen suuntauksen muodpUista kokeilua. Katri Vala lähestyi näinä aikoina
Hänen runokuvissaan ovat voimakkaan työväenluokkaa. Hän asui 30-luvulla
dsoottiset värit; "Riindflijäh kosmilliset
runokuvat ovat siloiteltu ja, maa-lauksellsien
kauniita:; rHäk^n fenomenaalinen
mielikuvituksensa I p M i mitä
ibDeellisimä väriloistoa,^^ lämpöä
ja hienostunutta. aistiHisuiitta. Mutr
(a hänen runonsa ovat,
Rönoilija pakeni yhtd^kuimällista pai-
Bestusta,; 1930-luvun taiantum
oinaan viehättäypö nmdma^ina^
Painostavimpina J a p. u
Katri Vala, kultienkin .teki ratkaisevan
valintansa. Ne olivat .a^oja,J^^^ fasismi
nousi valtaan Ss^^sassa jä Su^
iiäytti suistuyan; ., fasistista
Rjiinentolaisuuden iuiJp^ö. Runoilija
liaäsi ja huomasi velvollisuutena
telskunnallisena ihnoisenä ja taiteilijana.
Hänestä tuli yhteiskuniuUinen ru
ilunisyyden julistaja ja taistelija. , Ha^
nen rakkautensa äfaani^untaa^^
sallinut toiinettQniuvt^ >raw- alkoi
ninoillaan. moskia niitä'
jotka näihin !^ aikoäunv nousivat esiin
kaikkialla.,o .'^^^^^^
"Mjnulla^-ei <4e mitä^
. r-^.•v•v••^•^:;^^lEäraI|iystä•'
Sörnäisissä vuokrakasarmissa, jossa hän
joutui seuraamaan työläisten äi&aria
kärsimyksiä työttömyyden ja pulan kourissa.
Hän näki, miten vaikeata ja
ilotonta elämää työtätekevät joutuivat
viettämään, miten heidän lapsensa olivat
~ nälkäkuoleman, partaalla. Mutta^ Katri
Vala ei suinkaan ajatellut, että tällainen
nurinkurinen olotila oli luonnon
. laki. Hän itajusi yhteiskunnallisena ihmisenä
kaiken johtuvan kapitalistisen
. yhteiskunnan mädännäisyydestä. Kuinka
liikuttavasti hän lämminsydämisenä
äitinä ikuva^aan^työläidastra kesää
-'Sörnäisissä. /
"Sinun kasvosi, pikkuveli,
on laihat ja totiset.
Kesä on, jo tuoksuu asfaltti,
luo varJOT seinät kiviset.
. .: Ko\an ahtaas
> kaäun tonnit ylles saat.
Edes uneksia voitk^^
. ..j^^^ iuityt ja haat?
kaupungisosaoxm
- :vaihk^^
dröttänyt vehmautta
; missä talot on tyhjentyneet
näin kesäks, kun paremmat ihmiset
on maalle matkustaneet."
' V (Kesä Sörnäisissä)
Katri Vala olisi todellisen ihmisystävän
rakkaudella halunnut lievittää sor-relujen
pohjattomia kärsiriiyksiä. Hän
tuntee kuitenkin voimattomuutensa tämänlaatuiseen
jättiläistehtävään ja
luönnehtij kykynsä epäitsekkään vaati-,
mattomasti:
"En ole lipunkantaja, ^
en kotkaiisydäminen tiennäyttäjä •
matkallann"e aamun maahan.
Olen virran partaalla paju,
jonka lävitse tuulet puhaltavat, •
josta maailman kapinnallinen henki'
taittaa yksinkertaisen pillin
soittaakseen sävelmän, v' -
jossa on myrskyä,^ tuskaa, rakkautta
ja hiukan aamunsarastusta."
(PajupiUi)
Vuosikymmenen lopussa raivoaa taantumus
yhä kiivaammin ja toinen maaH-maiisota
syttyy. Katri Valan omaiset
ja ystävät ovat vangittuina hänen it- ja p^tts^n luvoituksdlisistfi^^^^.^^
sensä kamp{)ai]les^ tautinsa kan^^^t^^ se,'ett»
elämästä ja kuolemasta. Sodan r u y Q r . - h^
tessa, poliittisen painostuksen käydesä. : ilmaistaan u%in epärealistisd inoder-yhä
uhkaavammaksi ja riinoUijan eläes- natisen runoniuodons^^^^^
sä >neraalla maaUa kasvaa f a s r ^ ' 4 ^ on par-
^^Maan ja taivaan täyttää taisteluiden
kumu
ja linnut sotapäälliköiden lihaa
. - - ^ - ^ x - ^ / v - . : ^syövät, '
körf XääMer Pefo iyöstään ^ -:
syvyyteen.'* ?
Katri Vala kasvoi jaUcuyasti 20-luyun
'^'taidetta taiteen vuoksi" runoilijasta
30-lttvun. fasisminvast2Useka runoilijaksi.
Hänen suurta edistyksellistä
{merkitystään el voi tehdä tyhjaUksi se,
että ; hän ei vielä . Ioppu»koinaankaan
täydellisesd v;3{>autunut. uskonn^^
toivo uhmaksi fasismia vastaan.
"Tuskan mustissa liekeissä, '
valitusten meressä,
karaistuvat kärsivälliset ^dämet,
terästyvät viljelijäin siiinaavat iadet
kumeaan uhkaan,
puiidistavaan hävitykseen.
Ajatukset kiertävät maata
kuin linnut psdavaa
tähyten pesien tuhoojia^ '
huutaen taistelun kovan lauluh.'*
(Pe^uu paUta)
* a t d l ^ l a Jauloi runoilijan ennustus-kyvyllä
kmtenkin -noaaihnan aamusta.
b^mmat taistcJurunonsa omistanut,
kunnioittaa häntä ennen kaikkea ru«
miUijana, joka lähi^tyi jatkuvasti työ*
vjäehluokkaa, keUttyl synkkäii
sen fasisniinyasttusten^^^^ £^^^^ jä toiveiden
suureksi tulkitsijiEdksi.
Tähän asti on ^^^^
.\- Intian luUlitu^ieli, mutta Intian kansa
OB luonnollisesti 4y]Iästynyt siibeii,^ kit-
.. ten sjg -kyllästyi En^anoin iioaiaitoon.
I m i a s ^ l M i l ^^
«ttf, ja niistä on «yt; Valittava yksi
tapaukseen, jossa 8 M»otiaÄ-tyttö työskenteU.4H*o päivän 3uus, jota mitkään ulkoa tulevat vaikutteet eivät pystyneet^^i^^
«pÄervedlisessä^olosiAteis^^ on ^ k ^ u k s ^ . siUa-monet^^
dttttulitifcfcidaatife^hinnaiL .jcssaoK seHaista vakavaa a ^ ^
Komissionjäsenet joutuivat n *^
asuivat m a a k v o j ^ T j a ; s ä l ^ , "Ennen vallankumousta, alkoi hänen r^aorttinsa, Uon-
Alilla. Maaseudulla .sMvat talonpojat usein l u ^ tietämätön orja. — Intian jjaisten
>nykyineh asema muistuttaa elävästi Mongolian naisten aseniaa
ennen vallankumousta, mutta ryt on Mongolian kansantasavallassa
kasvanut uusi n a i ^ l v i , jokaei omak<^itaisesti tiihne
nälän kirousta, köyhyyttä ja tyytymättömyyttä. Tämä uusi
naispolvi osaHistuu ripeästi maan pdiittiseöi, taloudelliseen
ja sivistykselliseen rakennxistyöhön.
Soukhebatoiyne lanjiman raportti antoi värikkään kuvan
Mongolian kansantasavallan kehityksestä vallankuiäoi&sen
jälkeen. Maftl»^^l^"k«»in«t kMk |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-06-25-03
