Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 25, 1953

              - i.l
iRSTAiD
THAN
lADE/
>ISTYI
laulu<^öfflO{
heni on jo
r/istaan.
NTI
miisl sinä
>a?
jkonaan siitä, 1
n tulee loinua.
TNKIN
della mo
^ jumaloia
i isänsä löjs
I
kipeä.
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
30 — VoL X V i n vuosikeria Lauantaina, heinakuxm 25 päivänä. 1953
Professori Aaltoselle
rauhan kultaimtali
Maailman rauhanneuvosto, palkitsi
uomalaisen, kaikkialla maailmassa
{tunnetun kuvanveistäjän, professori
lino Aaltosen kultamitalilla äskettäin
feudapestin kokouksessa. iProf. Aalto-fhen
voitti tämän suuren palMnnon veis-ttoksellaan
"Rauha". -
Palkinnon julistaminen otettiin vjis-
|taan myrskyisin suosionosoituksin, min-^
[la jälkeen läsnäolleet palkinnonsaajat
JRonsivat koro'kkeeUe vastaanottamaan
(valtuutettujen suosionosoituksia. Tämä
[tap^tui kesäkuussa Maailman rauhan-
[neuvoston neljännessä istunnossa.^
Tämä neuvoston kokous herätti pal­hon
suurempaa huoniiojtakiiinjaik^^
mat kokoukset, Kpkptik^
suttu useiden amerikfcaliaisteii ja britti-,
[iäisten sanomalehtien edustajia.
IProfessori. Aaltonen tutust^ii Buda-
[ pestissä oleskellessaan uhkarilaisten tai-
I teilijatöveriensa töihin ijä;3iäriet kutsut
(tiin mm. eräiden miiiden Taeraitten mu-lianä
valtk>neuvbstoä <\^staä^
I lamentthabon. Profi^?Aaltoi]^
myöskin suurta rauhahxni^enipsoitusta,
i johon otti osaa noul 2ÖOiOÖ(X ihniistä.
Kokouksessa/ jossa?>|W
my&mettiin rauhan kultamitali^ puhui
nan. suomalainen osanottaja/maisteri
Derryck Siven, selostäen<rauhankysy-mystä
suomalaisesta näkökulmasta.
65 sentin dollari ei
mennyt kau^dK»
Mdvin Jones, muuan utahilainen
vakuutusmies Ogdenissa/^tti myydä
dollarin seteliä, kulkisi; ovdta ovelle.
Myyntihinta oli 65 senttiä. Mutta hän
e löytänyt ostajia. ,
^&ääÄ inisiksenkanssa^^
la kaiq)pa, mutta sitten&m misis piti
taalan hintaa liian korkeana. Hänen
miehensä oli juuri sainana iaaniuna sa­nonut,
että dollari ei ^e; enOTii[»ä kum
5y sentin arvoinen/nykyääöjä misis
piti siitä kiinni, eikä halunnut maksaa
Jooeksen. dollarista 65 ^^enttiä.
Raajarikko isä näki koi-me
perheensä jäsentä
hukkuvan, eikä voinut
mitään. Onnettomuus ta
pähtui Quade villessa,
Ont. äskettäin kun Yuken
aviopuoliset veivät lap­sensa
Cameron Lakelle
ulkoilemaan. Perheen 13-
vuotias tytär, Barbara,
meni niin syvälle, että'
joutui hätään, jolloin
mrs. Yuke (oikealla)
riensi hätään, mutta hän­kin
alkoi upota. Nyt
riensi perheen 10-vuotias
poika Ivan apuun ja sai­kin
pysytellyksi siskonsa ja äitinsä vedenpinnalla jonkin
aikaa. Mutta pian väsyi hänkin ja kaikki kolme hukkuivat.
Isä, joka nähdään yläkuvassa jäljellä olevien lastensa kans­sa,
koetti päästä mahdollisimman nopeasti autoqnsa hakeak­seen
apua, mutta palatessaan avun kanssa, oli kaikki myö­häistä.
Kooiema feirpuille ^dkä
•Bayerin kenilaUinäi te^d^ o^ val-
° ^ u t uuden aineen, J ^ & T ^ ^
iokonaan hävittää syöpäläiset elähnis-
^ ja eläinsuojista. jataan johto ilnabittaa^ että ainetta
pistetään savufaylsyjen muodossa ja ;
^ hylsyjä voidaan ijoltiäa^idlei^
^ navetoissa, jotka on ilmatiiviisti tu-l
mmuutin kiiluessa surmaa
^^tä virtaava kaaiii k a f e s y i ^
OKet kotieläinten k&simattä minkään-
^ vahinkoa.
Pikku-liittiDJulila ja
tanssit Tarmolassa
Jos kaikki käy niinkuin on lasJkettu,
niin IPikku-liittejuhlatansseilla lyödään
yleisöennätys. Silloin on ilma kaikin
puolin edullinen ja kun vidä sinä yönä
on täysi kuu, niin parempaa haaveilu-paikkaa
ei siUpin löydy k & i on Toron­ton
Tannolämme. Ky^^ys on nimit­täin
« t o i JiittojuMästa ja tansseis-taV
5ötfea on järjestetty t:t. 25 ja 26
p:nä, /
Liittojuhlan rahoittamisessa on jo­kaisella
halu auttaa. Keväällä nuorten
tansseissa oli huonoidaisesti väkeä, mut­ta
näyttäkäämme nyt, että korvaamme
sen moninkertaisesti ja annamme nuo­rille
innostavaa kannatusta ja Jätämme
muut kämpälle ja kalaan menot ja
olemme sen viikon lopun omalla käm­pällä,
kauniissa Tarmolassamme. Toi­von,
että jokainen olisi puolestaan rek­laamina
ja tiedottaisi iwistä ^tansseista,
sillä on paljon ihmisiä, jotka eivät aina
seuraa lehtiä, mutta käyvät mielellään
tansseissa. Kun ovilipun mukana arvo­taan
kaksi edestakaista matkaa Sudbu-ryn
h*ittojuhlaan, niin ei kukaan halua
olla tanssilippuja ostamatta.
Sunnuntaina on sitten ne odotetut
liittojuhlan karsintakilpailut ja iltapäi­vällä
kaikin puolin tai^oitustaan vas­taava
ohjelma. Siiloin näemme kaksi
valtojoukkuettamme, jotka kumpikin
esiintyvät kilpailevina joukkueinaSud-buryssa.
Meflldtm on jännää tehdä
omia arvostelujamme ja vieläpä alle­kirjoittanut
on halukas lyömään vetoa­kin,
jos löytyy siihen innostuneita.
Siis teemmekö yhteisen päätöksen?
No, sepä kävi hyvin. Tarmolassa ta­vataan
t.k- 25 ja 26 pnä-T^täname pi­tää
oikein hauskaa, tanssittaa tutut ja
tuntemattomat, niin l!ttä muistavat ol^
leensa urheilijain tansseissa. - — M . T.
o
r MY 1953
- - - I 2 3 4
5 6 7 8 9 10 n
12 13 14 15 16 17 18
19 20 21 22 23 24 25
26 27 28 29 30 31 -
l NIMIPÄIVIÄ
o 26—Soxmantai Martta e
t 27-3laaiuuitai XJnikeonpäivft «
28->Tiistat Atso
2Sh-«esidvlllcko . . . . . . . . . . . . . Olavi «
SO—Tfostal . . . . . . . . . . . . Asta
31—Perjantai Helena
l->LaaantAi Maire •
Cj^.fl.«.PA0J>.tt.Pft.QAg.BAP.fl9.ft.9.B.ftjmJU
Yksimielinen, vmmakas
Kiina - Vilkuna i
Kuten tunnettua, vieraili suomalai­nen
kulttuurivaltuuskunta äskettäin
Kiinassa. Valtuuskuntaan, jonka joh­tajana
oli pääministerin rouva Kekko­nen,
kuului huomattaivia julkisen alan
edustajia, kuten lääkäreitä, kirjailijoi­ta,
professoreita, ym. Julkaisemme seu­raavassa
otteita yhden valtuuskunnan
jäsenen, professori Kustaa Vilkunan,
lausunnosta, jonka hän antoi Maakan-sa-
lehdelle Suomessa, palattuaan K i i ­nasta.
— Erityisesti minua henkilökohtai­sesti
kiinnostaa kiinalaisen talonpojan
nykyinen asema. Sehän on ollut tunne­tusti
kurja, mutta nyt Kiinassa on lä­hes
3*00-miljoonainen talonpoikaisluok-ka,
joka asuu omia tilojaan ja viijdee
innolla omaa maataan; Siellä ori to­siaan
pantu toimeen maailmian suurin
maareformi. -z:'-^. .y':.-^'^' r
Tutustuimme myÖs suuriin veden-sä4flnöstel3rrakenhuksiin.
Niitä raken»
netaan tavattoman innon vallassa
ikäänkuin talkoilla.
Kävimme myös tehtaissa, uusissa se­kä
vanhoissa. Kiinaa pyrits^n nopeasti
teollistamaan ja saamaan maa omava-.
raiseksi.
Erityisesti matkalaiseen tekee syvän
vaikutuksen Kiinan kansan vallannut
tavaton valistus- ja kansansivistysfaar-rastus,
mikä näkyy useis^ 'kouluissa ja
aikaihmisten iltakursseOlä.
Kiinan kansa vaikuttaa tällä hetkellä
harvinaisen yksimieliseltä ja voimak­kaalta,
mikä johtuu siitä, että talon­poikien
ja työtätekevien asma on htio*
mattavasti parantunut viime vuosien a i ­kana
ja että maan sivistyneistö, eli ri.s.
kansallinen kapitalistHuokka tuntee ole­vansa
luomassa uutta lujaa valtakun­taa,
toteaa prof. Vilkuna.
Senaattori ei ehkä oUut
Uoyhäsasai väärässä 1
Puhuessaan Boisessa, Idahbssa, t.k.
4 p:nä, sanoi Yhdysvaltain liittovaltion
senaattori Dwor5dhak, että "amer^ka-laisten
on viimeinkin mydiinettä(v€^ että-me
olemme kärsineet tappion Korean
sodassa".
Hän sanoi edelleen, että "aina vuo­desta
1945 lähtien me olemme käyttä­neet-
noin 40 6iljoonaia dollaria talou­dellisten
olojen vakiinnuttamiseen ja es­täneet
punaisten etenemisen, mutta nyt
meidän täytyy tunnustaa, että olemme
.jiavinneet Korean sodan. Tulotsena on
ollut se, että me ämer&kalaiset olemme
saaneet vastustajia monista semmoisista
: kansoista, - joita olemme avustaneet..."
'-^ PNÄ
SUDBURYSSA
XEKVKTULOA!
i
'•m
' t i
f rl