Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 22, 1948

              (KA UNOKIRJA LLINEN VIIKKOLEHTI)
Published and prlnted by the Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury. Ontario.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as second
ciass matter.
Liekki Ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12-slvuisena, sisäl­täen
parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta.
TILAUSHINNAT: YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta $2.50 1 vuosikerta .$3.10
6 kuukautta 1.40 6 kuukautta 1.80
3 kuukautta 75
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta $3.75 6:kuukautta 2.00
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $2.00. Eri-kpishinnat
pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on
lähetettävä maksu etukäteen.
Aslaraiehille myön^ptään 20 prosentin palkkio.
Kalkki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kus­tantajan
nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja'painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
100-102 Elm Street-West, Sudburj', Ontario.
Toimittaja: A, Päiviö. • '
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
P. O. BOX 69
L I E K K I SUDBURY, ONT.
Toimituksen iiiilmasta
Suomen demokraattinen Lehtipalvelu tiedotti äskettäin
mm. seuraavaa:
Suomen sodanjälkeisestä kehityksestä liikkuu ulko­maisissa
lehdissä monenlaisia virheellisiä tietoja. Näiden tie­tolähteiden
alkuperään useimmissa tapauksissa perin hämärä.
Oikeisto piirien taholta välitetään'^ vääristeltyjä kuvauksia
maamme oloista. Törkeimmin tällaista ilmenee poliittisten
olojen vääristelyssä. Ulkomaisissa lehdissä saatetaan "tosi"
uutisena kertoa silkkaa pötyä, — että maassamme vallitsee
täydellinen pakkovalta, jonka sisällön sanelee Neuvoatoliitto,
jä että "Suomi on miehitetty neuvostoliittolaisilla sotilailla"
tai että "maastamme karkoitetaan kansalaisia Siperiaan". Sii­tä
käsityksestä, joka on syntynyt taantumuksellisen lehti-propagandan
vaikutuksesta ulkomaalaisille, kuvaa mainiosti
seuraava tapaus. Yhdysvalloista saapui joukko luristeja tän­ne
entiseen kotimaahansa. Vielä laivallakin heille kerrottiin
cdclläesitetynlaisia viörkojuttuja. Kun he sitten saapuivat Tu­run
satamaan, matkustivat sieltä Helsinkiin ja olivat olleet
jo puolisen viikkoa täällä, niin he kummissaan kyselivät
meiltä: — Missä Neuvostoliiton' miehitysjoukot ovat, ^kun
emme ole nähneet yhtään puna-armeijalaista?
Ne piirit, jotka aikaisemmalla politiikallaan kielsivät
työväenjärjestöjen toiminnan, järjestivät fasistisen lapuan-liikkecn
ja johtivat viimein maamme sotaliittoon natsi-Saksan
banssa, tekevät nyt kaikkensa vaikeuttaakseen rauhanomais-ta
edistyksellistä kehitystä uutta demokratiaa kohtif
Ei tarvitse mainitakaan, sen jokainen tietää, että juuri
tuollaista on ilmennyt täällä meidänkin keskuudessamme, se­kä
Yhdysvalloissa että Canadassa.
Näinä päivinä on kuultu yhdestä tncrkillisestä, his­toriallisesti
hyvin merkillisestä tapauksesta: uuden itsenäisen
valtion, Israelin tasavallan syntymisestä — ei kuitenkaan
syntymisestä kauniiseen rauhaan, mutta kuitenkin tunnus­tettuna
itsenäisyydestään ja vapaudestaan taistelemaan.
Tarvitsee vain mainita sana juutalaiset, niin tapauksen
historiallinen merkitys selvenee. Tässä vihdoinkin toteutui
kaikkeen maailmaan levinneiden kotimaattomien juutalaisten
kaksitithatvuotinen unelma. Se oli tulos heidän sitkeästä, yhä
uudelleen eri tavoin ilmenevästä taistelustaan, ci vain juuri
nykyään, mutta kymmenien vuosien aikana. Ei ole ihme
jos juutalaiset nyt kaikesta huolimatta kaikkialla iloitsevat.
Ja me iloitsemme myöskin, toivoen, että tämä surkean krii­tillinen
tilanne, minkä arabialaisten maiden sotainen vastus­tus
aiheuttaa, ratkeaa myötämielisten suurvaltojen avulla
uuden valtion seisovaksi rauhaksi. Toivomme tuolle sorretulle
kansalle kaiken sen hyvän, minkä uusi ja vanha, hyvin
vanha kotimaa heille antaa voi.
• • •
Hävyttömän sinnikkäästi kesä, ainakin näillä seuduin
vitkastelee tuloaan. Ei lähde ilmoista kylmän uho, ei nouse
ruoho maahan, ei lehti puuhun, vaikka viikkoja sitten olisi
jo aika oUut. Keväästä iloitseminen kärsii jäytävää kidutusta.
Hauskat kalaretketkin ovat niin ja näin — viluisia ja hap­pamia.
Ei "suuri" kala syö eikä kalajuttu luista. Eikä
kcsäkämpille menokaan vielä huvita.
Mutta kaikenlaisia kesän iloja uskalletaan kyllä ykä
toivoa ja niistä puhuakin. Puhutaanpa jo sellaisista suurista
kesälle kuuluvista kulttuuritilaisuuksista kuin laulu-, soitto­ja
urheilujuhlista :— Torontossa jn Port Arthurissa. Äärim­mäisen
lännen sitä vastaavista tilaisuuksista ci tietääksemme
vielä kuulunut mitään, mutta luultavasti sielläkin jo
niisiä puhutaan tai ainakin ajatellaan.
Suur-New Yorkin . . .
(Jatkoa ensimmäiseltä sivulta)
kana sekä mitä niissä tehdään ja kuin­ka.
Päivittäin järjestetään pukunäyt-telyitä
osoittamaan kuinka tärkeä te­kijä
kaupungin ekonomialle on puTcu-teollisuus
siinä valtavassa mittakaavas­sa,
missä se nykyisin Xew Yorkissa toi­mii.
.
3. Kansainvälisiä tanssi juhlallisuuk­sia
pidetään City Centerissä, 131 West
59 St. syyskuun 20 ja lokak. 20 päivien
välisenä aikana. Myöskin Euroopas­ta
odotetaan näille juhlille baleta*^ ja
tanssiryhmiä saapuvaksi.
Kesäkuun 12 päivän paraatiin osal­listuu
50,000 kaupungin palveluksessa
työskentelevää henkilöä ja esiträvät he
puvuissaan, koneineen ja rattaineen
kaikiken N . Y : n laitosten toimintojen
vaiheet 50 vuoden aikana. Kulkuees­sa
tulee marssimaan 50 soittokuntaa ja
10,000 koululasta sekä 2,500 henkilöä
edustamassa kaikkia New Yorkin vie­raskielisiä
ryhmiä. Nämä ryhmät tule­vat
esiintymään kansallispuvuissaan ja
antamaan siten värikkään lisän kul­kueen'loistbllie.
[ " . ' ". *
Kulkiieessa ei tule olemaan -mitään
sotilaaiiisia näytöksiä eikä sotilasjouk­kojen
marsseja. Kulkueen lopullista
marssitietä ei ole vielä määrätty, mutta
tulee se olemaan \ niin järjestetty, että
kaikilla kaupungin -asukkailla on tilai­suus
se nähdä mukavasti. V^iraHinen
katsastuspaikka tulee kuitenkin ole­maan
^ Metropolitan museon portaikko,
82 kadun luona, Viidennellä avenuella.
iientone^us ja lää^ketiede
Tri Lynn 'BeaTs, Ylidysv. laivastdää-käri,"
puhuessaan äskettäin''New Yorkin ,
tfedeakademian kokouksessa, sanoi että
sotilaallinen ilmailu on aiheuttanut
"kriigin" lääketieteessä, koska ei ole
vielä löydetty keinoa miten pitää len­täjä
kunnossa kun lentonopeus ylittää
ääninop>euden. Siis lääketieteellinen
tutkimu? ei ole pysynyt teknillisen ke­hityksen
mukana.
Suurin pulma tässä yhteydessä joh­tuu
pystysuorasta tärinästä, hän sanoi.
Tärinä syntyy kun lentokone alkaa saa­vuttaa
äänen nopeuden, ja tämä tärinä
on niin joutuisaa, että "se on viisi tai
kuusi kertaa maan vetovoimaa voi­makkaampi".
Toisin sanoen, lentoko­neen
Ohjaajan veri käy niin raskaaksi
"kuin on tulinen uranium, joka on kak­si
kertaa raskaampaa kuin lyijy". Seu­raus
on että ohjaaja menettää tajuntan­sa
tai hänelle käy vieläkin huonommin.
o ro n to
Papin ammatti ei houkut­tele
nuoria
. Beloit Collegen uskonnon professori
tri Soper, Milwaukeessa, mainitsi äs­ken
methodisti-kirkossa pitämänsä saar­nan
yh*teydessä. että kirkon palveluk­seen
tarvittaisiin 50,000-70,t)00 nuorta
miestä täyttämään vallitsevaa pappien
puutetta, ja kirkolla olisi kyllä rahaa
lähetyssaarnaajien palkkaamiseen, mut­ta
papin toimeen halukkaista nuoria
nuchiä ei ole saatavissa. Hän myönsi,
että kirkon ja yleisön välit käyvät jat-kuvastr
kylmemmiksi.
Kalleimmat — Canadan tilastollisen
toimiston tietojen mukaan olivat elin­kustannukset
kalleimmat viime huh­tikuun
1 päivänä seuraavissa kau­pungeissa,
luetellussa järjcstykso.s<;ä:
Montreal, Saskatoon. Vancouver Ja St.
John.
Toivottavasti tämä IJekkimmc taas
saa kaikenlaisista kesän touhuista ai­nakin
jonkun oikein hyvän pakinan.
— AP.
Intiaanikylä, josta*käsvoi miljoonakaupunki
^K.^^DUT JA KADUNPUHDISTUSLAITOS
Ensimmäinen katu Torontossa oli Fort Yorkista itään
sillä paikalla, jossa nykyisin ön Front St. Kaduksihan sitä
alussa ei kukaan voinut nimitlää, olipahan jonkinlainen polun
tapainen, jota pitkin sitten intiaanit vaelsivat, kun kulkivat
.maitse niemelle. Siihen kuitenkin rakennettiin tie silloin kun
Yorkiin alettiin rakentaa ensimmäisiä asuntoja. Kun sitten
parlamenttitalo valmistui (nyk. Berkeley- ja Front-katujen
kulmaan) alettiin sitä- nimittää Palace-kaduksi.
Sitä mukaa kuin asuntoja lisääntyi, myöskin uusia
katuja avattiin. Se tarkoittaa että puut kaadettiin pois. mut­ta
kannot ja kivetkin jätettiin paikoilleen. Maakunnassa ei
ollut maanteitä, hevoset olivat kovin harvinaisia ja jos niitä
kellä .oli, niin niillä ratsastettiin, sillä ratfailla ei mihinkään
metsässä päässyt. Vedet olivat pääasiallisia kulkuteitä.
Fort Yorkin varusrakennusten valmistuttua avattiin ku­vernööri
Simcoen^toime Yonge-katu Lake Simcoelle 1796,
.pääasiassa .sptilastarlcd varten:' Samoin Dundäs-katu
avattiin'pian sen jälkeen. Näiden-^mölempien teiden värsilfe
pian asetettiin uutisasukkaita, jotka ottivat hallituksen far-mimaita
itselleen- /
Kadut Yorkissa olivat ensimmäisten vuosikymmenien
aikana alkuperäisessä kunnossa. Kun maasto oli suop^
räistä, niin . etenkin syksyllä ja keväällä • tiet olivat niin
pehmeitä, että ihmiset saivat nilkkaa myöten tarsia liejussa
tai hypellä kiveltä kivelle ja kannolta toiselle. Talvel'a ne
taas olivat lumikinoksia täyntiä.
* Mutta sitten alettiin myöskin katujen tekoon kiinnittää
huomiota, kun asukkaita lisääiityi. Roskien ja jätteiden heitto
kadulle kiellettiin ija katuja alettiin kivetä ja tävttää;
murskattua kiveä, sepeliä, käytettiin ja myöskin puuta. Sii­hen
aikaan ei vielä asfalttia ollut.
King-katu on melkein äkuajoilta asti ollut kaupungin
pääkatuja, kuten- se on vielä nytkin, mutta King- ja Yong^
kadun kulma, joka nykyisin on vilkkaimpia risteyksiä, oli
kauan aivan syrjässä. Pohjoiseen Yonge-kadulle kulkeva Iii-,
kenne käytti reittiä joka kulki nykyistä Parlamentti-katua-ylös
noin Carlton-kadun tienoille, tai siitä vähän ylöspäin,
kääntyen sitten länteen Yorkvilleen ja siitä Yonge-kadulle.
Paitsi veropäiviä, myöskin sakon maksuksi määrättiin
usein työhön katujen tekoon. Niinpä John Ross Robertson
kirjassaan "Landsmark of Toronto" kertoo, kuinka erL'
kapteeni lähti etsimään matruusejaan, jotka olivat edellisenä
iltana menneet kylään eivätkä vielä aamupäivällä olleet ta­kaisin
laivalla, ja tapasi heidät King- ja Yonge-kadun kul­massa
kantoja kiskomassa. Pojat olivat hiukan ryypänneet
ja joutuneet pahnoille, jonka seurauksena heidät oli tuomittu
sakon maksuksi tähän työhön
Katukäytävät olivat lankuista ja vilkkaammilla ka­duilla
noin 8—10 jalkaa leveitä, mutta sivukaduilla ne olivat
kapeita tai ainoastaan joku lauta asetettu pahimman kura-haudan
yli.
Kun. YVk valitsi toripaikan Church-. Jarvis-. King- ja
Front-katujen välistä, niin myöskin asutus alkoi levitä län­teenpäin.
Toronton saadessa kaupunginoikeudet v. 1S>4 oli
King-kadulla, Yqnge-kadulta itäänpäin 287 rakennusta. Von-ge-
kadulla oli jo silloin 104 rakennusta. Silloin oli kaupun^n
kaatopaikka nykyisen Adelaide-kadun varrella Bay- ja Von-ge-
kaiujen välissä. Jesse Ketchum oli alkanut nahkurini^-
keen Yonge- ja Adelaide-kadun kulmassa, missä on nykvian
Holt-Renfrew'n vaate tavarakauppa.
King-kadun varrella oli silloin kaupungin hienoimmat liit-keet
ja siellä torontolaisilla oli tapana käydä aina iltapan-a-kävelyllä.
Jälkeen kello kolmen siellä tapasi jokaisen ^-ähän-kin
huomatun henkilön. Naiset näyttelivät siellä uusia vaat­teitaan,
miehet tapasivat toisensa liikeasioissa, kaupungin
uutiset ja juorut kuultiin siellä .Nuoret siellä solmivat tutt^
x-uuksia ja rakastuneet sopivat salaisista tapaamisista. Sie
oli yleensä kaupungin seuraelämän sydän. Silloin ei ollut ra­vintoloita,
joissa olisi voinut istua juttelemas-^^a.
tamat hotellit, joita oli, eivät suinkaan olleet sopivia
.'^een. Niissii oli ainoastaan miesväkeä varten viinatupa. nat­sinne
menivät vain joihinkin juhliin, tai matkustaessaan m»fr-ten
kanssa.
Mutta .sadassa vuodessa on tapahtunut suun r n i^
myiiskin kaupungin kaduissa, kuten sen muu.^sakin cla
Sen kasvaessa on lonnolHscsti myöskin kadut
nyt on Torontossa 576 mailia asfaltilla päällystettyä
ia 918 mailia katukäytävää. Näiden puhdistuk.scs-'^a J^^^^
nossapida<isa työskentelee nykyään joka päivä toista tu ^
miestä. Suurcmpjcn lumituiskujen sattuessa
mailia katua aurataan ja pääkaduilta lumi vedetään ko
SIVU-2 LAUANTAINA, TOUKOKUUN 22 PÄIVÄNÄ, 1948