Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 10, 1951

              (KAUNOKIRJALUNBN VUKKOIMBTI)
Jatkoa 1. sivulta -
io&onaan jäntevyytensä ja sielun pois­tuttua
nukkuvasta on keho niin huokoi­nen,
että salaman säteet «voivat läpäistä
sen vahingoittamatta sitä!" Lisäksi va-
Icuutettiin, että *'ihminen kuolee sala­maniskusta
vain siinä tapauksessa, että
hän kaatuu sille puolelle, johon salama
xm iskenyt; mutta jos hänet käännetään
nopeasti toiselle puolelle, virkoaa hän
pian ja alkaa puhua"!
• Sekä kreikkalaiset että roomalaiset
tutkivat aikanaan niin viiva-, helminau­ha-,"
pinta- kuin pallosalamoitakin ja
niiden syntyä selviteltiin monella taval­la.
Aristoteles, Platon ja Cicero uskoi­vat,
että maasta haihtuva kylmä ilma
syrtnyttää tuulen, joka sitten kohoaa
pilviin ja hajoittaa ne ja tästä johtuva
hankaus puolestaan aiheuttaa salaman,
joka palavan savun muodossa pyrkii
- • maata kohti.-Nykyisin tiedetään, että
:^ likjcasilman synnyn, edellytyksenä on,
että^ s^köjännite läheisten pilivimuo-dostumien
tai pilvieai ja imaan välille
tulee riittävän suureksi^ Ylöspäin koho­avassa
ilmavirrassa voi lämpötilan lasku
negatiivisten ionien suuremman tehok­kuuden
jc^dosta ensin aiheuttaa iiega-tiivisella
sähköllä varatun pilven j^iyasr
ta sen yläpuolelle lämpötilan vielä las­kiessa
positiivisen pilven. Useimmiten
Ensi Liekin numero saapuu Itiäi^^^-^l^maaf^toisessa-. -tapahtuu purkaus pilvestä toiseen ja
asussa kuin tähän saakka. Se tulee m'?!^0m smmiäärältaäny^^ pilvestä maahan, Purkau-tömiskohtien
välinen jännitysero saat-
MM fl fy o.
rv-
PubUshed and prlnted by the V£^)asi3 ^laMi^iteS.-Company
Umlted, 100-102 Elm Street West, SJi^Jöiyii-OaÄarior - '
Reglstered at the Post Office Departoffiffl*^ C^wa,i^as second
class matter..
Liekki ilmestyy Jokaisen viikon lauanstei)aa;i2-sltaiisenaj-sisäl­täen
parasta kaunokirjallista luettavaa tofM^aloilta."
TBLAUSHINNAT: lOTSSSTOÄSOIMllfi . -.
1 vuosikerta .$3.00 l vi4edk6?te;-".......^-.',$3.75
6 kuukautta 1.75 6 kusto^-.. r . . . . . . . ^ 2 . 25
S kuukautta 1.00 ' Q
SUOMEEN JA MuuÄixE mmmmiÄM. ..
l vuosikerta . . . . . . . $4.50 6 ku\!l£^^-v:....V.....$2.50.
IlMOltVSMSNNAT: •
15 senttiä palstatuumalta. Halvin MStetes3te-$ailO.:-. Kuo­leman
Ilmoitus $3,00 Ja sen yhtey^e:^ Jiäl^Mista^ tnu^
vBxsy 01.00 ja kiitos $2.00..- Klrje«ivp^^Wg^ffi5lstet4a:50..>Eil-t-
I^lshinnat pysyvistä Ilmoituksista. l!@:^j^:^£iöitt&.ii«n. xjn
lähetettävä maksu etukäteen.
Äslamiehille myönnetään ;5 prosentia^ix^^J^Sivr^-. , '
Kaikki UeklUe tarkoitetut maksuossSSSEscS cn ( ^ U&VB^ k m -
fcontojan nimeen: V©paus FubMsSrf!^^^©cz^:3q!7 SÄSteä^, .
Sustantaja ja painajat Vjapaas-SaliSiiiCJ-^ii^^
aOii-103 Elm Street West, sudbury, @ r ^ t ! ^
Toimittaja: J. W. Saari :
UekkUn oiotut Idrjoitulsset o^tetlis^;;^':-
.lulir .1.1. .. , . i".
o VV la
piefiempänä- ja pienemmillä kirjasimasi pam(^9ma^, muita
silti siinä tulee olemaan nunnilleen savna määrä tekstiä kuin
tähänkin saakka. '
v; Tätä muutosta ei tehdä siksi^ että kdtuUeisUn: vam muu-^
tosta^ vaan siihen on painavia syitä. Em^^j^amen^ttetää,^
.että sanomalehtipaperin htTtth on •^yvmSt^sä:nykyään jäl
aina.vain kohoaa. Toiseksi ja ndha
nykyään hyvin vaikea saada varsinMm^^
ennenpitkää kaikki painolnkkeet voi toisinaan
tasysteemin alaisiksi. Tässiä kaupm^4^Mfmäyi><^^^^^ ' tapahtua .us^^ purkauksia — jopa
i kieliseltä lehdeltäkin on jo vähennetty pii0insään^^^ — jotka tun-mattavasti.
Siksi on. tärkeää^ et'ä ryMy^mWfo;^if&issa:Vä^^ keutuvat yhä pitemmälle. Pilvestä iniäa-hentämään
paperin. käyttöä^ 'idektssS,. sanottu; - hää';iskevän 'vihrasalaman radan pituus
tekstimäärä ei vähene, vaänrsepysyy^mfm saattaa vaihdella joistakin sadoista met-
Liekin koko onkin koko ajan oUta: ssäainen^ että. s^:ei reistä yli 10 kilometriin, kun itaas pil-ole
lakellakaan standardikokoa. Esimerk^si kuv4it^övat.joko rzy^^^^. kulkevan salaman pituus
liian isoja tai pieniä, sillä ne valmis^mikwQapdlvelusmk'^\^^^ olla jopa kaksikymmentäkin kilo-keissä
standardisivuisia sanomalehtid v^en: - irietriä.
IJekki tulee tästälähtien olemoMfi p Kuten edelläokvasta jo ilmenee, on
suhteen sama kuin tähänkin saakka, m^ta se muuttuu viisi- maapalloa ympäröivässä iLmakerrokses-palstaiseksi
sensijaan, että se on täkmi saakaa. oUutneHpals- sa; aina valtava sähkövarasto — sellai-tain€
n. Tähän saakka se on^ollut IZ^sividmn^muU^^ rinnalla meikäläiset Imatrat
tulee olemaan S-sivuinen. Kuten san^u^ lkm kirjasinten ko- ovat pikkutekijöitä. Jos ihminesn vielä
ko pienenee, vetää se kuitenkin samae^x&tiL tekstiä'on sama - joskus kehittyy sellaiseksi neroksi, että
määrä kuin aikaisemmassa useampisimsisass& lehdessä.iVaikr- ,hän:pystyy varastoimaan ilmassa olevan
ka kirjasinlaji pienenee, niin uskomme^ sen cie^^ ja käyttämään sen hyväksee:n,
ten selkeää ja hyvää lukea, joten se tzss^ivi tekee k^mUekään-^^^^^^^ Varrnaankaan tarvitse sään-mitään
kaitaa. - * ; ;^ — eikä salamaa pelätä ... .
Tämä mut^os ei ole kuit^nkaan^vi^^l^psMn^,:^
:^QUaan,,että se onepäkäytännöUinet^nMm^m veronmaksa^
y palataan vatikaan takaisin. 'äntta--:s^^m$^^^ui^^^^
dään, etät ne olisivat parannuksia. ^Tmiesm epä^jo^fämä c; , jTTanskalaisejt tuloverojen kerääjät
rMmmtolits mdistus osoittautuu, kdyS^^^^^^^i^thissa.}^^ kerätä veroja ihmisiltä
: ]stikteissa,:niin sen avulla voidaan W!ÄflJi^tesf^*p«fs^ tunnusta: -"Maksa ve- -
va määrä paperia Liekissä... TämdsMs^ ei,^tärked,yks
vain paperin hinnassa, vaan se on f^y^lim t3^^eä^äinä's^^^^ äskettäin sai eräs
teessä, että paperinsaantivaikeuksm- Pt^ ^smmyt^^^^^ puvuii ja
aikaa, eikä suinkaan ole olenmssa fmri^^:Sntäi:Mtä;iftävzä oli seuraava kirjel-vaikeudet'helpottuisivat,
vaan päinvast<m^;,^
Jokatapauksessa tämä kokeilu on parempi kuhi~^, että ^ '"^^ parasta lähettää teille päällys-jöitdiiitaisiin
painamaan Liekki 7tykyisessä asmsaan'8-sivuir vaatteeni, sillä joudun luopumaan alus-
-sä2ä, mihin paperin saantivakeudet saattaishfat johtaa.- Jos
.paperi joutuisikin kuotasysteemin alaiseksi, iniipi mk oisini me ^ toinen veronmaksaja kirjoitti tu-.
standardikokoisella — tarkoitamfne palstSfmärältääft^-kh-:A^^^^ ^ttä hän maksaa niin
della olevan ehkä paremman mahdollisuuden saada^se paperi': paljon veroja, että summalla voidaan
määrä minkä sc tarvitsee normaalista Hmestymisfään varten V^^^P^^^^ meripelastusseuran soittokun-kttin
sellaisella, joka kaikin puolin on kaukana sfandardjkoas- , ta ja pyysi virastoa vaikuttamaan, että
tav Siksi on tärkeä tehdä mjtutos cmien^^nnetUiuhtiHahdolU'^
nen paperin säännöstely alkaa.
Uskomme tämän inuutoksen olevan ten>etulleen lukijain^
kin keskuudessa, sillä ctcefipäin aina on elämän mieli, sano­taan
r Liekin sisältö ei tule muutoksesta kärstTndän millään
tavalla, vaati päinvastoin, yritätnme kaikin sitä aina:parantaa.
taa olla 100 miljoonaa volttia ja purkau­du
van virran voimakkuus yli 100,000
amperia!
-Valokuvassa viivasalama muistuttaa
karttaan piirrettyä monipolvista ja
%i^ff^m(i^^<?« v^useimimiten haaraantuvaa jokea. Sala-
'e«'-/ai.-Illasta-otettu filmi puolestaan osoittaa.
SYNTYMÄPÄIVÄJUHLA 3 PÄIVÄ
1951
NYT syntymäpäiväjuhlaan kutsuttu me m
ja siitä päivän sankarille kiitos olkohon.
Harvoinhan ne järjestetään juhlat näihkm-päin,
kun ennen aina ollaan menty niinkuin yUättäin.
Jo pian hälle yllätys ois ollut alussa,
7nä kuutin monet ihmiset oi siinä halussa:-
Vaan unessako siitä hälle tiedon lennätti^
kun juhlat pani pystyhyn ja ennen ennaUi: _
Hän Forssassa jo ennen oman kodin omisH^> .
ja miehensä kanssa sen niin sieväky somisti^
Vaan kohtaloita elämän ei kukaan väitiää voi,
ja silloin laivan Amerikkaan Anna tytön toi.
Häntänne maahan tuli vuonna kaksikymmenf kuus^
ja täällä tuntui alussa kuin elämä ois uus.~
On monenlaiseen työhön täällä kiinni ommii
ja piikanakin rikkaille jo töitä hosuntst^ .
Ja ei^tän^h-elämässään ollut toimetimf"
kun neljä lasta hänellä jo aikuisena oni~
Et kyllä elon lakia hän aina noudatti,
jo tääUä lasien lapsien kehtoa söudaUL
Häh lapsien on aina ollut hyvä suosijay'-
ja työläisten kaalilla on käynyt vuosiCi
SieV pikkulasten kanssa aina ahertanut <w,".
et varmasti hän omistaa vieV terveen hermoston.
Aina hänen naamastansa hymyn näkee vaan
ja jalka vielä nousee niinkuin kuustois^*vuotiaan.
Ja nuoremmille merkiksi hän näyttää kykyäiin,
kun päivätyössä jaksaa vielä käydä nykyään.
Myös siivoojana hotellin hän kerran oUu&on
ja se on hienoin paikka melkein koko Toröntoii.
Hän'keveästi työstä otti ilon irti niin, . -
kun Royal Yorkin katollakin kerran tanssittiin: '
Ja kesäkämpällä hän usein yksin oli vaan, " '
ei sudet eikä karhut häntä peloittaneetkäan:
Hän Saunaa siellä lämmitti ja väliin kalasti'-'^
ja siellä sopi kävellä vaik' aivan alasti, - • '
Nyt mieliin jääpi kaikille syntymäpäivä tää
me toivomme nyt hänelle vieV pitkää elämää.
Ja että elon ehtoopuoli aurinkoinen ois
ja iloisena joukossamme aina olla vois,
- M.VWRI.
soittokunta soittaisi joskus hänen ikku­nansa
alla.
Onko Ifie^kin tilaus uudistettu?
Tässä numerossa loppuu ''Kalmarin emäntä" ja alkaa uusi
jatkokertomus ''Kaikkivoittava rakkam^*.— Se- on erittäin .
hieno kertotnus, hyvin ja huolella kirjmietts^^- —
Seuraavassa numerossa aloitami^^-MminmmMrjoittaituincs^^ Odotamme siis jännityksellä,
lyhyemtnän jatkokertomuksen •*Ä^f^*.^s®tocl'; Se-^on^x.:minkälainen Liekki on *'zwsissa pukmeis^
myöskin erikoisen kaunis ja nziek€np^s^^?s^a>tmms-^xx~j^a'.if-saan^.\i^
lukijamme vannaankiti viielenkiimiolla
seuraavat. Jotkut ovat halunneet kahta
jatkokertomjista rinnan, niin annamme
nyt siis kaksi kertomusta heidän toivo-niustensa
iriukaan.
Ensiviikolla siis tavataan uudessa a-.
Kirj.SlJa.O KIVINEN Z"-^'-' -
VALKENI päivä, jolloin kansakunnat laskivat aseensa,
tuli päivä, jolloin miehet nousivat juoksuhautojen pimeydestä,
nousivat ja tervehtivät aurinkoa veljenään: :
Sinä päivänä ristivät tuhannet hurskaat kätensä
ja kiittivät jumaliaan— .
mutta miljoonat ihmiset kirosivat
rmhdessään hävityksien, suuruuden.
Sinä. päivänä puhalsi vapauden virvoittava tuuli ... .
yli kaikkien taistelukenttien.
.Sinä pähänä huusi veljiemme veri rnaasta:
^Veljet, ystävät, älkää tappako enää,
rakentakaa maailmaa veljeyden ja vapauden ' ^ /.
pyhässä ^.hengessä/ •
Me seisoimme veljiemme haudoilla kevättuulessa-ja
me vannoimme valan:
— Ei koskaan enää sotaa/
Vapauden aamun punainen aurinko ndusi idästä^ ; ...
Ja maailman miljoonilla hautakummuilla
kohosivat lukemattomat punaiset ruusut
vastauksena meidän valaamme.
• RAUHA TÄRKEIN KYSYMYS
Lontoon rauhankomitealle lähettämässään kirjeessä on Bir­minghamin
piispa ilmoittanut allekirjoittaneensa Tukholman
vetoomuksen ja lausui mm. seuraavaa:
/'Rauha on meidän aikamme tärkein kysymys ja atomi­pommi
sivistyksemme hirvittävin uhka. 'Me emme voi olla
vaatimatta, että hallitukset ja johtavat poliitikot jättäisivät
sotapuheensa ja alkaisivat rakentaa yhtenäisyyttä* maailman
kansojen kesken."
— —-oOo —
Suojele vanhaa, mutta älä unohda oppia aaätääauutta.