1949-02-26-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Volodja juoksi takaisin ja kiiruhti
raittiiseen ilmaan.
• Ja kuinka he saattavat puhua siitä
ääneen! •— tuskaili hän, väänteli käsiään
ja katsoi kauhuissaan taivaalle. —
Puhuvat ääneen, kylmäverisesti . . . Ja
äitikin nauroi . . . äitikin! Voi hyvä
Jumala, miksi oletkaan antanut minulle
tuollaisen äidin? Miksi?^^
Mutta sisään oli mentävä kävipä
kuinka tahansa. Hän kulki muutaman
kerran puistotien päästä päähän, rauhoittui
hieman ja astui taloon. ~'
— Miksi ette tule ajoissa juomaan
Isonrokon voittajan, vaksiinin keksijän
syntymästä 200 vuotta ^ •
3^
este-
NTiönna on 200 vuotta kulunut
siitä, kun Englannissa syntyi mies, joka
myöhemniin saavTitti kuuluisuutta lääketieteen
alalla. Hän ol| Edward Jer-oer,
joka keksi rokotusaineen, minkä
avulla aikaisemmin suurta tuhoa aiheuttanut
isorokko saatiin taltutetuksi
tuhansien ihmishenkien menetys
tyksi.
teetä? — kysyi rouva ^^Shumihin an- Edward Jerner, joka siis oli s.\Tit>Ti>^
karana.
— Anteeksi, minun . . . minun on aika
lähteä, — jupisi Volodja katsettaan
kohottamatta. — Äiti, kello on jo kahdeksan!
— Matkusta yksin, kultaseni^ — virkkoi
äiti väsyneesti, — minä Jään Lilin
luo yöksi. 'Hyvästi, poikaseni . . .Annahan,
kun siunaan sinut.
Häri siunasi ristinmerkillä poikansa ja
sanoi ranskaksi Njutalle:
— Hän muistuttaa hiukan Lermon-tovia....
Eikö totta?
sa, lepää nyt tyynenä ja rauhallisena
naisten polvilla. Kissa, meidän pikku
tiikerimme, jonka kotipaikka on met^s-on
nyt kesy ja saa osakseen hyväilyä^
Lehmä, sika, lammas ja hevonen
ovat myöskin eri syistä joutuneet ihmisten
hoitoon ja herruuteen."
Tämänki&oistavan esipuheen Jälkeen
Jenner ^'ähittdleIi vei lukijansa lehmä-rodeon
ja litopui feoreasta tyylistään.
1749 toimi Vaatimattomana maalaislää- Ljliyestija: yksinkertaisesti kuin nyky-i-
kärinä Oloucestershiressä. Silloin täi- -ajan tiedemidiet hän selosti tutkimuk-
KIIUEENVAIHTOOH
HALUTAAN
Suomenkieliset neitoset huomatkaa!
Täällä länneim'olisi kolme reipasta poikaa,
jotka oäot&A^at kirjeitä teiltä, kuva
mukaan, joka palautetaan, SO
vuotiaat ainoastaan.
MIKE MERI
A K U NEVÄ''^
OIVA KORTE
Lynnmour. iC O^ Br. Columbia
Jotenkuten hyväst^ltyään ja katso-löin
puhkesi isorokkoepidemioita, joita
vastaan rääkärit melko turhaan taisteli-
• vat. • *
Lääkärintoimessaan Jenner joutui
huomaamaan, että karjataloudessa työskentelevistä
muutamat eivät lainkaan
sairastuneet isoonrokkoon. "Heillä ön
ollut lehmärokkoa", sanoivat talonpojat.
JCetkä ijlivat rairastaneet lehmärokkoa,
eivät milloinkaan sairastuneet isoonrokkoon.
siaan Ja kokeitaan sdkä osoitti rokotuksen
hyödyn.
Alkuaikoina rokotus suoritettiin tavalla,
joka suuresti poikkeaa nykyisistä
menetelmistä. Jennerin aikana ei
tiedetty mitään bakteeritartunnoista.
Rokotusaine otettiin ihmisistä ja siirrettiin
käsivarresta käsivarteen.^ Joskus oli
seurauksena tartuntoja, kun bakteerit
siten päasi\^t leviämään ihmisestä toiseen.
Nykyisin saadaan rokotus \'ain
tin kuluttua hän jo asteli asemalle-Job-lavalla
tiellä ja tunsi itsensä iloisemmaksi.
Nyt ei häntä enää kauhistuttanut
eikä hävettänyt, hän hengitti kevyesti ja
vapaasti. \
) (Jatkuu) - '
Maailman suurin lent<^one
joka voi kantaa 180 matkustajaa, on
suorittanut ensimmäisen matkansa, lentäen
falp Altosta, Calif., Washingto-niin
9 tunnissa ^6 minuutissa. Kone
kuuluu Yhdysvaltain laivastolle.
, Tämän jättiläiskoneen ylösnousua
lyustamassa on 6 rakettia.
Hugossa, Oklahomassa,
vihittiin äskettäin 18-v.-Donald D. Con-way
ja 6 7-y. mrs. Mossie Hall viisi päi-v^
akestäheen friiaukseh jälkeen. Heidän
väitetään "rakastuneen" heti ensi
näkemältä.
Lehmärokko esiintyi karjassa pieninä vasikoista, joita elätetään talleissa, mit-märkärakkuloina
eläinten selässä ja k y l - k ä ovat yktä hohtavan puhtaita kuin
sairaaloiden, leikkaussalit^ Nykyaikainen
rokotusaine on paljon puhtaampaa
kuin puhtain maito, minkä juomme.
Alkeellisista menetelaiistä huolimatta
saattoivat Jenneriri ajan ihmiset, joita
isorokko alituisesti i^asi, antaa arvoa
rokotuksen siimäuksille.
Kaikkialta maailmasta sai Jenner kiitoskirjeitä.
Amerikan intiaanit lähetti^
vät erkoisen valtuuskunnan häntä kiittämään
ja lahjoja tuomaan. Katariina
suxu-i lähetti hänelle sormuksen ja määräsi,
että ensimmäisenä Venäjällä rokotetulle
lapselle on annettava nimeksi
Vaksinov. Tämä johtuu rokotusaineen
latinankielisestä vaccini (vaksini) sanasta,
mäLä taas juontuu saman kielen
lehmää merkitsevään vacca-sanaan. —
Napoleon määräsi,* että kaikki hänen
UUSI
JATKUVASTI BimmmöTVA
Antaa äemeneätä Istutettuna
hedelmän: ensimmäisenä vuonna.
Helppo kakattaa. Pisnisas
icasvaa iicto jalfui kbrläasekst
Se ei leviä: rönsyjen muodossa.
Kestävä ja Äönlvuotläen. Her
delmöi runsaiasti aikaisesta keväästä
tappavaan pakkaseen asti-
IVfenäkaisSa. oh 'hyvin hw-kullinen
maku ja tuoksu muistuttaen
vUlimansikkaa; se on rikas
ja mehuincoi. Pensaat kasvavat
sievästi tuuheiksi ja ovat
siten myös koristepecisaita kas-yismaan,
heaölmäpuutarhan tai
kukkatarhan reunoilla. Se on
myösnäkyvä iiujkkukäsvi. yaik-ka
Monta B^-mansikat ovat
pienempiä kuin ma^kin(>ita
varten kasvatettavat mansikat,
min nejovat kuitenkin suurempia
imin mitkään muut meidän
tuntemamme siemenistä kasvia-tettavat
mansikat, sivuuttaen
PopuläärlseÄ solemacher- ja
muut lajit. ' Sen harvinainen
pensasmuoto ja oivallinen maku
panee tämän lajin oinaan luokkaansa
jokaisessa kotipuutarhassa.
Siemenvarasto on rajoitettu.
TUatkaa aikaisin. (Paketti
25c) (3 pakettia 50c) posU-vapaasiL
n j v i A i s E K s i
Meidän iso vuoden 1949 siemen-ja
taimlkirjanime.
m
lO N S EE D
R G E J.b. W > .-C
O U SE
Kosissa. Karjanhoitajat saivat joskus
ihoonsa samanlaisia rakkuloita. Lukuunottamatta
paikallista ärtymystä eivät
he milloinkaan olleet sen sairaampia.
Eivätkä he myöskään sairastuneet
isoonrokkoon.
Nyt avautui Jennerille houkutteleva
tilaisuus. Mutta hän oli jo perehtynyt
tieteellisen tutkimuksen periaattei-
, siin. Hän ei saanut tdidä hätiköiviä
johtopäätöksiä, vaan hänen oli hankittava
todisteita tutkimuksistaan.
V. 1796 puhkesi lehmärokko erään talon
karjassa Gloucestershiressa. Eräs
Sarah Nehnes-niminen kariakko sai tar-tunnan.
Jenner otti hänen rakkuloistaan
pisaran märkää ja hieroi sen erään
8-vuotiaan pojan James Phippsin käsivarteen.
Pian syntyi käsivarteen rakkula,
mikä kuitenkin/nopeasti parani
jättäen vain pienen arven. Jenner odotti
kuukauden ja teki sitten pienen naarmun
pojan käsivarteen. Siihen hän istutti
eräästä isorokkopotilaasta ottamaansa
mä.rkänestettä. James ei sairastunut.
Muutamia kuukausia myöhemmin
hän istutti poikaan uudelleen
isorbkkomärkää, eikä poika nytkään
sairastunut tautiin.
Vathha kansanomainen käsitys oli siis
oikea. Lehmärokko suojeli isoltarokol-ta.
Jenner kirjoitti kokeistaan tutkimuksen
ja lähetti sen Kuninkaalliselle
Seuralle, jotta tämä painattaisi sen jul-.
kaisuihinsa. Mutta hänen tutkimuksensa
palautettiin. Seuran, jäsenet pitivät
hänen havaintojaan liian merkillisinä
ollaks^n tosia. Johtui vain sattumasta,-
ettei pieni James sairastmiit-isocmi^k- :
koon. . •
jenner uudisti nyt kokeensa ja istutti
rokon useihin muihinkin henkilöihin.
Tulos oli sama: lehmärokko suojeli isOl-tarokolta.
Asiaa ei voitu, enää epäillä,
ja V. 1798 Jenner julkaisi kirjan: "Tutkimus
rokotusaineen syistä ja vaikutuksista".
Siinä on vain 75 sivua, mutta
s€! on eräs lääketieteellisen kirjallisuuden
suuria mestariteoksia. Kirjsdmellisesti :
sanoen,voimme juuri tätä kirjaa kiittää
siitä, että isorokko on Bhes tyystin poistettu
maailman tautilii^ta.
Ei Jennerkään voinut vapautua ajan
hengen ja-tavan vaätinästa koreilevasta
tyylistä. Mutta onneksi hän käytti^
sitä vain alkulauseessaan seuraavasti:
"Ihmisen poikkeaminen siitä tilasta,
johon hänet luonto alunperin oli asettanut,
näyttää tehneen hänestä hedelmällisen
sairauksien lähteen. Rakkaudesta
loistoon ja'ylellis5r3rteen ja rakkaudesta
huveihin hän on kerännyt ympärilleen
suuren määrän eläimiä, jotka alunperin
eivät olleet tarkoitettuja hänen seurakseen.
Susi, joka on menettänyt julmuuten-
KIRJEENVAIHTOON
HALUTAAN
Hei, naiset ihanat, laihat ja l i havat!
Täällä olisi viisi nuorta-miestä,
jotka haluavat kirjeenvaihdon
avulla tositarkoituksella
tutustua elämän sulostuttajaan.
BAUHA» SATAMA
iLCÄNEN ttAB(BÖRI
ALATI SUN
REANA VAINEN
MR. KNIIVILÄ
Box 200 Hearsi. Ont.
suuren armeijansa sotamiehet on rokotettava
ja se into, millä vaksiriatiota
tervdidittiin, antoi 1800-luvim alussa
aHieen eräälle ihmeellisimmälle matkalle,
mikä milloinkaan on tehty.
V. '18ÖS, seitse;män vuotta isen jälkeen
kuin Jenner oli julkaissut rokotusta koskevan
tutkinauksensa,'. lähti eräästä
Ranskan satamasta' laiva imääränään
j\"merikka. Lastina oli lapsia, joista joka
viikko rokotettiin kaksi eddlisellä
viikolla rokotetusta kahdesta otetulla aineella.
Nämä lapset olivat rokotusaineen
elävinä tuojina maihin, minne espanjalaiset
löytöretkeilijät 300 vuotta
aikaisemmin olivat vieneet isonrokon
Euroopasta.^ Miljoonia ihmisiä oli uudessa
maailmassa kuollut isoonr<^k6on,
miljoonia heistä pelastuu vuosittain Edward
Jennerin suurenmoisen keksinnön
ansiosta. — Jenner kuoli 74-vuotiaana
.1823.
Ei meidän Suomikaan jäänyt rokotuksesta
osattomaksi. V. 1881 meillä
kuoli isoonrokkoon 8,057 henkilöä ja
V.' 1883 rokotus ^tehtiin maassamme pakolliseksi.
Sen jälkeen on tauti vähitellen
hävinnyt, eikä rokonarpista ihmistä
enää tapaa kuin romaaneista.
MOKKE.
Puhutko sinä vae tuulko niitä huulia
heiluttaa? (Kiuruvesi.)
Smiilla ja kaipauksella ilmoitamme, että rakas mieheni ja isämme
HENDRICKSaN
fcnptt Fort Willianiin McKellar General sairaalassa 30 päivä iainniiknnta 1949.
vainaja öli syhtyn^-- ip^raiessa Alajärvellä^ Vaasan läänissä, Joulukaan 3 p.
18S3 Ja (riii Imollessää^ 1 kk. Ja 27 päivän ikiUnen. Vainaja häadatiiin
GSJin Kaimnlstiq 1949 Dack "Riverin
ha^ot^usBoaahan, omaisten ja toverijonkon s ^
Lähinnä kipaamaän Jäin minä, hänen vaimonsa, n t ^ tytärtä, (Si^nae)
mrs. /L Koss, Torontossa, Ont, (Ines) mns. W. Tnrick^ Hamber Sametista, Ont.,
(Clara) mis.'F. MiacDonald, Torontosta, Ont. Ja (Laila) inrs. H. Merits, Fort
Williamista, Ont., sekä yksi poika, Walter flendrickson* Toimdasta, Ont. Ja
kolme siskoa Thdysvallölssa Ja kakä veljeä, yksi Yhdysvalloissa Ja .toinen
Kafnfnlstiqaiassa^ Oint., sekä viisi lastenlasta.
Yhdessä kuljimme eläinän myrskyissä
näissä,
jos vastukset kohdattiin aina käytiin
Icäsikädessä.
Nyt poistuit pois iäksi toveri parhain.
Chi'rinnassani kaipaus suuri, poissa
V on ystävä aiinain.
.. Vaimosi Selma.
Me kätkemme maahpovehen aar-
- teemme, isämme jalon,
hän tähtemme auliisti uurasti vii-
. mehetkehen sielunsa palon.
JCiltoksin muistamme neuvojas,
joita saimme isä suita,
Se on perintö kaalliimpi kuin maailman
kulta.
Lapset: Si£:ne, Ines, Clara,
Laäa ja Walter.
Alla lumivaipan valkean taatto uinuu
, unta rauhaisaa. .\ ' :
Vain pienen hetken taaton nähdä
hän luokse meidän ei saavu enään
milloinkaan.
Lastenlapset.
Herposi käsi veljemme rakkaan,
sammui jo silmäsi iäksi.
Maaemon povessa uinut sä hiljaa^
poissa on tuskat, niitä et tunne.
Maailman myrskyt, taistelut elon,
.ei häiritse untasi.
Siskot Ja veljet
K I I T O S
Täten haluamme sydämellisesti kiittää teitä kaikkia, jotka otitte osaa
meidän suureen suruiimme. Kiitos kaikille, jotka muistitte vainajaa kukilla
ja olitte saattamassa häntä viimeiselle matkalle.
Kiitos CSJ:n Kaministiquian osastolle haalista ja kaunaista kukkalaittess-ta,
jonka laskitte poismenneen toverin haudalle. Kiitos kantajille P. Wuori-selle.
J Wilhemille, J . O. Nelsonille, W. SaamloUe, A. Lehdolle ja V. Silesnllle.
Kiitos haudankaivajille ja emännille jotka auttoivat kahvitarjoilussa sekä
kaikille, jotka tavalla tai toisella ottivat osaa suruumme.
Mrs. Selma Hendrlcksön ja lapset
Kaminfstlqnia -4 Ontario
iJVUÄNTAi^Ä, HlBtliiikm^^^ 1949 SIVU 11
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 26, 1949 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1949-02-26 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki490226 |
Description
| Title | 1949-02-26-11 |
| OCR text | Volodja juoksi takaisin ja kiiruhti raittiiseen ilmaan. • Ja kuinka he saattavat puhua siitä ääneen! •— tuskaili hän, väänteli käsiään ja katsoi kauhuissaan taivaalle. — Puhuvat ääneen, kylmäverisesti . . . Ja äitikin nauroi . . . äitikin! Voi hyvä Jumala, miksi oletkaan antanut minulle tuollaisen äidin? Miksi?^^ Mutta sisään oli mentävä kävipä kuinka tahansa. Hän kulki muutaman kerran puistotien päästä päähän, rauhoittui hieman ja astui taloon. ~' — Miksi ette tule ajoissa juomaan Isonrokon voittajan, vaksiinin keksijän syntymästä 200 vuotta ^ • 3^ este- NTiönna on 200 vuotta kulunut siitä, kun Englannissa syntyi mies, joka myöhemniin saavTitti kuuluisuutta lääketieteen alalla. Hän ol| Edward Jer-oer, joka keksi rokotusaineen, minkä avulla aikaisemmin suurta tuhoa aiheuttanut isorokko saatiin taltutetuksi tuhansien ihmishenkien menetys tyksi. teetä? — kysyi rouva ^^Shumihin an- Edward Jerner, joka siis oli s.\Tit>Ti>^ karana. — Anteeksi, minun . . . minun on aika lähteä, — jupisi Volodja katsettaan kohottamatta. — Äiti, kello on jo kahdeksan! — Matkusta yksin, kultaseni^ — virkkoi äiti väsyneesti, — minä Jään Lilin luo yöksi. 'Hyvästi, poikaseni . . .Annahan, kun siunaan sinut. Häri siunasi ristinmerkillä poikansa ja sanoi ranskaksi Njutalle: — Hän muistuttaa hiukan Lermon-tovia.... Eikö totta? sa, lepää nyt tyynenä ja rauhallisena naisten polvilla. Kissa, meidän pikku tiikerimme, jonka kotipaikka on met^s-on nyt kesy ja saa osakseen hyväilyä^ Lehmä, sika, lammas ja hevonen ovat myöskin eri syistä joutuneet ihmisten hoitoon ja herruuteen." Tämänki&oistavan esipuheen Jälkeen Jenner ^'ähittdleIi vei lukijansa lehmä-rodeon ja litopui feoreasta tyylistään. 1749 toimi Vaatimattomana maalaislää- Ljliyestija: yksinkertaisesti kuin nyky-i- kärinä Oloucestershiressä. Silloin täi- -ajan tiedemidiet hän selosti tutkimuk- KIIUEENVAIHTOOH HALUTAAN Suomenkieliset neitoset huomatkaa! Täällä länneim'olisi kolme reipasta poikaa, jotka oäot&A^at kirjeitä teiltä, kuva mukaan, joka palautetaan, SO vuotiaat ainoastaan. MIKE MERI A K U NEVÄ''^ OIVA KORTE Lynnmour. iC O^ Br. Columbia Jotenkuten hyväst^ltyään ja katso-löin puhkesi isorokkoepidemioita, joita vastaan rääkärit melko turhaan taisteli- • vat. • * Lääkärintoimessaan Jenner joutui huomaamaan, että karjataloudessa työskentelevistä muutamat eivät lainkaan sairastuneet isoonrokkoon. "Heillä ön ollut lehmärokkoa", sanoivat talonpojat. JCetkä ijlivat rairastaneet lehmärokkoa, eivät milloinkaan sairastuneet isoonrokkoon. siaan Ja kokeitaan sdkä osoitti rokotuksen hyödyn. Alkuaikoina rokotus suoritettiin tavalla, joka suuresti poikkeaa nykyisistä menetelmistä. Jennerin aikana ei tiedetty mitään bakteeritartunnoista. Rokotusaine otettiin ihmisistä ja siirrettiin käsivarresta käsivarteen.^ Joskus oli seurauksena tartuntoja, kun bakteerit siten päasi\^t leviämään ihmisestä toiseen. Nykyisin saadaan rokotus \'ain tin kuluttua hän jo asteli asemalle-Job-lavalla tiellä ja tunsi itsensä iloisemmaksi. Nyt ei häntä enää kauhistuttanut eikä hävettänyt, hän hengitti kevyesti ja vapaasti. \ ) (Jatkuu) - ' Maailman suurin lent<^one joka voi kantaa 180 matkustajaa, on suorittanut ensimmäisen matkansa, lentäen falp Altosta, Calif., Washingto-niin 9 tunnissa ^6 minuutissa. Kone kuuluu Yhdysvaltain laivastolle. , Tämän jättiläiskoneen ylösnousua lyustamassa on 6 rakettia. Hugossa, Oklahomassa, vihittiin äskettäin 18-v.-Donald D. Con-way ja 6 7-y. mrs. Mossie Hall viisi päi-v^ akestäheen friiaukseh jälkeen. Heidän väitetään "rakastuneen" heti ensi näkemältä. Lehmärokko esiintyi karjassa pieninä vasikoista, joita elätetään talleissa, mit-märkärakkuloina eläinten selässä ja k y l - k ä ovat yktä hohtavan puhtaita kuin sairaaloiden, leikkaussalit^ Nykyaikainen rokotusaine on paljon puhtaampaa kuin puhtain maito, minkä juomme. Alkeellisista menetelaiistä huolimatta saattoivat Jenneriri ajan ihmiset, joita isorokko alituisesti i^asi, antaa arvoa rokotuksen siimäuksille. Kaikkialta maailmasta sai Jenner kiitoskirjeitä. Amerikan intiaanit lähetti^ vät erkoisen valtuuskunnan häntä kiittämään ja lahjoja tuomaan. Katariina suxu-i lähetti hänelle sormuksen ja määräsi, että ensimmäisenä Venäjällä rokotetulle lapselle on annettava nimeksi Vaksinov. Tämä johtuu rokotusaineen latinankielisestä vaccini (vaksini) sanasta, mäLä taas juontuu saman kielen lehmää merkitsevään vacca-sanaan. — Napoleon määräsi,* että kaikki hänen UUSI JATKUVASTI BimmmöTVA Antaa äemeneätä Istutettuna hedelmän: ensimmäisenä vuonna. Helppo kakattaa. Pisnisas icasvaa iicto jalfui kbrläasekst Se ei leviä: rönsyjen muodossa. Kestävä ja Äönlvuotläen. Her delmöi runsaiasti aikaisesta keväästä tappavaan pakkaseen asti- IVfenäkaisSa. oh 'hyvin hw-kullinen maku ja tuoksu muistuttaen vUlimansikkaa; se on rikas ja mehuincoi. Pensaat kasvavat sievästi tuuheiksi ja ovat siten myös koristepecisaita kas-yismaan, heaölmäpuutarhan tai kukkatarhan reunoilla. Se on myösnäkyvä iiujkkukäsvi. yaik-ka Monta B^-mansikat ovat pienempiä kuin ma^kin(>ita varten kasvatettavat mansikat, min nejovat kuitenkin suurempia imin mitkään muut meidän tuntemamme siemenistä kasvia-tettavat mansikat, sivuuttaen PopuläärlseÄ solemacher- ja muut lajit. ' Sen harvinainen pensasmuoto ja oivallinen maku panee tämän lajin oinaan luokkaansa jokaisessa kotipuutarhassa. Siemenvarasto on rajoitettu. TUatkaa aikaisin. (Paketti 25c) (3 pakettia 50c) posU-vapaasiL n j v i A i s E K s i Meidän iso vuoden 1949 siemen-ja taimlkirjanime. m lO N S EE D R G E J.b. W > .-C O U SE Kosissa. Karjanhoitajat saivat joskus ihoonsa samanlaisia rakkuloita. Lukuunottamatta paikallista ärtymystä eivät he milloinkaan olleet sen sairaampia. Eivätkä he myöskään sairastuneet isoonrokkoon. Nyt avautui Jennerille houkutteleva tilaisuus. Mutta hän oli jo perehtynyt tieteellisen tutkimuksen periaattei- , siin. Hän ei saanut tdidä hätiköiviä johtopäätöksiä, vaan hänen oli hankittava todisteita tutkimuksistaan. V. 1796 puhkesi lehmärokko erään talon karjassa Gloucestershiressa. Eräs Sarah Nehnes-niminen kariakko sai tar-tunnan. Jenner otti hänen rakkuloistaan pisaran märkää ja hieroi sen erään 8-vuotiaan pojan James Phippsin käsivarteen. Pian syntyi käsivarteen rakkula, mikä kuitenkin/nopeasti parani jättäen vain pienen arven. Jenner odotti kuukauden ja teki sitten pienen naarmun pojan käsivarteen. Siihen hän istutti eräästä isorokkopotilaasta ottamaansa mä.rkänestettä. James ei sairastunut. Muutamia kuukausia myöhemmin hän istutti poikaan uudelleen isorbkkomärkää, eikä poika nytkään sairastunut tautiin. Vathha kansanomainen käsitys oli siis oikea. Lehmärokko suojeli isoltarokol-ta. Jenner kirjoitti kokeistaan tutkimuksen ja lähetti sen Kuninkaalliselle Seuralle, jotta tämä painattaisi sen jul-. kaisuihinsa. Mutta hänen tutkimuksensa palautettiin. Seuran, jäsenet pitivät hänen havaintojaan liian merkillisinä ollaks^n tosia. Johtui vain sattumasta,- ettei pieni James sairastmiit-isocmi^k- : koon. . • jenner uudisti nyt kokeensa ja istutti rokon useihin muihinkin henkilöihin. Tulos oli sama: lehmärokko suojeli isOl-tarokolta. Asiaa ei voitu, enää epäillä, ja V. 1798 Jenner julkaisi kirjan: "Tutkimus rokotusaineen syistä ja vaikutuksista". Siinä on vain 75 sivua, mutta s€! on eräs lääketieteellisen kirjallisuuden suuria mestariteoksia. Kirjsdmellisesti : sanoen,voimme juuri tätä kirjaa kiittää siitä, että isorokko on Bhes tyystin poistettu maailman tautilii^ta. Ei Jennerkään voinut vapautua ajan hengen ja-tavan vaätinästa koreilevasta tyylistä. Mutta onneksi hän käytti^ sitä vain alkulauseessaan seuraavasti: "Ihmisen poikkeaminen siitä tilasta, johon hänet luonto alunperin oli asettanut, näyttää tehneen hänestä hedelmällisen sairauksien lähteen. Rakkaudesta loistoon ja'ylellis5r3rteen ja rakkaudesta huveihin hän on kerännyt ympärilleen suuren määrän eläimiä, jotka alunperin eivät olleet tarkoitettuja hänen seurakseen. Susi, joka on menettänyt julmuuten- KIRJEENVAIHTOON HALUTAAN Hei, naiset ihanat, laihat ja l i havat! Täällä olisi viisi nuorta-miestä, jotka haluavat kirjeenvaihdon avulla tositarkoituksella tutustua elämän sulostuttajaan. BAUHA» SATAMA iLCÄNEN ttAB(BÖRI ALATI SUN REANA VAINEN MR. KNIIVILÄ Box 200 Hearsi. Ont. suuren armeijansa sotamiehet on rokotettava ja se into, millä vaksiriatiota tervdidittiin, antoi 1800-luvim alussa aHieen eräälle ihmeellisimmälle matkalle, mikä milloinkaan on tehty. V. '18ÖS, seitse;män vuotta isen jälkeen kuin Jenner oli julkaissut rokotusta koskevan tutkinauksensa,'. lähti eräästä Ranskan satamasta' laiva imääränään j\"merikka. Lastina oli lapsia, joista joka viikko rokotettiin kaksi eddlisellä viikolla rokotetusta kahdesta otetulla aineella. Nämä lapset olivat rokotusaineen elävinä tuojina maihin, minne espanjalaiset löytöretkeilijät 300 vuotta aikaisemmin olivat vieneet isonrokon Euroopasta.^ Miljoonia ihmisiä oli uudessa maailmassa kuollut isoonr<^k6on, miljoonia heistä pelastuu vuosittain Edward Jennerin suurenmoisen keksinnön ansiosta. — Jenner kuoli 74-vuotiaana .1823. Ei meidän Suomikaan jäänyt rokotuksesta osattomaksi. V. 1881 meillä kuoli isoonrokkoon 8,057 henkilöä ja V.' 1883 rokotus ^tehtiin maassamme pakolliseksi. Sen jälkeen on tauti vähitellen hävinnyt, eikä rokonarpista ihmistä enää tapaa kuin romaaneista. MOKKE. Puhutko sinä vae tuulko niitä huulia heiluttaa? (Kiuruvesi.) Smiilla ja kaipauksella ilmoitamme, että rakas mieheni ja isämme HENDRICKSaN fcnptt Fort Willianiin McKellar General sairaalassa 30 päivä iainniiknnta 1949. vainaja öli syhtyn^-- ip^raiessa Alajärvellä^ Vaasan läänissä, Joulukaan 3 p. 18S3 Ja (riii Imollessää^ 1 kk. Ja 27 päivän ikiUnen. Vainaja häadatiiin GSJin Kaimnlstiq 1949 Dack "Riverin ha^ot^usBoaahan, omaisten ja toverijonkon s ^ Lähinnä kipaamaän Jäin minä, hänen vaimonsa, n t ^ tytärtä, (Si^nae) mrs. /L Koss, Torontossa, Ont, (Ines) mns. W. Tnrick^ Hamber Sametista, Ont., (Clara) mis.'F. MiacDonald, Torontosta, Ont. Ja (Laila) inrs. H. Merits, Fort Williamista, Ont., sekä yksi poika, Walter flendrickson* Toimdasta, Ont. Ja kolme siskoa Thdysvallölssa Ja kakä veljeä, yksi Yhdysvalloissa Ja .toinen Kafnfnlstiqaiassa^ Oint., sekä viisi lastenlasta. Yhdessä kuljimme eläinän myrskyissä näissä, jos vastukset kohdattiin aina käytiin Icäsikädessä. Nyt poistuit pois iäksi toveri parhain. Chi'rinnassani kaipaus suuri, poissa V on ystävä aiinain. .. Vaimosi Selma. Me kätkemme maahpovehen aar- - teemme, isämme jalon, hän tähtemme auliisti uurasti vii- . mehetkehen sielunsa palon. JCiltoksin muistamme neuvojas, joita saimme isä suita, Se on perintö kaalliimpi kuin maailman kulta. Lapset: Si£:ne, Ines, Clara, Laäa ja Walter. Alla lumivaipan valkean taatto uinuu , unta rauhaisaa. .\ ' : Vain pienen hetken taaton nähdä hän luokse meidän ei saavu enään milloinkaan. Lastenlapset. Herposi käsi veljemme rakkaan, sammui jo silmäsi iäksi. Maaemon povessa uinut sä hiljaa^ poissa on tuskat, niitä et tunne. Maailman myrskyt, taistelut elon, .ei häiritse untasi. Siskot Ja veljet K I I T O S Täten haluamme sydämellisesti kiittää teitä kaikkia, jotka otitte osaa meidän suureen suruiimme. Kiitos kaikille, jotka muistitte vainajaa kukilla ja olitte saattamassa häntä viimeiselle matkalle. Kiitos CSJ:n Kaministiquian osastolle haalista ja kaunaista kukkalaittess-ta, jonka laskitte poismenneen toverin haudalle. Kiitos kantajille P. Wuori-selle. J Wilhemille, J . O. Nelsonille, W. SaamloUe, A. Lehdolle ja V. Silesnllle. Kiitos haudankaivajille ja emännille jotka auttoivat kahvitarjoilussa sekä kaikille, jotka tavalla tai toisella ottivat osaa suruumme. Mrs. Selma Hendrlcksön ja lapset Kaminfstlqnia -4 Ontario iJVUÄNTAi^Ä, HlBtliiikm^^^ 1949 SIVU 11 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-02-26-11
