1952-08-23-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAUNOKlRJALUNm VIIKKOLEBTI^
the only PUmish literary weekly In panada
PubU^ed and prtated by the Vapaus Publishing Company
Umitcd, 100-102 Elm Street West. Sudbury, Onteno.
Registeredat the Post Office Department, Ottawa, as
ceoond class matter.
liekki Ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
«laältäen parasta kaunokirjallista Ja tieteellistä luettavaa,
TILAUSHINNAT: yHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta . . . . ..$4-50
6 kuukautta . . . . . • 2.65
2.75
1 irtuffiikerta ..........^JSO
6 kuukautta . . . . . . . . . . 2.00
S kuukautta — 1-25
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta . . . . . . . . . .$5.00 6 kuukautta . . . . . . . .
ILMOITUSHINNAT: ^ „
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3mKuo-lemanllmoitus
$3.00 Ja sen yhteydessä JulSdstava muteto-
/värsy $1.00 la kUtos $2.00 Kirjeenvaihtoilmoitukset $1^0.
Stoishimiat^syvlstö Ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen.
AsiamiehiUe myönnetään 15 prosentin palkkio.
Kaikki Uekine tarkoitetut maksuosoitukset on ostettaro
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company lamteö.
Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
100-102 Elm Street West, Sudbuxy, Ontario.
Toimittaja: J. W. Saari.
Xiekkiln aiotut kirjoitukset osoitettava:
LIEKKI
P.O. BOX 6S gUDBCBX»ONT.
Kesäyönä tein laubini.
Rantakoivujen hiljaisen havinan
siihen punoin,
suopursujen tuoksun siihen liitin.
Yön sinertävän hämärän
sai lauluni ympärilleen
ja laineiden pehmeän kosketuksen
rantakiviin.
Aamulla lauluni katosi.
Mutta sinertävässä yössä *
se luokseni palasi.
Kesäyön laulun voi vain _
kesäyönä aavistaa.
ROLF WINTER.
Vott^maton lato|)d
Suomen Demokraattisen' Nuorisoliiton ^s»
"Terä" kertoo:
Emil Zatopek piirsi fäbtemättöm^^ nimeni urhei
toriaan vfcmällä kolmannen kultamitalin ja votttami.
jen kunniapaimman kilpailiin maratonin. *^
historiassa ainutlaatuinen saavutus on herättänyt ulkr
lehdistössä valtavaa kiinnostusta. Lehtimiehiä, niin'
keltaisia kuiri valkoisiakin virtaa lakkaamatta '»Sa'
pakeille. 'Lehtemme edustajan pistäytyesä hänen luo
memessa oli Zatopekrouviiieen parhaillaan -
eri puolilta maailöma olevan^^^l^
puolelta ojeMettiin Zatbpekille- valokuvia hänen
tuksensa
Sota hmd&nm tarjmnisekd
Tieteen ja teknnkan ieJÄöyessä saa ihminen,yhä paremman
otteen kudmiaaiäia T^staaa. Dmiiset elävät vanhemmiksi
kuin aiksäsmniän | a s am hyödyllistä työtä vielä
silloin kuin aakaiserr^soea sffikEgsoIhräaa käsityskannan mukaan
heidän pitäiä dSa a^^gtaramSa -^mfnakäa.
Ennöi-ramlxaffin ttRpBrhl-ni ^rain sadoissa ja "ihmeitten teki-jäin-",
ansäosta -sfiRniffita, «aal iaaoOeäta voitiin uuddleen herättää
henkäm. Xyfeasena v^JS^taiäkaatena tulee yhä yleisemmäksi
m j ^ fcooläifcm tieriiti!^^
Nykyaäaosa SKTH^KCT TtiKtrroii teosta lukea uutistietoja, miten
can^alaässi (Btst^iot HitBlkaa^
kuolleita ?h7ny=itä. ITdisiiUCTaEi ! t £ ^ ^ eam. leikkauspöydällä,
että potilaan sydän lakkaa yht^äkk^ toiIl:^masta. Tottuneet
ja etevät canadalaiset lääkärit ovat usein tällaisissa tapauksissa
leikanneet potilaan rinnan auki ja sydäntä hieromalla saaneet
joitakin minuqtteja kuolleena olleen potilaansa uudelleen
eloon. Tämä sellaisenaan vaatii lääkäriltä suurta taitoa ja
nopeata toimintaa, sillä toistaiseksi ei ole keksitty mitään
keinoa sille, että ihmisen aivot Vioittuvat kuoleman johdosta
— ja ne vioittuvat viiden tai kuuden minuutin kuluttua kuoleman
jälkeen. Kuolleista herättämisen täytyy siis ^ p^tua
muutaman minuutin äisällä. /
Kysymys kuolleista herättämisestä on ollut lääkärien ongelmana
kaikissa maissa. Neuvostoliitossa on myös kiiiini-v
tetty suurta huomiota taisteluun yhfakkista kuolemaa vastaan.
Siellä kerrotaan saadun suurta menetystä iik.^fvaista-suuntaän^'
annetun verensiirron avulla! Sydämestä ulos jbh-jt^(
y|t2^i{»^v^t^
'Normaalisesti sydän pumppuaa-;tätä.-valtimoa myöten verta
ulospäin. JNemrostoläakärit pumppua^ verta sitä myöten
toinuinasta lakanneeseen sydämetön. Samalla kertaaprij^^
puttavaän vereen sidotettu voimakasta • kiitmkeainettä. Sa-manaikaisesti
veren pimappqaamisen. sivuUa a^
le he^ulöUe; keinohengitys ;
sdittävat, että tämän menetdmän avulla on saatu ^liorast^
hänrimästyttäviä tulofcsia taistelussa tapaturmaisia: kuoleman-
' lapaukda'Vastaan.' ' ''^'•"•'•v' 'V :.
Sodassa kuolemaa vastaan tuli lautta maailman kuuluisaksi
canadälainen lääkäri Norman Bethune, joka ensimmäisen
kerran ihmiskunnan historiassa ryhtyi varastoimaan ihmisverta
loukkaantuneita ihmisiä varten. Kuinka paljon on
ihmishenkiä-pelastettu Norman Bethunen menetelmän avulla
juuri päättyneessä sodassa ja sen jälkeen, sitä on vaikea tavallisten
maallikkojen arvioida.
Mutta kun ihmisveren saanti on suhteellisesti vaikeata ja
kallista, lääkärit kaikissa maissa ovat etsineet substituuttia,-
jota voitaisiin käyttää sen tilalla.
l a s s ä yhteydessä on kokeiltu monenlaisilla aineilla ja ''mineraalivesillä".
Mutta tähän mennessä ovat tulokset olleet
huonot. Niinx>ä on verensiirrossa jouduttu turvautumaan ainoastaan
ihmisvereen tai plasmaan. •
tieto, että Moskovassa sijaitsevassa
Mendeleev kemikaali-instituutissa tyo^entdevä tri Bel^oski
OB mönim eiMkmnistuniien jälkeen kek^yt keinon, miten
vMcnainron antamisessa voidaan käyttää plasmaa, mikä on
ivailiAiSiettu lehn^ verestä. Yleisena käsit^csena « i oDut»
Kansandemoifeitiat
ja Kiina viftkaissa
kauppasuhteissa.
SHi^OHLAI. — Kiinan kauppasuhteet
Neuvostoliiton ja kansandemokratian
maiden kanssa laajenenvat jatku-vastL
Tällä tosiasialla on suuri merki^
tys iCiinan väestölle. -^Kaupan laajentuminen
myötävaikuttaa myös niiden
teoBisuuslaitostejnL„Jsehitykseen, jotka
muokkaavat raakaa-aineita vientiä varten.
Sanomalehti "Sinvenshibao" kirjoitti
elokuun 10 pnä: Vngnna 1952 Kiina
on alkanut viedä ulkomaille raakasil-kin
ohella myös silkkikankaita. Silkin
vientikaupan lisääntyniinen on saanut
aikaan sen tuotannon kasvun. Niinpä
silkkiäistoukkien kerätty määrä on tänä
vuonna noin 20 % suurempi kuin
viime vuonna. Yli neljäkymmentä silk-kikutomoa,
jotka aikaisemmin lopettivat
tuotantonsa, on jälleen aloittanut
toimintansa ja suorittavat nyt valtion
tilauksia. Työttömyys silkkiteollisuu-dessa
on kokonaan loppunut.
Teen tuotanto Itä^Kiinassa saavutti
jo V . 1951 korkeamman tason kiiinköl-menatoista
viimeksi kuluneena vuonna
ja^ oli 2 J % suurempi kuin v. 1950. Ennakkolaskelmien
mukaan teen tuotanto
kasvaa jälleen tänä vuonna kaksitoista
prosenttia.' Tämä on myös tuloksena
teen viennin lisääntymisestä Neuvostoliittoon
ja kansandemokratian maihin.
Kauppa Neuvostoliiton Ja kansandemo-
Ikratian maiden kanssa, jota käydään
yhdenvertaisuuden ja keskinäisen edun
pohjalla, lehti kirjoittaa^ on tärkeällä teki
jämä ^Kiinan kansantalouden kehityksessä
ja yhtenä laajojen/kansanjoukkojen
hyvinvoinnin. lisääntymisen lähtee-
-na.-.r- ... •.s.,!:^^!^::
että eläimestä toiseen -ei voida plasmaa
Vsiirtää^ kuolemaa -aiheut^nis^ta. Mutta
tri Belenski sai väsymättömän ponnis-:
: telun avulla kehitetyksi i lehmän pläs-
«märi,' jonka hän voi turvallisesti siirtää
ensiksi kaniiniin ja sitten muihin eläi-
• miin ja lopuksi ihmiseen — käyttäen-it^
siiaan ensinunäisenä. kokdaana. ^
J Mikäli tämä menetelmä —-jonka sanotaan
vielä auttavan vissinlaisten-tau-
.^ien parantamista koska se kiihoittaa
verta kasvattavien orgaanien toimintaa
::r-^osoittautuu kä3rtänn<äliseksi, .niin se
tulee, pelastamaan, lukemattomia ihmishenkiä.
Muistaa nimittäin tulee, että
niin hjrvä ja tuloksellinen kum nykyinen
ihmisveren plasman siirto onkin, se tulee
kuitenkin monelle pikkuihmiselle
vielä "liian kalliiksi".
Taistelu puutteen, kärsimysten ja
kuoleman torjumiseksi on sellaista sotaa,
mitä lehtemme Liekkikin kannattaa
ehdoitta! Kerättäköön kaikkien
maiden parhaat tekijät ja suurimmat
voimavarat tähän jaloon sotaan ja kilpailtakoon
mielettömän aseistumiskam-panjan
asemasta siitä mikä maa ja mikä
järjestelmä voi suuremman panoksen
antaa kuoleman torjumiseksi!
Siinä on työvainiota ja "seikkailua"
vuosikymmeniksi. Sellaista sotaa kannatetaan!
— W. E .
Aikanune odoteltuamme tuli meidänkin vuoromme
ja Danan riiokaille$sa teiname heille kysymyksiä.
— Miltä tuntui ensi maraton?
Yllätykseksemme Zatopek sanoi selvällä sm
— K«yva urakka.
Zatopekin aika, 2.23.03,2, puhuu puolestaan urakan
desta, sillä se on yli 6 niinuuttia aikaisempaa olymp^
tystä parempi.
Kys3riinmei aikooko hän vielä Melbournessa uusia
tonvoittonsa.
— Efadpttomasti en, sillä en osallistu silloin enää olv
kisoihin.
Tiedustelimme, ovatko hänen mielestään Helsingin
piakisat onnistuneet ja olleet olympiahengen mukit
— Kisat ovat olleet erinomaiset järjestelyltään ja
sella mielihyvällä olen todennut suomalaisen yleisön asia
temuksen, Suomen ksmsa ymmärtää urheilua.
Huudot — Hyvä, Zatopek! — joita hän on ka&kialla,
stadionilla kuin maratonreitin varrellakin kuifflut, to
sitä, miten vilpittömästi suomalaiset ovat osolttaineethl
suosiotaan.
Kysyimme edelleen aikooko hän vielä parantaa 5.000
10,000 metrin ennätyksiään.
Zatopek vastasi, että on hyvin luultavaa, ettei hän m
ennätyksiään parantaa.
Tiedustelinune välillä hänen rouvaltaan, oliko hän vii
njrt keil^svoitostaan.
~ CMen yleensä kevään kuluessa heitellyt 48 metrin
to ja, mutta vähän ennen kisoja tyylini rikkoutui, jonka'
en saanut heitettyä 46 metriä enempää. Uskoin Neuvosi
ton Zybinan voittavan, sillä hän oli vahva ennakkosuosiiiti
oli heitellyt kotimaassaan hyvin varmasti. Uskom saav
vani kolmannen sijan. Olin yllättynyt, kun kuulin, että
heittänyt yli 50 metriä. Aikaisempi ennätyksenihän (B
pestissä heitetty) oli 49.90.
Zatopek kertoi lopuksi keskustellessamme kisaleirista
nevansa rouvineen ja neljänkjm(M|^ muun tshekkiP'
urheilijan karissa vieräileinäaifldsale Näissä mer'
hän tervehtiikin Suomen edistyksellistä nuorisoa ja 1
ilonsa sen johdosta, että hänellä on tilaisuus vierailla
rillä. —REP. ..v; V^^
Egyptin palloilijoideri Jolitajana täällä (Suomessa)
eversti M«ha^ jofoi on maaö^
\'alinnut muun mUassa olympiajoukkueen yksin. ^'
:tai elte^sittöni^
^nee tieto, että kelpo Äverstimme hallitsee kotimaassaan
tHaittensa lisäksi seitseinah kannOtarla käsittävää
^ Tytöt ehraitkttitenfc^ — '^v ^
TUL:n olymp4anumerö, lw pnä.
V VihdoinKh-iiiieiiist^n^^ Pariisin ja ni
:muödinkeskusten'r^rtalit bv^ kongr^insa H
sa;ja: tulleet sii%i ^Pistämättömään tulokseen, etta\.
-niiespuofiset niamiekiim^ ovat tästä lähtien välttämatt^
SiUä uutta herrartrtiotiajjoh^ nykyistä lyhemp»^
ki ja ^peanainat lK)usut, tä}^ tehdä tunnetuksi.
Täätälimestarit. He o\^t niyös sitä mieltä, että mle
kiinit saavat näytöksillään miehet ajattelemaan en
omia vaatteitaan ja hiukan vähenunän naisteni
Puhuessaan Canadan yleisten asiain instituutin koi
sa Lake Couchichingissa, New York Timesin sota-asiain
sialisti Hanson Baldwin sanoi, että Saksa ja Japani a»
länsivaltojen "puolustuksen" avaimen. Tämä palauttaa
leen ne ajat, joUoin Adolf Hitleristä ja hänen kut
taan aseistettiin "lännen puolustuksen etuvartiota ja
sen, miten siinä lopulta kävi.
Amerikkalainen kultamitalimres seiväshypyssä Bob
hard esitti helsingissä ihmettelevän kysymyksen siita,
eivät kaikkien maiden kansat tule keskenään toim«" -
tavalla kuin urheilijat juuri päättyneissä olympial^sis*
dysvaltoihin saavuttuaan tämä seiväshyppääjä la«s«»
malehtimiehille: "Mmiia imioitti se t ^ miten
ja amerikkalaiset iirieaijat tnlrvat keskenään toime*»-
I.»tt«nt>lM« 23 p i l T i n i . 19S2
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 23, 1952 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1952-08-23 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki520823 |
Description
| Title | 1952-08-23-02 |
| OCR text | (KAUNOKlRJALUNm VIIKKOLEBTI^ the only PUmish literary weekly In panada PubU^ed and prtated by the Vapaus Publishing Company Umitcd, 100-102 Elm Street West. Sudbury, Onteno. Registeredat the Post Office Department, Ottawa, as ceoond class matter. liekki Ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena, «laältäen parasta kaunokirjallista Ja tieteellistä luettavaa, TILAUSHINNAT: yHDYSVALTOIHIN: 1 vuosikerta . . . . ..$4-50 6 kuukautta . . . . . • 2.65 2.75 1 irtuffiikerta ..........^JSO 6 kuukautta . . . . . . . . . . 2.00 S kuukautta — 1-25 SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE 1 vuosikerta . . . . . . . . . .$5.00 6 kuukautta . . . . . . . . ILMOITUSHINNAT: ^ „ 75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3mKuo-lemanllmoitus $3.00 Ja sen yhteydessä JulSdstava muteto- /värsy $1.00 la kUtos $2.00 Kirjeenvaihtoilmoitukset $1^0. Stoishimiat^syvlstö Ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä maksu etukäteen. AsiamiehiUe myönnetään 15 prosentin palkkio. Kaikki Uekine tarkoitetut maksuosoitukset on ostettaro kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company lamteö. Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbuxy, Ontario. Toimittaja: J. W. Saari. Xiekkiln aiotut kirjoitukset osoitettava: LIEKKI P.O. BOX 6S gUDBCBX»ONT. Kesäyönä tein laubini. Rantakoivujen hiljaisen havinan siihen punoin, suopursujen tuoksun siihen liitin. Yön sinertävän hämärän sai lauluni ympärilleen ja laineiden pehmeän kosketuksen rantakiviin. Aamulla lauluni katosi. Mutta sinertävässä yössä * se luokseni palasi. Kesäyön laulun voi vain _ kesäyönä aavistaa. ROLF WINTER. Vott^maton lato|)d Suomen Demokraattisen' Nuorisoliiton ^s» "Terä" kertoo: Emil Zatopek piirsi fäbtemättöm^^ nimeni urhei toriaan vfcmällä kolmannen kultamitalin ja votttami. jen kunniapaimman kilpailiin maratonin. *^ historiassa ainutlaatuinen saavutus on herättänyt ulkr lehdistössä valtavaa kiinnostusta. Lehtimiehiä, niin' keltaisia kuiri valkoisiakin virtaa lakkaamatta '»Sa' pakeille. 'Lehtemme edustajan pistäytyesä hänen luo memessa oli Zatopekrouviiieen parhaillaan - eri puolilta maailöma olevan^^^l^ puolelta ojeMettiin Zatbpekille- valokuvia hänen tuksensa Sota hmd&nm tarjmnisekd Tieteen ja teknnkan ieJÄöyessä saa ihminen,yhä paremman otteen kudmiaaiäia T^staaa. Dmiiset elävät vanhemmiksi kuin aiksäsmniän | a s am hyödyllistä työtä vielä silloin kuin aakaiserr^soea sffikEgsoIhräaa käsityskannan mukaan heidän pitäiä dSa a^^gtaramSa -^mfnakäa. Ennöi-ramlxaffin ttRpBrhl-ni ^rain sadoissa ja "ihmeitten teki-jäin-", ansäosta -sfiRniffita, «aal iaaoOeäta voitiin uuddleen herättää henkäm. Xyfeasena v^JS^taiäkaatena tulee yhä yleisemmäksi m j ^ fcooläifcm tieriiti!^^ Nykyaäaosa SKTH^KCT TtiKtrroii teosta lukea uutistietoja, miten can^alaässi (Btst^iot HitBlkaa^ kuolleita ?h7ny=itä. ITdisiiUCTaEi ! t £ ^ ^ eam. leikkauspöydällä, että potilaan sydän lakkaa yht^äkk^ toiIl:^masta. Tottuneet ja etevät canadalaiset lääkärit ovat usein tällaisissa tapauksissa leikanneet potilaan rinnan auki ja sydäntä hieromalla saaneet joitakin minuqtteja kuolleena olleen potilaansa uudelleen eloon. Tämä sellaisenaan vaatii lääkäriltä suurta taitoa ja nopeata toimintaa, sillä toistaiseksi ei ole keksitty mitään keinoa sille, että ihmisen aivot Vioittuvat kuoleman johdosta — ja ne vioittuvat viiden tai kuuden minuutin kuluttua kuoleman jälkeen. Kuolleista herättämisen täytyy siis ^ p^tua muutaman minuutin äisällä. / Kysymys kuolleista herättämisestä on ollut lääkärien ongelmana kaikissa maissa. Neuvostoliitossa on myös kiiiini-v tetty suurta huomiota taisteluun yhfakkista kuolemaa vastaan. Siellä kerrotaan saadun suurta menetystä iik.^fvaista-suuntaän^' annetun verensiirron avulla! Sydämestä ulos jbh-jt^( y|t2^i{»^v^t^ 'Normaalisesti sydän pumppuaa-;tätä.-valtimoa myöten verta ulospäin. JNemrostoläakärit pumppua^ verta sitä myöten toinuinasta lakanneeseen sydämetön. Samalla kertaaprij^^ puttavaän vereen sidotettu voimakasta • kiitmkeainettä. Sa-manaikaisesti veren pimappqaamisen. sivuUa a^ le he^ulöUe; keinohengitys ; sdittävat, että tämän menetdmän avulla on saatu ^liorast^ hänrimästyttäviä tulofcsia taistelussa tapaturmaisia: kuoleman- ' lapaukda'Vastaan.' ' ''^'•"•'•v' 'V :. Sodassa kuolemaa vastaan tuli lautta maailman kuuluisaksi canadälainen lääkäri Norman Bethune, joka ensimmäisen kerran ihmiskunnan historiassa ryhtyi varastoimaan ihmisverta loukkaantuneita ihmisiä varten. Kuinka paljon on ihmishenkiä-pelastettu Norman Bethunen menetelmän avulla juuri päättyneessä sodassa ja sen jälkeen, sitä on vaikea tavallisten maallikkojen arvioida. Mutta kun ihmisveren saanti on suhteellisesti vaikeata ja kallista, lääkärit kaikissa maissa ovat etsineet substituuttia,- jota voitaisiin käyttää sen tilalla. l a s s ä yhteydessä on kokeiltu monenlaisilla aineilla ja ''mineraalivesillä". Mutta tähän mennessä ovat tulokset olleet huonot. Niinx>ä on verensiirrossa jouduttu turvautumaan ainoastaan ihmisvereen tai plasmaan. • tieto, että Moskovassa sijaitsevassa Mendeleev kemikaali-instituutissa tyo^entdevä tri Bel^oski OB mönim eiMkmnistuniien jälkeen kek^yt keinon, miten vMcnainron antamisessa voidaan käyttää plasmaa, mikä on ivailiAiSiettu lehn^ verestä. Yleisena käsit^csena « i oDut» Kansandemoifeitiat ja Kiina viftkaissa kauppasuhteissa. SHi^OHLAI. — Kiinan kauppasuhteet Neuvostoliiton ja kansandemokratian maiden kanssa laajenenvat jatku-vastL Tällä tosiasialla on suuri merki^ tys iCiinan väestölle. -^Kaupan laajentuminen myötävaikuttaa myös niiden teoBisuuslaitostejnL„Jsehitykseen, jotka muokkaavat raakaa-aineita vientiä varten. Sanomalehti "Sinvenshibao" kirjoitti elokuun 10 pnä: Vngnna 1952 Kiina on alkanut viedä ulkomaille raakasil-kin ohella myös silkkikankaita. Silkin vientikaupan lisääntyniinen on saanut aikaan sen tuotannon kasvun. Niinpä silkkiäistoukkien kerätty määrä on tänä vuonna noin 20 % suurempi kuin viime vuonna. Yli neljäkymmentä silk-kikutomoa, jotka aikaisemmin lopettivat tuotantonsa, on jälleen aloittanut toimintansa ja suorittavat nyt valtion tilauksia. Työttömyys silkkiteollisuu-dessa on kokonaan loppunut. Teen tuotanto Itä^Kiinassa saavutti jo V . 1951 korkeamman tason kiiinköl-menatoista viimeksi kuluneena vuonna ja^ oli 2 J % suurempi kuin v. 1950. Ennakkolaskelmien mukaan teen tuotanto kasvaa jälleen tänä vuonna kaksitoista prosenttia.' Tämä on myös tuloksena teen viennin lisääntymisestä Neuvostoliittoon ja kansandemokratian maihin. Kauppa Neuvostoliiton Ja kansandemo- Ikratian maiden kanssa, jota käydään yhdenvertaisuuden ja keskinäisen edun pohjalla, lehti kirjoittaa^ on tärkeällä teki jämä ^Kiinan kansantalouden kehityksessä ja yhtenä laajojen/kansanjoukkojen hyvinvoinnin. lisääntymisen lähtee- -na.-.r- ... •.s.,!:^^!^:: että eläimestä toiseen -ei voida plasmaa Vsiirtää^ kuolemaa -aiheut^nis^ta. Mutta tri Belenski sai väsymättömän ponnis-: : telun avulla kehitetyksi i lehmän pläs- «märi,' jonka hän voi turvallisesti siirtää ensiksi kaniiniin ja sitten muihin eläi- • miin ja lopuksi ihmiseen — käyttäen-it^ siiaan ensinunäisenä. kokdaana. ^ J Mikäli tämä menetelmä —-jonka sanotaan vielä auttavan vissinlaisten-tau- .^ien parantamista koska se kiihoittaa verta kasvattavien orgaanien toimintaa ::r-^osoittautuu kä3rtänn<äliseksi, .niin se tulee, pelastamaan, lukemattomia ihmishenkiä. Muistaa nimittäin tulee, että niin hjrvä ja tuloksellinen kum nykyinen ihmisveren plasman siirto onkin, se tulee kuitenkin monelle pikkuihmiselle vielä "liian kalliiksi". Taistelu puutteen, kärsimysten ja kuoleman torjumiseksi on sellaista sotaa, mitä lehtemme Liekkikin kannattaa ehdoitta! Kerättäköön kaikkien maiden parhaat tekijät ja suurimmat voimavarat tähän jaloon sotaan ja kilpailtakoon mielettömän aseistumiskam-panjan asemasta siitä mikä maa ja mikä järjestelmä voi suuremman panoksen antaa kuoleman torjumiseksi! Siinä on työvainiota ja "seikkailua" vuosikymmeniksi. Sellaista sotaa kannatetaan! — W. E . Aikanune odoteltuamme tuli meidänkin vuoromme ja Danan riiokaille$sa teiname heille kysymyksiä. — Miltä tuntui ensi maraton? Yllätykseksemme Zatopek sanoi selvällä sm — K«yva urakka. Zatopekin aika, 2.23.03,2, puhuu puolestaan urakan desta, sillä se on yli 6 niinuuttia aikaisempaa olymp^ tystä parempi. Kys3riinmei aikooko hän vielä Melbournessa uusia tonvoittonsa. — Efadpttomasti en, sillä en osallistu silloin enää olv kisoihin. Tiedustelimme, ovatko hänen mielestään Helsingin piakisat onnistuneet ja olleet olympiahengen mukit — Kisat ovat olleet erinomaiset järjestelyltään ja sella mielihyvällä olen todennut suomalaisen yleisön asia temuksen, Suomen ksmsa ymmärtää urheilua. Huudot — Hyvä, Zatopek! — joita hän on ka&kialla, stadionilla kuin maratonreitin varrellakin kuifflut, to sitä, miten vilpittömästi suomalaiset ovat osolttaineethl suosiotaan. Kysyimme edelleen aikooko hän vielä parantaa 5.000 10,000 metrin ennätyksiään. Zatopek vastasi, että on hyvin luultavaa, ettei hän m ennätyksiään parantaa. Tiedustelinune välillä hänen rouvaltaan, oliko hän vii njrt keil^svoitostaan. ~ CMen yleensä kevään kuluessa heitellyt 48 metrin to ja, mutta vähän ennen kisoja tyylini rikkoutui, jonka' en saanut heitettyä 46 metriä enempää. Uskoin Neuvosi ton Zybinan voittavan, sillä hän oli vahva ennakkosuosiiiti oli heitellyt kotimaassaan hyvin varmasti. Uskom saav vani kolmannen sijan. Olin yllättynyt, kun kuulin, että heittänyt yli 50 metriä. Aikaisempi ennätyksenihän (B pestissä heitetty) oli 49.90. Zatopek kertoi lopuksi keskustellessamme kisaleirista nevansa rouvineen ja neljänkjm(M|^ muun tshekkiP' urheilijan karissa vieräileinäaifldsale Näissä mer' hän tervehtiikin Suomen edistyksellistä nuorisoa ja 1 ilonsa sen johdosta, että hänellä on tilaisuus vierailla rillä. —REP. ..v; V^^ Egyptin palloilijoideri Jolitajana täällä (Suomessa) eversti M«ha^ jofoi on maaö^ \'alinnut muun mUassa olympiajoukkueen yksin. ^' :tai elte^sittöni^ ^nee tieto, että kelpo Äverstimme hallitsee kotimaassaan tHaittensa lisäksi seitseinah kannOtarla käsittävää ^ Tytöt ehraitkttitenfc^ — '^v ^ TUL:n olymp4anumerö, lw pnä. V VihdoinKh-iiiieiiist^n^^ Pariisin ja ni :muödinkeskusten'r^rtalit bv^ kongr^insa H sa;ja: tulleet sii%i ^Pistämättömään tulokseen, etta\. -niiespuofiset niamiekiim^ ovat tästä lähtien välttämatt^ SiUä uutta herrartrtiotiajjoh^ nykyistä lyhemp»^ ki ja ^peanainat lK)usut, tä}^ tehdä tunnetuksi. Täätälimestarit. He o\^t niyös sitä mieltä, että mle kiinit saavat näytöksillään miehet ajattelemaan en omia vaatteitaan ja hiukan vähenunän naisteni Puhuessaan Canadan yleisten asiain instituutin koi sa Lake Couchichingissa, New York Timesin sota-asiain sialisti Hanson Baldwin sanoi, että Saksa ja Japani a» länsivaltojen "puolustuksen" avaimen. Tämä palauttaa leen ne ajat, joUoin Adolf Hitleristä ja hänen kut taan aseistettiin "lännen puolustuksen etuvartiota ja sen, miten siinä lopulta kävi. Amerikkalainen kultamitalimres seiväshypyssä Bob hard esitti helsingissä ihmettelevän kysymyksen siita, eivät kaikkien maiden kansat tule keskenään toim«" - tavalla kuin urheilijat juuri päättyneissä olympial^sis* dysvaltoihin saavuttuaan tämä seiväshyppääjä la«s«» malehtimiehille: "Mmiia imioitti se t ^ miten ja amerikkalaiset iirieaijat tnlrvat keskenään toime*»- I.»tt«nt>lM« 23 p i l T i n i . 19S2 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-08-23-02
