1952-11-15-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
»0.45 -
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
Voi. XVII vuosikerta ... - •
o 16—Sunnuntai . . . . . . . . . . . . . . Aarne
S 17—^Maanantai ... Eino S
1&—l^Ustai i... Jousia
Lauantaina, marraskuim 15 päivänä, 1952 ^ i&—Keskiviikko . . . . — . . . . . . Liisa S
' * 20—^Torstai . . . . . . . . . . . . » . . Jalmari J
* 2l^erjantal . . . , ,., ^^^^^., .Hilma «
e 22--Lauantai ..•^j^rii.iV.,.;.,. Si^^
S M T W T F s
•
2
• •
3
• •
4
- • •
5
• •
6
• •
7
1
10 11 12 13 14 185
16 17 18 19 20 21 22
23 25 26 27 28 29
30 • - • .'• • • • *
NIMIPÄIVIÄ e
Vapauden 35-vuotistilaisuus
Sudburyssa
Viime sunnuntai-iltana oli Finnish-haalille
järjestetty Vapauden 35-vuotistilaisuus,
joka oli erittäin onnistunut
varsinkin ohjelmansa puolesta. Illan
huippukohta oli se, että tilaisuudessa
läsnäolleet Vapaus-lehden perustajat
kutsuttiin näyttämölle, jossa heidät
kukitettiin. Heitä olikin tilaisuudessa
kaikkiaan 15 henkilöä.
E. Suksi puhui Vapauden syntyvaiheista
ja niistä syistä, mitkä aiheuttivat
lehden perustamisen G. Sunqvist Torontosta
selosti lyhyesti työväen sanomalehden
ja erikoisesti Vapauden merkitystä
tämän maan suomalaisten keskuudessa.
Lisäksi oli ohjelmassa kuorojen
esityksiä ja useita yksityisesityk-siä.
Äskettäin av(d0^ uusi $350p00 maksava sairaala^ joka ön täysin nykyai- "^f
^kmnen: kui^aisa keskellä ÖH^iok^^im^ terveysministeri trl^ M Phillips W
aviajaistiläisuudessa yhdessä sairaalan superititen detitin, miss Elsie Turnerin ja sairaalan hallinnon f
presidentin, John McKay-Clementin kanssa.
Ihmejauhe olikin vain
sokeria ja soodaa
Muuan "keksijä", saksalainen Max
Weltin, joka möi "ihmejauhetta", min- .
^ oli määrä tuoda harhaileva" .Romeo
takaisin oman pikku vaimonsa luo, joutui
äskettäin poliisien käsiin.
Max möi tätä ihmejauhetta eräälle
naiselle, jonka mies oli erittäin seikkai-luhaluinen.
Jauhe ei kuitenkaan tep- ^
sinyt, koska mies edelleenkin harhaili ja
nainen lähetti jauheen analysoitavaksi,
jolloin selvisi, että se oli kokoonpantu
sokerista ja soodasta. Nainen ehti maksaa
jo sievoisia summia, ennenkuin keksijä
joutui lukemaan tiilenpäitä.
YKSITYISOMISTUKSEN KEHNOUTTA
s oli vain vähän
terran myöhässä
Kun englantUainen Charles O. Ma-sai
jokin päivä sitten määräyksen
^tua sotapalvelukseen, ei hän ottanut
^araystä varsm vakavalta kannalta.
.7? sotflaspoliisi tuli hänen luokseen,
^edustamaan, miksi ei Mason ole i l -
^outautunut palvelukseen, sanoi Ma-
"Minä uskon teidän olevan vähän
myoh^. Täytän nimittäin juuri tä-
"aan 88 vuotta." '
m i ! ^ " ^ ^ ' " ^ " ^ ^ on kokeiltu bl2-vita-mZ
t ^°"*^^otisten aineitten käyttö-
^^on^uuksia kananpoikien ja por-kVp
1 ° li^ämiseksi: Ensim-lup^!-
tulokset ovat olleet
on '^^^^'»^tun vitammin ohella
^»neita aureomysiinistä lähtien.
SWTYMÄSEUDXJLL.A!NI H:gin
lähistöllä kävi n.s. isojako viime vuosisadan
lopulla. Se aiheutti kai yleensä
vaikeuksia ja pikkueläjät siinäkin eniten
joutuivat kärsimään.
Kun mökkiläiset ja muut pieneläjät
joutuivat tämän maanjaon kautta uuden
maanomistajan alamaisuuteen, eivät
useat maanomistajat uudistaneet vuokrasopimusta
varsinkin jos maat olivat
hyvin hoidetut tai jos vuokralaisella oli
suuri ja arvokas hedelmätarha. Ja niitä
oli Uudellamaalla ja on vieläkin joka
pikkueläjälläkin. Luotettiin, että maa
säilyy heillä ja heidän jälkeläisillään.
Silloin ei vielä tunnettu niin hyvin suuromistajan
mahtia.
Allekirjoittaneen isoisä oli myöskin
laittanut kotinsa erään mäen eteläiselle
rinteelle, joka oli mainio paikka hedel-mäkasvullisuudelle.
Hän oli onnistunut
hankkimaan paljon hyviä omenapuita,
päärynä-, kirsikka- ja luumupuita oli
myöskin, sekä karviais- ja viinimarjapensaita
paljon. Kaikkea tätä uusi
maanomistaja himoitsi ja koska isoisän
vuokrasopimus läheni loppuaan, oli
maanomistaja varma saaliistaan. Minkäänlaisilla*
ehdoilla ei hän uusinut
vuokrasopimusta.
Isoisä oli saloin jo y l i 80 vuotta vanha.
Serkku, joka oli isovanhempia hoitanut,
oli orpo ja koTco ikänsä ollut
miimmon ja taaton kanssa. Hän lähen-teli
jo 30 ikävuottaan, oli perheellinen
ja oli tietysti aina pitänyt itsestään selvänä,
että koti jää hänelle. Isoisä kuo-li
ennen vuokra-ajan loppumista, joten
tuli pesänselvitys ja huutokauppa. Setäni,
joka asui perheineen naapuripitäjässä,
tuli luonnollisesti pesänselvitykseen,
sillä oman oikeutensa lisäksi hän
oli meidän kolmen velivainajansa lapsen
holhooja.
Huutokauppa pidettiin ja maanomistaja
oli koko toimituksen ajan tarkkana,
että vain ehtisi saada kaiken hänelle
kuuluvan '•'rehellisesti'', Kun tuli hedelmätarhan
myyntiaika, huusi isäntä
sedän kanssa kilpaa, mutta setä nosti
aina «vain huutoa ja sai jokaisen puun
ja pensaan, vieläpä meidänkin hedelmä-ja
pensasviljelyksen — äitimme oli jo
pari vuotta aikaisemmin muuttanut
lapsineen toiseen pitäjään.
Isäntä oli nolona, mutta vieläkin hän
yritti päästä sedän kanssa sopimukseen
hinnasta. Setä ei myynyt puutarhaa
mistään hinnasta, vaan sanoi huutokaupan
päätyttyä serkulle:
"Minä annan kaikki nämä puut ja
pensaat sinulle polttopuuksi, mutta sillä
ehdolla, että et pystyssä myy ainoatakaan
puuta tai pensasta." Serkku
suostui tähän kaikkien kuullen.
Kun kuulin ylläkerrotun, olin sedälle
hirveän vihainen tuosta hävityksestä.
Itkin siskon kanssa kovasti. Setä oli
meistä maailman pahin ihminen. Äiti
koetti selittää meille, että kolme sukupolvea
oli hoitanut mitä parhaiten puutarhaa,
minkä talollinen oli kerskunut
aivan luonnostaan jäävän hänelle. Silloin
pikkutyttönä en ymmärtänyt sedän
rumaa tekoa, mutta nyt jo sen
jotenkin ymmärrän.
HETA.
Kyyhkynen teki pitkän
lentomatkan
Muuan koii^askyyhkynen lensi äskettäin
2,70^ kilometrin pituisen matkaa
saadakseen ilon oleskella "puolisonsa"
lähellä.
Eräs italialainen Pisasta, nimeltään
Giovanni Ristori, joka omisti palkinnon
saaneen kyyhkysparin, möi koiraksen
yhdeksän kuukautta sitten jollekin portugalilaiselle
ystävälleen. Surullisessa
yksinäisyydessään naaras tuli hyvin
hiljaiseksi ja itseensä sulkeutuneeksi,
näyttäen hyvin harmistuneelta, hillittömältä
ja vallattomalta. Mutta sitä onnellisemmaksi
se tuli, kun sen puoliso
tässä eräänä päivänä aivan odottamatta
ilmestyi häkin ovelle, lennettyään 2,700
kilometriä Portugalista. Ihastuksen vi-,
serrys, jonka naaras silloin päästi, oli
omistajan kertoman mukaan parasta,
mitä sillä alalla on milloinkaan aikaansaatu.
Kun pelko astuu sisään, lähtee terve
järki ulos. — O. S. Marden.
Ihmisruumiissa on hermosäikeitä
250,000 mailia f
ICun istuessamme hammaslääkärin
tuolissa lääkärin pora sattiiu hipaisemaan
hermoa, kuvittelemme vaistomai*
sesti hänen piikkinsä osuneen ohuen-ohuihin
valkoisiin johtoihin, jotka välittävät
kivun ja tuskan viestejä. Harva
meistä kuitenkaan tietää, että noita linjoja
on ruumiissamme kaikkiaan noin
250,000 mailia.
Hermosäikeet ovat hyvin erilaisia
toisiinsa verrattuina. Toiset niistä ovat
paksuja kuin kaarenani, toiset taas niin
ohuita ,ettei niitä paljaalla sihnällä edes
näe. Kaikki ne ovat yhteydessä joko
aivoihin, selkärankaan, tai sympaattiseen
hermostoon. Sveitsiläinen professori
Haggavist on kerran erotellut ja
luokitellut selkäytimessä kaikkiaan
17>000 hermosäiettä. Ei m ^ ä n puhelinkeskus
toimi niin täsmällisesti ja herkästi
kuin meidän hermostomme, jokar
muuten myöskin kehittää eräänlaista
voimavirtäa.
i \
-
1 i
il
it4 yi
' -ti-
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 15, 1952 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1952-11-15 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki521115 |
Description
| Title | 1952-11-15-01 |
| OCR text | »0.45 - KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI Voi. XVII vuosikerta ... - • o 16—Sunnuntai . . . . . . . . . . . . . . Aarne S 17—^Maanantai ... Eino S 1&—l^Ustai i... Jousia Lauantaina, marraskuim 15 päivänä, 1952 ^ i&—Keskiviikko . . . . — . . . . . . Liisa S ' * 20—^Torstai . . . . . . . . . . . . » . . Jalmari J * 2l^erjantal . . . , ,., ^^^^^., .Hilma « e 22--Lauantai ..•^j^rii.iV.,.;.,. Si^^ S M T W T F s • 2 • • 3 • • 4 - • • 5 • • 6 • • 7 1 10 11 12 13 14 185 16 17 18 19 20 21 22 23 25 26 27 28 29 30 • - • .'• • • • * NIMIPÄIVIÄ e Vapauden 35-vuotistilaisuus Sudburyssa Viime sunnuntai-iltana oli Finnish-haalille järjestetty Vapauden 35-vuotistilaisuus, joka oli erittäin onnistunut varsinkin ohjelmansa puolesta. Illan huippukohta oli se, että tilaisuudessa läsnäolleet Vapaus-lehden perustajat kutsuttiin näyttämölle, jossa heidät kukitettiin. Heitä olikin tilaisuudessa kaikkiaan 15 henkilöä. E. Suksi puhui Vapauden syntyvaiheista ja niistä syistä, mitkä aiheuttivat lehden perustamisen G. Sunqvist Torontosta selosti lyhyesti työväen sanomalehden ja erikoisesti Vapauden merkitystä tämän maan suomalaisten keskuudessa. Lisäksi oli ohjelmassa kuorojen esityksiä ja useita yksityisesityk-siä. Äskettäin av(d0^ uusi $350p00 maksava sairaala^ joka ön täysin nykyai- "^f ^kmnen: kui^aisa keskellä ÖH^iok^^im^ terveysministeri trl^ M Phillips W aviajaistiläisuudessa yhdessä sairaalan superititen detitin, miss Elsie Turnerin ja sairaalan hallinnon f presidentin, John McKay-Clementin kanssa. Ihmejauhe olikin vain sokeria ja soodaa Muuan "keksijä", saksalainen Max Weltin, joka möi "ihmejauhetta", min- . ^ oli määrä tuoda harhaileva" .Romeo takaisin oman pikku vaimonsa luo, joutui äskettäin poliisien käsiin. Max möi tätä ihmejauhetta eräälle naiselle, jonka mies oli erittäin seikkai-luhaluinen. Jauhe ei kuitenkaan tep- ^ sinyt, koska mies edelleenkin harhaili ja nainen lähetti jauheen analysoitavaksi, jolloin selvisi, että se oli kokoonpantu sokerista ja soodasta. Nainen ehti maksaa jo sievoisia summia, ennenkuin keksijä joutui lukemaan tiilenpäitä. YKSITYISOMISTUKSEN KEHNOUTTA s oli vain vähän terran myöhässä Kun englantUainen Charles O. Ma-sai jokin päivä sitten määräyksen ^tua sotapalvelukseen, ei hän ottanut ^araystä varsm vakavalta kannalta. .7? sotflaspoliisi tuli hänen luokseen, ^edustamaan, miksi ei Mason ole i l - ^outautunut palvelukseen, sanoi Ma- "Minä uskon teidän olevan vähän myoh^. Täytän nimittäin juuri tä- "aan 88 vuotta." ' m i ! ^ " ^ ^ ' " ^ " ^ ^ on kokeiltu bl2-vita-mZ t ^°"*^^otisten aineitten käyttö- ^^on^uuksia kananpoikien ja por-kVp 1 ° li^ämiseksi: Ensim-lup^!- tulokset ovat olleet on '^^^^'»^tun vitammin ohella ^»neita aureomysiinistä lähtien. SWTYMÄSEUDXJLL.A!NI H:gin lähistöllä kävi n.s. isojako viime vuosisadan lopulla. Se aiheutti kai yleensä vaikeuksia ja pikkueläjät siinäkin eniten joutuivat kärsimään. Kun mökkiläiset ja muut pieneläjät joutuivat tämän maanjaon kautta uuden maanomistajan alamaisuuteen, eivät useat maanomistajat uudistaneet vuokrasopimusta varsinkin jos maat olivat hyvin hoidetut tai jos vuokralaisella oli suuri ja arvokas hedelmätarha. Ja niitä oli Uudellamaalla ja on vieläkin joka pikkueläjälläkin. Luotettiin, että maa säilyy heillä ja heidän jälkeläisillään. Silloin ei vielä tunnettu niin hyvin suuromistajan mahtia. Allekirjoittaneen isoisä oli myöskin laittanut kotinsa erään mäen eteläiselle rinteelle, joka oli mainio paikka hedel-mäkasvullisuudelle. Hän oli onnistunut hankkimaan paljon hyviä omenapuita, päärynä-, kirsikka- ja luumupuita oli myöskin, sekä karviais- ja viinimarjapensaita paljon. Kaikkea tätä uusi maanomistaja himoitsi ja koska isoisän vuokrasopimus läheni loppuaan, oli maanomistaja varma saaliistaan. Minkäänlaisilla* ehdoilla ei hän uusinut vuokrasopimusta. Isoisä oli saloin jo y l i 80 vuotta vanha. Serkku, joka oli isovanhempia hoitanut, oli orpo ja koTco ikänsä ollut miimmon ja taaton kanssa. Hän lähen-teli jo 30 ikävuottaan, oli perheellinen ja oli tietysti aina pitänyt itsestään selvänä, että koti jää hänelle. Isoisä kuo-li ennen vuokra-ajan loppumista, joten tuli pesänselvitys ja huutokauppa. Setäni, joka asui perheineen naapuripitäjässä, tuli luonnollisesti pesänselvitykseen, sillä oman oikeutensa lisäksi hän oli meidän kolmen velivainajansa lapsen holhooja. Huutokauppa pidettiin ja maanomistaja oli koko toimituksen ajan tarkkana, että vain ehtisi saada kaiken hänelle kuuluvan '•'rehellisesti'', Kun tuli hedelmätarhan myyntiaika, huusi isäntä sedän kanssa kilpaa, mutta setä nosti aina «vain huutoa ja sai jokaisen puun ja pensaan, vieläpä meidänkin hedelmä-ja pensasviljelyksen — äitimme oli jo pari vuotta aikaisemmin muuttanut lapsineen toiseen pitäjään. Isäntä oli nolona, mutta vieläkin hän yritti päästä sedän kanssa sopimukseen hinnasta. Setä ei myynyt puutarhaa mistään hinnasta, vaan sanoi huutokaupan päätyttyä serkulle: "Minä annan kaikki nämä puut ja pensaat sinulle polttopuuksi, mutta sillä ehdolla, että et pystyssä myy ainoatakaan puuta tai pensasta." Serkku suostui tähän kaikkien kuullen. Kun kuulin ylläkerrotun, olin sedälle hirveän vihainen tuosta hävityksestä. Itkin siskon kanssa kovasti. Setä oli meistä maailman pahin ihminen. Äiti koetti selittää meille, että kolme sukupolvea oli hoitanut mitä parhaiten puutarhaa, minkä talollinen oli kerskunut aivan luonnostaan jäävän hänelle. Silloin pikkutyttönä en ymmärtänyt sedän rumaa tekoa, mutta nyt jo sen jotenkin ymmärrän. HETA. Kyyhkynen teki pitkän lentomatkan Muuan koii^askyyhkynen lensi äskettäin 2,70^ kilometrin pituisen matkaa saadakseen ilon oleskella "puolisonsa" lähellä. Eräs italialainen Pisasta, nimeltään Giovanni Ristori, joka omisti palkinnon saaneen kyyhkysparin, möi koiraksen yhdeksän kuukautta sitten jollekin portugalilaiselle ystävälleen. Surullisessa yksinäisyydessään naaras tuli hyvin hiljaiseksi ja itseensä sulkeutuneeksi, näyttäen hyvin harmistuneelta, hillittömältä ja vallattomalta. Mutta sitä onnellisemmaksi se tuli, kun sen puoliso tässä eräänä päivänä aivan odottamatta ilmestyi häkin ovelle, lennettyään 2,700 kilometriä Portugalista. Ihastuksen vi-, serrys, jonka naaras silloin päästi, oli omistajan kertoman mukaan parasta, mitä sillä alalla on milloinkaan aikaansaatu. Kun pelko astuu sisään, lähtee terve järki ulos. — O. S. Marden. Ihmisruumiissa on hermosäikeitä 250,000 mailia f ICun istuessamme hammaslääkärin tuolissa lääkärin pora sattiiu hipaisemaan hermoa, kuvittelemme vaistomai* sesti hänen piikkinsä osuneen ohuen-ohuihin valkoisiin johtoihin, jotka välittävät kivun ja tuskan viestejä. Harva meistä kuitenkaan tietää, että noita linjoja on ruumiissamme kaikkiaan noin 250,000 mailia. Hermosäikeet ovat hyvin erilaisia toisiinsa verrattuina. Toiset niistä ovat paksuja kuin kaarenani, toiset taas niin ohuita ,ettei niitä paljaalla sihnällä edes näe. Kaikki ne ovat yhteydessä joko aivoihin, selkärankaan, tai sympaattiseen hermostoon. Sveitsiläinen professori Haggavist on kerran erotellut ja luokitellut selkäytimessä kaikkiaan 17>000 hermosäiettä. Ei m ^ ä n puhelinkeskus toimi niin täsmällisesti ja herkästi kuin meidän hermostomme, jokar muuten myöskin kehittää eräänlaista voimavirtäa. i \ - 1 i il it4 yi ' -ti- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-11-15-01
