Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 31, 1953

              X'-
" • . -K'
, 3
(KÄUNOKIRJAUJNEN VIIKKOLEHTI)
UEEOSl, tbe oöly Finnish literary week]y in Canada
' Publlstaed and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited, 100>l02 Ehn Street West, Sudbury, Ontario.
Rcfgistered at the Post Office Department, Ottawa, as
seeond dass matter.
Liekki Ilmestyy jokPisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjalhsta Ja tieteellistä luettavaa.
TILAUSHINNAT: THDTSVALTOIHIN:
l vuosikerta ..........$3.50 1 vuosikerta . . . . . . . .$4.50
«kuukautta . . . . . . . . . . 2.00 6 kuukautta . . . . 2.65
rkttukautta . . . . . . . . . . 1.25
SUOMEEN JA AICUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta .......V..$5.00 6 k^ 2.75
:\IUlQmJSHINNAT:;.;^
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiito^lznoltus $3.00. Eäio-
; Ifmanilmoitus $3j?0. Ja sen y^xteydeissä JtUSaistava muisto-vtesjr
$1;00 fa klit05'$2.W^ Körjeenvaihtoilmoitukset flÄ».
Erikoishinnat pysyvistä Ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on^lähetett^ maksu etultiUieei^
..ZdekkUn aiotut kirjoitukset osoitettava:
Kaikki UäclUe. tarkoitetut maksuoäoitukset on ostettam
kttstanteJau
Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishixig Conmany Ziimi-^
ted.:i00^102Elm Street We6t.Sudbuxy» Ontario:
TWmtttiOä: Saärt
Afilamiebille myfinnetään 15 prosentin palkkio.
6UDBUl»r,6NT4
" T -
Jokainen jmkiekkppelia rfldiossiii
seurannut on kuullut monasti. ta-man
miehen aanen:^
Hän on Foster HewiUf Canadan
parhaiten tunnettu^ itr^e^0wdutr
titja, joka ori t6inimu^23^
ta jana. '^-'s-
Kirj. E. H.
ON taasen kaikkialla syksyn tuntu,
tää' joskus mielen suruisaksi saa.
Pian jälleen kaiken peittää valkohuntu,
vaan yftäti voin syksyä rakastaa.
Vaikken voikaan muuttolinnun lailla
lentää kauas, kauas etelään,
mä elää tahdonkin näiltä mailla,
olen lapsi pohjolan mä syntyjään:
Läntisellä pallonpuoliskolla puhutaan aina kaikkien asiain
yhteydessä — tarkoitamme porvarillisessa.sanomalehdistössä
ja radiossa — hyvin ylistävässä äänilajissa "meidän elämän­tavastamme"
ja verrataan sitä^'rautaesiripun'' takaiseen elär
mäntapaan. Mutta samaan arinaan; pn sanoin?ile^dissä uuti­sia,
jotka todella osoittavat, etjtä tHmä mei<i|än. elämäntapam­me
ei sentään ole kovinkaan autuaaksitfkeyä elämäntapa,
vaan sen suhteen olisi vielä haomattavan.paljon^^^0^
varaa. r. . « o . ^fj^Vr ^>::>,T
Koko-tämän maritereeh.lhmi9t«rmieliä>j^^^
Yhdysvalloissa tapahtunut pienen- pojaivvkyl^
etukäteen suunniteltu murha, vaikka pojan vanhemmat mak- vaanvuödfitnieiUe^Vja^^
. soivat vaaditut :6pO,000 dollarin lunnaat, saadakseen; lapsen
takaisin elävänä kotiin. 'Poikanen oli kuitenifcin jo; etukäteen
suunniteltu murhattavaksi ja se oli jo tehtykin, ennenkuin
lunnasrahat maksettiin.
Kuten kaikki ovat lehdistä lukeneet, saatiin murhaajien
pidätyksen yhteydessä noita lunnasrahoja takaisin suunnil­leen
puolet, mutta toinen puoli on vieläkin kadoksissa. Jos
aikaisemmin sanomalehtien palstat täyttyivät jutun yksityis­kohdilla,
niin nyt kiinnitetään paljon enemmän huomiota
tuohon kadonneeseen lunnasrahojen puoleen, kuin mihinkään
muuhun jutun yksityiskohtaan, sillä rahojen takaisin saanti
on muuttunut nyt jutun tärkeimmäksi kysymykseksi. Tie­tenkin
on paikallaan, että sekin puoli asiasta saadaan järjes­tykseen,
mutta käsittääksemme jutussa on monia paljon tär­keämpiä
seikkoja kuin rahakysymys.
•lyilnkä ilmansuuntaista elämäntapaa ylläoleva tapaus edus­taa,
niin se ei ole kovinkaan hyvä esimerkki "meidän elämän­tavastamme".
Ja se ei ole ainoa esimerkki. Jokaineur tietää,
että Yhdysvallat on korkealle kehittymyt maa kaikissa suh­teissa
— ja myöskin rilcoksissa. Mainittakoon, että maan
valtiollisen poliisin tilastoissa osoitetaan, kuinka tämän-vuo-den
kuuden ensimmäisen kuukauden aikana siellä tehtiin tois^ hengeltömäS
yn myrskyt, talven viimat,
teitä aina voin mä rakastaa.
Ja kun muistelen'niin; yhä löydän
muistoihini jotain rauhaisaa.
Kaksintaistelu miniän ja
apen välillä
Kentuckyn valtiossa tapahtui jokin
päivä sitten eräässä pikku kaupungissa
kaksintaistelu 72-vuotiaan Preston V a ­lentinen
j a hänen 37-vuotiäan miniän­sä
Maude Rogers Valentinen välillä.
Appi Valentine meni miniänsä vihannes­kauppaan,
avaten heti tulen miniäänsä
vastaan. Miniä kuinartui tiskin taal?:se
ja sai käsiinsä/ revolverin, jolla ampui
kaksi laukausta.^ Molemmat sattuivat
appeen juuri, kun tämä o l i suunnannut
revolverin itseään kohti, ampuäkseen i t ­sensä,
kun luuli ampuneensa miniänsä
iar:
tamiljoonaa suurempaa rikosta, joista vain muutainia tär­keimpiä
mainitaksemme palautamme sanomalehtiä lukevan
yleisön mieliin, että yllämainittuun lukuun sisältyi 3,390 mur­haa,
8,860 raiskausta, 29,510 rosvousta, 232,51^) murtovar­kautta,
611,610 petosta ja 112,600 autovarkautta.
Nämä ovat surullisia numeroita. Tietenkin isossa maassa
tapahtuu aina kaikenlaista ja siellä t£q)ahtuu luonnollisesti
myöskin rikoksia. Mutta ylläesitetyt luvut j a numerot osoit­tavat,
että maan yhteiskuntaelämässä on jotain vikaa. Sanot­takoon,
että Yhdys\'alloissa painetaan kirjallisuutta enem­män
kuin missä muussa maassa, mutta siellä painetaan myös­kin
sellaista kirjallisuutta, joka on turmiollista nuorisolle,
enemmän kuin kaikissa muissa maissa yhteensä. Jokainen
muistaa, kuinka jo meidänkin maamme valistusviranomaiset
jokin aika sitten nousivat takajaloilleen rajan toiselta puolel­ta
tänne virtaavaan lasten roskakirjallisuuteen ja muistaak­semme
joitain "fonipuukia'^ kiellettiin pääsemästäkin rajan
tälle puolelle.
Nuorisorikollisuutta ei rajan toisella puolella edistetä yk>
sinoroaan vain kirjallisuuden avulla, mutta sitä tehdään vielä
suuremmassa määrässä elokuvien avulla, ja eikä vain yksin
omassa maassa, mutta ympäri koko maailmani Jänkkien
filmejä esitetään kaikkialla maailmassa ja Hony^podin tuot­teet
ovat j6 useiden viime vuosien ajan olleet kaikkea muuta
kuin valistavia ja^ipettavaisia,' mitä iihnien phäis! oQa^ ^I^ma
joiituu siitäj. kun-jokin vuosi sftten^HoIljr^robdsisa tehd^^
Riita kuului tulleen miniän kuudesta
lapsesta.
Ruinriiita saatetaan j a sairaita talute­taan
j a mmä.en ole kumpikaan, sanoi
tyttö kun kavaljeerin tielle jätti.
hoidatte hiuksianne k 1
J käsiänne enemmän kuin jalkojanne V^»'
sa- myös miesten suhteen. Parranajoon kä\ie^'
enemmän aikaa kuin !irakkaitten kärsiväisfen-l
töön. Ori öikein^;%^^ ^
tapahtua jalkojen kustannuksella. '
Jalkojen hoidon lairh^m^^^ kostautuu s««^
öjnä kuin latuskajalkana, kampurajalkana Y a i#
kalisina. Nämä ilmiöt jo sitä s u u m u s l^
apu lähtee vain lääkärin toimesta. Amerikkalaii^
Beckett HoWortiiin on hiljattain julkai^U^jSis
gät'^nimisen artikkelin, j
kojeh ja kenkien keskinäistä siAdetta, ^
Yleisistä jalkavaivoista han sanoo:
'^Sisäänkasvavat varpaankynnet aiheutuvat vleeä
Ä a i d e n l a i k a i ^ purisUiksesti^p
: käiseinineh: on kuin niiden
poistettava pitämaDäg
kfeiä kenkiä tai leikkaamalla aukko kipeän varpaan
; gitte^on k ^ ja ^^^j^
yaiiutukkp kynnen alle. Jos se on tulehtunut, o a l ^
tettävä kuumia hauteita ja mahdollisesti antibioottili
, iä. ^ äl^jfein kynnen osa ]
t a Ä ; kynnet on „^
säännöUis^ niin, etta
pyyt^ä, kirurgin Jeikkaaniaan!
: 'fPadvSu, 1 ^ ^ kynsi saattaa olla
sena kynnen loukkaantumisesta tai verenkiertol
on tavallisin isossa varpaassa.'' -Näin tohtorinmu'
paiis tapaukselta jalkavaivat kertaalleen, mutta
häi»en:tarinässa£m ori Se^ e selvästi sanoo
keintä jalkojen hyvii*vpinnille.
Jalkojen hyvinvointi j a suorituskyky riippuvat
sopivaisuudesta. Jokapäiväisenä kenkänä pitäisi kajt
kevia nauhakenkiä, joissa on matalat korot, suora sis'
tilava varvastilajtäysipaksut pohjat ja vahvat
taustat.
Moni kakku saattaa olla päältä kaunis, mutta
säitä. Kenkäkin saattaa olla kaunis ulkoapäin, mutia
kelvoton. "Vuorin pitäisi olla pehmeä ja kaikkien!
sileitä. Pohjan pitäisi olla tukevaa nahkaa. Muovi I
mipöhjat ovat liian taipuisia ja antavat jalan heljMSti
tya kengän sisäl|ä:" 'Näiri pföf. Mv Beckett Hö^Ä
•Kengin päällys ori tavallisesti vasikahnahkäa:'
pukinriähatvovat pehmieämpiä^rtiutt^ rie kestävät'
kulutusta. ;MokkariahalIa^ se paha ominaisuus,
menettää nopeasti muotonSai Kanjgas päällysaineena
sin huokoista, mutta se murtuu helposti eikä siitä ok,
aikaiseen käyttöön.
Jalkirieitten pohjistakin professorillamme on sanot:
'•Painava henkilö tarvitsee tukevamman kengän, vap
jos hän joutuu seisoniaan koko päivän tai jos hänellä oa
kot jalkaholyit tai sisäänkääntyneet jalat. Sellaäisa
p a u l i s s a kuminen jalkatuki tai pitkä kannantaus on
peen. Teräksiset tai muut jäykät, painavat jalkatuet
harvoin tarpeen muille kuin sellaisille liikalihaville heE'
le, joilla on heikot jalkaholvit tai jalkojen niveltulehdr
Jalkojen hoidosta puhuttaessa voidaan mainita mu
sana väärästä säästäväisyydestä. Sitä on se, että kä)1
työasun yhteydessä käytöstä poistettuja vierailujaL
Ajatellaan: näillä ei vöi mennä tanssimaan, mutta kelp
han työkengiksi. Tämä ori väärin. VierailujalkinJ
rakennettu yleensä kepeämmiksi kuin työjalkineet ]i
. niiden käyttöaika pitäisi rajoittaa todelliseen tarkoiti:
sa. Pehriieägohjaiseit kengät, kuten kumitossut, tob
erilaiset urheikijaJkirieet pitäisi myös rajoittaa vain e
käyttöön. "Korkeakorkoiset kengät ovat väsyttä\-at A
terveelliset sekä heikot. Korot eivät ole ainoastaanö)
vaan myiiseteöripäin kaartuneet, ja siten ne estä\^t
täysm liikkeen nilkkanivelessä aiheuttaen täten
kaksille sekä nivelsiteille. Kun pidetään korke
kenkiä,: paino työntäylyy eteenpäin päkiälle aiheuttaen
siä varpaisim ja jalkapöytään j a supistumisia varpaitten-tajalihaksissa
sekä pohjejäntieissä."
. , - ». — - — j—
tusten kirjoittajat sivuun j a tilalle jäi­vät
vain sellaiset luotetut, joiden tehtä­väksi
jäi "meidän elämäntapamme''
puustaaminen. Mutta joitain näitä
"kovaksikeitettyjä" elokuvaraiehiä kuu­luu
JQ^ällöttävän se roska, mitä heidän
täytyy filmin muodossa syytät maail­malle.
erittäin tärkeä 'p^-- r ' " " ~ '
sen verran väliä 1 ? / " ^ " " ' ° " ' ' ' ' ' P^"^"^'-^°
•Kengän kannan ^^^Posti rypistyy sitä koskett:
taan eikä kenn- ^ ^^'^^^^ Pi'tää sopia, jsihn kanta2aji
''^t^^ns^en ^^''"'"^^^yMsinä kauan, kunhan nf-le
elämän.. - ^^^rtohäiriot ia .nn ^ ^^""'^ ^"^^""^
'on^r ^ ' f " " " ^ ' tusHnn"'""::'^' kunl „ r ^'""^"«^^^ ^^"^ät pääsevät heiken
kunS^''^"^^"'^^- S^n ''^^ ^^a/atkinlS^^^A^^
^^Po^^e siitä niin ^ r ^^^^^ ^^olenpito.^
^^^««mnin^rf,^^ ^ ^ ^ » « ^ t ^ ^ ^ a i ^ t a r p e e k s i hyU.
Nim, että kun analysoimme "meidän
1 V a. l i .^ 1953