1953-10-31-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
likanne hri
oidatte hiiUvsianne, kas3
jalkojanne. V^tepiigj
Parranajoon käytegaj]
aitten kärsiväisteh"
"etusivusta,-' ni«ttaM
iksella.
5minen kostauttiu
.mpurajalkana, vaix-aisaL
t jo sitä suuniuslu(J
mesta. Amerikk^ain^i
attain julkaissut'Jalat^
a hän maallikoille sdvä
suhdetta,
in sanoo:
tynnet aiheutuvat ylea^
tenkien puristuksesti^'?!
opaa kuin niiden
iristus joko pitämällä l
aukko kipeän varimDl««
kohotettava ja aset^ta^
se on tulehtunut, OQfiä«,
lahdollisesti antibiootti^j
rianut kynnen osa , _
päiden kynnet on ma
i voi käydä niin, etS;
ava kynsi saattaa olla i
ta tai 'verenkiertohairi
u" Näin tohtorimme]
kertaalleen, mutta
iän selvästi sanoopnkat
orituskyky riippuvat l
nä kenkänä pitäisi Ey
iiatalat korot, suora:
pohjat ja vahvat
ältä kaunis, mutta
lunis ulkoapäin, mutta;
pehmeä ja kaikkien saa
evaa nahkaa. :
antavat jalan
Beckett-ti
väsikahnahkäa.'
tiutta ne kestivät'
se paha ominaisuus,«
iangas päältysainem«
helposti eikä snfäolej
CLARENCE DARROVV, KUULUISA JA
ETEVÄ LAKIMIES
Tässä on osa Canadan Tleisradhnsinfoniuorkcstcria harjoituk^
sissa. Mainittu sinfoniaorkesteri perustettiin viime vuonna. Se
on saanut osakseen kiittäviä arvosteluja ei vain radioyleisöUä,
vaan myös hiiomattavilta musiikkimiehiltä kaikkialla Canadassa
C I N E R A M A
LOIN kun ensunäinen elokuva.
!ii liikkuvakuva keksittiin olisi se
ankin suuresti hämmästyttänyt
vuotta aikaisenunin eläneitä ihmi-
Miitta vieläkin suurempi ihme oli
^un keksittiin puhuvat kurvat. Mah-.
stiliiuTtiin silloin, etta onko mjah-äänet
kuuluvat joka puolelta, edestä,
takaa ja sivuilta, aivan yhtä luonnollisesti
kuin ihmiset keskustelevat pienessä
seurassa, joten huonompikuuloisen-kaan
ei tarvitse vahdata kovaääniseen
saadakseen paremmin selvän.
Yksi ja kaikkein ihmeelHsm puoli C i -
iuus mennä enää pidemmälle tuos- neramassa on se, että katsoja on siinä
liikkuvakuva-keksirinössäj mutta itse kuvassa mukana. Siinä mitä Det-tää,
että aika tuo aina vain ihmeel-. roitissa. nykyään näytetään, on enshn-liä
keksintöjä tuolla samalla aJal- maisena, kuvaus Rockawa>Ti leikkiken-
' tältä New Yorkista. Eikä se ole vain
kuvaus, mutta heti kun kuva alkaa, on
katsoja itse sellaisessa rullavaunussa,
joita näemme sirkuksessa ja siinä mennään
sellaista kyytiä kaikki mutkfit ja
mäet, että jokainen tarraa tuolinsa S>T-jiin
kiinni ettei putoaisi, sillä niin luonnollista
se on. Kun matkustaa pienellä
veneellä Venetsian mutkaisia katuja jä
jokia kaikenlaisten sokkeloiden lävitse
fiime aikoina olemme olleet tilai-essa
näkemään n.s. kolmiulottuvai-.
tuvu, joita katsoessa pitää olla koilla
silmiä vaivaavat .erikoiset, la-
• - - ij-:^ .4'
ennenkuin kuva näyttää miltään,
öntää täytjy, että on sekin selvempi
ika sanoisi täydellisempi näky-
|>-}1ensä puolesta kuin tavallinen
kuvakuva. Mutta sekin jää käuak-
/ ^ L A R E N X E DARROW, tämän vuo-
^ s i s a d a n kuuluisin lakimies, SJ,^ltyi
huhtikuun IS.prnä 1S57 pienessä Kins-man-
nimisessä kauppalassa Ohion valtiossa.
Hänen isänsä oli ta\^llinen kirvesmies,
joka oli aikonut nuorena papiksi,
mutta jätti koulunkäynnin kesken.
Nuori Darrow oli jonkin aikaa maalaiskoulun
opettajana, lukien samalla
kaikki lakikirjat, mitä vain sai käsiin-säv
19-vuotiaana hän kirjoittautui la-kikouluun
.\nn Arborissa, Michiganin
valtiossa. Hänen ensimmäiset .vuotensa
lakimiehenä eivät olleet kovinkaan
tuottoisat. Hän toimi Chicagossa useita
x-uosia, ennenkuin alkoi saada suurempaa
kuuluisuutta.
Hän oli puolustusasianajajana yli sadassa
murhajutussa, eikä yksikään hänen
asiakkaansa joutunut hirteen —- ei
sillä, etteikö moni ollut syyllinenkin.
Ei tar\'itse muuta kuin muistaa v. 1924
Chicagossa tapahtunut 14-vuotiaan
Bobby Franksin murha, jonka suo-rittrvat
miljoneeripojat, Richard Loeb
ja Nathan Leopold. Darrow oli
yöle\^olla, kun ovikelloa soHettlih.
Hänen yöllinen vieraansa oli Dickie
Loebin setä, joka sanoi heti asiansa, että
hänet on valtuutettu maksamaan satatuhatta
dollaria Darrowlle, jos tämä
voi pelastaa pojat hirsipuusta. Ja kuten
muistetaan, ei näitä nuoria murhaajia
hirtetty.
Maitta meikäläiseltä näkökannalta
mielenkiintoisimpia. olivat hänen juttunsa,
joissa hän oli lakimiehenä, kuten
William 'Haywoodin ja Charles Moye-rin
jutut. Molemmat miehet olivat
Western Fedaration of Miners-iinion
virkailijoita ja oljvat syyttecissä entisen
?ssori]Iainme on m^it
)äivän tai ioshm]ä(i
yneet jalat. Sellaisia
i pitkä kannantaus oaj
iät. pRimvai la^hMi
lisille liikalihaville hei
voidaan mainita mi'
Sitä on se, että kä}1
Jistettuja vierailuja
nssimaan, niutta kelf
ärin. ykta.\\u]2&hiA^
kuin iyö}alkiRtd ja
i todelliseen tari
ten kumitossut, tohvi^
«yös rajoittaa vain
iät ovat väsyttävät jij
/ät ole ainoastm
ja. siten ne estäät o
leuttaen täten rasff^
pidetään kori
n päkiäJle aiheutmi
pistumisia \^arpaittear
minen ei ole helppoa
ituuden pitäisi oh;
än leveys päkiän io
; voidaan todeli
gän päällisen pitsiä*
ypistyy sitä koskitH'
pia jalan kantaan jn
aristaa jalan xarpsitil
kauan, kunhan
a jos liikarasitus,
it pääsevät heikent
ille sälytetyn paisofl»
ta ja huolenpitoa"'^
m voimme kai y**^
:a ihmismielt»
'.arpeeksibi
m täytyy OOB^
öHa rfldcaita. -j
prjoon siihen verraten mitä nyt jo ja siltain alitse niin katsoja vaistomai-daan
nähdä Yhdys\'altäin suurem-kaupungeissa
— ainakin joissa-
Viimeisin keksintö sillä alalla on Ci-ania.
Sen keksijä on yhdysvaltalai-
Fred Waller ja hän on työskennel-keksintönsä
toteuttamiseksi väsy- Iltömästi 15 vuotta ja uhrannut mil-nia
dollareita keksintönsä valmista-
Abunaan hänellä on ollut use-
Ipia huomattavia ammattiniiehiä ja
nöörejä, jotka ovat asiantuntijoita
kkuvakuva-teollisuudessa. Mutta
Joskin täytyy myöntää, että hän on
'stunut tuossa suuressa tehtäväs-
'nnen kuin voidaan näyttää Cinera-on
sitä varten laitettava erikois-tukset
näyttämölle^ joita pienellä
kunnalla ei kannata kustantaa,
itioitissa laitettiin entiseen musiikki-viime
keväänä tarvittavat vä-
!t ja nuo samat kuvat ovat olleet
lossa koko kesän ja aina täydelle
neelle.
Ensiksikin mitä tulee näyttämön etu-
"^^een, niin se on laitettu puoliympy-muotoon,
joten katsoja näkee ku-
€i ainoastaan edestäpäin, mutta
'iemmilta sivuiltaankin^ Kuva on
tisi kertaa niin suuri kun tavallinen
«vakuva. Minkä^tavallisessa te-t
«nssa muodostaa suora kangas, jolle
mittain kuva tulee, niin Cineramassa
muodostavat kapeat nauhat, jotka
ylhäältä alaspäin riippiuvat, aivan
^alla tavalla kuin laittaisi sälekaihti-
'^3s\TJälleen. Jos se olisi yksimittai-
•° iiangas. niin sen laskokset muödos-
Jvat kiiltoa joka pilaisi kuvan nä-
'%yden. nimittäin 4tun se on puoli-
'Pjiin muotoinen. Kuvassa juoksee
''^e iilminauhaa rinnatusten, jonka
^"^osu se on saatu niin suurikokoisek-Äänilaitteet
on laitettu niin että
sesti väistää päätään, ettei löisi sitä sillanpieleen
tai johonkin muuhun pylvääseen.
Monien muiden kauniiden nähtävyyksien
mukana siinä saa katsella lentokoneesta
kaikki kuuluisimmat paikat
Yhdysvalloissa idästä länteen ja matkustaminen
lentokoneessa on niin luonnollista,
että koneen kallistellessa katsoja
ottaa lujasti istuimen syrjästä kiinni
ettei jäisi joukosta niin kuin se en-tuien
mustalaispoika. Ja jolla on taipumus
tulla merikipeäksi veneen tai
muun keinuessa, niin samoin tulee siinä
kun katsoo Cineramaa, koska katsoja ^
kerran on täydellisesti mukana kuvassa.
New Yorkin Yliopiston liikkuvakuva-osaston
puheenjohtaja, Robert Gessner
sanoi: ''Cinerama panee tavallisen liik-kuvankuvan
maistumaan samanlaiselta
kuin eilinen kalja"', ja samaa mieltä on
SPOK:^*EN K . \ L L E.
täjänä toimi Tenneseen valtion yleinen
syyttäjä, William Jennings Bryan* sama
mies, joka oli tuon apinalain vastaisen
pykälän saanut Valtion lakikirjoihin,
' Tässä jutussa Darrow teki jotain ennenkuulumatonta.
Hän nimittäin tar«
joutui ajamaan ilmaiseksi Scopesin
asian. Hänellä oli, kuten hän myöhemmin
sanoi, omat syynsä, sillä hän
selosti, että jos tuo apinalaki saa kyllin
kauan olla rauhassa, niin se on pian
kaikkien valtioiden lakikirjoissa.
Bryan syytti syytöspuheessaan, että
Scopes on opettanut oppilailleen, että
kaikki elämä on alkanut merestä ja että
aikojen kuluessa ja ^ri kehitysvai^
heitten läpikäytyään on muodostunut
iluninen. Darrdw toi oikeuteeu tiedemiehiä
ympäri maan todistamaan, että
Danvinin teorialla on tieteellinen pohja.
Mutta Bryan vastusti sellaisten
todistusten esilletuomista ja tuomari oli
Bryanin puolella. Oli tulla yleinen suu-sota
ja tuomari uhkasi panna Darrovvn
sj^tteeseen oikeuden halveksimisesta.
Kun kaikki oli taas saatu rauhoittumaan,
teki Darrow jotain ennenkuulumatonta.
Hän pyysi yleistä syyttäjää,
it^ään Bryania, todistajaksi. Siitä mainittiin
tämän mantereen kaikissa sanomalehdissä,
sillä se <Ai aivan uutta.
Darrow oli täysin tietoinen mitä hän
teki. Hän oH heti pu<^ustuslsikimiehek-si
ryfad>ttyään alkanut ottaa selvää
Bryanin menneisyydestä ja sai selville,
että Bryan, vaikka olikin korkeasti oppinut
mies, ei ollut kuitenkaan menneiden
aikojen historiasta tietoinen, hän
nimittäin otti raamatulliset selitykset
ihmisen niinkum kaiken muunkin alkuperästä
sanan täydestä merkityksestä.
Idahon valtion kuvernöörin murhasta, Darrovvn ensimmäinen kysymys oli,
Joku oli paiinut pommin niin, että kun että uskooko mr. Bryan, että valas oli
entinen kuvernööri Steunenberg avasi niellyt Joonaan. Bryan sanoi uskovansa.
Uskooko Bryan, että Joshua seisautti
auringon? Bryan sanoi uskovansa.
Tietääkö mr. Bryan, koska oli raamatussa
mainittu vedenpaisumus? Yes,
vastasi Bryan, kaksituhattakolmcsataa-neljäkymmentäkahdeksan
vuotta ennen
Kristuksen syntymän. Silloin Darrovv
kysyi, iettä tietääkö mr. Bryan, että on
ollut olemassa monta sivistyskautta jo
tuslakimies. Nyt oli jutussa jo kolmas- 5,000 vuotta ennen Kristusta ja
ovensa, rajanti pommi,
Pinkertonin poliisilaitos, joka oli kaivosten
omistajain palkkaama, tapasi
tunnetun murhamiehen Harry Orchar-din,
joka kertoi, kuinka hän oli laittanut
kyseessäolevan pommin, mutta hänet
oli palkattu siihen •'Hayvvoodin ja
Moyerin taholta. . Tämä johti siihen,
että Darrowsta tuli mainarien puolus-kin
syytetty, union pöytäkirjuri George
Pettilsone.
Darrow tarttui heti asian räikeim-pään
puoleen, nimittäin siihen, että Idahon
valtio perustaa syytteensä kuuluisan
murhamiehen todistukseen, miehen,
jonka tflillä on yli sata murhaa, jotka
kaikki on suoritettu palkkiota vastaan.
Hän sai ristikuulustelussa miehen aivan
sekaisin päivämäärissä ja paikoissa. Sitten
hän piti pitkän puheen mainarien
vaarallisesta työstä ja heidän lainkuu-että
vanha Kiinan sivistys on kuusi tai
seitsemäntuhatta vuotta vanha. Bryan
oli ymmällä, sillä hän ei ollut tutkinut
vanhan ajan sivistystä. Nyt hän päästi
suurimman tyhmyyden, mitä oppinut
henkilö voi päästää. Hän nimittäin sanoi
j että hän on enemmän kiinnostunut
kiven iankaikkisuuteen kuin kiyen
ikaan.
Darrovv kysyi nyt Bryanilta, että onko
tämä koskaan vaivautunut ottamaan
selvää, kuinka paljon Kiinan asukas-
Kuinka kuluttajia aivan
laiflisesti nyljetään
Yhdysvalloissa on käytännössä 'Tair
Trades'"-laki, mikä määrittelee, mitä
jälleenmy3^jät saavat ottaa tavaroista.
Mitä tämä laki todella tarkoittaa, siitä
saa jonkinlaisen kuvan suuren newyork-lyaisen
osastokaupan liikkeenhoitajan
A. S. Allenin selostuksesta äskettäin.
uMr. Allen otti esimerkin eräästä kansallisessa
mittakaavassa ilmoitetusta
kellosta. Tehtailija on määrännyt tämän
kelIon~~^ vähittäismyjntihinnaksi
$92.50 ja Fair Trades''-säädöksen toi-meenpanijain
antaman määräyksen mukaan
jokaisen vähittäiskauppiaan täytyy
myydä se tällä hinnalla, eikä yhtään
halvemmalla;
Kellon tukkukauppahintä on kuitenkin
$22,00, mutta kauppiaan on pakko
naisuudestaan jk heidän perheittensä luku oli 6,000 vuotta sitten. Bryan vas-köyhyydestä.
Juttu oli liian läpinäky- tasi kielteisesti. Darrovv teeskenteli
vä ja syytetyt jouduttiin vapauttamaan, hämmästystä ja kysyi: "'Tarkoittaako
Toinen hänen kuuluisa juttunsa on mr. Bryan, että minä olen ensimmäinen
myöhemmiltä ajoilta, v. 1923 kesällä tapaamansa mies, joka on ollut kiinty-
Rhea Countyssa, Tennesseen valtiossa, nyt geologiaan ja ihmisen alkuperään?"
n. s. apinakäräjillä. Dayton-nimisessä Bryan sanoi juuri sitä tarkoittavansa,
paikassa oli nuori koulunopettaja John Darrovv katsahti yleisöön, kääntyi sit-
T. Scopes, joka uskoi Darwinin oppiin, ten Bryanin puoleen ja kysyi: "Herra,
että se on luonnollisempi kuin raama- missä olet elämäsi viettänyt?" "En ai-tullinen
selostus ihmisen alkuperästä ja nakaan sinun lähelläsi!" räjähti Bryan,
hän opetti oppilailleen, että ihminen on
läheistä sukua apinoille. Tästä syystä
tämä koulunopettaja vangittiin. Syyt-
Tätä menoa jatkui tunti tunnin pe-.
rään kesäkuumassa auringonpaisteessa.
Bryan oli varma vastauksissaan niin
kauan kuin ne pysyivät raamatullisissa
seikoissa, mutta heti kun Darrovv vaati
häntä todistamaan väitteensä nykyaikaisen
tieteen valossjjf oli mies aivan
ottaa kuluttajalta 320 prosentin voitto.
Jos joku vähittäiskauppias myy samalla
merkillä varustetun kellon alle
tehtailijan määräämän himian, niin hä- mykkä. Darrow jatkoi kysymyksiään,
neltä kielletään välitysoikeus.' hän leikki kuin kissa hiirellä, sillä hän
Tämän lain perusteella on^hköväli- oli jo varma, että hänellä oli niskaote
neisiin ja muihin tarvikkeisiin yleisesti Bryanista. Ensi kerran elämässään
sovitettu tehtailijan määrämä'alin hin- Bryan tunsi, että hän oli tekemisissä
ta", joka tarkoittaa ^kuluttajan raja- parempansa kanssa. Darrovv teki vielä
, tonta ja pakollista nylkemistä- muutamia kysymyksiä tieteestä ja ke-hm,'
4
Bam^ r<&aföM'^ ^äi^im
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 31, 1953 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1953-10-31 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki531031 |
Description
| Title | 1953-10-31-03 |
| OCR text |
likanne hri
oidatte hiiUvsianne, kas3
jalkojanne. V^tepiigj
Parranajoon käytegaj]
aitten kärsiväisteh"
"etusivusta,-' ni«ttaM
iksella.
5minen kostauttiu
.mpurajalkana, vaix-aisaL
t jo sitä suuniuslu(J
mesta. Amerikk^ain^i
attain julkaissut'Jalat^
a hän maallikoille sdvä
suhdetta,
in sanoo:
tynnet aiheutuvat ylea^
tenkien puristuksesti^'?!
opaa kuin niiden
iristus joko pitämällä l
aukko kipeän varimDl««
kohotettava ja aset^ta^
se on tulehtunut, OQfiä«,
lahdollisesti antibiootti^j
rianut kynnen osa , _
päiden kynnet on ma
i voi käydä niin, etS;
ava kynsi saattaa olla i
ta tai 'verenkiertohairi
u" Näin tohtorimme]
kertaalleen, mutta
iän selvästi sanoopnkat
orituskyky riippuvat l
nä kenkänä pitäisi Ey
iiatalat korot, suora:
pohjat ja vahvat
ältä kaunis, mutta
lunis ulkoapäin, mutta;
pehmeä ja kaikkien saa
evaa nahkaa. :
antavat jalan
Beckett-ti
väsikahnahkäa.'
tiutta ne kestivät'
se paha ominaisuus,«
iangas päältysainem«
helposti eikä snfäolej
CLARENCE DARROVV, KUULUISA JA
ETEVÄ LAKIMIES
Tässä on osa Canadan Tleisradhnsinfoniuorkcstcria harjoituk^
sissa. Mainittu sinfoniaorkesteri perustettiin viime vuonna. Se
on saanut osakseen kiittäviä arvosteluja ei vain radioyleisöUä,
vaan myös hiiomattavilta musiikkimiehiltä kaikkialla Canadassa
C I N E R A M A
LOIN kun ensunäinen elokuva.
!ii liikkuvakuva keksittiin olisi se
ankin suuresti hämmästyttänyt
vuotta aikaisenunin eläneitä ihmi-
Miitta vieläkin suurempi ihme oli
^un keksittiin puhuvat kurvat. Mah-.
stiliiuTtiin silloin, etta onko mjah-äänet
kuuluvat joka puolelta, edestä,
takaa ja sivuilta, aivan yhtä luonnollisesti
kuin ihmiset keskustelevat pienessä
seurassa, joten huonompikuuloisen-kaan
ei tarvitse vahdata kovaääniseen
saadakseen paremmin selvän.
Yksi ja kaikkein ihmeelHsm puoli C i -
iuus mennä enää pidemmälle tuos- neramassa on se, että katsoja on siinä
liikkuvakuva-keksirinössäj mutta itse kuvassa mukana. Siinä mitä Det-tää,
että aika tuo aina vain ihmeel-. roitissa. nykyään näytetään, on enshn-liä
keksintöjä tuolla samalla aJal- maisena, kuvaus Rockawa>Ti leikkiken-
' tältä New Yorkista. Eikä se ole vain
kuvaus, mutta heti kun kuva alkaa, on
katsoja itse sellaisessa rullavaunussa,
joita näemme sirkuksessa ja siinä mennään
sellaista kyytiä kaikki mutkfit ja
mäet, että jokainen tarraa tuolinsa S>T-jiin
kiinni ettei putoaisi, sillä niin luonnollista
se on. Kun matkustaa pienellä
veneellä Venetsian mutkaisia katuja jä
jokia kaikenlaisten sokkeloiden lävitse
fiime aikoina olemme olleet tilai-essa
näkemään n.s. kolmiulottuvai-.
tuvu, joita katsoessa pitää olla koilla
silmiä vaivaavat .erikoiset, la-
• - - ij-:^ .4'
ennenkuin kuva näyttää miltään,
öntää täytjy, että on sekin selvempi
ika sanoisi täydellisempi näky-
|>-}1ensä puolesta kuin tavallinen
kuvakuva. Mutta sekin jää käuak-
/ ^ L A R E N X E DARROW, tämän vuo-
^ s i s a d a n kuuluisin lakimies, SJ,^ltyi
huhtikuun IS.prnä 1S57 pienessä Kins-man-
nimisessä kauppalassa Ohion valtiossa.
Hänen isänsä oli ta\^llinen kirvesmies,
joka oli aikonut nuorena papiksi,
mutta jätti koulunkäynnin kesken.
Nuori Darrow oli jonkin aikaa maalaiskoulun
opettajana, lukien samalla
kaikki lakikirjat, mitä vain sai käsiin-säv
19-vuotiaana hän kirjoittautui la-kikouluun
.\nn Arborissa, Michiganin
valtiossa. Hänen ensimmäiset .vuotensa
lakimiehenä eivät olleet kovinkaan
tuottoisat. Hän toimi Chicagossa useita
x-uosia, ennenkuin alkoi saada suurempaa
kuuluisuutta.
Hän oli puolustusasianajajana yli sadassa
murhajutussa, eikä yksikään hänen
asiakkaansa joutunut hirteen —- ei
sillä, etteikö moni ollut syyllinenkin.
Ei tar\'itse muuta kuin muistaa v. 1924
Chicagossa tapahtunut 14-vuotiaan
Bobby Franksin murha, jonka suo-rittrvat
miljoneeripojat, Richard Loeb
ja Nathan Leopold. Darrow oli
yöle\^olla, kun ovikelloa soHettlih.
Hänen yöllinen vieraansa oli Dickie
Loebin setä, joka sanoi heti asiansa, että
hänet on valtuutettu maksamaan satatuhatta
dollaria Darrowlle, jos tämä
voi pelastaa pojat hirsipuusta. Ja kuten
muistetaan, ei näitä nuoria murhaajia
hirtetty.
Maitta meikäläiseltä näkökannalta
mielenkiintoisimpia. olivat hänen juttunsa,
joissa hän oli lakimiehenä, kuten
William 'Haywoodin ja Charles Moye-rin
jutut. Molemmat miehet olivat
Western Fedaration of Miners-iinion
virkailijoita ja oljvat syyttecissä entisen
?ssori]Iainme on m^it
)äivän tai ioshm]ä(i
yneet jalat. Sellaisia
i pitkä kannantaus oaj
iät. pRimvai la^hMi
lisille liikalihaville hei
voidaan mainita mi'
Sitä on se, että kä}1
Jistettuja vierailuja
nssimaan, niutta kelf
ärin. ykta.\\u]2&hiA^
kuin iyö}alkiRtd ja
i todelliseen tari
ten kumitossut, tohvi^
«yös rajoittaa vain
iät ovat väsyttävät jij
/ät ole ainoastm
ja. siten ne estäät o
leuttaen täten rasff^
pidetään kori
n päkiäJle aiheutmi
pistumisia \^arpaittear
minen ei ole helppoa
ituuden pitäisi oh;
än leveys päkiän io
; voidaan todeli
gän päällisen pitsiä*
ypistyy sitä koskitH'
pia jalan kantaan jn
aristaa jalan xarpsitil
kauan, kunhan
a jos liikarasitus,
it pääsevät heikent
ille sälytetyn paisofl»
ta ja huolenpitoa"'^
m voimme kai y**^
:a ihmismielt»
'.arpeeksibi
m täytyy OOB^
öHa rfldcaita. -j
prjoon siihen verraten mitä nyt jo ja siltain alitse niin katsoja vaistomai-daan
nähdä Yhdys\'altäin suurem-kaupungeissa
— ainakin joissa-
Viimeisin keksintö sillä alalla on Ci-ania.
Sen keksijä on yhdysvaltalai-
Fred Waller ja hän on työskennel-keksintönsä
toteuttamiseksi väsy- Iltömästi 15 vuotta ja uhrannut mil-nia
dollareita keksintönsä valmista-
Abunaan hänellä on ollut use-
Ipia huomattavia ammattiniiehiä ja
nöörejä, jotka ovat asiantuntijoita
kkuvakuva-teollisuudessa. Mutta
Joskin täytyy myöntää, että hän on
'stunut tuossa suuressa tehtäväs-
'nnen kuin voidaan näyttää Cinera-on
sitä varten laitettava erikois-tukset
näyttämölle^ joita pienellä
kunnalla ei kannata kustantaa,
itioitissa laitettiin entiseen musiikki-viime
keväänä tarvittavat vä-
!t ja nuo samat kuvat ovat olleet
lossa koko kesän ja aina täydelle
neelle.
Ensiksikin mitä tulee näyttämön etu-
"^^een, niin se on laitettu puoliympy-muotoon,
joten katsoja näkee ku-
€i ainoastaan edestäpäin, mutta
'iemmilta sivuiltaankin^ Kuva on
tisi kertaa niin suuri kun tavallinen
«vakuva. Minkä^tavallisessa te-t
«nssa muodostaa suora kangas, jolle
mittain kuva tulee, niin Cineramassa
muodostavat kapeat nauhat, jotka
ylhäältä alaspäin riippiuvat, aivan
^alla tavalla kuin laittaisi sälekaihti-
'^3s\TJälleen. Jos se olisi yksimittai-
•° iiangas. niin sen laskokset muödos-
Jvat kiiltoa joka pilaisi kuvan nä-
'%yden. nimittäin 4tun se on puoli-
'Pjiin muotoinen. Kuvassa juoksee
''^e iilminauhaa rinnatusten, jonka
^"^osu se on saatu niin suurikokoisek-Äänilaitteet
on laitettu niin että
sesti väistää päätään, ettei löisi sitä sillanpieleen
tai johonkin muuhun pylvääseen.
Monien muiden kauniiden nähtävyyksien
mukana siinä saa katsella lentokoneesta
kaikki kuuluisimmat paikat
Yhdysvalloissa idästä länteen ja matkustaminen
lentokoneessa on niin luonnollista,
että koneen kallistellessa katsoja
ottaa lujasti istuimen syrjästä kiinni
ettei jäisi joukosta niin kuin se en-tuien
mustalaispoika. Ja jolla on taipumus
tulla merikipeäksi veneen tai
muun keinuessa, niin samoin tulee siinä
kun katsoo Cineramaa, koska katsoja ^
kerran on täydellisesti mukana kuvassa.
New Yorkin Yliopiston liikkuvakuva-osaston
puheenjohtaja, Robert Gessner
sanoi: ''Cinerama panee tavallisen liik-kuvankuvan
maistumaan samanlaiselta
kuin eilinen kalja"', ja samaa mieltä on
SPOK:^*EN K . \ L L E.
täjänä toimi Tenneseen valtion yleinen
syyttäjä, William Jennings Bryan* sama
mies, joka oli tuon apinalain vastaisen
pykälän saanut Valtion lakikirjoihin,
' Tässä jutussa Darrow teki jotain ennenkuulumatonta.
Hän nimittäin tar«
joutui ajamaan ilmaiseksi Scopesin
asian. Hänellä oli, kuten hän myöhemmin
sanoi, omat syynsä, sillä hän
selosti, että jos tuo apinalaki saa kyllin
kauan olla rauhassa, niin se on pian
kaikkien valtioiden lakikirjoissa.
Bryan syytti syytöspuheessaan, että
Scopes on opettanut oppilailleen, että
kaikki elämä on alkanut merestä ja että
aikojen kuluessa ja ^ri kehitysvai^
heitten läpikäytyään on muodostunut
iluninen. Darrdw toi oikeuteeu tiedemiehiä
ympäri maan todistamaan, että
Danvinin teorialla on tieteellinen pohja.
Mutta Bryan vastusti sellaisten
todistusten esilletuomista ja tuomari oli
Bryanin puolella. Oli tulla yleinen suu-sota
ja tuomari uhkasi panna Darrovvn
sj^tteeseen oikeuden halveksimisesta.
Kun kaikki oli taas saatu rauhoittumaan,
teki Darrow jotain ennenkuulumatonta.
Hän pyysi yleistä syyttäjää,
it^ään Bryania, todistajaksi. Siitä mainittiin
tämän mantereen kaikissa sanomalehdissä,
sillä se |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-10-31-03
