1942-02-28-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 10 LAUANTAINA, HELMIKUUN 28 PÄIVÄNÄ 1942
Lähtevän laulu Kansan merkki-
^ Ny Hah joit an laulun sinulle,
kun lähden nm maailmalle.
• Koti-seutuni rakas on minulle,
lähden ansiolle paremmalle.
Aina on kivinen maailman tie
ja on siellä vastusta monta.
' Mikaftänlxipp^^ kulkijan lie -
' 7ncitä monta on onnetonta.
paivia
Eton kauneus kangasti mullekin
kun nuorena haaveilin siitä.
Osan annoin haaveista toisillekin,
vaan ftyt et ne minua kiitä.
Älä ainutta muistoa heitä pois
jonka sait sinä kulkijalta,
eihän muistoa muuta saada vois
täältä kolkolta maailmalta.
A. SIMONEN.
Milloin on
paafflain^
Ennen vanhaan kansa laski vuoden
päiviä viikoissa seuraavasti:
Tuomaasta (jöuluk. 21 p:stä) kuus
kyntteliin, kynttelistä kolme Mattiin,
Matista neljä Maariaan, Maariasta
viis \'apptHHi^,-~-sHtä~-puQlenkolma^^
Erkkiin, Erkistä viis Juhannukseen,
Juhannuksesta viis Jaakkoon, Jaakosta
\iis Perttuliin, Perttulista viis Mikkeliin,
Mikkelistä viis köyriin, köy-ristä
seitsemän jouluun. ' Pohjanmaalla
tähän usein lisättiin: "jä, kahdeksan
Raahesta. Ouluun", mutta nämä
kahdeksan ovat peninkulmia.
Sademittari
Pääsiäinen tulee eri vuosina eri aikoina;
sillä VOI olla 35 päivääkin
eroavaisuutta. Se lasketaan täysikuun
perusteella ja voi tulla mille
sunnuntaille tahansa maalisk. 22 p.
ja huhtik. 25 p:n välisellä ajalla..—
Pääsiäinen on ensimmäinen sunnuntai
täysikuun jälkeen maalisk. 21 p.
jälkeisellä aja\Ia. Jos täysikuu on
sunnuntaina, niin pääsiäinen on sitä
seuraava sunnuntai. Tänä vuonna on
täysikuu huhtik. 1 p., joten pääsiäinen
on sitä seuraavana sunnuntaina,
huhtik. 5 p. Sen perusteella sitten lasketaan
paaston alkaminen, jo|ka alkoi
helmik. 18 p. ja sitä edellinen päivä
oli laskiaistiistai.
Kullakin meillä on jotakin, jota
emme voi itsellemme anteeksi antaa
koko elämämme aikana. Kullakin
meillä on jotakin, jota häpeämme,
vaikka olemme varmat, ettei sitä kukaan
muu tiedä. Mutta — vilahtakoot
ne mielessä vain, silloin ne teke-
. vät tehtävänsä, ja jättäkööt sitten
elämämme rauhaan.
Per Larsson sanoi puhuen sekä itsensä
että Bengtan puolesta.
Ingar vetä>-tyi hiljaa takaisin nähdessään,
minkä käänteen asia sai.
Hänen punakan kukoistavilla kasvoillaan
ei näkynyt Hoa eikä kaipausta;
3^än oli tottunut ottamaan {miyän
vastaan sellaisena kuin se tuli.
Mutta pastorissa kiehui suuttumus.
Hän oli vielärimori) j a iiäntä kuohutti
tällainen avioliittoasioiden käsittely;
kauan silmäiltyään kumpaakin
liittokumppania h^n harmistuneena
tokaisi:
— Mutta oletteko te todellakin järjiltänne?
Ratkaiseeko kymmenen
kruunua teidän avioliittonne
— koko elämän!
Hän olisi yhtä hyvin voinut vrit-tää
\'aikuttaa seinään kuin näihin
kahteen mammonanorjaan.
— Kun ei siitä kerran kymmentä
kruunua vähemmällä selviä, niin saa
olla niinkuin on, Bengta sanoi kiinnittäen
huiviaan leukansa alle. Kuinka
aikaisin saamme tulla \ihille perjantaina?
— Kello kolmelta, pappi \;astasi
' lyöden kirjan pöytään, että viivx)tin
h>pähti. .
— Jai paljon kiitoksia sitten vain
pastorille ja hyvää yötä, sulhanen sa-
• jooi kumartaen.
Mutta pastori ei i^istannut. .
Viime aikoihin asti on pidetty italialaista
Benetto Castellia, erästä Galilein
aikalaista sademittarin keksijänä.
Joitakin aikoja sitten löysi Koreassa
Themulpon meteorologisen laitoksen
johtaja tohtori J . Wade historiallisia
todistuskappaleita ^itä, että
sademittari on ollut tunnettuna ja
käytännössä Koerassa jo yli 200
vuotta sitten. Historiatietojen mukaan
kuningas Seja valmistutti 24.
hallitusvuotenaan pronssista sateen-mittaamiskojeen,
joka oli 50 cm. syvä
ja läpimitaten 25 cm. ja joka oli
kiinnitetty tukipylvääseen. Kojetta
valvoi kuninkaallinen observatorio ja
mittauksen tulokset ilmoitettiin kuninkaalle.
Tämän mallin mukaan
valmistettiin sitten useampia sade-mittareita,
jotka lähetettiin Korean
eri maakuntiin, niistäkin mittauksen
tulokset ilmoitettiin säännöllisesti
hallitukselle.
Tohtori Waden ei onnistunut löytää
yhtään näistä sademittareista,
sitävastoin löysi hän kolme jonkin
verran nuorempaa mittaria Söylistä,
Taikosta ja Ham-heiingista, jotka
mittarit ovat vanhempien mukaan
tehdyt.'
Sademittarin laaja käyttö Koreassa
onkin helposti selitettävissä. Väestön
pääravintona on riisi ja sateella on
tärkeä, merkitys riisiri viljelyksessä.
Hyvän sadon saamiseen vaaditaan
runsaasti kosteutta, varsinkin istutus-aikana.
Jos mittaukset osoittivat, ettei
sateen kautta oltu .saatu r i i t t ä v^
ti luonnollista kosteutta, koetettiin tä-täajoissa
korvata kastelemisdla. Seh-tähden
on \'arsin luonnollista, että
Koreassa jo aikaisin havaittiin sademittarin
merkitys.
Elk^
alkaminen tai
ilman lupaa
Kansallisen sota-ajan työlautakunnan määräys
työnantajille ja työläisille:
Työnantaja, joka ei maksanut ennen helmik. 15 päivää 1942
työläisilleen elinkustannuspaikkiota- (cost of living bonus)
ei saa aloittaa sellaisen palkkion maksamista mainitun päivän
jälkeen, eikä työnantaja, joka on maksanut tällaista
palkkiota, saa korottaa sitä nyt, ellei hänellä ole erikoista
lupaa sota-ajan työlautakunnalta.
Voidaanko palkkiota tulevaisuudessa maksaa tai muuttaa,
riippuu Kansallisen sota-ajan työlautakunnan tiedonannosta
toukokuussa 1942 siihen nähden onko elinkustannus-indeksiluvussa
tapahtunut mitään muutoksia lokak. 1941 ja huhtik.
1942 välisenä aikana, ellei sota-ajan työlautakunta ole visseissä
tapauksissa antanut erikoista lupaa menetellä toisin-
National War Labour Board
HUMPHREY MITCHELL
- Työasiain ministeri ja
puheenjohtaja
Ottawa, Canada
Helmik. 16, 1942
Jo tuli loppu • • •
Tiedättekö^, että pian tulee maailmanloppu,
sillä vesi loppuu maapallolta.
Se on jo nyt niin vähänä, ettei
merisodista tule enää yhtään mitään.
N'iin tiesi Raivaajan mittari jo kuukausia
sitten, joten se on jo siltaankin
vähent>'nyt, miten Hekään.
Kerran eräässä yliopistossa professori
luennj>i oppilailleen, miten vaarallista
on elämä silloin kiin vesi maailmasta
loppuu. Hän sanoi, että ajatelkaa
ystäx-ät, jos ei olisi vettä maailmassa,
niin ei kukaan oppisi uimaankaan
ja voitte kurvailla miten paljon
silloin ihmisiä hukkuisi jos ei kukaan
osaisi uida. Ja nyt mellä on jo koko
maapallolla tämän professorin kuvailemat
probleemit edessämme.
Rai\-aaja näet tietää, että "Merivettä
on maapallolla yhteensä 1,370
milj, kuutiometriä. Tyynen valtameren
osuus tästä on enemmän kuin
puolet, nim. 723 milj. kuutiometriä.
Vertaukseksi mainittakoon, että Itämeri
lahtineen sisältää 0.02 milj. kuu-tiom.
vettä."
Minä aloin miettiä, että pienipä
todellakin on Itämeren vesimäärä,
kun ainoastaan "0.02 milj. kuutiometriä"
eli 20,000 kuutiometriä. Jos
tuosta vesimäärästä teemme meren,
niin siihen tulee pituutta 1 kilometri,
leveyttä 20 metriä ja syvy3rttä 1 metri.
Mutta voiko tuota enää mereksi
sanoa. E i siellä enää saksalainen sub-mariinikaan
olisi vedenalainen. E i kä
Itämeren ympärillä asuvat kansat
enää oppisi -uimaankaan, joskaan ei
niillä enää hukkumavaaraakaan juuri
olisi.
* Entä jos tuosta koko maanpalloa
käsittävästä vesimäärästä, joka ön
"1,370 milj. kuutiometriä", teemme
tai ajattelemme meren, niin siitä
saanune 1,000 kilometriä pitkän ja
I kilometri ja 370 metriä leveän j a 1
metriä s\vän meren. Mieluummin sitäkin
voisi kutsiia vain pieneksi joki-pahaseksi
kuin mereksi. — Eräs.
GASOLIINILLA
ei ennen vanhaan ollut mitään merkitystä.
Lamppuöljyä puhdistaessa
erkaantunut jäte oli gasoliinia, mutta
se kuljetettiin pois ja kaadettiin mereen.
Nyt on asia toisin — se on
melkeinpä kaikkein tärkeintä law'
raa sekä sodassa että rauhassa.
Uskontoa ön kahta laatua, autti-vaa
ja mielisairaaksi tekevää. Kulmassakin
tapauksessa lääkärit o'ä
neuvottomia.
m • *
Varo äiti^ varo isä, varokaa molemmat,
Myttämättä lastanne riitm
välikappaleena. Siitä seuraa pUkS^
nen rangaistus.
Aina, kun tahdotaan tehdä ;<
todeUista hyvää ihmiskunnaUe, io-köofttttvät
ryöstäjät jo etukäteen m
liinjdoUe.
K;IITOS
Sydämellinen kiitos kaikille teille, jotka tammikuun
18 päivän iltana^llätitte minut uudessa
tuvassani. Kiitos arvokkaasta lahjasta ja herkullisesta
kahvitarjoilusta. Erittäin kiitän yllätyksen
toimeenpanijoita.
Kauan säilyköön hyvä yhteis-sopu.
CAMBIE MRS.S.RAimO B. C.
KIITOS
Täten lausumme sydämelliset kiitokset kaikille ystäviUe ja tutj*^
jotka osalUstuivat häittemme viettoon, helmilcuan 14 p:nä 1»42. Kaj»«
kiitokset nilstÄ kallisarvoisista lahjoista. Jotka saimme suureU» "»J
vastaanottaa. Kiitos tnyös h^ilfiUle. totka ottivat osaa lahjw«***^
vaan eivät voineet saapua Kiitollisuudella
Äm. JA MRS, RÄIJPH A. M ^ ^ ^ „
am—6TH AVE. E. VANCPIIVJ»» * *•
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 28, 1942 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1942-02-28 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki420228 |
Description
| Title | 1942-02-28-10 |
| OCR text | Sivu 10 LAUANTAINA, HELMIKUUN 28 PÄIVÄNÄ 1942 Lähtevän laulu Kansan merkki- ^ Ny Hah joit an laulun sinulle, kun lähden nm maailmalle. • Koti-seutuni rakas on minulle, lähden ansiolle paremmalle. Aina on kivinen maailman tie ja on siellä vastusta monta. ' Mikaftänlxipp^^ kulkijan lie - ' 7ncitä monta on onnetonta. paivia Eton kauneus kangasti mullekin kun nuorena haaveilin siitä. Osan annoin haaveista toisillekin, vaan ftyt et ne minua kiitä. Älä ainutta muistoa heitä pois jonka sait sinä kulkijalta, eihän muistoa muuta saada vois täältä kolkolta maailmalta. A. SIMONEN. Milloin on paafflain^ Ennen vanhaan kansa laski vuoden päiviä viikoissa seuraavasti: Tuomaasta (jöuluk. 21 p:stä) kuus kyntteliin, kynttelistä kolme Mattiin, Matista neljä Maariaan, Maariasta viis \'apptHHi^,-~-sHtä~-puQlenkolma^^ Erkkiin, Erkistä viis Juhannukseen, Juhannuksesta viis Jaakkoon, Jaakosta \iis Perttuliin, Perttulista viis Mikkeliin, Mikkelistä viis köyriin, köy-ristä seitsemän jouluun. ' Pohjanmaalla tähän usein lisättiin: "jä, kahdeksan Raahesta. Ouluun", mutta nämä kahdeksan ovat peninkulmia. Sademittari Pääsiäinen tulee eri vuosina eri aikoina; sillä VOI olla 35 päivääkin eroavaisuutta. Se lasketaan täysikuun perusteella ja voi tulla mille sunnuntaille tahansa maalisk. 22 p. ja huhtik. 25 p:n välisellä ajalla..— Pääsiäinen on ensimmäinen sunnuntai täysikuun jälkeen maalisk. 21 p. jälkeisellä aja\Ia. Jos täysikuu on sunnuntaina, niin pääsiäinen on sitä seuraava sunnuntai. Tänä vuonna on täysikuu huhtik. 1 p., joten pääsiäinen on sitä seuraavana sunnuntaina, huhtik. 5 p. Sen perusteella sitten lasketaan paaston alkaminen, jo|ka alkoi helmik. 18 p. ja sitä edellinen päivä oli laskiaistiistai. Kullakin meillä on jotakin, jota emme voi itsellemme anteeksi antaa koko elämämme aikana. Kullakin meillä on jotakin, jota häpeämme, vaikka olemme varmat, ettei sitä kukaan muu tiedä. Mutta — vilahtakoot ne mielessä vain, silloin ne teke- . vät tehtävänsä, ja jättäkööt sitten elämämme rauhaan. Per Larsson sanoi puhuen sekä itsensä että Bengtan puolesta. Ingar vetä>-tyi hiljaa takaisin nähdessään, minkä käänteen asia sai. Hänen punakan kukoistavilla kasvoillaan ei näkynyt Hoa eikä kaipausta; 3^än oli tottunut ottamaan {miyän vastaan sellaisena kuin se tuli. Mutta pastorissa kiehui suuttumus. Hän oli vielärimori) j a iiäntä kuohutti tällainen avioliittoasioiden käsittely; kauan silmäiltyään kumpaakin liittokumppania h^n harmistuneena tokaisi: — Mutta oletteko te todellakin järjiltänne? Ratkaiseeko kymmenen kruunua teidän avioliittonne — koko elämän! Hän olisi yhtä hyvin voinut vrit-tää \'aikuttaa seinään kuin näihin kahteen mammonanorjaan. — Kun ei siitä kerran kymmentä kruunua vähemmällä selviä, niin saa olla niinkuin on, Bengta sanoi kiinnittäen huiviaan leukansa alle. Kuinka aikaisin saamme tulla \ihille perjantaina? — Kello kolmelta, pappi \;astasi ' lyöden kirjan pöytään, että viivx)tin h>pähti. . — Jai paljon kiitoksia sitten vain pastorille ja hyvää yötä, sulhanen sa- • jooi kumartaen. Mutta pastori ei i^istannut. . Viime aikoihin asti on pidetty italialaista Benetto Castellia, erästä Galilein aikalaista sademittarin keksijänä. Joitakin aikoja sitten löysi Koreassa Themulpon meteorologisen laitoksen johtaja tohtori J . Wade historiallisia todistuskappaleita ^itä, että sademittari on ollut tunnettuna ja käytännössä Koerassa jo yli 200 vuotta sitten. Historiatietojen mukaan kuningas Seja valmistutti 24. hallitusvuotenaan pronssista sateen-mittaamiskojeen, joka oli 50 cm. syvä ja läpimitaten 25 cm. ja joka oli kiinnitetty tukipylvääseen. Kojetta valvoi kuninkaallinen observatorio ja mittauksen tulokset ilmoitettiin kuninkaalle. Tämän mallin mukaan valmistettiin sitten useampia sade-mittareita, jotka lähetettiin Korean eri maakuntiin, niistäkin mittauksen tulokset ilmoitettiin säännöllisesti hallitukselle. Tohtori Waden ei onnistunut löytää yhtään näistä sademittareista, sitävastoin löysi hän kolme jonkin verran nuorempaa mittaria Söylistä, Taikosta ja Ham-heiingista, jotka mittarit ovat vanhempien mukaan tehdyt.' Sademittarin laaja käyttö Koreassa onkin helposti selitettävissä. Väestön pääravintona on riisi ja sateella on tärkeä, merkitys riisiri viljelyksessä. Hyvän sadon saamiseen vaaditaan runsaasti kosteutta, varsinkin istutus-aikana. Jos mittaukset osoittivat, ettei sateen kautta oltu .saatu r i i t t ä v^ ti luonnollista kosteutta, koetettiin tä-täajoissa korvata kastelemisdla. Seh-tähden on \'arsin luonnollista, että Koreassa jo aikaisin havaittiin sademittarin merkitys. Elk^ alkaminen tai ilman lupaa Kansallisen sota-ajan työlautakunnan määräys työnantajille ja työläisille: Työnantaja, joka ei maksanut ennen helmik. 15 päivää 1942 työläisilleen elinkustannuspaikkiota- (cost of living bonus) ei saa aloittaa sellaisen palkkion maksamista mainitun päivän jälkeen, eikä työnantaja, joka on maksanut tällaista palkkiota, saa korottaa sitä nyt, ellei hänellä ole erikoista lupaa sota-ajan työlautakunnalta. Voidaanko palkkiota tulevaisuudessa maksaa tai muuttaa, riippuu Kansallisen sota-ajan työlautakunnan tiedonannosta toukokuussa 1942 siihen nähden onko elinkustannus-indeksiluvussa tapahtunut mitään muutoksia lokak. 1941 ja huhtik. 1942 välisenä aikana, ellei sota-ajan työlautakunta ole visseissä tapauksissa antanut erikoista lupaa menetellä toisin- National War Labour Board HUMPHREY MITCHELL - Työasiain ministeri ja puheenjohtaja Ottawa, Canada Helmik. 16, 1942 Jo tuli loppu • • • Tiedättekö^, että pian tulee maailmanloppu, sillä vesi loppuu maapallolta. Se on jo nyt niin vähänä, ettei merisodista tule enää yhtään mitään. N'iin tiesi Raivaajan mittari jo kuukausia sitten, joten se on jo siltaankin vähent>'nyt, miten Hekään. Kerran eräässä yliopistossa professori luennj>i oppilailleen, miten vaarallista on elämä silloin kiin vesi maailmasta loppuu. Hän sanoi, että ajatelkaa ystäx-ät, jos ei olisi vettä maailmassa, niin ei kukaan oppisi uimaankaan ja voitte kurvailla miten paljon silloin ihmisiä hukkuisi jos ei kukaan osaisi uida. Ja nyt mellä on jo koko maapallolla tämän professorin kuvailemat probleemit edessämme. Rai\-aaja näet tietää, että "Merivettä on maapallolla yhteensä 1,370 milj, kuutiometriä. Tyynen valtameren osuus tästä on enemmän kuin puolet, nim. 723 milj. kuutiometriä. Vertaukseksi mainittakoon, että Itämeri lahtineen sisältää 0.02 milj. kuu-tiom. vettä." Minä aloin miettiä, että pienipä todellakin on Itämeren vesimäärä, kun ainoastaan "0.02 milj. kuutiometriä" eli 20,000 kuutiometriä. Jos tuosta vesimäärästä teemme meren, niin siihen tulee pituutta 1 kilometri, leveyttä 20 metriä ja syvy3rttä 1 metri. Mutta voiko tuota enää mereksi sanoa. E i siellä enää saksalainen sub-mariinikaan olisi vedenalainen. E i kä Itämeren ympärillä asuvat kansat enää oppisi -uimaankaan, joskaan ei niillä enää hukkumavaaraakaan juuri olisi. * Entä jos tuosta koko maanpalloa käsittävästä vesimäärästä, joka ön "1,370 milj. kuutiometriä", teemme tai ajattelemme meren, niin siitä saanune 1,000 kilometriä pitkän ja I kilometri ja 370 metriä leveän j a 1 metriä s\vän meren. Mieluummin sitäkin voisi kutsiia vain pieneksi joki-pahaseksi kuin mereksi. — Eräs. GASOLIINILLA ei ennen vanhaan ollut mitään merkitystä. Lamppuöljyä puhdistaessa erkaantunut jäte oli gasoliinia, mutta se kuljetettiin pois ja kaadettiin mereen. Nyt on asia toisin — se on melkeinpä kaikkein tärkeintä law' raa sekä sodassa että rauhassa. Uskontoa ön kahta laatua, autti-vaa ja mielisairaaksi tekevää. Kulmassakin tapauksessa lääkärit o'ä neuvottomia. m • * Varo äiti^ varo isä, varokaa molemmat, Myttämättä lastanne riitm välikappaleena. Siitä seuraa pUkS^ nen rangaistus. Aina, kun tahdotaan tehdä ;< todeUista hyvää ihmiskunnaUe, io-köofttttvät ryöstäjät jo etukäteen m liinjdoUe. K;IITOS Sydämellinen kiitos kaikille teille, jotka tammikuun 18 päivän iltana^llätitte minut uudessa tuvassani. Kiitos arvokkaasta lahjasta ja herkullisesta kahvitarjoilusta. Erittäin kiitän yllätyksen toimeenpanijoita. Kauan säilyköön hyvä yhteis-sopu. CAMBIE MRS.S.RAimO B. C. KIITOS Täten lausumme sydämelliset kiitokset kaikille ystäviUe ja tutj*^ jotka osalUstuivat häittemme viettoon, helmilcuan 14 p:nä 1»42. Kaj»« kiitokset nilstÄ kallisarvoisista lahjoista. Jotka saimme suureU» "»J vastaanottaa. Kiitos tnyös h^ilfiUle. totka ottivat osaa lahjw«***^ vaan eivät voineet saapua Kiitollisuudella Äm. JA MRS, RÄIJPH A. M ^ ^ ^ „ am—6TH AVE. E. VANCPIIVJ»» * *• |
Tags
Comments
Post a Comment for 1942-02-28-10
