Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 28, 1950

              ijuaassa- J a ---öks
Siksi .vmjö. pik-m
tädille ja vähäii
laittaa teille lucj.
ä, ei teillä ole lä»
jsi ovat nyt palmi-
]a peskää itseniie,
t Onervan hiukset,
5velUä, että saatts
lette asemalle."'
sinä oikein me-iotikaupunklini
ja
nään."
valitteli OEer\a.
jii kampaa? Mioä
ia." . •
alaMen täti kam-mn
hellää päänall"
lla killteiä ja aufe»
jj
1 jä-Helyn: katissa
a-';iȊttaati' tMia
.jö-M^elfö."; .
,katiäii..Mtiassä.'*
m..
i.'ja-äiti'- Rji
:fBseitseäi'ja--öä^o
K i r j . Mona-Lisa
A H E I S E X K I R K O N tornikello k u -
h mahutteli seitsemän lyöntiääo.
Vaelsin jo täyttä päätä ympäri valiti-cjjettani
jalkoja hipo\'a sadetakki paal­iini,
suuret saappaat j a pitkät housut
jaoissani. Oli jäätävän kylmä elokuun
{ppu. \'ahdittavanam oli pieni, mutta
(iheaän asuttu j-hdj.^skunta. Vahtikello
roikkui olallani ja rintaani koristi k i i i -
fxyg vahtimerkki. Kuljin ripta pvs-tvsiä.
sillä naisethan tunnetusti ralias-
(ai-at harakoiden tavoin kiiltävää. ILi-jiiksi
olin ylpeä saamastani tehtävästä,
joka suotiin kullelvip talolle vam k,erran
kesässä. 'Autuaallisena kuljin siis kel­lolta
liellolle. . - -
Vahtiminen sujui Jpikitep niin kauan
kuin oli v.aloissaa/,^:IV|iitt^ talötoi-am
jälkeen pimeui, alkoivat silmä|:
pyöriä päässäni. Taka^pi alkpj kuuloa
iiipiviä askeleita, omaiiepu^t tlp^autie-liygt
omenia paähäiii, tiiyli Hlyahtel! su-tuHisesti,
pilvet alkoivat ruiskia raskai-rsadep^
säroi^a^jav|in^ut•:leilt^^^^^
liini. Kuulin a.ivmis^HuM • •^sk"elei|a; • •
fenfa narisi ja yöjuoksijalla kiinlui öle-m
hyvin musikaaliset jalkineet.
.• •'.•••>i
[^%:Mi|siij.-%ii2|^
;2^^äiiMn;;sisk#si§«
iin täti Isändiiio
1 sätaviiotiaaksi'^
•,sisaäÄ.: tullessäas
stöluh jäiHäanäu*
i ; täti- siftuUe äifa
iädkt oikein t^-
aätelaä?"
ikä kulika,; jonka
hfäa dniiiulle aina
j}^sj'lii tädiltä, et-Öö
jo säfä/kukkaa
olethää sinä.*
kysy Merinannia
iiyt" hänelle kuk-ja
siskot uskovat,
niotiaaksi. Mut-sulle
jä pidä het«
tei säippiia. K^i?ti8
ia. hisikat ]äk^'
ä se ön'.Vvafö2utli
kuuli- vanhlffiniaQ
pullaa niySskin?-'
tain, tai .autavat
te^-peöavao-sissig-la.
Irl
!{
1 V
•Mm
ig, klong, klong, klang! Kiiht/ytin
Vauhtiani ja sydämepi toiminta kiihtyi
smalla. Takaarajajani kiihdytti ?myps
sskeleitaan. "Klong klong, klang!"
kuului yhä selvemmin. Keräsin kaiken
tamioni, pysähdyin ja käännyin ympä­ri.
Samalla hetkellä lakkasi *idong
klangkin". Sydämeni toiminta tuli hy­vin
epämääräiseksi. Aloin jälleen juok-seinalla
hoippua eteenpäin. "Klong,
klang"V^^Qol^sahteli jälleen. — Vpi tuli
J3 leimaus! Voi älynvälähdys! ICat-sihdin
alas — saappaisiini. Pysähdyin
ja yöllinen hiljaisuus vallitsi ympärillä­ni.
Lysähdin lähellä olevan vesitiinun
iylkeen. — Xoi omat musikaaliset .saap- _
paani! . . . . •
Sydämeni rauhoittui vähirelleri. Kel­lolta
kellolle veivät jalkani jälleen. Kuu
vaalia loistivat tähdet kirkkaina. Aloin
tutkistella taivaankantta ja jfirikoisgisti
noita avaruuslaivoja, iöysin Otavan
ja Fo|ijantähden, Icatselin Venusta ja
haeskelin Cassiopeiaa, niin että niskani
oli nyrjähtää, —• Läiskis! Tähtitieteel­liset
tutkimukseni päättyivät. Syleilin
kiihkeästi isänmaatani. Sekavien tun­teiden
valtaamana nousin ylös ja sj^lkäi-sin
suurimmat kurat suustani, väänsin
vettä vaatteistani ja loin raivoisan kat­seen
tähtitaivaalle ja toisen samanmoi­sen
jaloissani olleeseen tasapainoni hor­juttaneeseen
risuun, joka hetken kulut­tua
lensi halki ilmojen kuin Rautavaa­ran
keihäs. — "Saniperi!" Suuri, v a l ­tavan
siiuri roikale nosti päätään pus­kasta'karkeasti
kiroten. Ensimmäinen
ajatukseni-oli pako. Otin jo pari juok­suaskelta
vilkaisten samalla varovasti
taakseni. Hölmistyneenä jäin seisomaaa
olioranssinen, suuri juustokaakku. T a i - paikoilleni kuin .maahan liimattuna.
Kohonnut verenpaine eli ns. veren­painetauti
on eräs kaikkein yleisimpiä
tauteja. Melkein joka viidennellä täysi-ikäisellä
on \'erenpaine enemmän tai vä­hemmän
kohonnut. Kun tietomme täs­tä
taudista viime vuosien aikana on l i -
sääntjmeet ja kun jokainen tätä tautia
sairastava on halukas tietämään sai­raudestaan
ja sen hoidosta, olen katso­nut
aiheelliseksi seuraavassa lyhyesti
käsitellä näitä kysymyksiä.
Verenpaine on elimistölle yälttämä-.
tön, sillä ilman sitä verenkierto ei olisi
mahdollinen. Sydämestä lähtevät kim­moisat
suonet, valtimot, haarautuvat
vallitseva ns. sydämen supistumispaiise
voidaan mitata verenpainemittarilla. Su­pistumisen
jälkeen; sycfaii taas laajenee
ja lepää hetken, ja myös silloin valti­moissa
oleva ns. lepo- eli laajenemis-paiiie
voidaan mitata, ja se ilmoitetaan
tavallisesti inm:nä (esim. 120 mm) on
aina suurejnpi kuin lepopaine (esim. 70
mm), ja ne merkitään tavallisesti osa­määränä,
jossa edellisen on osoittajana
ja jälldnimäinen nimittäjänä (esim.
120/70). -
Vleisö tuntee yleensä vain supistu-
•mispaineen. Verenpainetaudissa oh'
kuitenkin lepopaine tärkeämpi, sillä se
vähitellen yhä pienemmiksi ja pieneni- ilmoittaa valtimoiden seinämiin jj atku-miksi
haaroiksi, jotka lopulta eivät ole vasti kohdistuvan vähimmäispaineen.
enää silmin nähtäviä. Verenpaine on ^
ju'jri näissä valtimoissa vallitseva paine.
Sydän on se punippu, joka pitää veren­kiertoa
käynnissä. Sydämen supistues­sa
työntyy verta melkoisella nopeudel­la
valtimoihin, ja tällöin valtimoissa
Tehkää ,wneli|ij?iUA-^ viilenne AeuMlökohtaisesti "Hauskaa
"-'-jiä muijan im^lö^n. huvimatkaamme.
New Yorkista Gätebprgiin
Suomalaisia matlfeustajia, jot^Si läMevät M.>S
"GRIPSHOLMISSA" V jouluk. 4., :Se ^KOKO
- ^ 4 N HELSINKIIN ASTI Mr.
-''lainen edustaja New WorViin
kaan-fuo-
melkeia-'io^a-ävisllautasJJta
il-kiitokset:
ja p0*
hät tytöt lähM
:ä- voi .nähdä 'h&
ta. ^.
Roikale pakeni täyttä laukkaa kohti
porttia taakseen vilkuilematta. Kun
älysin asian todellisen laidan, astelin
vieläkin hieman kummissani rosvon
jäljessä portille, palasin takaisin pus­kaan,
joka vieläkin melkein heilahteli
roiston äkillisen syöksyn johdosta ja
löysin sieltä säkin, jossa o l i omenia poh­jalla.
Olin sankari — omissa silmissä­ni,
vaikka polv:eni löivät loukkua.
Unohdin tyystin, mikä osuus tähtitai­vaalla
oli asioiden kulkuun. JJekumoin
ajatellessani, minkä sädekehän. saisin
.pääni päälle kerrottuani sankaruudesta­ni.
V E R E X P A L X E K E H ON
E R I OSISSA
Eri valtimot ovat eri^ suuret samoin
kuin niissä vallitseva painekin. Siten
esim. jaloissa on tavallisesti aina suu­rempi
verenpaine kuin käsissä. Käy­tännössä
kuitenkin «mitataan verenpaine
aina samasta paikasta, nimittäin käsi­varresta,
ja silloin voidaan saatuja ar­voja
verrata suoraan toisiinsa.
Verenpaine vaihtelee terveelläkin Ui­misella
jonkin verran. Siihen vaikutta­vat
esim. sj^-dämen iyöntitiheysj' henki­nen
jännit3's, kehon asento jne. Siksi
yleensä iltaisin päivätyön jälkeen on
verenpaine hieman korkeampi kuin aa­muisin.
Unen aikana paine aina lasl^ee
ja herättyä nousee jonkin verran. Se
nousee tilapäisesti vielä tästäkin, jos
ihminen jostakin syystä on tavallista
Ihmettelen \deläkin, saiko roikale jännittyneempi j a h^rmostuneempi sekä
heittämäni risun sömäänsä, vai luuliko JQ^ hän Mliastuu tai suorittaa nopean
hän sen liikekannalle panijaa suureksi- ruumiillisen ponnistuksen,
kin otuksefoi — vai pelästyikö hän mi- '^liiloin sitten verenpaine katsotaan
kQho]t5n<E;eks.i? Tästä asiasta on vielä
En enää kertaakaan i-ilkaissut ympä- • pieniä mielipide-eroja.. KpiteBkin • voi- '
rilleni. iPuskat .alkoivat-vallan kauhöas- - daan katsoa ver:enpai:iieeii aina 'kohon-'
ti rasahdella. Yhtäl^kiä näin edessäni neen, kun lepopaine .on y l i 90 mm ja
kfiliiyat silmät. •Värähdin. .Kaisoin supistumlspaine. y l i 140 mm. • Tällöin -
vielä kerran. 'Astuin pari askelta taak- lepopain.ee.n .arvolle annetaan ra.tkai.^€-
sä on paras V^^^'
Se nopeistaa
aaineita-ja tst^s
[a IlmaaE. • ...
Ssadaksenne tietoja, paikantijaulcsissa j a pakettiäsioissa kääntykää asia-miehemme
puoleen.
aietly
maailmafl
sepäin j a jälleen -pari eteeapäin. — Val­keita
leimukukkia, eii-ltkä .ne klilimeet.
Aamu aikoi .^sarastaa. Metsän kau­kaisesta
" sinestä kohosii^at ensimmäiset
auringonsäteet. Siunasin aamua j a va­loa.
' Valitiaikani päätyttyä luovutin
•lyötynä aseeni, eli vahtikellon'ja kimal­televan
merkin. Maailma -pyörähteli sil­missäni.
Pelosta, väsymyksestä J a -^-i-lusta
v'äristen\-aiviiin'"vuoteeseen. -San­karitar
vaipm uneen.- • •
LAV.\mM^'är 'UmmVVX;- im. PÄIVÄXÄ^ ;a<?so-vampi'
merkitys. Tämän -.ijiifkaisesti
entinen Iask'Utapa, :i'00-t- |kä\'Uo4et, .el
ole -paikkansapitävä, ^rarsmkaan van­hemmissa
Ikäryhmissä.
-Syynä koho-Äueeseen verenpaineeseen
o n elimistön pienten i,naItimoiden su-pist.
mBinep. Biistä tämä taas johtuu,
on -usein vaikea selvittää.
Tiedämoie "tällaista. es.il»tyväji esim.
muutamien mua¥aissalrauksieB, feä-muPuaiskasvalmleB,
.umpierltehälriöid.»
SIVU f