1950-10-28-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
aiesitettiianäy-
, tilli väMi
Morsiame
t minua 'T;
sun Keske]
: «Tuota !
estä suuh"
imolleen,
ässä kalid
äpovaajar
jcvaajan 3
i OB, Jcte
äauHa
Neljä vuotta takaperin löydettiin peuran vasikka Couitkak-järven rannalta fäfie'Iä Vancouverin saarta.
Nyt^se/pitäia paremmin ihnusahm metsästä. Pian alkaa s€n .sukulaisille Ontariossa
vainon aika,,ktm metsästys alkaa ensi kiitmi p^^^ ' . •
' Quebecin sairaalat - ö i a t : , ,.
} 1 \ kritisismin alaisia • •
! Quebecin kaupungin valtuusmies Jo-pieph
Matte sanoi viime viikolla, että
|'on ikävää nähdä sairaalain kielfeäyty-j
irän ottamasta vastaan loukkaantuneita
I Nimisiä ennenkuin saavat varmuuden,
fbka maksaa laskun". . J
j Matte puhui kaupungin taxia] urien
l^iöaiitean kokouksessa ja mainitsi erään
^stön kohteeksi joutuneen taxiajurin
feelemasta. Mainittu ajuri oli saarnit
Krokerinkuulan päähänsä ja häntä sai-f^
an vieneen toisen taxiajurin oli täy-i)
Tivt käyttää Quebecin taxiomistajien
edistyksen nimeä, ennenkuin oli: .saa- .
2« kuoleman kanssa kamppailevan to-
^ainsa sairaalaan, missä tämä h e t t o.
^'iöttua kuoli.
Komitea hyväksyi päätöslauseen^ mis-kiinnitetään
imaakuanaB feerveysmi- •
4^erin huomiota tapatjkseea.-Katipun^
Ps^allinto iyväksyi •myösMa.paätöslaii-.
"^^^^ä on kristjllinen hyväBteke-
• '•'^73 Quebecin kauptmassa?'** kysyi
-^.Matte. •
^"laanlaisia tapauksia on ilmennjrt
^ sairaaloissa, joissa ensin kysy-
• ^3^, enhenkMlö vaikeastl.-iouk- •'
tuneita tai sairaita ihmisiä otetaan -
alaan.
aialalset saiieet - •
scouverilainen Kerinetli Yunko ja
^•lainen CarUna Carr ovat saa-
Britannian Kuninkaallisen Musiik-
Canadaa varten myönnetyt
'^"t- Stipendit ovat arvoltaan
vuodessa kolmen \nioden ajaksi.
Kun amerikkalainen napaseutututki-ja
Peary vuosisadan vaihteessa teki ensimmäisiä
rekiretkiään Grönlannin pohjoisosassa,
to;tesi hän, että sikäläiset
eskimoheimot elivät ^ edelleenkin kivi-kaiutisissa
olosuhteissa, ilman kiinteää
yhteyttä länsira;nmkon ja Etelä-Grönlannin
asutuskeskuksiin j a tanskalaisiin
siirtokuntiin. Pearyn retkikunnan mukana
tuli eskimojen lumimajöihin ensimmäinen
tuulahdus kulttuurimaäil-masta.
Valkoiset miehet toivat mukanaan
tupakkaa, kankaita, automaattiaseita
ja paljon muuta. Toistui jälleen
saima näytelmä, josta jokaisen siirtomaan
historia tietää kertoa. Primitiivinen
metsästäjäkansa tottui nopeasti
kulttuurin hedelmiin, eikä enää valkoisten
miesten rähdettyä luUut toimeen i l man
niitä.
KiÄrien ja ammusten pEute oli johtaa
suoranaiseen muitsnäytclmään Ja
olisi varmaan johtamitkin,^ ellei paikalle
olisi saapunut .napasentiieskiiiHiicien
pelastaja j a hyväntekijä, tanskalainen
löytöretkeilijä Knud Rasmussen.- Baf-fimn
lahden pohjukkaan hän perusti
siirtolain, joka sai nimen Ttiule. Hän
kokosi heimon parhaat miehet metsästä-'
jien neuvostoksi, joka laati jonkon järkeviä
lakeja. Tanskan valtio otti Thulen
suojeluksensa alle ja, järjesti säännöllisen
laivayhteyden sinne kerran vuodessa.
Nyt Thule on vauras pieni siirtokunta,
jossa on 11 taloa, kauppa ja joukko
eskimojen asuntoja. Thulessa on myöskin
sairaala j a lääkäri, joka voi ylpeillä
nimityksestä '•'maailman, pohjoisin lääkäri"'.
Siitä, „mita .tähän nimitykseen
sisältyy, antaa hy\^n kuvan Kustannusyhtiö
Tammen toimesta suomeksi i l mestynyt
kuvitettu muistelmateos "Lääkärinä
eskimojen maassa", jonka te'kijä,
tanskalainen Aage Gilberg on ollut pari
vuotta Thulen piirin terveydellisten olojen
valvojana.
Lääkärinammatin harjoittaminen tässä
maailman äärimmäisessä kolkassa,
tuhatkunta kilometriä napapiiristä pohjoiseen,
ei ole helppoa. Milloin tahansa
c-n oltava valmis lähtemään sadankin k i lometrin
pituiselle sairaskäynnille koira
valjakon vetämässä reessä ja kymmenien
asteiden pakkasessa. Sairaala, jonka
ainoassa huoneessa molemmat sukiipuor .
let eskimojen tapaan makaavat yhdessä
toisiaan kainostelematta, on puutteellisesti
ivaiaistettu." Työtä riittäisi useallekin
lääkärille,. vaikka asutus onkin- harvaa.
Tosin ei eskimojen parissa tavata
. pl]€Skaan-3yi^>aä,'.umpisiio!entulehd.ust3-
eikä puutostauteja, mutta ©nnettomuiis-
Ispaiiksia. sattuu joka päivä j a tiiber-..-
kuloosi on paha vitsaus —^ 50 pros.
kaikista kuolemantapaulcsista aiheutuu
. näistä-syistä- . . ,
Gilberg jei ole kuitenkaan TähestjTsyt •
-esldnioja vain lääkärinä, vaan myös koskeneena,
ihmistuntijana • ja. juuri, siinä
hänen • teoksensa suurin' viehätys piilee- .
kin. «Harvinaisella mukautumiskj^^^yllä
li^"n- on eläytynyt - niiden., hyväntahtoisten,
alati hymyilevien ihmisten maailmaan.-
5>e mitä hän kirjassaan kertoo
eskimojen elintavoista ja arkioloista antaa
suppeasta .muodostaan huolimatta .
lukijalle enemmän kuin jonkun Hallin,
Shackletonin tai Amuodsenln laaja, tieteellisten
tiavaintojen.-.kyllästämä, tfeos. .
p
a
c
o l:t 3 4 s s l ' s 9 10 11 12 13 14
o IS m 11 m IS 2© 21
2223 "4 2526 27 28
eE
o
o
o
o
o
o
o
o
o
a
o
o
03.
^ Nimipäiviä
'2l--Simajintai Urmas
3Ö—Maanantai Eila
Tiistai • Arto, Artturi
1— Keskiviiklio Lyly
2—Torstai , Topi
S—Ferjantai Terlio
4—^Lauantai Hertta
Lääkärit voivat koko maailmaa käsittävän
yliteistyöskenteiyn avulla näyttää
esimerkkiä kaikille kansoille rauhan
säilytfämiseksis sanoi tri Elmer L , Henderson,
^laailman Lääkärien Yhdistyksen
vastavalittu presidentti Xe\v Yorkissa
viime viikolla.
T r i Henderson, joka on kotoisin
Louis\'illessa K y . , on ensimmäinen amerikkalainen,
joka on valittu mainitun
yhdistj^Nsen presidentiksi. Yhdistyksessä
on 500,000 jäsentä 39 eri maassa.
Puheessaan sanoi tri Henderson, että
lääkärien tulee todistaa, että ihmiset
voivat työskennellä yhdessä oman asemansa
parantamiseksi ja samalla myöskin
koko ihmiskunnan hyv'äksi huolimatta
kansallisuudesta, rodusta tai poliittisesta
filosofiasta. Hän lausui toivomuksen,
että 'veljej^den henki maailman
lääkärien keskuudessa auttaa kehittämään
veljeyden henkeä maailman
kansojen keskuudessa''.
5? s®rsia ja
Aylmerissa, Que. ovat paikalliset
asukkaat tehneet valituksen" riistaviraa-omaisille
sen johdosta, että lukuisat
metsästäjät kalastairat sorsia sensijaan
että metsäsästäisivät niitä.
Aylmerin riistayhdistyksen presidentti
Lucien Lavoie sanoi, että sorsien kalastajat
laskevat pitkläsiimoja yöksi
Ottawa-jokeen ja sellerin palasen koukkuihin
syötiksi. Kun sorsat sukeltavat
ottamaan sellerinpalasta, joutuvat ne
samalla koukkuun ja hukkuvat ja'pitkä-siima
nostetaan ylös niinkuin se tavallisesti
nostetaan.
Monet turvautuvat tällaiseen sorsien
pyyntitapaan, kun .aylmerin ympäristö
on rauhoitettua aluetta, jossa ei saa
käyttää ampuma-aseita.
suii]rMiitteli|a Ärgeiatliiassa
Yksi natsi-Saksan k3nykkäimmistä
lentokoneiden suunnittelijoista on ay-kyaän
Argentinassa j a hän on suuooi-tellut
siellä jet-malHseit-taistelukoKeea,
joka lentää melkein yhtä nopeasti kuin
ääni, ilmoitetaan maailman lentokone-asioita
käsittelevässä- aikakausjulkalsiss-
-sa. • . •. . . '
-. -Tämä' lentokoneiden siiunnktelija. on
•X'urt Tanky.entioeii Focke-Wolfe Co;n
teknillinen johtaja. Kuten muistetaan,
tuhosivat F-IV-koneet huomattavan
määrän liittolaisten pommituskoneita.
• Uusi kone, jonka' Tank on suunnitellut
Argentinassa, lentää 646 msälln tuntinopeudella
ja se on valmistettu kokonaan
metallista, . sanotaan mainitussa
julkaisussa.
"Lääkärinä eskimojen maassa'' on tosiaan
viehättävä kirja, mielenkiintoisimpia
matkakuvauksia, mitä pitkiin aikoihin
on ilmestynyt.
K U O K K A .
r 'f, 1
ii A'
tii':
i, i
1 ,
1^
' h.
ff
' ' Y lä
i 1 ^-i i
•v \
' C l
1 i '»•»il
Vm
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 28, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1950-10-28 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki501028 |
Description
| Title | 1950-10-28-01 |
| OCR text | aiesitettiianäy- , tilli väMi Morsiame t minua 'T; sun Keske] : «Tuota ! estä suuh" imolleen, ässä kalid äpovaajar jcvaajan 3 i OB, Jcte äauHa Neljä vuotta takaperin löydettiin peuran vasikka Couitkak-järven rannalta fäfie'Iä Vancouverin saarta. Nyt^se/pitäia paremmin ihnusahm metsästä. Pian alkaa s€n .sukulaisille Ontariossa vainon aika,,ktm metsästys alkaa ensi kiitmi p^^^ ' . • ' Quebecin sairaalat - ö i a t : , ,. } 1 \ kritisismin alaisia • • ! Quebecin kaupungin valtuusmies Jo-pieph Matte sanoi viime viikolla, että |'on ikävää nähdä sairaalain kielfeäyty-j irän ottamasta vastaan loukkaantuneita I Nimisiä ennenkuin saavat varmuuden, fbka maksaa laskun". . J j Matte puhui kaupungin taxia] urien l^iöaiitean kokouksessa ja mainitsi erään ^stön kohteeksi joutuneen taxiajurin feelemasta. Mainittu ajuri oli saarnit Krokerinkuulan päähänsä ja häntä sai-f^ an vieneen toisen taxiajurin oli täy-i) Tivt käyttää Quebecin taxiomistajien edistyksen nimeä, ennenkuin oli: .saa- . 2« kuoleman kanssa kamppailevan to- ^ainsa sairaalaan, missä tämä h e t t o. ^'iöttua kuoli. Komitea hyväksyi päätöslauseen^ mis-kiinnitetään imaakuanaB feerveysmi- • 4^erin huomiota tapatjkseea.-Katipun^ Ps^allinto iyväksyi •myösMa.paätöslaii-. "^^^^ä on kristjllinen hyväBteke- • '•'^73 Quebecin kauptmassa?'** kysyi -^.Matte. • ^"laanlaisia tapauksia on ilmennjrt ^ sairaaloissa, joissa ensin kysy- • ^3^, enhenkMlö vaikeastl.-iouk- •' tuneita tai sairaita ihmisiä otetaan - alaan. aialalset saiieet - • scouverilainen Kerinetli Yunko ja ^•lainen CarUna Carr ovat saa- Britannian Kuninkaallisen Musiik- Canadaa varten myönnetyt '^"t- Stipendit ovat arvoltaan vuodessa kolmen \nioden ajaksi. Kun amerikkalainen napaseutututki-ja Peary vuosisadan vaihteessa teki ensimmäisiä rekiretkiään Grönlannin pohjoisosassa, to;tesi hän, että sikäläiset eskimoheimot elivät ^ edelleenkin kivi-kaiutisissa olosuhteissa, ilman kiinteää yhteyttä länsira;nmkon ja Etelä-Grönlannin asutuskeskuksiin j a tanskalaisiin siirtokuntiin. Pearyn retkikunnan mukana tuli eskimojen lumimajöihin ensimmäinen tuulahdus kulttuurimaäil-masta. Valkoiset miehet toivat mukanaan tupakkaa, kankaita, automaattiaseita ja paljon muuta. Toistui jälleen saima näytelmä, josta jokaisen siirtomaan historia tietää kertoa. Primitiivinen metsästäjäkansa tottui nopeasti kulttuurin hedelmiin, eikä enää valkoisten miesten rähdettyä luUut toimeen i l man niitä. KiÄrien ja ammusten pEute oli johtaa suoranaiseen muitsnäytclmään Ja olisi varmaan johtamitkin,^ ellei paikalle olisi saapunut .napasentiieskiiiHiicien pelastaja j a hyväntekijä, tanskalainen löytöretkeilijä Knud Rasmussen.- Baf-fimn lahden pohjukkaan hän perusti siirtolain, joka sai nimen Ttiule. Hän kokosi heimon parhaat miehet metsästä-' jien neuvostoksi, joka laati jonkon järkeviä lakeja. Tanskan valtio otti Thulen suojeluksensa alle ja, järjesti säännöllisen laivayhteyden sinne kerran vuodessa. Nyt Thule on vauras pieni siirtokunta, jossa on 11 taloa, kauppa ja joukko eskimojen asuntoja. Thulessa on myöskin sairaala j a lääkäri, joka voi ylpeillä nimityksestä '•'maailman, pohjoisin lääkäri"'. Siitä, „mita .tähän nimitykseen sisältyy, antaa hy\^n kuvan Kustannusyhtiö Tammen toimesta suomeksi i l mestynyt kuvitettu muistelmateos "Lääkärinä eskimojen maassa", jonka te'kijä, tanskalainen Aage Gilberg on ollut pari vuotta Thulen piirin terveydellisten olojen valvojana. Lääkärinammatin harjoittaminen tässä maailman äärimmäisessä kolkassa, tuhatkunta kilometriä napapiiristä pohjoiseen, ei ole helppoa. Milloin tahansa c-n oltava valmis lähtemään sadankin k i lometrin pituiselle sairaskäynnille koira valjakon vetämässä reessä ja kymmenien asteiden pakkasessa. Sairaala, jonka ainoassa huoneessa molemmat sukiipuor . let eskimojen tapaan makaavat yhdessä toisiaan kainostelematta, on puutteellisesti ivaiaistettu." Työtä riittäisi useallekin lääkärille,. vaikka asutus onkin- harvaa. Tosin ei eskimojen parissa tavata . pl]€Skaan-3yi^>aä,'.umpisiio!entulehd.ust3- eikä puutostauteja, mutta ©nnettomuiis- Ispaiiksia. sattuu joka päivä j a tiiber-..- kuloosi on paha vitsaus —^ 50 pros. kaikista kuolemantapaulcsista aiheutuu . näistä-syistä- . . , Gilberg jei ole kuitenkaan TähestjTsyt • -esldnioja vain lääkärinä, vaan myös koskeneena, ihmistuntijana • ja. juuri, siinä hänen • teoksensa suurin' viehätys piilee- . kin. «Harvinaisella mukautumiskj^^^yllä li^"n- on eläytynyt - niiden., hyväntahtoisten, alati hymyilevien ihmisten maailmaan.- 5>e mitä hän kirjassaan kertoo eskimojen elintavoista ja arkioloista antaa suppeasta .muodostaan huolimatta . lukijalle enemmän kuin jonkun Hallin, Shackletonin tai Amuodsenln laaja, tieteellisten tiavaintojen.-.kyllästämä, tfeos. . p a c o l:t 3 4 s s l ' s 9 10 11 12 13 14 o IS m 11 m IS 2© 21 2223 "4 2526 27 28 eE o o o o o o o o o a o o 03. ^ Nimipäiviä '2l--Simajintai Urmas 3Ö—Maanantai Eila Tiistai • Arto, Artturi 1— Keskiviiklio Lyly 2—Torstai , Topi S—Ferjantai Terlio 4—^Lauantai Hertta Lääkärit voivat koko maailmaa käsittävän yliteistyöskenteiyn avulla näyttää esimerkkiä kaikille kansoille rauhan säilytfämiseksis sanoi tri Elmer L , Henderson, ^laailman Lääkärien Yhdistyksen vastavalittu presidentti Xe\v Yorkissa viime viikolla. T r i Henderson, joka on kotoisin Louis\'illessa K y . , on ensimmäinen amerikkalainen, joka on valittu mainitun yhdistj^Nsen presidentiksi. Yhdistyksessä on 500,000 jäsentä 39 eri maassa. Puheessaan sanoi tri Henderson, että lääkärien tulee todistaa, että ihmiset voivat työskennellä yhdessä oman asemansa parantamiseksi ja samalla myöskin koko ihmiskunnan hyv'äksi huolimatta kansallisuudesta, rodusta tai poliittisesta filosofiasta. Hän lausui toivomuksen, että 'veljej^den henki maailman lääkärien keskuudessa auttaa kehittämään veljeyden henkeä maailman kansojen keskuudessa''. 5? s®rsia ja Aylmerissa, Que. ovat paikalliset asukkaat tehneet valituksen" riistaviraa-omaisille sen johdosta, että lukuisat metsästäjät kalastairat sorsia sensijaan että metsäsästäisivät niitä. Aylmerin riistayhdistyksen presidentti Lucien Lavoie sanoi, että sorsien kalastajat laskevat pitkläsiimoja yöksi Ottawa-jokeen ja sellerin palasen koukkuihin syötiksi. Kun sorsat sukeltavat ottamaan sellerinpalasta, joutuvat ne samalla koukkuun ja hukkuvat ja'pitkä-siima nostetaan ylös niinkuin se tavallisesti nostetaan. Monet turvautuvat tällaiseen sorsien pyyntitapaan, kun .aylmerin ympäristö on rauhoitettua aluetta, jossa ei saa käyttää ampuma-aseita. suii]rMiitteli|a Ärgeiatliiassa Yksi natsi-Saksan k3nykkäimmistä lentokoneiden suunnittelijoista on ay-kyaän Argentinassa j a hän on suuooi-tellut siellä jet-malHseit-taistelukoKeea, joka lentää melkein yhtä nopeasti kuin ääni, ilmoitetaan maailman lentokone-asioita käsittelevässä- aikakausjulkalsiss- -sa. • . •. . . ' -. -Tämä' lentokoneiden siiunnktelija. on •X'urt Tanky.entioeii Focke-Wolfe Co;n teknillinen johtaja. Kuten muistetaan, tuhosivat F-IV-koneet huomattavan määrän liittolaisten pommituskoneita. • Uusi kone, jonka' Tank on suunnitellut Argentinassa, lentää 646 msälln tuntinopeudella ja se on valmistettu kokonaan metallista, . sanotaan mainitussa julkaisussa. "Lääkärinä eskimojen maassa'' on tosiaan viehättävä kirja, mielenkiintoisimpia matkakuvauksia, mitä pitkiin aikoihin on ilmestynyt. K U O K K A . r 'f, 1 ii A' tii': i, i 1 , 1^ ' h. ff ' ' Y lä i 1 ^-i i •v \ ' C l 1 i '»•»il Vm |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-10-28-01
