Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 11, 1956

              (KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI)
YHDYSVAtTOmiN:
1 vuosikerta ... .. $5.00
6 kuukautta 2.75
LIEBIKI, the only Finnish literary weekly in Canada ^
Published and printed by the Vapaus Publishing Goäipany
Lipiited, 100-102 Elm'Street West, Sudbiiry, Ontario
Registered at the Post .Office Department, Ottawa as
second class matter. ......
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena, !
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
TILAUSHINNAT:
1 vuosikerta .. ,. .$4.00
6 kuukautta 2Ja5
8 kuukautta 1.S0
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta ...$5.50 6 kuukautta $3.00
ILMOITUSHINNAT:
$1.00 palsta tuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus
$4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapälsilmottajen
on lähetettävä maksu etukäteen.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limi>
ted, 100-102 Elm Street West, Sudbury. Ontario.
Toimittaja: K. Salo.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
P. O. B OX
LIEKKI
SUDBUBY, ONTARIO
Jääkukat ikkunmsa
Jäisen kukan, ruudun takaa
tulee valon sädevuG.
Vaan ei lohdutusta tuokaan
jäiset kukat kauniit nuo.
Kaihomielin sentään etsin
niiden takaa elämää
ja unelmissa niihin loihdin
vilireyttä heleää.
Aurinko kun kultanuolen
ampui jninun ikkunaan,
silloin siinä kuvastuvan ' ' '
värit kauniit nähdä saan.
Iloitsin ja kauan katsoin,
totesin: on elämää . . .
Öi salli että ruusutarhaan -
tuokioksi jäädä saan-, ' • '
Jäiset kukat katseen eessä
kylmää kohtaa sydämeen.
Muistoissani aivan turhaan
onnen tarhaa tästä teen.
Vaikka onkin kaikki harhaa;
ruusutarhat kukkineen,
muiston kauniin, kirkkaan jättää
joskus ihmissydämeen.
VANHAT KAKSOSET •
Maailman vanhimpien kaksosten
joukkoon kuuluvat varmaankin siskok­set
Viktoria Groei^hal ja Johanna Nier-lich
jotka tammik. alufsa täv-ttivät 90
vuotta. iMolemmat ovat le^k-ä ja asu­vat
wieniläisessä vanhainkodisa. He
ovat hyvässä terveydessä ja tt)ivo<\at
elävänsä 100-,vuotiaksi.
, SORMUS KT;UI.UI7 SORMEEN
Italian parlamentin ^käsiteltävänä on
ollut ehdotus laiksi, että jokaisen nai­misissa-
olevan henkilön on pidettävä
sormuS; sormessaan, sakkorangaistuksen
uhalla. "Esityksen kerrotaan johtuvan
siitä, että yhä enemmän on ilmennyt
tapauksia, että miehet piiloittavat sor­muksensa
liivintaskuun ja naiset käsi­laukkuun.
-
Diego Rivera, jonka kotiin tekemästään vieral.
lusta amerikkalainen kirjailija 'Howard East oaeelli-sessa
kirjoituksessa Jiertoo, saavutti eriko s&n kuul- •
suuden Nevv Yorkin Rockefeller Centeriin va!nii.staniai
laan muraalimaalaukEella. Rivera antoi eräälle; hen^
kilökuvalle maalauksessaan Leninin piirteet ia Vaaii
muksista hiipi"imatta kieltäytyi niitä 'muuttaniasti Se
kuitenkin myöhemmin peitettiin. .
" T j l E GO R l V E R A N ketona, puolitoista vuotta .sitten, n^in
värijäljennöksen hänen kuuluisasta rauhanmuraalistaan
tuosta,; lahjasta ihmiskunnan taistelulle sodan poistamiseksi
Hän kertoi minulle yrityksistä-hävittää se, kun se oli vakiis-tunut,
piiloittaa ihmisten näkyviltä, estää sen-näyttäminen
Parikin ijiäyttelyssä, ja (vihdoin, kuinka se häyisi matkalla
ruplaan. Hän ei pllut vihainen. Hän näyttirpäässeen vihan
tiipllepuoien ja^ puhui tästäkin samassa sävyssä kuin vaUni^
tumattomista yeistoksistaan Meksikon yliopiston suurella
urheilustadionilla.
A^anha mies on liikaa heille; hän on kaikkialla Me1;a,-
kossa ja hän on osa siitä. Häntä pyydettiin tekemään 'muraali
Pradoon, ylelliseen hotelliin Mexico Cityssä, ja kun hän
maalasi, kuten aina tekee muraaleissaan, vihansa taikauskoa
ja tyranniutta Alastaan, he peittivät häneii maalauksensa
suurella verholla, rohkenematta tuhota ?itä ja peläten antaa
rikkaitten amerikkalaisten, jotka 'Pradosa vierailevat, nähdi
sitä. Mutta häntä itseään he pelonsekaisesti kunnioitta^t,
efvätkä voi häntä verhota. . •
Olen kiitollinen, että näin hänet, sain olla harisin kanssaan,
syleillä häntä, ja lapseni ovat nähneet hänet. Tahdon muis­tella
aina miten hän oli lasteni kanssa. Ja vaikka hän on
•muodostunut -niin paljosta mitä ihminen ei ole, on sittehkin
hänea koruttomuutensa ja kumma puhtautensa kaikista
tärkeintä. "
KIRJEENVAIHTOA
I A ^ ^ mmimmma
Tijlviolynipialäiset ovat päättyneet. Koska varmaankih
. riionet .Liekin lukijat ovat »mielenkiinnolla seuranneet eri'kan­sakuntiin
kuuluvien nuorten ihmisten kamppailiia, toverill;sta
kilpailua, voiman, taidon ja sitkeyden näytöksiä Cortinassä,-
DMn lienee paikallaan antaa hiu'kan tilaa silmäykselle niihin.
Ensiksi on syytä mainita, että viime sunnuntaina päät­tyneihin.
Cortinassa, Italiassa, pidettyihin talviolynipialaisiin
.<.salli?tui ensimmäisen kerran 'myöskin. Neuvostoliiton urhei­lijat.
Tämä merkitsi sitä, että ensianniäisen kerran talviolym­pialaisista
muodostui kisat, joita vpjciaah nimittivä sanan täy­dessä
'merkityksessä koko maailnian nuorison kisoiksi. Se oli
luonnollisesti ilolla tervehdittävä saavutus.
A'aikka me emme aiokaan tässä läihteä:::punJfcaroijijaan ja
selostamaan eri maiden saavutuksia, sijoittumisia jne., -itiTh
kuitenkin emme voi olla tuomatta esiin ensiksikin sitä,"että ,
Neuvostoliiton luistelijat, hiihtäjät ja jääkiekkoilijat kurirlVj
nostautuivat erinomaisesti ja hankkivat maalleen Vakuutta­van
yleisvoiton epävirallisen pistelaskun mukaisesti. Samalla
jreidän oii annettava erikoisen suuri huomio entisen koti-niäamme
Suomen tyttärien ja ]>oikien saavutuksille. Sellaiseni
, pienen maan sijoittuminen' kolmannelle tilalle on todella
k u nn io i te t ta va saavu tus. \'a rs ina isissii [loh joisimaisissä la jeis- -
sa, joihin eivät kuulu pujottelu- ja syöksy hiihdot, eikä myös­kään
kelkkailu, olisi Suomi ollut toisella tilalla. Nvf^valtasi
sen Itävalta, juuri edellämainittujen lajien ja .lisäksi kauno-luistelun
avulla. •
Mikäli n3-kyisen kotimaamme edustajain saav.utukseit
ovat kysymkysessä, niin ne eivät muodostuneet erikoisen lois-tr.
viksi näissä maailman valioiden kamppaikilssa.-Paras oli
iliopeatila kaunoluistelun kuvioluistelus-a. Ktötaa tuskin us-khllettiinkaan
etirkäteen t o i ^ a muu^-kuin^jääkiekossa, Ca­nadan
erikoisia jis.sa, jossa on melkein aina Htotutjtli vöittä-maan.
Tässäkin toivossa petyttiin ja kullan^is^mestitisaatiin. kaikkien kansakuntien nuorison kans-tyytyä
pronssiin. Se ei suinkaan johtunut sittä^>ttä Crtnadau «a. Jos nyt päättyneet talviolympialai-
— Kirjoitusten ruuhkautu­misen
takia se joutuu odottamaan
vieläkin.
Äiti — Samoin kuin edellä.
J. J. —- Kyllä se käytetään.
J. N. — Kiitos, k\niä ne kaikki
käytetyksi tulee.
Agri — Perillä on ja julkaistaan
piakkoin.
Edelleen on useita kirjoituksia
odottamassa pääsyä koneisim,
-s^-aakka jo aikaisemmin on luvattu
ne julkaista. Mutta kärsitään,
kyllä ne aaelä päivänvalon näkemät.
^Hänen palatsinsa taiteen maailmassa öri' toinen as'a
Outo, ihana, kidutettu Meksikko — missä puhutaan kan­sallisesta
köyhyydestä kaikella pahoittelulla, että he ovat'
liian kaukana jumalasta ja liian lähellä Yhdysvaltoja —"
nostattanut eneanmän suuria taiteilijoita kuiri riiikään maa
nykymaailmassa. Sieltä tulee kuolematon Jose ClenVento
Orozco, siellä Riveran keralla elää ja maalaa loistava David
Alfaro Eiqueircs, puhumattakaan muista joiden väriä ja lah­jakkuutta
nähdään kaikkialla, hiissä muualla yhden suku­polven
ajalla nähdään kolme sellaista kuin Orozco, Rivera
ja Siqueros — tj^iskentelemässä ja elämässä yhtä aikaa.
KaikiUä on maa ja kansa, mutta minulle Rircra on
jv»takin enemmän. Hän on ainutlaatuinen opettaja. Hän
ottaa kansaansa kädestä kiinni ja johtaa heitä:Pliin sanou
i heille: - "
•'Tulkaa mukaani ja minä näytän teille parasta mitii
miehet ja naiset voivat nähdä, kuvan itsestänne ja hetkistä,
jolloin olitte >'htä koko ihmiskunnan kanssa. Tulkaa imi-kaani
ja minä myös'avaan ikkunan tulevaisuuteen. 'XäytäJi
teille' millaisia yksinkertaiset ihmiset voivat olla kun he
tuntevat vapauden ja tervehtivät sitä."
jaäkiekkojoivkkue olisi ollut huono, mutta kilpailun: kiristy-jninen.
jääkiekkoilutaidon kehittyminen varsitikirt Neuvosto­liitossa
ja ehkäpä hienoinen 'epäonnikin johtivat siihen, että
Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain jääkiekkojoukkuefet t>ääsivät
Canadan joukkueen edelle.
Pääasia näissä talviolympialaisissa enempää kuin mis­sään
muisscikaan kansiiinvälisissä kisoissa ei ole kuitenkaan
uiiten monta mitalia tai pistettä kunkin maan edustajat kyke­nevät
voittamaan, vaan se. minkälaisiksi nämti kisat hengel-tiiän
muodostuvat. Jos ne muodostuvat vain kylmäksi mitalien
metsästykst^ksi on saavutus verrattain vähäinen^ ellei aivan
set ovat tässä mielessä täyttäneet tar­koituksensa,
joka on h ^ i n todennäköis­tä,
silloin ei myöskään niiden onnistu­miseksi
tehty työ ole mennyt hukkaan.
Mikäli me canadalaiset olemme ky-symyksessii,
niin meidän olisi paljon
laajemmassa määrin ryhdyttävä tuke-immn
nuorison fyyskulttuuritoimintaa.
Tehokkain muoto tässä olisi se. että
myöskin hallituselimiä vaadittaisiin va­raamaan
nuorisolle paljon enemmän
olematon. Jos ne taas muodostuvat eri maiden nuorisoa toi- ^ mahdollisuuksia harjoitteluun rakent:i-siinsa
lähenfäviksi. olympialaisten alkuperäisen tarkoituksen
ruikaiseksi toverillisiksi ja ystävällisen hen«:;en täyttämiksi
•voiman ja taidon koetuksiksi, silloin siiavutus on varsin hui­mattava,
s
Tämän vuoden talviolympialaisista oiV,,sanot,tx|va, että
riissä on ilmennyt ystävällisyyttä ja to;verilHsta kariss^tkäy-mistä,
rehtiä kilpailua ja voimien ponnistelua huomattavasti
suuremmassa määrässä kuin useissa edellisissä xSympialai^^s-sa
ja muissa suurisakanainvalisiss;» kilpailuiss;i. Tällainen eri
maiden nuorison toistensa tapaaminen on omiaan voimistut-ta^
maan, varsinkin nuorison keskuudessa, pyrkimyksiä jat­kuvaan
ystävälliseen ja rauhanomaiseen kanssakävTiuseen
Sivu 2 Lauantaina^ Kelmikuim 11 paivana, 1956
maila kenttiä ja huoneistoja, sekä myön­tämällä
varoja urheiluo|>ottajain kouliit-tamista
ja palkkaamista varten. Meillä
on voimakasta ja pystyvää nuorisoa,
mutta useinkin perin alkeelliset harjoi­tus-
ym. mahdollisuudet ehkäisevät
välttämättömän harjoituksen ja varo­jen
puute rajoittaa taas suuresti kan­sainvälisiä
kilpailumahdollisuuksia. Oli­si
siis toimittava parannuksen saami­seksi
näihin seikkoihin.
K. S.
Tuhansia:sanoja on kirjoitettu siitä mitä merkitsee tai­teilijan
meno kansan luo, maalata heille. Sellaiset taiteilijat
kuin Rivera; seuraa\'at tätä käskyä. CÄen kuullut hänen
muraalejaan: nimitettävän "kuvakirjoitukseksi", •meJkeii» kuin
tympeyttä ihnaisten. Totta onkin, että ne ovat kuvakirjoi­tusta,
j<Aa läibettää sanomansa .miljoonille, jotka eivät osa»
lukea eikä kirjoittaa. Valtaivia kuvakirjoituksia ne oiat, ja
'mitä erinomaista sanomaa ne levittävät.
- loisten asia on kirjoittaa arvostelevasti Diego Riveran
taiteesta. Mitä minuun tulee, -minä epäröin suuruuksien
dessä, enkä tiedä onko olemassa taiteilijaa — myöskään kic-jailijaa
-—jota voitaisiin kutsua suuremmaksi misään. Suu­ruus
on ajan, paikan, hetken, historiallisen tilanteen. Ku­kaan
taiteilija ei ole koskaan suuri tyhjiössä, x^an ainoas­taan
taistelun ja toivon määrätyssä pyörteessä. Minulle Rive­ran
suuruus piilee siinä seikassa, että- hän on, muraalm j-^
freskon aseineen, yksi selvimpiä ja rohkeimpia siirtomaakan-sojen
puhemiehiä, kaikkien ihmisten kansallisen itsenäisyy­den
puhemies.
Valtavalla muodolla ja värillä, mitä uskollisimpana realis-loin
vaatimuksille — tiukoille ja tinkimättömille vaatimuk­sille
— hän on puhunut tärkeän osan aikamme tarinasta.
Kuinka merien takaa, kullan nälässä, villeinä sokeassa ylem-n\
vydentuunossaan tulivat julmat ja epäinhimilliset valloit­tajat,
kuinka tämä vaaleaihoinen valloittaja teki orjia rau­hallisista
tunmiaihoisista ihmisistä ja kuinka nämä ihmi-=et.
kestettyään veren ja kärsimysten veroa yli kestokykynsä,
nousivat vihassaan, tuhosivat valloittajan taistellen urhool­lisesti
maansa vapauden puolesta.
Tämä. on Meksikon tarina. Se on Latinalaisen Ameri­kan,
Afrikan, Intian, Kiinan tarina -— todellakin, koko
siirtomaa-maailman tarina. Ja minusta Diego Rivera on
siirtomaakansojen vapaustaistelun 3^lin maalaaja. 'Ko=''
aina 4;ansa, ensiksi ja viimeksi kansa, marssii hänen erin-r
h
h
la