1950-07-01-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
• t e
mm--} i -m-wRii@
Kmiiia ms m tm
t Z 3
4 S t f t i it
111213 14 IS l i l f
m
e/ N imipaivia
VIIKKOLEHTI
XV VUOSIKERTA [gfflgrmOfgfaii/f L A U A X T A I X A . HEIXÄKUUX 1 PÄIVÄVX 1950
2— simBimtai .Maria. Malja
3— ^MaaaanJai , Arvo
4—Tiistai .tJila
5— Keskiviikko .Uato, Uatamo
6—Torstai Esa, Esaias
Ferjanlai Klaus. Juauno
S—I^auantai Turö
aa
StiODiessa oli kesäkuun 1 päivään
ff.ennessä hankittu atomiaseen vastaiseen
vetoomukseen y l i 80,00'0 allekirjoi-tiista
ja allekirjoittajien joukossa on
huomattava joukko kulttuurihenkilöitä,
professoreita, kirjailijoita, lääkäreitä,
pappeja, opettajia jne. Maan hallitus
tn myöskin, yhtä ministeriä lukuunottamatta
allekirjoittanut • atomiaseen
iieltämistä vaativan vetoomuksen,
Uvkarissa on muodostettu 9,000 rau-tankomiteaa
ja kesäkuun 1 päivään
mennessä on kerätty 5 imilJoonaa allekirjoitusta
atomiaseen kieltämistä vaativaan
vetoomukseen.
Italiassa on toiminnassa kaikkiaan
liihes 30.000 paikallista rauhankomiteaa
ja nimien keräys on käynnissä,
Intiassa on AU India Student Fede-lation.
lähes miljoonan jäsentä käsittävä
Intian ylioppilasiiitto kehoittanut j ä seniään
kesäloma-aikana työskentelemään
atomipommin- -Jvieltä;mistä vaativan
vetoomuksen hyväksi.
Britanman sosialistinen ylioppilasjär-järjestö
toimii. tarmokkaasti nimienke-läyksen
hyväksi.
Pakistanin Rauhanpuolustajien konferenssin
päätöksen mukaan on ryhdytty
työhön Tukholman vetoomuksen levittämiseksi
kansan keskuuteen.
Amtraliassa sanotaan Rauhanpuolustajien
konferenssin päätösläuseessa
mm. seuraavasti: "Rauha on voimakkaampi
— rauha voittaa sodan!" Allekirjoitusten
keräys on hyvässä vauh-
(fesa. -'• -• -. -•• •
Yidysvailoissa
toa tavoittetna
^^n kerääminen
Rumaniassa on jo kerätty 7 miljoonaa
nimeä rauhan vetoomukseen.
Rauhanliike voittaa siis alaai kaikkialla-
Joko te olette allekirjoittanut atomipommin
vastaisen vetoomuksen?
Isäntäosaston, CSJ:n Port Arthurin osaston sekakuoro Kaiun jäseniä. Keskellä edessä kuoron johtaja Ruthe
Saari. Isäntäosaston kuoron jäsenet lausuvat muut kuorot ja ohjelman esittäjät sekä suuren juhlayleisön lämpimästi
tervettflleeksi CSJ :n seitsemänteen soitto-ja laiifu juhlaan.
on Työläisauorisolii-issa
11
Samaan aikaan, eli siis tänä kesänä,
jolföin Helsinki vietti perustamisensa
. 400-vuotisjuhlaa, voi Xorjan pääkau-
100.000 allekirjoituk- punld Oslo katsella menneisyyttään
rauhahvetoomukseeh. puoli tuhatta vuotta pitemmälti taaksepäin.
Oikeastaan Oslon 900-vuotisjuhla
olisi voitu viettää jo v. 1940, mutta
Norjaa koetelleiden mailmantapahtu-mien
takia ja myöskin Oslon uuden raatihuoneen
lopullista valmistumista odo-leltaessa
on juhliminen, siirtynyt tähän
iiesään.
Oslokin oli alkuaan vaatimaton ran-r.
ikkolaiskylä, josta vähitellen kehittyi
kauppapaikka. Kuningas Harald Ankaran
aikana siitä tuli kaupunki, ja se
alkoi kasvaa ajan oloihin niihden nopeasti.
Vanhan Oslon loistoaika oli v: n
1300 tienoilla, Haakon V Maiasunpo-jan
hallitessa. Kaupungissa oli silloin
kuninkaan- ja piispanlinna, yhdel^sän.
kirkkoa Ja luostaria sekä kolmisentuhat-ta
asukasta. Haakon V myös teki Os'
losta pääkaupungin. Rakenteellisesti oli,
vanha Oslo sikäli merkittävä, ettei sitä
ollut ympäröity muureilla, kuten kaupungit
yleensä siihen aikaan.
Selkirk Productions Limitedin f i l -
ciasma filmi "Forbidden Joumey", joka
oa filmattu kokonaan Montrealissa ja
I^Jinpäristöllä, on nyt valmis ja sen
Äuoikeus on myönnetty United A r -
Ji-^ts €orp:lle, isolle yhdysvaltalaiselle
fifeiyhtiöUe, jossa mm, Charlie Chap-
•ia on osakkaana, : .
"Forbidden Journey" esitetään Monistissa
ensi kerran ensi sj^rskiiussa. S«
toinentäysimittainen englanninkieli-'
^ Kanadassa valmistettu filmi. Sen
f;i>1t€Hjät o\-at etupäässä montrealllai-sa.
Jo f nnen vaotta 1300 oli Osloon alkanut
siirtyä kauppiaita Saksasta, etenkin
Rostockista, ja he saavuttivat pian
sjvääräävän aseman kaupungin liike-elämässä.
Hansaliiton hajottua Oslo painui
jälleen köyhyyteen ja vähäpätöisyyteen
ja sen asukaslukukaan oli tuskin puolta
siitä, mikä se oli ollut Haakon V : n ai-
Ivana. Mutta sitten alettiin kysyä puutavaraa
laivanrakennusta varten Keski-
Euroopan maihin ja kauemmaksikin ja
£,utä koitui Oslolle ilusi kukoistus. V.
iö2#- sattuneen tulipalon jälkeen kaxj-pungin
paikkaa muutettiin .'^kerhusin
linnoituksen tykkien suojaan, ja samalla
sen nimikin muuttui silloisen hallitsijan
mukaan KristiaiSiaksi; ITusI kaupunk
i , sai myös ympärilleen :i,:all!t, joista se..
kuitenkin pian kasvoi ulos. Linnoitus
hylättiin jo 1686, ja vallit hävitettiin vähitellen.
Kaupungin kas^-u ja asukasluku
noudatti puutavarakaupan laajuuden
vaihteluja. V . 1796 Kristianiassa oli
. 7,500 asukasta. KAdeksannifntoista
vuosisadan lopulla alkoi vilkas kehitysvaihe:
suotuisat konjunktuurit synnyttivät
rikkaan kuappaylimystön, rahata-
Pastori Exbrayat, joka toimii Nimes-nimisellä
paikkakunnalla Ranskassa
pappina, on allekirjoittanut Tulvholman
laulianvetoomuksen ja selittänyt: "Me
kristityt, jotka tohdimme sanoa päfvit-täisissä
rukouksissamme, jotka Jumala
on meille opettanut 'tapahtukoon tahtosi
niin maan päälfä kuin taivaissakin'
emme voi hyväksyä uutta Xagasagia tai
Hiroshimaa tai uskoa, e t t ä uuden sodan
valmisteluilla turvataan rauhaa."
Pas de Calaisissa Pohjöis-Ranskassa
i.uoret tekstiilityöSäisnaiset keräävät nimiä
atomipommivastaiseen adressiin
autoissa. joilla he kulkevat työhöa,
Rouenin kaupungissa on erään tyttökol-legion
oppilaista 7 luokkaa yksimielisesti
ailekirjoitläniit Tukholman vetoomuksen.
Toukokuun 26 pnä kerättiin
Seinen alueella, johon myös Pariisi kuuluu,
miljoona allekirjoitusta samaan vetoomukseen.
Icus . lisäsi merkitystä, teitä rakennettiin^
yliopisto aloitti toimintansa 1813,
ja Xorjan erottua Ruotsilta tuli^Kris-
Jatkoa 2- sivulla
n 14. Lilttojubla
vuofuiset mestaniuskilpaiiul
ELOKUUN 5 JA 6 PÄIVÄNÄ
SOUTH P O K C U P I N E S S Ä , ONTÄKroSSÄ
Liittomme-partiaat TOimlsteliJat'ja urheatjat osalllstmnat
t ä h ä n juhlaaii. Terretiiloa MUmjmMmtml •
; -f
m
"1,»
ti f s,
I i
: Af f^J.
i l
V
» I M , '»•
4 l '
'h >.. \'K.'Jl , . . t L - i . . . ! . . l r S ^A
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 1, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1950-07-01 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki500701 |
Description
| Title | 1950-07-01-01 |
| OCR text | • t e mm--} i -m-wRii@ Kmiiia ms m tm t Z 3 4 S t f t i it 111213 14 IS l i l f m e/ N imipaivia VIIKKOLEHTI XV VUOSIKERTA [gfflgrmOfgfaii/f L A U A X T A I X A . HEIXÄKUUX 1 PÄIVÄVX 1950 2— simBimtai .Maria. Malja 3— ^MaaaanJai , Arvo 4—Tiistai .tJila 5— Keskiviikko .Uato, Uatamo 6—Torstai Esa, Esaias Ferjanlai Klaus. Juauno S—I^auantai Turö aa StiODiessa oli kesäkuun 1 päivään ff.ennessä hankittu atomiaseen vastaiseen vetoomukseen y l i 80,00'0 allekirjoi-tiista ja allekirjoittajien joukossa on huomattava joukko kulttuurihenkilöitä, professoreita, kirjailijoita, lääkäreitä, pappeja, opettajia jne. Maan hallitus tn myöskin, yhtä ministeriä lukuunottamatta allekirjoittanut • atomiaseen iieltämistä vaativan vetoomuksen, Uvkarissa on muodostettu 9,000 rau-tankomiteaa ja kesäkuun 1 päivään mennessä on kerätty 5 imilJoonaa allekirjoitusta atomiaseen kieltämistä vaativaan vetoomukseen. Italiassa on toiminnassa kaikkiaan liihes 30.000 paikallista rauhankomiteaa ja nimien keräys on käynnissä, Intiassa on AU India Student Fede-lation. lähes miljoonan jäsentä käsittävä Intian ylioppilasiiitto kehoittanut j ä seniään kesäloma-aikana työskentelemään atomipommin- -Jvieltä;mistä vaativan vetoomuksen hyväksi. Britanman sosialistinen ylioppilasjär-järjestö toimii. tarmokkaasti nimienke-läyksen hyväksi. Pakistanin Rauhanpuolustajien konferenssin päätöksen mukaan on ryhdytty työhön Tukholman vetoomuksen levittämiseksi kansan keskuuteen. Amtraliassa sanotaan Rauhanpuolustajien konferenssin päätösläuseessa mm. seuraavasti: "Rauha on voimakkaampi — rauha voittaa sodan!" Allekirjoitusten keräys on hyvässä vauh- (fesa. -'• -• -. -•• • Yidysvailoissa toa tavoittetna ^^n kerääminen Rumaniassa on jo kerätty 7 miljoonaa nimeä rauhan vetoomukseen. Rauhanliike voittaa siis alaai kaikkialla- Joko te olette allekirjoittanut atomipommin vastaisen vetoomuksen? Isäntäosaston, CSJ:n Port Arthurin osaston sekakuoro Kaiun jäseniä. Keskellä edessä kuoron johtaja Ruthe Saari. Isäntäosaston kuoron jäsenet lausuvat muut kuorot ja ohjelman esittäjät sekä suuren juhlayleisön lämpimästi tervettflleeksi CSJ :n seitsemänteen soitto-ja laiifu juhlaan. on Työläisauorisolii-issa 11 Samaan aikaan, eli siis tänä kesänä, jolföin Helsinki vietti perustamisensa . 400-vuotisjuhlaa, voi Xorjan pääkau- 100.000 allekirjoituk- punld Oslo katsella menneisyyttään rauhahvetoomukseeh. puoli tuhatta vuotta pitemmälti taaksepäin. Oikeastaan Oslon 900-vuotisjuhla olisi voitu viettää jo v. 1940, mutta Norjaa koetelleiden mailmantapahtu-mien takia ja myöskin Oslon uuden raatihuoneen lopullista valmistumista odo-leltaessa on juhliminen, siirtynyt tähän iiesään. Oslokin oli alkuaan vaatimaton ran-r. ikkolaiskylä, josta vähitellen kehittyi kauppapaikka. Kuningas Harald Ankaran aikana siitä tuli kaupunki, ja se alkoi kasvaa ajan oloihin niihden nopeasti. Vanhan Oslon loistoaika oli v: n 1300 tienoilla, Haakon V Maiasunpo-jan hallitessa. Kaupungissa oli silloin kuninkaan- ja piispanlinna, yhdel^sän. kirkkoa Ja luostaria sekä kolmisentuhat-ta asukasta. Haakon V myös teki Os' losta pääkaupungin. Rakenteellisesti oli, vanha Oslo sikäli merkittävä, ettei sitä ollut ympäröity muureilla, kuten kaupungit yleensä siihen aikaan. Selkirk Productions Limitedin f i l - ciasma filmi "Forbidden Joumey", joka oa filmattu kokonaan Montrealissa ja I^Jinpäristöllä, on nyt valmis ja sen Äuoikeus on myönnetty United A r - Ji-^ts €orp:lle, isolle yhdysvaltalaiselle fifeiyhtiöUe, jossa mm, Charlie Chap- •ia on osakkaana, : . "Forbidden Journey" esitetään Monistissa ensi kerran ensi sj^rskiiussa. S« toinentäysimittainen englanninkieli-' ^ Kanadassa valmistettu filmi. Sen f;i>1t€Hjät o\-at etupäässä montrealllai-sa. Jo f nnen vaotta 1300 oli Osloon alkanut siirtyä kauppiaita Saksasta, etenkin Rostockista, ja he saavuttivat pian sjvääräävän aseman kaupungin liike-elämässä. Hansaliiton hajottua Oslo painui jälleen köyhyyteen ja vähäpätöisyyteen ja sen asukaslukukaan oli tuskin puolta siitä, mikä se oli ollut Haakon V : n ai- Ivana. Mutta sitten alettiin kysyä puutavaraa laivanrakennusta varten Keski- Euroopan maihin ja kauemmaksikin ja £,utä koitui Oslolle ilusi kukoistus. V. iö2#- sattuneen tulipalon jälkeen kaxj-pungin paikkaa muutettiin .'^kerhusin linnoituksen tykkien suojaan, ja samalla sen nimikin muuttui silloisen hallitsijan mukaan KristiaiSiaksi; ITusI kaupunk i , sai myös ympärilleen :i,:all!t, joista se.. kuitenkin pian kasvoi ulos. Linnoitus hylättiin jo 1686, ja vallit hävitettiin vähitellen. Kaupungin kas^-u ja asukasluku noudatti puutavarakaupan laajuuden vaihteluja. V . 1796 Kristianiassa oli . 7,500 asukasta. KAdeksannifntoista vuosisadan lopulla alkoi vilkas kehitysvaihe: suotuisat konjunktuurit synnyttivät rikkaan kuappaylimystön, rahata- Pastori Exbrayat, joka toimii Nimes-nimisellä paikkakunnalla Ranskassa pappina, on allekirjoittanut Tulvholman laulianvetoomuksen ja selittänyt: "Me kristityt, jotka tohdimme sanoa päfvit-täisissä rukouksissamme, jotka Jumala on meille opettanut 'tapahtukoon tahtosi niin maan päälfä kuin taivaissakin' emme voi hyväksyä uutta Xagasagia tai Hiroshimaa tai uskoa, e t t ä uuden sodan valmisteluilla turvataan rauhaa." Pas de Calaisissa Pohjöis-Ranskassa i.uoret tekstiilityöSäisnaiset keräävät nimiä atomipommivastaiseen adressiin autoissa. joilla he kulkevat työhöa, Rouenin kaupungissa on erään tyttökol-legion oppilaista 7 luokkaa yksimielisesti ailekirjoitläniit Tukholman vetoomuksen. Toukokuun 26 pnä kerättiin Seinen alueella, johon myös Pariisi kuuluu, miljoona allekirjoitusta samaan vetoomukseen. Icus . lisäsi merkitystä, teitä rakennettiin^ yliopisto aloitti toimintansa 1813, ja Xorjan erottua Ruotsilta tuli^Kris- Jatkoa 2- sivulla n 14. Lilttojubla vuofuiset mestaniuskilpaiiul ELOKUUN 5 JA 6 PÄIVÄNÄ SOUTH P O K C U P I N E S S Ä , ONTÄKroSSÄ Liittomme-partiaat TOimlsteliJat'ja urheatjat osalllstmnat t ä h ä n juhlaaii. Terretiiloa MUmjmMmtml • ; -f m "1,» ti f s, I i : Af f^J. i l V » I M , '»• 4 l ' 'h >.. \'K.'Jl , . . t L - i . . . ! . . l r S ^A |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-07-01-01
