1950-07-01-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAmoKm/AinNEN viiKKOLmm
FiibllstocNl and pitoted by tte ¥apajis PubllsMng CampaBf
Limited, lOÖ-iCS Mm Street West, Siiäöury, Oatailo.
E^egistered at thB Fost Office Departoimt. Ottawa, as secoM-Liekki
ilmesi3?y Jokaisen vil&oa-lauantaina 12-siTOlSKaa, sisli-mtn
parasta kauöo&lrjalilsta luettavaa to.iMlta aloilta, ,
1 TOosilieyta $3.73
6 kuukautta - 2.23
1. imoslkerta $SM
i kuukautta l.tB
3 kuukautta 1.0© .
i TOosJkexta ...^,50 6 kuukautta $2.50
• ILMOITUSHINNAT:
'15 seattlä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo-
Itmm ilasoitus $3.00 Ja sen yhteydessä julkaistava, mmsta-iSisy
$1.00 ja kiitos $2.00. Klrjeenvailitoilinoititkset $1.5Q. Eri-köfsMiumt
pysyvistä ilmoituksista. Tilapliislimoittajiea oa
MMetettävä maksu etiikäteen. ^ .
Äslamlehille myöimetään 15 prosentin palldiio.
Kaikki Lie!dlie tarkoitetut maksuosoitulsset on ostettava km-tantsjah
nimeen: ¥apaus Publisiiing Company, Idmlte^.
KuBtantEja Ja. painaja: Vapaus PabUshins Company, Limited,
1011-102 Etaa Street West, Suöbury, Ont-ano.
Toimittaja: J. W. Saari
iiekkiija- aiotut klrjoiialtsst osoftetla^a:'
S
KIRJ. K E R T T l ' .MARTINSON'
XE sHniät säikkyivät tulta,
o:, iidta niin poiitavai^.
Mzm-rmtam kauneimmat takdet
ne silmät sm paimnaan-
Ne osuivat kerran mtm omiin
'jain ohitse kuikassaan
ja katsoivat pieneni tovin,
viun sieluni syvinipään.
Sitä katsetta pakenin silloiK,
se olihan kulkija -vain.
fdutr tiesinkö — tuiksi mä illoin,
siltä raidiiia saanut en lain?
Kun tapasifi taasen nuo sirr.ät,
ne enää ei polttaneet.
Nyt sic'ii!:i suree: oi tatiksi
niiden liekit on sammuneet . . .
SfTÖBIJiaT, ©MT.
KUpaklrjmimiem- smktcm on- smotMvaJolm, sam, NJ-iäe^i
ratkaisu on,. jäänyi>' verratafs myijköm. siliä ykslnkertmsest<$,
syystä, efte-niilämi:mikca.&rvmi£ttw, enmnkmn-ne m/kmk-kysyvää,
}§ siksi p3iMmi&imii^-hmi-,0., an. t-tMnt siiise^^ jakiq-.
pääiSksepi,.''fMi-kaikkein pmas.^ 5MI:I/#64|. ratkaim pfdiMfi-noista
vas/« ktm. kaikki: kii0.kf-r}0Miksei on julkmslth
Niitä on- jidä^kem^ta usci-M, ^^eml^ii?,-- ja.
kMten ''sm0inf/nii0m: anmiekmm-eM.' ^'iiy iaräaitem vasi&.
T&imiiSMJff: kmmffoiiisesil o#,- iuäfimit kaikki: käsikirj^t^^^'-
set einafii?i satmm-^rf-mfh. f^^MiM. kmmjtjQusni^tmsa.. ei., yksi^.
riitä rat^-aisim., tekdessä:, vam^- siiken- t&nntm^, vielä- kah^^iT!-.:
mmm p0-kifitotmiiskm-mMfl- jS.scmB, ia-usimteK IJmmii^s-jiini.
jqkis kirjfHUmi^äsiMpj0i?f^se^ pi^M^^ixtid&e- s(^mqMff imr-.
kita }mti0if$ kimkm- kir-jfflfvksen, - Cffkciffkirjfiipuksciiiseit, sei--.
kat, kkienkäyim. suiuvaisims.. jm.^,, jmdm. ^mstmiia. pulMfi"
iolaifiaki^mmm. tmet jiisemt siitm. ini!mdi}st&v(it käsMykseu-.-
sä kmiaA^m- kirjmimksesk7_y. iueiitiimn m: pifI$tmiksl-kirjoi.tei-iiiim
ja;- jiMmstuim. •
Emin-&i-l &js-iä'ks€mh,eitii iylmm-^ieii, Anii^skirjpiimim. kak-kih
ratkaistaisiin ennen pitempien kirjaitii-sien- arvostelua,
.nmi-ta sekin katsoit Un epäkäytäinmTiseksi sen takia, koska
niitäkin- on vielä jfdkaisemattä, abiakht nmutamia. Knten
kiipaiiimiän f säissä uiaimtaan, käsitetään piiemmän sarjai7
kirjmttiksiksi selkiisct, jotka kestävät julkaista välsintään vii^
dessä nmncrossa. iäijeliä on sellaisia kirjoituksia^ jotka civäi
täytä täiii määriieimää^ ovet vain ehkä min-pitkiä, että
tie v&i.. jtiikaisia kolmessa tai ehkä neljässä mimerossa,
. laskomme tällaisen ratkaisun okvan parkaan maMoUisejr,
koska siMoif$ saa jokmnen kirjoitus paljon imoleilisemman kä-,
sitiehm ja anmielu voidaaimA olleti suorittaa paljon tar-ke.
Mmmi, käyiämmlii^semmin ja. ia-SspsioUsemm-in. l^ain näin
tmmieUcn tiiie-e- arvosfclu tarkoiiMStaaB vasimvaksi, 7!tikä
itsomi^ii^^esti on pääasia,
Täliaimn ois siis iilarme kiipakirjoitijstesi s:ikte€i2 ja toi-vomtne
kaikkien kiipakifjoitiajhm. käsitiäfäii, että min mc-meieilen
saadaan tämä kysym.ys ratkaistuksi kaikkein. par-
Saimme JHtiri iätä kirjoittaessa (iiistaimi) tietää, että ei-lenHimn
mctmessä oii jo iäkes KM) keidiUiä ilmt?:tlausut kSyt-tävimä
hyväkseen CPRm aiemmsfippua Port Artlmrin ianlu-
_ jtikka, varten ja, iiiafmeen iippimsa perjantaisia tapahtn-vaan
matkaaiL ifimmaitava jankko t-ienee tämän lisäksi au-toHta
ja useita antoja on hsuleman mukaan jo lähte!n'tkin
ma-tkaai'K
Väeiiä ja voimaUa siis lähdetään Sudbarysta. matkaan
^ Port AriFmrin • kMlftMimjuMaäfs. Kun näim kaukaa läiit-ee
^ maikaiic niinikin iso joukko, niin miiä sitte^^s läkempää jukia-paikkaa!
Torontosta, kmihsu myöskiy$ matkmfava.^i kuomat^
^ tave.jomkko ja mtma-iiakin idästä ja etelästä päir..
Toivomme siis Lauhi- ja soitiojukiaiie pamsis memsiystS.
St-mret jmikot taka.avai memsiyksen ja antavap- ku^^piie ja
s&iita0ie mn-ostmia smriitaa suuri iektävänsä okjeimassa.
Tämäfi jukian kymksi on iekiy"paijon työtä kaikkialia, tai-mis-
teimi on iekiy kmk:iia paikanpäälis-- ja ssmn ösamifajien.
joixkko imke varmamkim okmaat^ iyytyväm-m arikw.ifiimstem
K&ikhkoim sm iauim keleaaa .Port Artkmifi jiiMassa. An-t<
ai.kom$ se mmos-tmsia ykMsmrempiim saatmii*iksiin iatäunja
soi-iom ataiia. Jos tämä-juM^s on mitiasuMtiitaan valtava,
miimtmmiUek&m- s$imi-et4ä smreaim fmM& on vieiä'vaIt3''
' Ja miM-mma ,MÄe»v -Siiimm okmmimkeiia, kt^itiumi-
(Jatkoa edelliseltä sixoilta)
tianiasta taas pääkaupunki. Asukasluku
oli näihin aikoihiD vähän yli 10,000.
Vasta lS30-Ievulla Kristiania sivuutti
Berfjenin maan. suurimpana kaupunkitila./
• ,
Teollisuuden, k€Mt3.:ä Norjjissa alkoi;
varsiuiiisesti' t840.lFJVul^s. Yiefä.y.. 2-34:S-Kristirnifjissa:-'
oli: .vaiö' 4.Q; teolils.uu5lalf.
•- tQSta. — kami^.ltaiie^, 'miiMtjee, maimta,.
että-' niilstä <?1|;.-1>1^ iftijij^polttii.mp^it^,; 6
oliittslitalta, jji: 7: tupakkatehtaita -r-.
miitta sittee, sv!it>:i; iiusia kulji sien!^ sa^.
teellä: - JBeka.aeisla kpnep^joja, .kekrä'4-
höjli |a'kuiaii30jci,; m-y.llyjä: jne., ^imai?,-
' teolilsimd^n, kanss^; laajenivat- -lai^Tap^-a--^
mstamot js, ottogäiKorjan: pääfeaupunld;
koliosikin tärnäo-. v:^I.osisa<|.aIii^^ all^u^vniir.
meniHii: ma^iiinstiin suprimms^.si, m^fsn-.'
kiilkukc^upunglksk. ParikjniEimeBtä- visotr.
ta slttm- vanha,!! nimensä; takaisip: saa-.,.
neen, Oslon, vlIpwaikaiBeii, kass^ii. on-.; O IK
. Iiit .ripeiiii:; asuk^iukii-, oli: muutaina.
vuosi sit.ten jo lähes- 300,000i, ja.v. 1;94Ä
toipiitetiin alpellitoksen- ansiosta, se hypf,
plislv yhtäkkiä: Hjeixassa^-.424,000:eea..
Nykyisestä,, Oslosta oljisij JMhlan, km--
siiaksi paljonkin kiitettävää kertomista.
Kaikki siellä kä>Tie€t tunnustavat sen
erikoislaatuisen viehätyksen, minkä
kaupungille antaa mahtavien luonnonmaisemien
yhtyminen hyvin hoidettuun
kaupunkikulttuuriin. Mutta vuortensa
|a viionojensa, •edustajien rakennustensa,
puistojensa ja -muiden ulkonaisten
näiitä\>yl^ien5ä lisäksi Oslolla on vieraalle
vieläkin arvokkaampaa tarjottavaa:
se norjalaisen'kulttuurin henid, joka
lyö leimansa kaupungin elämään. Se
el ilmene ainoastaan huolitellussa, taiteellisessa
ja terveen toimeliaassa kaupunkikuvassa,
vaan koko Oslon elämä
sykkii sitä. Suomalainen kävijä, joka
mykistyj- ihmetellessään Vigelandin jät-tiläisveistoksia
tai uuden raatihuoneen
freskoja tai muita Oslon runsaista tai-denähtävvyksistä,
palauttakoon mieleensä
Norjan suuret perinteet taiteenkin
alalla: IMunchit. Krohgit. Wergelan-dit.
Ibsenit, Björnsonit, Undsetit ja monet
muut. \Titeiskunnallisiin asioihin
kiinnostuneella taas on paljon oppimista
esim. Oslon kunnallisesta elämästä ja
sen saavutuksista. Niinpä siellvä on kunnallistamisessa
pääs^v eräillä aloilla varsin
pitkälle — erikoisuutena mainittakoon
kunnalliset elokm-ateatterit.
I^lyös rakennustoimintaan on Oslon
kaupunki uhrannut miljoonia kruunuja,-
jap monet nykyaikaiset asuinLiloryli-mäl
todistavat saa-v-utuksista. ITitels-kimnallisen
huollon alalla Oslolla on
tysmalidollisu-iiksilfe- on tuskia missään
vertaa. •Mutta oslolaisten "tärkeimpänä
pyrkimyksenä onkin kehittää kaupunkiaan
pitäen silmällä sen viihtyisyyttä
ihmisten- olilnpolklLana.
E<TIAN:l;SKONNOT-^^-BUDC«^^ ] ;
Buddhalaisuuden perustaja. Intian siiori. reformaattori
Buddha, joka itseään nimitti Taih,agataksi. Hänet'tunnsi^
myöskin Siddharta ja Gautoa-aim.tsenä. ;• Buddha oa^v-h
arvonimi, joka merkitsee: valistunut. • Hän eH- vv. 560—^9
e. Kr. Hä.ii syntyi Kogilavastun kaupungissa pohjoise-j"^-,
Hindustanissa. . " *
Buddhan elä,mä on satujen ja tärinäin peitossa.' Ovab-»
eräät tutkijat pitäneet häntä, vain mielikmituksen tuotteerl
satuolentona. Uudemman tutkimuksen perusteella Biiddk^a
• olemassaolo ja-^lämänvaiheet ovat kuitenkin, todenperäisiä
Buddhalaisuus jakaantuu kahteen p"ääh*aaraan. Eteiäis-ea
buddhalaisuuden muodostavat eeylonin, Birmaa, ja Siarria
uskonnot, kun taasen pohjoisen buddhalaisuus käsittää Tib^
tin. Kiinan ja Japanin sekä Jaavan ja Sumatran uskonno'^
Molemmilla- buddhalaisuuden haaroilla on oma pyhä kirjalla
suutensa, joka on sangen laaja. Se on muistitiedoista kirjoitettu,
sillä Buddhan omia kirjoituksia ei ole olemassa. Xe i::-
kaantuvat kolmeen osaan, koriaan, jotka mm. esittävät Buddhan
elämän vaiheita hänen opetuksiaan ja opetuslapsiaan
sekä. satuja ja tarinoita buddhalaisista P5-himyksistä.
Legendan mukaan Buddha kasvoi ylellisyydessä, tuntematta
elämän varjopuolia. Eräällä ajelumatkalla hän näkee
vanhuksia., sairaita ym. elämän varjopuolella olevia henkilöitä.
Näiden näkeminen herättää hänessä vastustamattoman
halun erkaantua maailmasta. Hän eroaa vaimostaan ja pienestä
pojastaan, rupeaa erakoksi ja koettaa, itsekidutusta kuu-si
vuotta, hän käsittää, ettei askeessista ole apua. Hänelle
selyiä.äj. et^ä nautuitcelämä ja askeesi' vain lisäävät kärslsijt-siä;
ja .ylfiipitävät elämän surullista kfectpkulkua, aiheuttsea
jllfe^nsynlymistä. ÄinoaslaaB.- elämän: -— -.Ja kuolemasikia
— halun.-täydellisellä voittamisella ifeminen ^vapautuu Jäile^e-syntyngisyyden
kiertokulusta, sl-etniivaelluksesta., ja.. pgisee
nirvanaani, täydelliseen tahdon- ja tajuncaa-lepatila.an. *'Sielu
•iälie.sfcyy ikuista, on päässyt 'bäikMsn isalufensa, sammimii-seen."
•• "" •
En,simmäisen suuren saarnansa' piti.. Buddha'Benaressa,
• oilssil; lian,-selvitteli oppiaan kärsinayksistä. •¥apautuffiiain
kärsimyl?isistä oli hänen puheittensa allisomalsena aiheeaa.
Mänen opetustapansa oli yksitoikkoinen;- samoja väitteltd
hän uusi; jpinomaan.
HäJign, seuraansa liittyi aluksi vain harvoja kansalaisia,
mutta vähii^llen kääntyneitten luku kasvoi. Uskollisimmat
hgistä; Ifitijivät hänen oppilaikseen, jotka luopuivat perlie-
^lämästg, ajelivat päänsä paljaaksi ja pukeutuivat keltaisen
pukjiup, Nämä lähetettiin saarnamatkLoiite, junraalien ja ihmisien
hyödyksi ja menestykseksi. Heidän oli saarnattava,
sitä. Q|>p?sj, joka oli voittoisaa alussa, keskitielii ja lopussa j;
jplva c^pi sisältää täydellistä ja puhdasta elämän pyhyj-ttä.
Buddhan opin varsinaisena ytimenä on usko sielunvaelluksesta
. Buddhalla itsellään oli kuitenkin sellainen vakaumus,
että häneen nähden tuskallinen olemismuotojen sarja oli päättynyt
eikä hän enää ole syntyvä uudestaan. Tästä jälleen-syntyneis>'>'
den surkeudesta hän herkeämättä saamaa, samalla
julkituoden siitä vapautumisesta syTitjr\'ää rajatonta
onnellisuutta. Käännyttyään buddhalainen. saattoi saaoar
"Kadotus on minun siibteeni poissa, enkä enää voi jälleeu-syntyä
eläimenä tai jonakin henkiolentona, vaan minulle on
varmasti vakuutettu ikuinen pelastus."
Buddhalaisuuden mukaan on ihmisen omassa vallassa lopettaa
kärsimykseosä ja jälleensjiity^^äisyytensä. Omasta
tahdostaan voi hän vastaano>ttaa pyhät totuudet, lakata haluamasta
ja kääntää ajatuksensa pois kaikista maallisista.
Yhä uudelleen Buddha muistuttaa suistumasta ylelliseen
elämään tai itsensä kiduttamiseen. Itsehillintä on tärkeä
elämänohje, jota ehdottomasti tulee noudattaa ja seurata pyhiä
totuuksia, jotka ovat seuraavat:
1. Oikea usko ilman taikauskoa tai/vilppiä.
2 Oikea harrastus.
5. Oikea puhe, joka on ystävällistä ja \ilpitöntä.
4. Oikea teko, käytöstapa, joka on rauhallinen, kunniallinen
ja puhdas. p
5. Oikea elämäntapa, joka ei pakota elämää tuhoamaan tai ^
vahingoittaniaan. ^,
6. Oikea pyrkimys, itsensä hillitseminen ja valppaus. ^
.7. Oikea muisto, mrelenselvyys, joka ei milloinkaan f,
ta, mitä on muistettava, ja „^ |
S. Oikea itseensä vajoaminen, vakava askartelu elänsn
arvoitusten tutkimisessa. _ i';, j
Buddhalainen siveysoppi perustuu kaikkien ihmisten e-sä-
an^-oisuuden perusteelle; kaikkia eläiiä olentoja on ^ j | S
nioitettava. Oikean elämän säännöt ovat: jf^ J
1. Ei saa tappaa elävää olentoa.
2. Ei saa ottaa mitä ei anneta.
3. On vältettävä aviorikosta.
4. Ei saa puhua valhetta, ja
5. On- kartetlam-kaikMa\|!ioviillavia-Jaoiiii3.
Näiden lisäksi oli vielä n^unkeiUe -viisi s ä ä » » if®^ ^
oli kaikkiaan kyinmeneii, kisteii fepfelin ^-nun^ö^^f*^^^-
sakin. 'Muita ihinisiä kohtaa-n teloitetaan-suvaitse^^»^
.toko.däma.an-ö»^'*';
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 1, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1950-07-01 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki500701 |
Description
| Title | 1950-07-01-02 |
| OCR text |
(KAmoKm/AinNEN viiKKOLmm
FiibllstocNl and pitoted by tte ¥apajis PubllsMng CampaBf
Limited, lOÖ-iCS Mm Street West, Siiäöury, Oatailo.
E^egistered at thB Fost Office Departoimt. Ottawa, as secoM-Liekki
ilmesi3?y Jokaisen vil&oa-lauantaina 12-siTOlSKaa, sisli-mtn
parasta kauöo&lrjalilsta luettavaa to.iMlta aloilta, ,
1 TOosilieyta $3.73
6 kuukautta - 2.23
1. imoslkerta $SM
i kuukautta l.tB
3 kuukautta 1.0© .
i TOosJkexta ...^,50 6 kuukautta $2.50
• ILMOITUSHINNAT:
'15 seattlä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo-
Itmm ilasoitus $3.00 Ja sen yhteydessä julkaistava, mmsta-iSisy
$1.00 ja kiitos $2.00. Klrjeenvailitoilinoititkset $1.5Q. Eri-köfsMiumt
pysyvistä ilmoituksista. Tilapliislimoittajiea oa
MMetettävä maksu etiikäteen. ^ .
Äslamlehille myöimetään 15 prosentin palldiio.
Kaikki Lie!dlie tarkoitetut maksuosoitulsset on ostettava km-tantsjah
nimeen: ¥apaus Publisiiing Company, Idmlte^.
KuBtantEja Ja. painaja: Vapaus PabUshins Company, Limited,
1011-102 Etaa Street West, Suöbury, Ont-ano.
Toimittaja: J. W. Saari
iiekkiija- aiotut klrjoiialtsst osoftetla^a:'
S
KIRJ. K E R T T l ' .MARTINSON'
XE sHniät säikkyivät tulta,
o:, iidta niin poiitavai^.
Mzm-rmtam kauneimmat takdet
ne silmät sm paimnaan-
Ne osuivat kerran mtm omiin
'jain ohitse kuikassaan
ja katsoivat pieneni tovin,
viun sieluni syvinipään.
Sitä katsetta pakenin silloiK,
se olihan kulkija -vain.
fdutr tiesinkö — tuiksi mä illoin,
siltä raidiiia saanut en lain?
Kun tapasifi taasen nuo sirr.ät,
ne enää ei polttaneet.
Nyt sic'ii!:i suree: oi tatiksi
niiden liekit on sammuneet . . .
SfTÖBIJiaT, ©MT.
KUpaklrjmimiem- smktcm on- smotMvaJolm, sam, NJ-iäe^i
ratkaisu on,. jäänyi>' verratafs myijköm. siliä ykslnkertmsest<$,
syystä, efte-niilämi:mikca.&rvmi£ttw, enmnkmn-ne m/kmk-kysyvää,
}§ siksi p3iMmi&imii^-hmi-,0., an. t-tMnt siiise^^ jakiq-.
pääiSksepi,.''fMi-kaikkein pmas.^ 5MI:I/#64|. ratkaim pfdiMfi-noista
vas/« ktm. kaikki: kii0.kf-r}0Miksei on julkmslth
Niitä on- jidä^kem^ta usci-M, ^^eml^ii?,-- ja.
kMten ''sm0inf/nii0m: anmiekmm-eM.' ^'iiy iaräaitem vasi&.
T&imiiSMJff: kmmffoiiisesil o#,- iuäfimit kaikki: käsikirj^t^^^'-
set einafii?i satmm-^rf-mfh. f^^MiM. kmmjtjQusni^tmsa.. ei., yksi^.
riitä rat^-aisim., tekdessä:, vam^- siiken- t&nntm^, vielä- kah^^iT!-.:
mmm p0-kifitotmiiskm-mMfl- jS.scmB, ia-usimteK IJmmii^s-jiini.
jqkis kirjfHUmi^äsiMpj0i?f^se^ pi^M^^ixtid&e- s(^mqMff imr-.
kita }mti0if$ kimkm- kir-jfflfvksen, - Cffkciffkirjfiipuksciiiseit, sei--.
kat, kkienkäyim. suiuvaisims.. jm.^,, jmdm. ^mstmiia. pulMfi"
iolaifiaki^mmm. tmet jiisemt siitm. ini!mdi}st&v(it käsMykseu-.-
sä kmiaA^m- kirjmimksesk7_y. iueiitiimn m: pifI$tmiksl-kirjoi.tei-iiiim
ja;- jiMmstuim. •
Emin-&i-l &js-iä'ks€mh,eitii iylmm-^ieii, Anii^skirjpiimim. kak-kih
ratkaistaisiin ennen pitempien kirjaitii-sien- arvostelua,
.nmi-ta sekin katsoit Un epäkäytäinmTiseksi sen takia, koska
niitäkin- on vielä jfdkaisemattä, abiakht nmutamia. Knten
kiipaiiimiän f säissä uiaimtaan, käsitetään piiemmän sarjai7
kirjmttiksiksi selkiisct, jotka kestävät julkaista välsintään vii^
dessä nmncrossa. iäijeliä on sellaisia kirjoituksia^ jotka civäi
täytä täiii määriieimää^ ovet vain ehkä min-pitkiä, että
tie v&i.. jtiikaisia kolmessa tai ehkä neljässä mimerossa,
. laskomme tällaisen ratkaisun okvan parkaan maMoUisejr,
koska siMoif$ saa jokmnen kirjoitus paljon imoleilisemman kä-,
sitiehm ja anmielu voidaaimA olleti suorittaa paljon tar-ke.
Mmmi, käyiämmlii^semmin ja. ia-SspsioUsemm-in. l^ain näin
tmmieUcn tiiie-e- arvosfclu tarkoiiMStaaB vasimvaksi, 7!tikä
itsomi^ii^^esti on pääasia,
Täliaimn ois siis iilarme kiipakirjoitijstesi s:ikte€i2 ja toi-vomtne
kaikkien kiipakifjoitiajhm. käsitiäfäii, että min mc-meieilen
saadaan tämä kysym.ys ratkaistuksi kaikkein. par-
Saimme JHtiri iätä kirjoittaessa (iiistaimi) tietää, että ei-lenHimn
mctmessä oii jo iäkes KM) keidiUiä ilmt?:tlausut kSyt-tävimä
hyväkseen CPRm aiemmsfippua Port Artlmrin ianlu-
_ jtikka, varten ja, iiiafmeen iippimsa perjantaisia tapahtn-vaan
matkaaiL ifimmaitava jankko t-ienee tämän lisäksi au-toHta
ja useita antoja on hsuleman mukaan jo lähte!n'tkin
ma-tkaai'K
Väeiiä ja voimaUa siis lähdetään Sudbarysta. matkaan
^ Port AriFmrin • kMlftMimjuMaäfs. Kun näim kaukaa läiit-ee
^ maikaiic niinikin iso joukko, niin miiä sitte^^s läkempää jukia-paikkaa!
Torontosta, kmihsu myöskiy$ matkmfava.^i kuomat^
^ tave.jomkko ja mtma-iiakin idästä ja etelästä päir..
Toivomme siis Lauhi- ja soitiojukiaiie pamsis memsiystS.
St-mret jmikot taka.avai memsiyksen ja antavap- ku^^piie ja
s&iita0ie mn-ostmia smriitaa suuri iektävänsä okjeimassa.
Tämäfi jukian kymksi on iekiy"paijon työtä kaikkialia, tai-mis-
teimi on iekiy kmk:iia paikanpäälis-- ja ssmn ösamifajien.
joixkko imke varmamkim okmaat^ iyytyväm-m arikw.ifiimstem
K&ikhkoim sm iauim keleaaa .Port Artkmifi jiiMassa. An-t<
ai.kom$ se mmos-tmsia ykMsmrempiim saatmii*iksiin iatäunja
soi-iom ataiia. Jos tämä-juM^s on mitiasuMtiitaan valtava,
miimtmmiUek&m- s$imi-et4ä smreaim fmM& on vieiä'vaIt3''
' Ja miM-mma ,MÄe»v -Siiimm okmmimkeiia, kt^itiumi-
(Jatkoa edelliseltä sixoilta)
tianiasta taas pääkaupunki. Asukasluku
oli näihin aikoihiD vähän yli 10,000.
Vasta lS30-Ievulla Kristiania sivuutti
Berfjenin maan. suurimpana kaupunkitila./
• ,
Teollisuuden, k€Mt3.:ä Norjjissa alkoi;
varsiuiiisesti' t840.lFJVul^s. Yiefä.y.. 2-34:S-Kristirnifjissa:-'
oli: .vaiö' 4.Q; teolils.uu5lalf.
•- tQSta. — kami^.ltaiie^, 'miiMtjee, maimta,.
että-' niilstä 1^ iftijij^polttii.mp^it^,; 6
oliittslitalta, jji: 7: tupakkatehtaita -r-.
miitta sittee, sv!it>:i; iiusia kulji sien!^ sa^.
teellä: - JBeka.aeisla kpnep^joja, .kekrä'4-
höjli |a'kuiaii30jci,; m-y.llyjä: jne., ^imai?,-
' teolilsimd^n, kanss^; laajenivat- -lai^Tap^-a--^
mstamot js, ottogäiKorjan: pääfeaupunld;
koliosikin tärnäo-. v:^I.osisa<|.aIii^^ all^u^vniir.
meniHii: ma^iiinstiin suprimms^.si, m^fsn-.'
kiilkukc^upunglksk. ParikjniEimeBtä- visotr.
ta slttm- vanha,!! nimensä; takaisip: saa-.,.
neen, Oslon, vlIpwaikaiBeii, kass^ii. on-.; O IK
. Iiit .ripeiiii:; asuk^iukii-, oli: muutaina.
vuosi sit.ten jo lähes- 300,000i, ja.v. 1;94Ä
toipiitetiin alpellitoksen- ansiosta, se hypf,
plislv yhtäkkiä: Hjeixassa^-.424,000:eea..
Nykyisestä,, Oslosta oljisij JMhlan, km--
siiaksi paljonkin kiitettävää kertomista.
Kaikki siellä kä>Tie€t tunnustavat sen
erikoislaatuisen viehätyksen, minkä
kaupungille antaa mahtavien luonnonmaisemien
yhtyminen hyvin hoidettuun
kaupunkikulttuuriin. Mutta vuortensa
|a viionojensa, •edustajien rakennustensa,
puistojensa ja -muiden ulkonaisten
näiitä\>yl^ien5ä lisäksi Oslolla on vieraalle
vieläkin arvokkaampaa tarjottavaa:
se norjalaisen'kulttuurin henid, joka
lyö leimansa kaupungin elämään. Se
el ilmene ainoastaan huolitellussa, taiteellisessa
ja terveen toimeliaassa kaupunkikuvassa,
vaan koko Oslon elämä
sykkii sitä. Suomalainen kävijä, joka
mykistyj- ihmetellessään Vigelandin jät-tiläisveistoksia
tai uuden raatihuoneen
freskoja tai muita Oslon runsaista tai-denähtävvyksistä,
palauttakoon mieleensä
Norjan suuret perinteet taiteenkin
alalla: IMunchit. Krohgit. Wergelan-dit.
Ibsenit, Björnsonit, Undsetit ja monet
muut. \Titeiskunnallisiin asioihin
kiinnostuneella taas on paljon oppimista
esim. Oslon kunnallisesta elämästä ja
sen saavutuksista. Niinpä siellvä on kunnallistamisessa
pääs^v eräillä aloilla varsin
pitkälle — erikoisuutena mainittakoon
kunnalliset elokm-ateatterit.
I^lyös rakennustoimintaan on Oslon
kaupunki uhrannut miljoonia kruunuja,-
jap monet nykyaikaiset asuinLiloryli-mäl
todistavat saa-v-utuksista. ITitels-kimnallisen
huollon alalla Oslolla on
tysmalidollisu-iiksilfe- on tuskia missään
vertaa. •Mutta oslolaisten "tärkeimpänä
pyrkimyksenä onkin kehittää kaupunkiaan
pitäen silmällä sen viihtyisyyttä
ihmisten- olilnpolklLana.
E |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-07-01-02
