1939-06-17-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
»iiiillllinfl«iii'|lMli|!|»'lt'i"i"'i'*l"Hillnti)»iiiililii.' isiä •4
KIR J EEN VAI HTOA
eja
\ictoriassa, B,C. on äskettäin kuollut
papukaija, joka puhui kahta kieltä,
englantia ja espanjaa,
rukouksen se lasketteli paremmin
kuin n.ior.i rippikoululainen ja las-keittlikin
sen oikein latinaksi. Linnun
arveltiin olevan ainakin satavuotiaan
ia viimeiset viisikymmentä ikävuottaan
se eli Victoriassa Vancouverin
faarella. :Mutta tämä papukaija
oli suuri miesvihaaja. Heti kun mieshenkilö
ilmestyi huoneeseen, se lopetti
rupattelunsa ja kävi synkäksi ja äänettömäksi,
mutta naisten seurassa
se oli hyvätuulinen ja loruili minkä
kerkesi. .
Victoriaan sen toi niuuan englantilainen
laivastokapteeni Brasiliasta,
mutta kun lintu oli miesvihaajana
synkkä ja sanaton, lahjoitti kapteeni
linnun pois Victoriassa eräälle tytölle.
Tytöstä sai papukaija mieleistään
seuraa ja elikin sitten tämän kanssa
puoli vuosisataa.
* * * •' •
Australian Pohjois-Territoriossa
Alice Springin lähellä jalometalleja
haeskeleva prospäkkäri Caldwell sattui
työnsä lotnassa näkemään jäniksen
alkavan kyoptittaa i^elleen m ä ^
alaista käytävää, fevittiineena jäniksen
touhuista Caldwell katseli kai-vospuuhaa,
kunnes jänis kuoputti
maasta nyrkinkokoisen möhkäleen.
Silloin prospäkkärin mielenkiinto siirtyi
jäniksestä möhkäleeseen. Hän katkaisi
jäniksen touhut menemällä anastamaan
itselleen tuon jäniksen kaivaman
kopareen. Sitä tarkastellessaan
hän huomasi, että jänis oli tehnyt
hänelle löydön. Hänellä oli näet
kädessään kappale puhdasta tinaa.
Caldwell teki valtauksen, ja nyt hän
on rikas mies.
* * *
Uusi urheilu" on alkanut valloi-tusretkensä
maailmassa. Se on aikuisten
ihmisten keskinäinen kilpailu
leikkiveneillä, korkeintaan metrm
pituisilla aluksilla, jotka on varustettu
veneen kokoon verraten mahdollisimman
voimakkailla- koneilla. - Englannissa
on rakennettu muun muassa
eräs tällainen leikkivene, joka lammikossa
toimeenpannussa koeajossa^
saa\Titti 26 solmun nopeuden. Ennen
maailmassa tällainen öli poikasten
askartelua. N)^ seisovat isot ihmiset
lammikoiden partailla, lyövät vetoja
tämän tai tuon veneen puolesta
ja sitten silmät tapilla^uraavat kiihkeässä
jännityksessä kilpailua ja sen
tulosta.
LEIPÄPALAPUTINKI
1 kup. leipää paloteltuna, 2 kup. maitoa,
2. niokal. sokeria, 3 munaa, puoli
teelusikallista vanUjaa, neljäsosa tl. suolaa
ja 2 rkl. voita sulatettuna.
Leipä liotetaan maidossa pehmeäksi
ja asetetaan voidellun muotin pohjalle,
;Munat vatkataan sokerin kanssa ja siihen
lisätään maito, vanilja, voi ja suola.
Seos kaadetaan leipäpalasien päälle ja
paistetaan uunissa vesiastiaan asetettuna
siksi kunnes hj^tyy. Jos haluaa,
voi käyttää .mausteeksi rusinoita ja
raastittua sitruunankuorta. Kun putin-ki
on meikein valmis, voi päälle levittää
jotain hilloa, omenasosetta tai mitä
keitettyjä marjoja tai hedelmiä tahansa.
Munanvalkuaista vatkataan, pannaan
sokeria sekaan, levitetään putto-gin
päälle ja ruskistetaan uunissa.
* * *
LEIPÄ JÄUHEPUTINKI
Puolitoista kup. leipäjauhetta, kaksi
ja puoli kup. maitoa, neljäsosa kup.
korintteja, puolen sitruunan -kuori ja
mehu, 2 rkl. voita, 2 rkl. sokeria ja 3
munaa.
Maito ja voi kiehautetaan, leipäjauhe
pannaan sekaan. Kun seos on jäähtynyt,
lisätään sekaan huuhdotut korintit,
sitruunankuori ja mehu sekä munan-ruskuaiset
sokerin kanssa vatkattuna ja
viimeksi kovaksi vatkatut valkuaiset.
Seos kaadetaan voideltuun muottiin ja
paistetaan vesiastiaan asetettuna. Tarjotaan
mehukastikkeen kanssa.
• *. *. • * •
OMENA-LEIPÄPUTINKI
3 kup. omenia. 2 kiip. paloteltua leipää,
1 kup. sokeria, 2 rkl. voita, vähän ka-neelia
ja 1 sitruunankuori.
Leipä ja omenat palotaan pieniin
kuutioihin ja seotetaan sokein, kanee*
Iin ja raastitunsitruunankuoren kanssa.
Pannaan ^xtideltuiminuotUn, kaadetaan
päälle kolmasosa kupillista vettä
ja viimeiseksi \t>i pieninä palasina. Pate-tetaan
ensin kannen-alla ja viimeksi ilman
kantta kunnes ruskistuu. Tarjotaan
vaniljakastikkeen tai vispatita
kerman kanssa.
Omenan asemasta voi käyttää raparperia,
jolloin on' käytettävä runsaammin
sokeria ja sitruunan asemasta
raastittua appelsiininkuorta.
* * • . . • • • ' •.
SUKLA.A-LEIPÄPUTINKI '
1 kup. leipä jauhetta, 2 ja puoli kup.
maitGa, 3—4 rkl. hienonnettua suklaata,
3 rkl. sokeria, puoli tl. \'aniljaa, 3 munaa,
3 rkl. voita ja vähän suolaa.
Suklaa rulataan kuumassa pannussa
ja siihen lisätään vähitellen kiehuva
maito, leipäjauhe, voi, vanilja ja suola.
Munat vatkataan sokerin kanssa ja
lisätään seokseen. Seos kaadetaan voideltuun
muottiin ja paistetaan vesiastiaan
asetettuna kumies hyytyy.
Tarjotaan vispatun kerman tai vaniljakastikkeen
kanssa.
Suklaan asemasta voi käyttää kaakaota.
* * *
RANSKALAINEN LEIPÄJXLKI-RUOKA
KuivahkoaJeipää leikataan viipaleiksi.
Vatkataan 1 muna, 1 rkl. sokeria
ja kup. maitoa. Tässä seoksessa liotetaan
leipäpalat ja paistetaan pannussa
voissa ruskealcsi molemmilta puolilta,
"Päälle pannaan vähän marjahilloa tai
OSAATTEKO POSTIMERKKIKIELTA
Francon Espanjassa
eivät saa ihmiset lukiea mitä haluavat,
eipä edes sellaisten'maailmankuulujen
kirjailijain teoksia, joita ei luulisi
basistienkaan pitävän kovin vaarallisina.
Viimeinen iikaasi on julistanut
pannaan seuraavat kirjailijat: Blasco
Ibanes, VäUe Indan/ tJnamuno, Ale-
^ndet Dumas, John Dewey, Sigis-mund
Freud, Francisco Giner de los
Rios, Peres Ayala, Flaubert,. Gothe
Anatole France ja Leo Tolstoi.
^obelm kiijaUisuuspalkinnon voitta-
Kun lähetämme kirjeitä, niin liimaamme
ta\^lisesti postimerkin kirjekuoren
oikeaan yläkiilmaan ja oikein
päin. Tämä onkin parhain tapa,
sillä kun postimerkit on etsittävänä
kirjekuoren eri puolilta, niin tuottaa
se paljon haittaa postilaitoksessa
kirjettä leimattaessa. Mutta postimerkin
asennolla kirjekuoressa voidaan
myös sanoa vastaanottajalle sfel-
. laista, mitä ei muuten oikem sanoilla
haluta ilmaista. Nim syntyy, posti-merkkikieli,
jota nuoriso sangen mielellään
on käyttänyt eri aikoina. Noin
neljäk)mimentä vuotta sitten oli tämä
postimerkkikieleri käyttö ehkä yleisintä.
Esitämme tässä lyhyen postimerk-kikielen
kielioppaan. Emme suosittele
sitä käytettäväksi muuta kuin
aivan välttämättömässä tapauksessa.
Esim. jos joku nuorukainen on niin
ujo, ettei uskalla sanoa tytölleen:
"Minä rakastan sinua!" niin onhan
tässä kielioppaassa keino, millä voi
asian ilmaista. Samoin voi vaatimaton
neitonen vastata: "Olen toisen
oma" tai ''En rakasta sinua" jne.
Kielioppi on-seuraava:
1. Postimerkki kirjekuorenoikeas-sa
yläkulmassa: Haluan ystävyyttäsi.
2. Vasemmassa yläkulmassa: Tahdon
tavata sinua.
3. Vasemmassa alakulmassa: Matkustan
pois. ; —
4. Oikeassa alakulmassa: Älä kirjoita
enää.
5. Oikeassa yläkulmassa ylösalaisin:
Rakastan smua.
6. Vasemmassa yläkulmassa ylös-alaism:
En rakasta sinua.
7. Keskellä alareunassa syrjittäin:
Luota minuun, olen uskollinen.
8. Oikeassa yläkulmassa syrjittäin:
Rakastatko minua?
9. Vasemmassa yläkulmassa syrjittäin:
Oletko todella ystäväni?
10. Vasemmassa alakulmassa syrjittäin:
Pidätkö minua narrinasi?
11. Oikeassa alakulmassa syrjittäin:
Saanko luottaa sinuun?
12. Vasemmassa yläkulmassa vinossa
(pää kulmaan päin): Lähetän
suukon.
13. Keskellä yläsyrjässä: Vastaa
heti!
14. Oikeassa yläkulmassa vinottain:
Lähetän sata suudelmaa.
15. Vasenunassa alakulmassa ylösalaisin:
Vihaan sinua.
16. Oikeassa alakulmassa ylösalaisin:
Olen toisen oma.
Tässä kielessä on monta "murretta",
mutta tämä on yleisin Ja se
riittänee niihin kaikista tärkeimpiin
sanottaviin.
Olkoon huomautettu, että postimestarit
eivät Jaihkaan suosi tämän
kielen käyttöä, vaan ovat antaneet
siitä useita huomautuksia, pitäen silmällä
työn joutuisuutta postiasemilla,
vaikkakaan eivät ole viitsineet laatia
sitä vastaan mitään lakia.
NE\V YORKIN MAJURI
LaGuardia, joka silloin tällöin näyttää
itsensä suorasukaisena ja kansan
etujen mukaisena miehenä, ei ole pitänyt
siitä, että maailmannäyttelyn
yhteydessä keinotellaan m.m. korkeilla
huoneenvuokrilla. Hän on alkanut
sitä vastaan kamppailun ja koettaa
saada ISOjOOO vuokrahuonetta,
joissa vuokrat ovat dollarin vaiheilla
•yö. Tarkoitusta varten on avattu
erikoinen toimisto, jossa voivat i l moittautua
ne, joilla on'jnatkailijöille
huoneita vuokrattavana.
A.K.: Julkaistaan.
Marki: Samoin.
Lea ice: Samoin.
V,R.: Samoin, ja muu otettu huomioon.
.
Tällä minuutilla
Puoli miljoonaa mehiläisperhettä
Amerikassa tuottaa hunajaa 300 paunaa
minuutissa.
\Tid>^valloissa käytetään sa\'uk-keitä
lOfiOO kpl. minuutissa.
"Nikkelimyllyjä", tunnettuja peli-laatikoita,
valmistetaan Yhdysvalloissa
määrä, joka vastaa ^5 minuutissa.
Kiinan suolavero tuottaa hallitukselle
$125 minuutissa.
Saksan rakenteilla olevat linnoitukset
Ranskan rajalla vaativat hallitukselta
$1,600 minuutissa.
Canadan tuonti Nigeriasta tekee
$2 minuutissa.
Suurbritannian lasiteollisuuden tuotanto
on nykyisin $175 arvoinen minuutissa.
Yhdysvaltain vakuutusyhtiöt maksavat
$85 minuutissa autovahinkoja.
• Cuban sotilas- ja varustelumenot
tekevät $37 minuutissa.
Yhdysvaltain sisällissodan veteraanien
eläkekulut vähenevät nopeasti,
mutta tekevät vielä $85 minuutissa.
Canadan pääasiallisin vientitavara
Saksaan on paperipuut, $10 arvosta
minuutissa.
Canada ostaa ulkomailta filmejä
valokuvausta ja elokuvia varten $7
edestä minuutissa.
Kiina lähettää ulkomaille kananmunia
30 tusinaa minuutissa.
Maailman hopeatuotanto tekee 550
unssia minuutissa.
Yhdysvalloissa sahataan tammilau-taa
6,000 jalkaa minuutissa.
Suurbritannian saippuatuotanto kotimaista
käjrttöä varten tekee 2,000
paunaa minuutissa.
Maailman kuulun Sing Sing vankilan
ylöspito maksaa Nevir Yorkin
valtiolle $2 minuutissa eli $2,680 vuorokaudessa.
Canadalaiset turistit kuluttavat
Yhdysvalloissa $200 minuutissa.
Maailmaan syntyy noin 70 ihmislasta
minuutissa eli suunnilleen sama
määrä kuin New Yorkissa syntyy
vuorokaudessa.
Hopearahojen lyöntiin Canada
käyttää hopeaa yhden unssin minuuttia
kohden.
ja V. 1922, :73 v. ikäinen Jacinto
Benavente, jota sanotaan pidettävän
Alicanten keskitysleirillä, on.lähettä-nyt
mitalinsa ja muut sellaiset arvo-
YHDEN {Minssarilaivaii hinnalla
voitaisiin rakoitaa iriisitujbatta^^^
tuullisen h y ^ kotia. — Kumpi
esineensä Ruotsin kuninkaalliseen enemmän kannattaisi, nuo kodit vai
akatemiaan säilytettäväksL Yölaiva?
«'SaOiib on snnri» Ma «stt Unmaimi'
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 17, 1939 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1939-06-17 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki390617 |
Description
| Title | 1939-06-17-11 |
| OCR text | »iiiillllinfl«iii'|lMli|!|»'lt'i"i"'i'*l"Hillnti)»iiiililii.' isiä •4 KIR J EEN VAI HTOA eja \ictoriassa, B,C. on äskettäin kuollut papukaija, joka puhui kahta kieltä, englantia ja espanjaa, rukouksen se lasketteli paremmin kuin n.ior.i rippikoululainen ja las-keittlikin sen oikein latinaksi. Linnun arveltiin olevan ainakin satavuotiaan ia viimeiset viisikymmentä ikävuottaan se eli Victoriassa Vancouverin faarella. :Mutta tämä papukaija oli suuri miesvihaaja. Heti kun mieshenkilö ilmestyi huoneeseen, se lopetti rupattelunsa ja kävi synkäksi ja äänettömäksi, mutta naisten seurassa se oli hyvätuulinen ja loruili minkä kerkesi. . Victoriaan sen toi niuuan englantilainen laivastokapteeni Brasiliasta, mutta kun lintu oli miesvihaajana synkkä ja sanaton, lahjoitti kapteeni linnun pois Victoriassa eräälle tytölle. Tytöstä sai papukaija mieleistään seuraa ja elikin sitten tämän kanssa puoli vuosisataa. * * * •' • Australian Pohjois-Territoriossa Alice Springin lähellä jalometalleja haeskeleva prospäkkäri Caldwell sattui työnsä lotnassa näkemään jäniksen alkavan kyoptittaa i^elleen m ä ^ alaista käytävää, fevittiineena jäniksen touhuista Caldwell katseli kai-vospuuhaa, kunnes jänis kuoputti maasta nyrkinkokoisen möhkäleen. Silloin prospäkkärin mielenkiinto siirtyi jäniksestä möhkäleeseen. Hän katkaisi jäniksen touhut menemällä anastamaan itselleen tuon jäniksen kaivaman kopareen. Sitä tarkastellessaan hän huomasi, että jänis oli tehnyt hänelle löydön. Hänellä oli näet kädessään kappale puhdasta tinaa. Caldwell teki valtauksen, ja nyt hän on rikas mies. * * * Uusi urheilu" on alkanut valloi-tusretkensä maailmassa. Se on aikuisten ihmisten keskinäinen kilpailu leikkiveneillä, korkeintaan metrm pituisilla aluksilla, jotka on varustettu veneen kokoon verraten mahdollisimman voimakkailla- koneilla. - Englannissa on rakennettu muun muassa eräs tällainen leikkivene, joka lammikossa toimeenpannussa koeajossa^ saa\Titti 26 solmun nopeuden. Ennen maailmassa tällainen öli poikasten askartelua. N)^ seisovat isot ihmiset lammikoiden partailla, lyövät vetoja tämän tai tuon veneen puolesta ja sitten silmät tapilla^uraavat kiihkeässä jännityksessä kilpailua ja sen tulosta. LEIPÄPALAPUTINKI 1 kup. leipää paloteltuna, 2 kup. maitoa, 2. niokal. sokeria, 3 munaa, puoli teelusikallista vanUjaa, neljäsosa tl. suolaa ja 2 rkl. voita sulatettuna. Leipä liotetaan maidossa pehmeäksi ja asetetaan voidellun muotin pohjalle, ;Munat vatkataan sokerin kanssa ja siihen lisätään maito, vanilja, voi ja suola. Seos kaadetaan leipäpalasien päälle ja paistetaan uunissa vesiastiaan asetettuna siksi kunnes hj^tyy. Jos haluaa, voi käyttää .mausteeksi rusinoita ja raastittua sitruunankuorta. Kun putin-ki on meikein valmis, voi päälle levittää jotain hilloa, omenasosetta tai mitä keitettyjä marjoja tai hedelmiä tahansa. Munanvalkuaista vatkataan, pannaan sokeria sekaan, levitetään putto-gin päälle ja ruskistetaan uunissa. * * * LEIPÄ JÄUHEPUTINKI Puolitoista kup. leipäjauhetta, kaksi ja puoli kup. maitoa, neljäsosa kup. korintteja, puolen sitruunan -kuori ja mehu, 2 rkl. voita, 2 rkl. sokeria ja 3 munaa. Maito ja voi kiehautetaan, leipäjauhe pannaan sekaan. Kun seos on jäähtynyt, lisätään sekaan huuhdotut korintit, sitruunankuori ja mehu sekä munan-ruskuaiset sokerin kanssa vatkattuna ja viimeksi kovaksi vatkatut valkuaiset. Seos kaadetaan voideltuun muottiin ja paistetaan vesiastiaan asetettuna. Tarjotaan mehukastikkeen kanssa. • *. *. • * • OMENA-LEIPÄPUTINKI 3 kup. omenia. 2 kiip. paloteltua leipää, 1 kup. sokeria, 2 rkl. voita, vähän ka-neelia ja 1 sitruunankuori. Leipä ja omenat palotaan pieniin kuutioihin ja seotetaan sokein, kanee* Iin ja raastitunsitruunankuoren kanssa. Pannaan ^xtideltuiminuotUn, kaadetaan päälle kolmasosa kupillista vettä ja viimeiseksi \t>i pieninä palasina. Pate-tetaan ensin kannen-alla ja viimeksi ilman kantta kunnes ruskistuu. Tarjotaan vaniljakastikkeen tai vispatita kerman kanssa. Omenan asemasta voi käyttää raparperia, jolloin on' käytettävä runsaammin sokeria ja sitruunan asemasta raastittua appelsiininkuorta. * * • . . • • • ' •. SUKLA.A-LEIPÄPUTINKI ' 1 kup. leipä jauhetta, 2 ja puoli kup. maitGa, 3—4 rkl. hienonnettua suklaata, 3 rkl. sokeria, puoli tl. \'aniljaa, 3 munaa, 3 rkl. voita ja vähän suolaa. Suklaa rulataan kuumassa pannussa ja siihen lisätään vähitellen kiehuva maito, leipäjauhe, voi, vanilja ja suola. Munat vatkataan sokerin kanssa ja lisätään seokseen. Seos kaadetaan voideltuun muottiin ja paistetaan vesiastiaan asetettuna kumies hyytyy. Tarjotaan vispatun kerman tai vaniljakastikkeen kanssa. Suklaan asemasta voi käyttää kaakaota. * * * RANSKALAINEN LEIPÄJXLKI-RUOKA KuivahkoaJeipää leikataan viipaleiksi. Vatkataan 1 muna, 1 rkl. sokeria ja kup. maitoa. Tässä seoksessa liotetaan leipäpalat ja paistetaan pannussa voissa ruskealcsi molemmilta puolilta, "Päälle pannaan vähän marjahilloa tai OSAATTEKO POSTIMERKKIKIELTA Francon Espanjassa eivät saa ihmiset lukiea mitä haluavat, eipä edes sellaisten'maailmankuulujen kirjailijain teoksia, joita ei luulisi basistienkaan pitävän kovin vaarallisina. Viimeinen iikaasi on julistanut pannaan seuraavat kirjailijat: Blasco Ibanes, VäUe Indan/ tJnamuno, Ale- ^ndet Dumas, John Dewey, Sigis-mund Freud, Francisco Giner de los Rios, Peres Ayala, Flaubert,. Gothe Anatole France ja Leo Tolstoi. ^obelm kiijaUisuuspalkinnon voitta- Kun lähetämme kirjeitä, niin liimaamme ta\^lisesti postimerkin kirjekuoren oikeaan yläkiilmaan ja oikein päin. Tämä onkin parhain tapa, sillä kun postimerkit on etsittävänä kirjekuoren eri puolilta, niin tuottaa se paljon haittaa postilaitoksessa kirjettä leimattaessa. Mutta postimerkin asennolla kirjekuoressa voidaan myös sanoa vastaanottajalle sfel- . laista, mitä ei muuten oikem sanoilla haluta ilmaista. Nim syntyy, posti-merkkikieli, jota nuoriso sangen mielellään on käyttänyt eri aikoina. Noin neljäk)mimentä vuotta sitten oli tämä postimerkkikieleri käyttö ehkä yleisintä. Esitämme tässä lyhyen postimerk-kikielen kielioppaan. Emme suosittele sitä käytettäväksi muuta kuin aivan välttämättömässä tapauksessa. Esim. jos joku nuorukainen on niin ujo, ettei uskalla sanoa tytölleen: "Minä rakastan sinua!" niin onhan tässä kielioppaassa keino, millä voi asian ilmaista. Samoin voi vaatimaton neitonen vastata: "Olen toisen oma" tai ''En rakasta sinua" jne. Kielioppi on-seuraava: 1. Postimerkki kirjekuorenoikeas-sa yläkulmassa: Haluan ystävyyttäsi. 2. Vasemmassa yläkulmassa: Tahdon tavata sinua. 3. Vasemmassa alakulmassa: Matkustan pois. ; — 4. Oikeassa alakulmassa: Älä kirjoita enää. 5. Oikeassa yläkulmassa ylösalaisin: Rakastan smua. 6. Vasemmassa yläkulmassa ylös-alaism: En rakasta sinua. 7. Keskellä alareunassa syrjittäin: Luota minuun, olen uskollinen. 8. Oikeassa yläkulmassa syrjittäin: Rakastatko minua? 9. Vasemmassa yläkulmassa syrjittäin: Oletko todella ystäväni? 10. Vasemmassa alakulmassa syrjittäin: Pidätkö minua narrinasi? 11. Oikeassa alakulmassa syrjittäin: Saanko luottaa sinuun? 12. Vasemmassa yläkulmassa vinossa (pää kulmaan päin): Lähetän suukon. 13. Keskellä yläsyrjässä: Vastaa heti! 14. Oikeassa yläkulmassa vinottain: Lähetän sata suudelmaa. 15. Vasenunassa alakulmassa ylösalaisin: Vihaan sinua. 16. Oikeassa alakulmassa ylösalaisin: Olen toisen oma. Tässä kielessä on monta "murretta", mutta tämä on yleisin Ja se riittänee niihin kaikista tärkeimpiin sanottaviin. Olkoon huomautettu, että postimestarit eivät Jaihkaan suosi tämän kielen käyttöä, vaan ovat antaneet siitä useita huomautuksia, pitäen silmällä työn joutuisuutta postiasemilla, vaikkakaan eivät ole viitsineet laatia sitä vastaan mitään lakia. NE\V YORKIN MAJURI LaGuardia, joka silloin tällöin näyttää itsensä suorasukaisena ja kansan etujen mukaisena miehenä, ei ole pitänyt siitä, että maailmannäyttelyn yhteydessä keinotellaan m.m. korkeilla huoneenvuokrilla. Hän on alkanut sitä vastaan kamppailun ja koettaa saada ISOjOOO vuokrahuonetta, joissa vuokrat ovat dollarin vaiheilla •yö. Tarkoitusta varten on avattu erikoinen toimisto, jossa voivat i l moittautua ne, joilla on'jnatkailijöille huoneita vuokrattavana. A.K.: Julkaistaan. Marki: Samoin. Lea ice: Samoin. V,R.: Samoin, ja muu otettu huomioon. . Tällä minuutilla Puoli miljoonaa mehiläisperhettä Amerikassa tuottaa hunajaa 300 paunaa minuutissa. \Tid>^valloissa käytetään sa\'uk-keitä lOfiOO kpl. minuutissa. "Nikkelimyllyjä", tunnettuja peli-laatikoita, valmistetaan Yhdysvalloissa määrä, joka vastaa ^5 minuutissa. Kiinan suolavero tuottaa hallitukselle $125 minuutissa. Saksan rakenteilla olevat linnoitukset Ranskan rajalla vaativat hallitukselta $1,600 minuutissa. Canadan tuonti Nigeriasta tekee $2 minuutissa. Suurbritannian lasiteollisuuden tuotanto on nykyisin $175 arvoinen minuutissa. Yhdysvaltain vakuutusyhtiöt maksavat $85 minuutissa autovahinkoja. • Cuban sotilas- ja varustelumenot tekevät $37 minuutissa. Yhdysvaltain sisällissodan veteraanien eläkekulut vähenevät nopeasti, mutta tekevät vielä $85 minuutissa. Canadan pääasiallisin vientitavara Saksaan on paperipuut, $10 arvosta minuutissa. Canada ostaa ulkomailta filmejä valokuvausta ja elokuvia varten $7 edestä minuutissa. Kiina lähettää ulkomaille kananmunia 30 tusinaa minuutissa. Maailman hopeatuotanto tekee 550 unssia minuutissa. Yhdysvalloissa sahataan tammilau-taa 6,000 jalkaa minuutissa. Suurbritannian saippuatuotanto kotimaista käjrttöä varten tekee 2,000 paunaa minuutissa. Maailman kuulun Sing Sing vankilan ylöspito maksaa Nevir Yorkin valtiolle $2 minuutissa eli $2,680 vuorokaudessa. Canadalaiset turistit kuluttavat Yhdysvalloissa $200 minuutissa. Maailmaan syntyy noin 70 ihmislasta minuutissa eli suunnilleen sama määrä kuin New Yorkissa syntyy vuorokaudessa. Hopearahojen lyöntiin Canada käyttää hopeaa yhden unssin minuuttia kohden. ja V. 1922, :73 v. ikäinen Jacinto Benavente, jota sanotaan pidettävän Alicanten keskitysleirillä, on.lähettä-nyt mitalinsa ja muut sellaiset arvo- YHDEN {Minssarilaivaii hinnalla voitaisiin rakoitaa iriisitujbatta^^^ tuullisen h y ^ kotia. — Kumpi esineensä Ruotsin kuninkaalliseen enemmän kannattaisi, nuo kodit vai akatemiaan säilytettäväksL Yölaiva? «'SaOiib on snnri» Ma «stt Unmaimi' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1939-06-17-11
