Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 17, 1939

              1939
lu
gasta ja
a puhuu
sa"?
ta,mnia
ajelivat,
mn au-isompaa
nolla jäi
*ie aivan
lissuvan-mnä
mo-hän
sen,
\.'öte>i oli
cln kalk-
1939 LAUAXTAIXA, KESÄKUUN 17 ftUVÄNÄ Sivu 3
>itkä kuin
seutuvilla
einpä taas
nhan piti
ikkailuista
jna. Niin,
noin vain
ustan täs-m
muista-ä'
päivänä
-Niin me
i käänsini'
kaupunkia.
\ä muistin,
ttu lipuilla
sen muis-lä
asiat oli
matkan oli
iitten, mei-kulkemaan
oli kaikki
poliisi sei-sa,
että ei
naan. NHn
katti ja pit-i,
kun auto­maa
ja joka
torvillaan
t ihan kuu­kin
rakoon
lia se löysi
ta sekin oli
poliisin luo
\ se sanoi:
tidessätoista
igista, rtiin
inme Ussun
äsinme on-igaspari
jäi
nähnyt hei-
ERKKU.^
teensä 120,-
itkan.
:ee Clipper"
5 metrin pi-
:uin Kolum-li
aikanaan,
[loisena seon
n Lindberg-
»f St. Louis",
u kokonaan
leljä AVrigbt
kukin 1500
tnat mootto-itokoneeseea
iihti saadaan
riin tuntino-
1600 hes-oä-
;sinen. Siinä
)ista ylin oa
aroiUe.Mat-okaksikant-
I istumapaik-apitkiöeAt-
Tutuksi käyneet henkUöi —-kuningaspari — eräänä kimmana ja aurinkoisena päivänä Ontariossa,
iantinlennoille voidaan ottaa vain 58 ilmenevät ilma jättiläisen kaikki elin-matkustajaa,
koska osa. tilaa täytyy ilmaisut ja lentäjät säästyvät niiden
varata oleilu-ja pelihuonieeksi. Yö- pohtimisesta,
lentojen varalta lentokohe^sa- on' 40 Vasemmalla lentäjien takana istuu
avaraa vuodetta. . tähystäjä kahden metrin pituisen pöy^
On itsestään sel\raa, että sisustus <Jän ääressä, jolle kartat ja merikortit
on niitä suurimmassa määrm asialli- voidaan levittää. Siiven yläpuolella
nen ja hieno. Ääneneristys oö järjes- olevasta virtaviivaisesta tornista voi-tetty
niin onnistuneesti, että komento- daan suorittaa tähtitieteellisiä ase-
Kuuntelin puitten
"puhelua
Kirj. UUNO W..
sillallakin,- moöttdrien-edessä -voidaan
fceskiistella esteettömästi tarvitsemat­ta
korottaa ääntä. Kallisarvoisia kan­kaita
ja täytteitä on käytetty sisus­tukseen,
ja käytettävissä oleva suuri
tila on saattanut "lentävän palatsin"
luomisen mahdolliseksi. Millaisia
tuJevaisuudennäkyjä meille avautuu-manmääritelmiä
ja voidaan ottaa sel^
ville tuulenvoima ja ilmanpaine erityi­sen
mittarin avuiia.
Hytin perillä on kapteenin ja hä­nen
kojeittensa paikka. Hän on tai­tava
ja kokenut lentäjä ja tähystäjä,
joka huolehtii siitä, että kaikki laivan
kulkua koskevat tärkeät toimenpiteet
Kevätpäivänä kerran keveänä,—
kun attrinko loisteli leveänä
ja tuuli kHteli kevein siivin,
nietsän helmaban hiivin
ja kuuntelin, kuuntelin herkästi
kuinka ne haasteli.
Iloitsi mänty,
jonka oksalla oli variksen sänky:
— Huhui huhuijaa!
kaa n ajatellessamme ilmaliikennettä, tapahtuvat etukäteen määrätyllä kel- Menipä ohi vaara paha,
Eikä siinä kylliksi, että matkusta­jat
voivat istuutua mukaviin tuolei­hin,
että heidän käytettävänään on
käännettäviä ikkunapöytiä, lukulamp­puja
ja muuta, joka lisää matkan
viihtyis>yttä. "Yankee Clipperissä"
on myös erityinen "hääsoppi" onnelli­sille
vastanaineille, jotka haluavat teh­dä
häämatkan Atlannin yli.
Siipien edessä sijaisevät lentoko­neen
"aivot", suuri komentosilta, joka
muodostaa oman lukunsa. Pehmus-tettuine,
mukavine tuoleineen ja peh- siis käytetäkään, nosti clipper nous-nieinc
mattoineen se muistuttaa enem- tessaan 42 tonnia vajaassa 30 sekun*
män nyk3^aikaista kerhohuonetta kuin nissa, se nousee 300 metriä minuu-lonlyömällä.
Ohjaajanhjlin kummankin seinän
läpi johtaa ovi siivelle. V'altavien mit­tasuhteiden
ja siipien paksuuden an­siosta
on siipien etureunoihin voitu
nimittäin laittaa kapeat käytävät, joi­ta
myöten pääsee esteettömästi ko­mentosillalta
moottorien luo.
. Clipper voi lentää ainoastaan kah­della
moottorilla kerrallaan, millä ta­hansa.
Yaikka mottorien koko voimaa ei
lentokoneen o^aushyttiä.
Sieiiä toimii kuusi miestä saman­aikaisesti.
Lentäjiä on kaksi, ja hei­dän
paikkansa ovat lähinnä tuulifase-.
ja. Heillä ei ole oikeastaan muuta
tehtä\ää kuin lennosta huolehtiminen
ja siltä syystä valvottavanaan vain
niuutaniia laitteita. Kummankin len­täjän
edessä on kojepöytä lennossa
väittä mättömine laitteineen: kor­keus-,
nopeus- ja nousumittaremeen
^^ekä ^okkolentokojeineen. Pöytien vi.-
iiin on sijoitettu "automaattinen len-tissa
ja sen tuntinopeus saattaa olla
325 kilometriä.
Millainen jättiläistyö niin suuren
lentokoneen rakentaminen on ollut,
sen käsittää jo tiedosta, että clipperis-sä
on sähköistettyä teräsköyttä yli 20
kilometriä. Putkijohtoja on toistasa­taa
metriä ja ohjaushihnoja puolitois­ta
kilometriä. Lentokoneen lämmi­tyslaitteilla
kyettäisiin lämmittämään
viisi tavallista seitsenhuoneista huvi­laa.
Polttoainetankit sisältävät niin
paljon bensiiniä, että keskisuurella au-vaikka
jo vierellä jyrsi saha,
vielä kerran kesän näin!
Pitkä solakka korven kuusi
sekaari humuna huusi:
— Oli se vaara mullakin,
jos oli matkassa onnikin,
kun olen toisista erillään
ja elelen yksinään,
muuten olisin massana jo.
Vanha tammi hymyili,
jonka ontossa oravat lymyili:
— Olen nähkääs jo pökkiintynyt,
kaks' vuosisataa kun elellyt,
en kelpaa piironkilaudoiksikaan
siis — heleijaa, kesä vaan!
Haasteli iloinen haapa,
nyt niin. vakaa:
— Tuskinpa kesä iloa takaa,
naura en,
kun, viime kesääni muistelen,
kuinka ne madot kiersi ja järsif
häpeästäkin luontoni kärsi,
ajatelkaahan sitä laitaa — —
kesäjuhlissa ilman paitaa!
täjä'. ihmeellmen laite, joka pitää "tolia voisi sitä käyttäen ajaa kaksi jä
^uoran kurssin ja hoitaa kaikki ruorit, puoli kertaa maapallon ympäri.
joten lentäjien tarvitsee vain silloin
t-dlV6ir\ tarttua johonkin kämpeen.
Va 1 ta\ista mittasuhteistaan huoli-niatta
"Yankee Clipper" on äärim­mäisen
helposU käsiteltävä, kun se
k^^ran saadaan käyntiin. Lentäjä voi
hoidella ruoria peukalollaan ja etu-
-^^rmellaan, ja polkimet liikkuvat pie­nemmällä
painamisella kuin auton.
Lentäjien takana oikealla puolella
Puuttui juttuun vaahtera,
tuo syksyn väri loistoisa:
Jos oli vastusta suliakin.
Uusi Clipper oli ^-uoden 1935 alku- — ^ kvUiksi muUakin,
puolella paperilla, ja viela samana ^^/^^^ nuo kaksijalkaiset,
vTionna alkoivat työt. Toukokuun
31 päivänä viime Niionna laskettiin en­simmäinen
kuudesta aluksesta "vesil­le",
ja elokuun 4 päivänä se teki en­simmäisen
lentonsa kuuluisan koe-ajajan
Eddie AUenin ohjaamana. Sit­ten
seurasi puolivuotta koeajoja ja
satamäärin pikkukorjauksia, ennen-suuret,
ylpeät, janoiset,
suoneni kuiviin imivät!
— Bm! hymähti jalava,
hiukan nimkuin mchtävaj
liäUä kun vähin vaaraa on:
Kesä oh verraton!
^'tuu radiosä^öttäjä ja tämän taka- kuin koiie katsottiin täysin valmiiksi
erittäin tärkeä herra, nimittäin suorittamaan tehtäväänsä.
^^ttori-insmööri di "yiikoncmesta- Sellaisdla jättiläiskoneella suoritet-
^^i"- Kunkin ne!iaitkon€mtoi^ tavatkokectovatshonsätieifetta,ne
^dään erikoisesta taulusta^ josta^ii^^^^ vaativat, kokonaisen erikoistuntila-
Sähen pikku leppä huusi:.
esikunnan^; ijfonka:käytxtiäsä^ op.
fcqjdta^
—~Ylväs, pidäthän suusi!
Sama kohtalo sulia kanssamoitt
olet melkeinpä arvoton
meidät vain maahan kohutaan,
muuhun emme kelpaakaan. \
Hymiähti sekahan siiteri, |
hajuvesien ainainen tuhlari:
—On onni, ett* olen varreltain
tällaitten kiero käykkänä vain,
muuten päältäni aikaa jo
olisi sammunut auri$2ko,
Tämäti tästä, ma tummu vaan,
nyt saunavastojä antaa saan.
Piipitti pikku pajunen:
— Pelon alla mq olla saan,
ci rauhaa milloinkaan,
kuu muistan — selkääni karmaisee ^
miten naapurin kävi, niin,
että nahkakin nyljettiin.
Hymisi koivu mäeltä tuolta,
kotipeltojen lähi puolta: ^
— Huhhei kesä herttainen,
taas helkkvv laulu lintusten ;
ja pesän sijan heille suon! j
KuJimujani kiittää saan, •
ettei kirves sattunut, 1
ei tullut suksipuitakaan. j
Ja vartaloni rosoisen, \
koskaan unhota ma en, ^
sain kerran pojan puukosta,
joka valkovaipastani
viilsi palan armotta.
— Jaa, jaa, huokasihe vanha honka,
jolla oHviallinen lonkka:
— Tässä tyngältäni pöllön pesä
aina on ja olla saa,
siitä lähtee joka kesä
poikaparvi maailmaan.
VÄSYNYT K.\SILAUKKU
Se oli suuressa elokuvateatterin
hallissa. Pitkä jono kiersi avaran hal­lin
ääriviivoja ulottuen kauas kadulle.
Siinä seisoi kaikenlaista kansaa. Oli
miehiä ja naisia, lyhyitä ja pitkiä, lai­hoja
ja lihavia, siviiliä ja militääriä,
suomalaisia ja muukalaisia. Hyvin
vanha rouva, nuori, kalpea vaimo ja
elähtänyt ikäneito seisoivat nurk­kauksessa,
jossa sijaitsi kaksi noja­tuolia.
Toisessa istui mies, peloton ja
moitteeton ja toisessa käsilaukku.
Naiset katsoivat halukkaasti noja­tuoliin,
jolla laukku istui, aikoipa jo­ku
erehdyksessä jakaa tuolin sen
kanssa. Silloin ritarimme hellä varoen
silitti laukun kiiltävää, pulleaa pin­taa:
*'.\nteeksi, tuoli on varattu!"
Laukkukin hieman keikahti, mutta
rauhoittui ja istui edelleen suojelijan­sa
turvissa. Kului runsas puolitunti­nen.
Ikäneito tarjosi paikkansa van­halle
rouvalle: Hän näet oli saanut
edullisemman paikan nojatessaan hal­lin
tukevaan pylvääseen. Viimein
saapui se ainoa oikea, otti laukun sy­liinsä
ja istui, istui viisi minuuttia ja
katosi. Laukku sai jälleen istua kym­menen
minuuttia. Kello seinällä ku­mahti,
ovet aukenivat ja jono kiiri
hitaasti, mutta varimasti suuren salin
uumeniin lepuuttamaan väsyneitä
jalkojansa.
Oliko laukku ikänsä perusteella oi­keutettu
pitämään tuolia hallussaan,
vai oliko ritarimme jotain unohtanut?
Rivimies.
oOo •
4,000 KIRJAILIJAA
Cecil Robertsin mukaan on Eng­lannissa
nykyisin 4,000 kaunokirjaf-lijäa
kynää pyörittämässä tai oikeas­taan
konetta naputtamassa. Vain va­jaat
viisisataa heistä elää hiukan väl-jemmissä
otoissa.—3,500 ei ansaitse ;
vuosittain täyttä kahtasataa puntaa.
Kirjailijan ammatti on huono am-inatti^
jo5 vain kirjaili|a on^ huono
ammatttmiesi —