1956-09-15-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Yaarastmia eUmä KUNNIA KUULUM SUOLALLE
(KAUNOkfRJALUNEN V/IKKOLEHTl)
LIEKKI, the only Finnish literary weekly in Canaäa
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
Umited, 100-102 E lm Styeet West, Sudbury, Ontario.
Registered at the l>öst Office Department, Ottawa, as
second class matter.
Liekki l'miestyy Jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta . . . . $5.00
6 kuukautta . . . . . . . 2.75
TILAUSHINNAT;
l^vuqsikersta $400J
6 Icuiikautta ; . . . . . . . . 2.25
3 kuukautta V.oO
SUOMEEN J.% MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta . . . . . . . $5.50 6 kuukautta .. .. $3.00
ILMOITUSHINNAT :
$1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus
$4 00 j a sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 j a kiitos $lv75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00.
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Toimittaja: K . Salo.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
^Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
L I E K K I
P. O. B O X 69 SUDBURY, ONTARIO
Ainakin täällä Liekin kotinurkilla näyttää tällä
kerralla siltä, että kesästä on päästy, mikäli sitä on
j ollenkaan tänä vuonna ollut. JEiarvinaista oli nyt se,
i että kesä oli kylmä myöskin Euroopassa, Välimeren
rannikkoa lukuunottamatta, missä kuumuus joinakin
! päivinä nousi 122 asteeseen. *
Mutta vaikka kesä öliikin ikylmä ja sateinen^ niin
: siitä huolimatta on kesälomat pidetty j a kyllä ne siltil
ovat virkistystä ja hauskuutta tarjonneet. Monilla
on myöskin ollut hyvä kalaonni, joskin enemmistöllä
se on ollut 'huono. Nyt kuitenlkin arvelemme, että
.tästä lähtien — mikäli ainakin tämä syksy on kysy-hyfcsessä
— Etelä-Ontariossa saadaan kalaa runsaasti.
Miksi näin arvelemme johtuu siitä, että täällä lehti-liikkeessämmekin
poikennut Kitusen Iivari Sarniasta,
kertoi vierailleensa täällä Suurten Järvien yläpäässä,
kiskoneensa ensin joukon kalanvonkaleita ja sitten
hätyyttäneensä loput Järvien alapäähän. Jos siinä
puheessa on perää, niin eipä meidän täällä enää kannata
mennä paljon kalastusvehkeitämme kastelemaan.
• Toivottavasti kesälomien päättyminen johtaa
myöskin siihen, että kirjeenvaihtajamme ryhtyvät
. taas entistä suuremmalla innolla kirjoittamaan Liek-
. kiin, jotta se pysyisi jatkuvasti yhtä pirteänä J a mei-
. dän kaikkien omana lehtenä. Erikoisesti odottelemme
. nyt vastauksia Sohvin ehdotukseen kirjoituskilpailusta,
jossa suuri lukijapiiri toimisi arvostelijana. Anta-
. kaahan Ikuulua mielipiteitänne. Jos sitä kannatetaan,
silloin se myöskin järjestetään.
Nyt sitten ovat alkaneet myöskin koulut ja kaikenlaiset
syys- ja talvikaudelle ominaiset kulttuuririennot.
Toivomme, että kailkilla lapsilla olisi mahdollisuus
osallistua k!oulun'käyntiin ja että innostusta riittäisi
opinteillä. Saimoin toivotamme parhainta menestystä
kaikille kulttuuririennoille, näyttämöille, kuoroille,
voimistelu-ja tanssiTyhmille, opiskelijoille jne.
Liekin lukijakunta tulee luonnollisesti olemaan niissä
mukana, ainakin antamaan niille lämpimän kannatuksensa.
Viime viikkojen aikana on maailman tilanne ollut
. hyvin sähköisä, erikoisesti siksi, että Egypti päätti
. ottaa maansa läpi kulkevan Suezin kanavan l^gltuun-sa.
Englanti ja Ranslka, jotka ennen ovat kontrolloineet
tämän kanavan ja korjanneet sen tuottamat voitot,
ovat suoranaisella sodalla uhaten vaatineet Egyptiä
peruuttamaan päätöksensä. Egypti puolestaan on
hylännyt vaatimuksen, mutta on luvannut taata kai-
. kille laivoille vapaan kulun kanavasisa j a maksaa
kanavan osakkeenomistajille vallitse\'^n markkinahinnan
heidän osakkeistaan.
Tilanne on siis edelleen vakava, mutia silti on
olemassa toiveita siitä, että kriisi selviää ilman veren-
. vuoda?tusta. Onhan esim. Englannissakin lähes puolet ^
jparlamentin paikoista omistava Työväenpuolue aset-
:tuhut pakkotoimenpiteitä vastaan ja samoin yleensä \
j k^äUdSsa maissa yleinen mielipide, väestön suuri enemmistö,
pitää Egyptin toimenpidettä oikeuden mukai-
^^na. Kun kanava on E g y p ^ ^ j a . e ^ t i l ä i s t e n^
Sivu 2 .lattanfaina, afyyskmm
Laulanut T. PERTTUXEX
Muistuu mieleen vanhat virret,
laulut muinoin laatimani^
sanelemani sanaset , -
elon vuotten vieriessä.
Nyt en laula entisiä,
enkä^ vanhoja venytä.
Aika käski aloittamaan,
virittämään virren uuden
iltapäivien 4loksi,
rahvaan raatavan ratoksi,
töistämme ja toimista7nme
maalla uhkean, Uhtuan,
. Kalevalan kankahilla.
Kuinka en mie nyt laulais',
kun on kaunis kansan olla
kuulun kuitin rantamilla,
näillä vienoilla vesillä.
Katson viljavainioita :
sieltä saimme aittoihimme
kultalaarit kukkuraiset
leveäksi leiväksemine.
Katson vielä kauemmaksi:
Karja seisoo kartanolla
aivan uhkuvin utärin,
selät ilveksen iholla,
lantehet kalan evällä.
Katsonpa Kuitin selälle:
sekin lahjat kauniit laittoi,
antoi parhaat apajilta,
hhet, lahnat hopeaiset,
sekä siiatkin sileät.
' Luonpa katseen selkosille:
Siellä sähkösanat soivat,
tukkiautot teitä kulkee.
Siitä on mieleni iloinen,
siitä riemu rinnassani.
Jospa tuUs'mieleheni
sanat kaikkein soinnukkaimmat,
lauluuni ne laitteleisin,
ylistämään yli ilman
vaurastuvaa elämäämme,
veljesliittoamme varmaa,
suurta työläiskansan maata,
omaa ikionnelqamme.
Euroopan kesä oli
kylmin 200 vuoteen
Lontoosta tulleissa tiedoissa sanot-'
tiin, että kulunut kesä oli kylmin ja
sateisin mitä Länsi-Euroopassa on ollut
200 vuoteen. Hollannissa oli esim.
elokuu kylmempi kuin on ollut vuoden
1714 jälkeen. Yleisesti tulee sato normaalia
huonompi.
.Aurinkoa on saatu tarpeeksi vairi
Italian eteläisissä osissa, missä aurinkoa
on saatu melkein joka päivä ja liika
kuumuus on rasittanut. Sisiliassa
näytti lämpömittari joinakin heinäkuun
päivinä 50 asetta Celsiusta (122 F.)
KIRJEENVAIHTOA
I '. • « ^ I • • • • • • I W « «
Feelis — Kyllä kaikki ovat
saapuneet, mutta vuoroaan ne joutuvat
odottamaan, sillä ei saman
kirjoittajan tekeleitä voida panna
montaa samaan numeroon.
Iida G. — Kaikki käytämme,
mikäli ne ovat sellaisia joita meillä
on oikeus käyttää. '
E. K. —Luultavasti saadaan ja
seuraavaan numeroon.
Sohvi — Saapui perille juuri
ennen tämän numeron kokoonpanoa.
Käytetään hyvässä järjestyksessä,
joten paljon kiitoksia.
kentama, niin silloin ei tavallisten
ihmisten omaksuman oikeuskäsit-teen
mukaan kenelläkään pitäisi
olla mitään sanomista siihen, ios
Egypti tahtoo myöskin pitää sen
omistuksen . <ja kontrollin hallussaan..
Toivomme siis, että Suezin
kontrollikysymys ratkeaa rauhallisesti
ja oikeudermiukaisesti.
15 päivanau 1956
K. S.
jixkäisessa päivalli^>Q3^däss^ naköttää
suola-astia. Suolahan onkin ihan tavalhsta
ainetta! Monet inuistavatkoikuaä
kemiallisen kokoonpanon;^ mutta^^^^
tietävät, että entisaikoina kokonaiset Heimot
kulkivat maasta toiseen j a sotia j a kapinoita
syttyi sen takia. Nykyään tiedämme hyvin
vähän siitä, kuinka suurta osaa suola elämässämme
esittää.
SUOLAN "TAIKUUS"
SUOLA on' elintärkeää. Kokeet ovat osoittaneet,
että eläin kuolee jos sille annetaan täysin suolatonta
ruokaa. Petoeläimet saavat suolan uhrinsa lihasta
j a verestä. Kasveista elävät taasen juovat vettä
suolaisista lähteistä ja etsivät suolaisia heiniä. Halki
tropiikin metsien luikertelee satoja kilometrejä pitkiä
polkuia, jotka johtavat suolaisten vesien lähteille Ja
seuduille, joiden maaperä on hyvin suolapitoista.
Myöskään ihminen ei tule toimeen ilman suolaa.
Kreikkala-sten kansalliseep>oksessa sanotaan: "Vaella,
kunnes tulet kuolevaisten maahan, jotka eivät tunne
mer^a j a jotka eivät koskaan ole /maistaneet suolaista
; ruokaa . . . : . ,•
Tästä käy selville, että on ollut heimoja, jotka eivät
koskaan ole nähneetkään suolaa. Mm. Australiassa
oli heimoja, jotka ennen eurooppalaisten tuloa
eivät tunteneet suolaa. He korvasivat sen suolaisten
kasvien tuhkalla, ruskolevällä ja merivedellä sekä
joivat surmatun eläimen verta.
Varhaisella vanhalla ajalla oppivat ihmiset tuntemaan
ruokasuolan ihmeelliset ominaisuudet. Tuhan-sia
ja taas tuhansia vuosia sitä ennen oli luonto säilyttänyt
suolan ominaisuudet ihmiselle ratkaisemattomana
arvoituksena. On lukemattomia taianomaisia
käsityksiä, jotka yhdistävät muinais-ajan ihmisen suolaan.
Vielä nykyäänkin taikauskoiset ihmiset pelkäävät
tulevan riitaa perheen jäsenten keskuuteen, jos
varistaa suolaa maahan.
SUOLARAKÖJA
Suolaan liittyviä taikaiisköisia käsityksiä vahvisti
kauan aikaa se, että suola oli erittäin kallista. Säkillisestä
suolaa saatettiin myydä ihminen orjuuteen loppuiäkseen.
Oliko sitten planeettamme silloin köyhfempää tämän
mineraalin suhteiMl, vai sisälsikö meHvesi^^
vähemmän suolaa? Ei suinkaan! Mutta sen hankkiminen
ja ennen kaikkea kuljetus oli tayattoman hankalaa.
Usein suolaa käytettiin rahan verosta. Esim. vanhassa
Roomassa sotilaiden palkka maksettiin sekä me-talliirahassa
e t t ä suolassa. Oletetaan että italiankielessä
raha "soldo" tulee sanasta "soi" (suola). "Soldo"
sanan mukaan alettiin myöhemmin pestattua soturia
nimittää sotilaaksi (ruots. soldat). Sangen kallisar
voista suola oli afrikkalaisten heimojen keskuudessa;
kilosta suolaa sai kilönpainöisen kultakimpaleen. Koi'
mannella vuosikymmenellä Etiopiassa oli käytössä
suolasta tehty rahayksikkö. Nämä olivat 65 sm pitkiä
ja 5 sm patksuja tankoja, jotka painoivat 640 gr. Tämän
rahan nimi oli "Amole" tai "Rei".
MITÄ SUOLA ON?
Vastauksen tähän kysymykseen on ihminen tieii-nyt
suhteellisen vähän aikaa. Ennen vanhaan oppineet
uskoivat, että suola syntyi vedestä auringon säteiden
vaikutuksesta. Keskiajalla näytteli suola suurta
osaa alkemistien laboratorioissa. Sitä keitettiin ja tislattiin.
Maan, veden, ilman, tulen, rikin j a elohopean
rinnalla oli suola heidän seitsemäs alkuaineensa.
Vasta 1600-luvulla vapautui kemia alkemistien
kahleista j a alkoi kulkea puhtaan, tutkimuksen tietä.
Ja vihdoin vuonna 1807 onnistuttiin ensi kertaa eritellä
alkaalit ja tähän astiset tuntemattomat metallit:
kalium ja natrium. Samana vuonna esittivät kemistit
suolahapon ja natriumin avulla tapahtuneesta reaktiosta
muodostuvan keittosuolaa j a kaasumaista vesi-ainesta.
Siten keksittiin, että suola on natriumin, kevyen
ja pehmeän metallin ja kloorin, joka tavallisesti
esiintyy painavana ja voimakkaana keltaisena kaasuna,
yhdistelmä. Kuitenkaan ei ihminen vielä silloin
ollut loppuun käsitellyt suolan — natriumkloridin
— historiaa. Vasta kun molemmat suolan alkuaineet
oli saatettu Mendelejewin perioödiseen järjestelmään,
selvisivät useat ihmeelliset ominaisuudet. Siten ihminen
askel askeleelta sai selvyyden hänelle niin kauan
tuntemattomasta aineesta, joka ominaisuuksiltaan
kerran tuntui selittämättömältä. Oli löydetty puhtaasti
tieteellinen selitys suolan kokoonpanolle.
KUNNIA SUOLALLE
Ruokasuolan vuosituotanto maailmassa kohoaa
nykyään useihin tuhansiin miljooniin tonneihin. Mihin
sitten käytetään sellainen valtava määrä suolaa?
Koko ihmiskunta käyttää ravintoonsa korkeintaan 15
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 15, 1956 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1956-09-15 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki560915 |
Description
| Title | 1956-09-15-02 |
| OCR text |
Yaarastmia eUmä KUNNIA KUULUM SUOLALLE
(KAUNOkfRJALUNEN V/IKKOLEHTl)
LIEKKI, the only Finnish literary weekly in Canaäa
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
Umited, 100-102 E lm Styeet West, Sudbury, Ontario.
Registered at the l>öst Office Department, Ottawa, as
second class matter.
Liekki l'miestyy Jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta . . . . $5.00
6 kuukautta . . . . . . . 2.75
TILAUSHINNAT;
l^vuqsikersta $400J
6 Icuiikautta ; . . . . . . . . 2.25
3 kuukautta V.oO
SUOMEEN J.% MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta . . . . . . . $5.50 6 kuukautta .. .. $3.00
ILMOITUSHINNAT :
$1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus
$4 00 j a sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 j a kiitos $lv75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00.
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Toimittaja: K . Salo.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
^Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
L I E K K I
P. O. B O X 69 SUDBURY, ONTARIO
Ainakin täällä Liekin kotinurkilla näyttää tällä
kerralla siltä, että kesästä on päästy, mikäli sitä on
j ollenkaan tänä vuonna ollut. JEiarvinaista oli nyt se,
i että kesä oli kylmä myöskin Euroopassa, Välimeren
rannikkoa lukuunottamatta, missä kuumuus joinakin
! päivinä nousi 122 asteeseen. *
Mutta vaikka kesä öliikin ikylmä ja sateinen^ niin
: siitä huolimatta on kesälomat pidetty j a kyllä ne siltil
ovat virkistystä ja hauskuutta tarjonneet. Monilla
on myöskin ollut hyvä kalaonni, joskin enemmistöllä
se on ollut 'huono. Nyt kuitenlkin arvelemme, että
.tästä lähtien — mikäli ainakin tämä syksy on kysy-hyfcsessä
— Etelä-Ontariossa saadaan kalaa runsaasti.
Miksi näin arvelemme johtuu siitä, että täällä lehti-liikkeessämmekin
poikennut Kitusen Iivari Sarniasta,
kertoi vierailleensa täällä Suurten Järvien yläpäässä,
kiskoneensa ensin joukon kalanvonkaleita ja sitten
hätyyttäneensä loput Järvien alapäähän. Jos siinä
puheessa on perää, niin eipä meidän täällä enää kannata
mennä paljon kalastusvehkeitämme kastelemaan.
• Toivottavasti kesälomien päättyminen johtaa
myöskin siihen, että kirjeenvaihtajamme ryhtyvät
. taas entistä suuremmalla innolla kirjoittamaan Liek-
. kiin, jotta se pysyisi jatkuvasti yhtä pirteänä J a mei-
. dän kaikkien omana lehtenä. Erikoisesti odottelemme
. nyt vastauksia Sohvin ehdotukseen kirjoituskilpailusta,
jossa suuri lukijapiiri toimisi arvostelijana. Anta-
. kaahan Ikuulua mielipiteitänne. Jos sitä kannatetaan,
silloin se myöskin järjestetään.
Nyt sitten ovat alkaneet myöskin koulut ja kaikenlaiset
syys- ja talvikaudelle ominaiset kulttuuririennot.
Toivomme, että kailkilla lapsilla olisi mahdollisuus
osallistua k!oulun'käyntiin ja että innostusta riittäisi
opinteillä. Saimoin toivotamme parhainta menestystä
kaikille kulttuuririennoille, näyttämöille, kuoroille,
voimistelu-ja tanssiTyhmille, opiskelijoille jne.
Liekin lukijakunta tulee luonnollisesti olemaan niissä
mukana, ainakin antamaan niille lämpimän kannatuksensa.
Viime viikkojen aikana on maailman tilanne ollut
. hyvin sähköisä, erikoisesti siksi, että Egypti päätti
. ottaa maansa läpi kulkevan Suezin kanavan l^gltuun-sa.
Englanti ja Ranslka, jotka ennen ovat kontrolloineet
tämän kanavan ja korjanneet sen tuottamat voitot,
ovat suoranaisella sodalla uhaten vaatineet Egyptiä
peruuttamaan päätöksensä. Egypti puolestaan on
hylännyt vaatimuksen, mutta on luvannut taata kai-
. kille laivoille vapaan kulun kanavasisa j a maksaa
kanavan osakkeenomistajille vallitse\'^n markkinahinnan
heidän osakkeistaan.
Tilanne on siis edelleen vakava, mutia silti on
olemassa toiveita siitä, että kriisi selviää ilman veren-
. vuoda?tusta. Onhan esim. Englannissakin lähes puolet ^
jparlamentin paikoista omistava Työväenpuolue aset-
:tuhut pakkotoimenpiteitä vastaan ja samoin yleensä \
j k^äUdSsa maissa yleinen mielipide, väestön suuri enemmistö,
pitää Egyptin toimenpidettä oikeuden mukai-
^^na. Kun kanava on E g y p ^ ^ j a . e ^ t i l ä i s t e n^
Sivu 2 .lattanfaina, afyyskmm
Laulanut T. PERTTUXEX
Muistuu mieleen vanhat virret,
laulut muinoin laatimani^
sanelemani sanaset , -
elon vuotten vieriessä.
Nyt en laula entisiä,
enkä^ vanhoja venytä.
Aika käski aloittamaan,
virittämään virren uuden
iltapäivien 4loksi,
rahvaan raatavan ratoksi,
töistämme ja toimista7nme
maalla uhkean, Uhtuan,
. Kalevalan kankahilla.
Kuinka en mie nyt laulais',
kun on kaunis kansan olla
kuulun kuitin rantamilla,
näillä vienoilla vesillä.
Katson viljavainioita :
sieltä saimme aittoihimme
kultalaarit kukkuraiset
leveäksi leiväksemine.
Katson vielä kauemmaksi:
Karja seisoo kartanolla
aivan uhkuvin utärin,
selät ilveksen iholla,
lantehet kalan evällä.
Katsonpa Kuitin selälle:
sekin lahjat kauniit laittoi,
antoi parhaat apajilta,
hhet, lahnat hopeaiset,
sekä siiatkin sileät.
' Luonpa katseen selkosille:
Siellä sähkösanat soivat,
tukkiautot teitä kulkee.
Siitä on mieleni iloinen,
siitä riemu rinnassani.
Jospa tuUs'mieleheni
sanat kaikkein soinnukkaimmat,
lauluuni ne laitteleisin,
ylistämään yli ilman
vaurastuvaa elämäämme,
veljesliittoamme varmaa,
suurta työläiskansan maata,
omaa ikionnelqamme.
Euroopan kesä oli
kylmin 200 vuoteen
Lontoosta tulleissa tiedoissa sanot-'
tiin, että kulunut kesä oli kylmin ja
sateisin mitä Länsi-Euroopassa on ollut
200 vuoteen. Hollannissa oli esim.
elokuu kylmempi kuin on ollut vuoden
1714 jälkeen. Yleisesti tulee sato normaalia
huonompi.
.Aurinkoa on saatu tarpeeksi vairi
Italian eteläisissä osissa, missä aurinkoa
on saatu melkein joka päivä ja liika
kuumuus on rasittanut. Sisiliassa
näytti lämpömittari joinakin heinäkuun
päivinä 50 asetta Celsiusta (122 F.)
KIRJEENVAIHTOA
I '. • « ^ I • • • • • • I W « «
Feelis — Kyllä kaikki ovat
saapuneet, mutta vuoroaan ne joutuvat
odottamaan, sillä ei saman
kirjoittajan tekeleitä voida panna
montaa samaan numeroon.
Iida G. — Kaikki käytämme,
mikäli ne ovat sellaisia joita meillä
on oikeus käyttää. '
E. K. —Luultavasti saadaan ja
seuraavaan numeroon.
Sohvi — Saapui perille juuri
ennen tämän numeron kokoonpanoa.
Käytetään hyvässä järjestyksessä,
joten paljon kiitoksia.
kentama, niin silloin ei tavallisten
ihmisten omaksuman oikeuskäsit-teen
mukaan kenelläkään pitäisi
olla mitään sanomista siihen, ios
Egypti tahtoo myöskin pitää sen
omistuksen . |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-09-15-02
