Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 6, 1957

              N
(Jatkoa)
VT alkoi vain tilaisuuden odotus,
m illoin pääsisi yhteyteen tytön
kanssa. Ja tulihan siihen tilaisuus, kun
kalaleirillä oltiin monta kuukautta. Po­jat
saivat oman veneensä ja omat ver­kot,
joita he joutuivat aina kokemaan
omalla määrätyllä paikallaan. He sai­vat
aina parhaiten kalaa, josta intiaanit
antoivat kiitoslauseita puujumalille, joi­ta
he palvelivat. Silloin kun heitä on­nisti
hyvin, he ulvoivat ääneen, mutta
kun vastoinkäymiset kohtasi, niin he
vikisivät kuin kissanpojat surkeudes­saan.
Nyt kun muukalaiset saivat ka­laa
mielin määrin, niin heitä ei enää
pidetty silmällä eikä vartioitu niin tar­koin
kuin tähän asti. Mike, leirin joh­tomies,
oli hyvä pojille. Hän antoi va­pauden
olla kalareisulla aina kauemmin.
Tämä tilaisuus muodostui pojille nau­tinnoksi,
sillä tuo tyttö ratsasti aina
niemen kärkeen siksi, että kun pojat
pääsivät sinne. Niin siellä" oli tyttö,
joka huusi pojille, että hän haluaa pu­hua
heidän kanssaan. Pojista toinen
tuli aina ulos puhumaan tytön kanssa.
Tyttö sanoi nimensä olevan Ceilia ja
pojat sanoivat myÖS nimensä, niin että
oli helpompi puhua. Ceilia varoitti poi­kia
olemaan hänelle vain vihamielinen,
ettei tule joukkueen tietoon, mitä hei­dän
välillään tapahtuu. Ceilia sanoi,
että hän on vankityttö, ollut täällä 6
vuotta. Isä ja äiti oli kidutettu kuo­liaaksi.
Isä Wawa sen teki, tuo iso
rumilus. Sillä on ollut 8 vaimoa ja nyt
se kosii häntä. Haluaa mennä hänen
kanssaan naimisiin, mutta hän haluaa
karata pois täältä. Ceilia eiv uskaltanut
olla. kauan pois leiriltä, vaan hän ilmes­tyi
taas pian paikoilleen, ruokaa laitta­maan.
Leirin naiset tiesivät, että Ceilia
kävi aina aamupäivällä ratsastamassa
vuorilla ja hän saa käydä, sillä hän on
isä \Vawan' morsian, jota toisten täytyy
aina totella.
Ceilia oli tieltä joutunut vangiksi,
niiiikuin pojatkin. Isä ja äiti halusivat
karata pois, mutta Wawa pani heidät
onkaloon j a he kuolivat sinne. CeiUa
kertoi: — Minut se otti, palatsiin ja
olen saanut kasvaa siellä. Wawa]la on
tyttö, Cloora, joka on mmun sisareni.
Mutta minun pitää passata Clooraa, sil-suhteen.
Sitä ei tarvitse epäilläkään,
etteikö mieliala ollut korkealla sen pöy­dän
ympärillä, kun kilvan kiiteltiin
isännän nokkeluutta.
Ja sitten toinen juttu. Isäntä jär-jesteU
usein pitoja joista eivät juomat
puuttuneet. Kun joku vieraista joi it­sensä
tiedottomaksi, niin palvelijat kan­toivat
hänet erikoiseen huoneeseen l u ­kiten
oven. Se olikin erikoinen huone.
Lattia jolle juopunut laskettiin oli tyh­jä.
-Muuten tavalliset huonekalut o li
kiinnitetty jaloistaan kattoon, aivan
lä hän-on rikas. Minä olen syntynyt
Norjassa pienessä kodissa. Isä kalasti
äidin kanssa. Sitten me tulimme tänne
Oklahomaan, jostar-lähdettiin Califor-niaan
hevosella. Olimme "olleet mat­kalla
monta päivää, kun nuo intiaanit
ottivat meiltä hevosen ja toivat meidät
tänne leirille. Olen aina toivonut, että
joskus lähden täältä ratsulla pois. M i ­nulla
on oma ratsu. Se ninii oh Päivän-rusko.
Erämiehet pj-ydystivät sitä aa­vikolla
monta kuukautta. Minä itse
näin sen ensin Star Laken rannalla juo­massa.
Se on kaunis, kullanruskea vä­riltään,
mutta kova laukkaamaan. Minä
näin siitä aina unta. Kerran pyysin
Wawalta sitä ja Wawa pani paljon mie­hiä
sitä pyydystämään. Sitten ne ajoi­vat
sen kahden vuoren väliin ja siinä
he saivat sen kiinni. Siinä loukkaantui
monta miestä. Sitten oli kova työ sen
kesyttämisessä. Nyt minä olen sillä
ratsastanut jo kaksi vuotta. Rusko p i ­tää
miiiusta ja minä pidän siitä. Isä
Wa^ya on paha mies, tappaa aina van­keja,
ottaa rahat pois ja teettää työtä.
Sillä on paljon lapsiäi mutta hän ha­luaa
olla rauhassa ja lapsia ei saa olla
hänen palatsissaan, vain Cloora on hä­nen
luonaan. Mike tykkää minusta.
Hän haluaa minun k a n a n i naimisiin,
mutta kun Cloora tykkää Mikesta, niin
minä saan olla rauhassa. Cloora vihaa
minua, jos puhun Miken kanssa. Isä
Wawa ei joud^ naimisiin, ennenkuin hä­nen
uusi palatsinsa valmistuu. Sinne
häh haluaa minut Näedä. Siellä tehdään
työtä yötä päivää ja \Vawa on siellä
usein. ;.
Pojat olivat intiaanien hyvässä suo-siossa^
iHe eivät n%ttäneet olev
kyllästyneitä tähän 'elämään, sillä se
helpotti heidäh oloaan k a i k i ^ tilan­teissa.'
Joskys.(peiliä^^r Isa Wawan
kanssa kahden pitkiäkin matkoja lei­riltä
leirille. Heillä oli erämiehiä mu­kana,
jotka aina pitivät huolen hevosis­ta,
tulen laitosta ja. kaikesta palvelusta.
S i l b i n \V''awa aina UiaiU, kuinka Ceilia
on kehittynyt. Isä Wawa o l i niin van­ha
mies, ettei usein jaksanut; kulkea
matkojansa, mutta kiin Ceilia auttoi
kaikissa käänteissä, niin silloin hän ai­na
oli olevinaan nuori.
Jackson Lake jätetään rauhaan ja
tullaan entiselle leirille suurten kala-kuormien
kanssa. Kyllä siinä ihmetel­lään,
kun nom paljon kalaa tuodaan.
N i i n paljon ei ollut ennen koskaan saa­tu"
kokoon. Kaikki kala oli joko kui- ^
\'attua tai savustettua ja se oli hyvää.
Pojat iaivat oman teltan, jossa saivat
olla vapaammin. Ceilia hiipi joskus
ikkunan alle puhumaan jonkun sanan.
Silloin, kun hän lähti ratsastamaan vuo­rille,
hän etsi ilmansuuntaa, josta jos­kus
vapaus koittaisi. CeiUa tietää nyt,
että hänellä on turva takana, päästyään
k i i in lattialla makaaja öKsi katsonut poikien kanssa yhteyteen. Hän tietää
hunonetta katossa lojuen. poikien myös joskus lähtevän täältä
•Kun isäntä arveli vieraansa alkavan pois. Ceilia valmistaa salaa kartan po-selvitä
humalastaan, asettui hän varta- JiUe, että jos he uskaltavat lähteä, niin
vaisten tehtyyn tirkistys aukkoon seu- tietävät, mihm ihnansuuntaan yrittä-raamaan
tapahtumain kulkua. Mahtoi
tuntua kolkolta herääminen tä^tä kär­p
i n näkökulmasta. Mies koetti kaik*
kensa päästäkseen nonnaaliasentoo{i
v ä t Tällä kertaa he ovat noin kolmen-sadkn
mailin päässä etelän asutuksista
j a ainakin tuhannen mailin päässä Cali-fomiasta.
. Tämän titdott Ceilia antoi
huonekalujen kanssa, mutta putosi aina pojille. Kyllä pojat miettivät mietti-takaisin
kattoon. Kun tätä oli aikansa
jailcunut päästettiin mies vapaaksi Mo-nit
täaym kokeneet olivat niin järky-teltyjä,
että 'vannoivat lopettavansa
Jubmisen.
mästä päästyään, että kuinka kaukana
he ovat muusta maailmasta. Heistä
tuntui raskaalta ajatdlakaan: karkaa­mista,
jos sellainen sattuina tulisi eteen.
Mutta se kuitenkin rauhoitti midtä,*
kuj;» oU tuo Cdlia^ j o ^
I^UAiiiidttBu littijftikutiil 6 p i i i y i n i 1957
Sen turvin saattoi ajatella vielä vapaut­ta.
E i mikään vastarinta olisi auttanut,
jos he oliavat ruvenneet rettelöimään.
Ainoa pelastus oli olla mieliksi, s:llä
pitkätukat olivat viisaita, ei heidän kä­sistään
niin helpoUa pääse. Eikä pääse
ollenkaan, sillä kaikki karkurit on aina
otettu kiinni Ja sitten tapettu tai rää­kätty
niin, että ovat kuolleet. Intiaa­nien
laki on laki. Ihminen on sama
kuin eläin. Jos ei se osaa pila heille
hyödyksi, niin el-sillä mitään tee. He
tuomitsevat omalla tavallaan.
Nyt pojat suunnittelivat, miten saada
rahansa pois Wawalta. Tai enemmän­k
i n , km vam ^
tietäisi, missä se lalioj^isa {Htää. Mutta
sinne ei pääse; Siellä ovat aina vafati-miebet,
joilla on anpuma-ase valmiina.
Xe ovat Wawan uskottuja. Ratakät-köUe
ei pääse muut kum Ceilia ja hän­k
i n vain silloin^ kun Wawa on'huma­lassa.
Waivalla on aina kirkasta viinaa
kaapissa. Hän ottaa sitä joskus jub-liessaan
parhaimpiensa kanssa, ja sil­loin,
kun on saatu leirille jotain uutta,
joko vankeja tai hyviä eläimiä, joista
on hyötyä. " Joskus W3wa tahtoo pitää
isot juhlat, joissa on Ceilia, illan iha­nuus,
jota kaikki saavat katsella. Ceilia
Uusia
Nyt saatavana
kirjakaupastamme
PAROONITAB OECZT:
BUNAINEN NEILIKKA
212 Sivua — Nidotttina kiUtokansiin binta $130 — Tämä jäimittäva
historiallinen romaani salapeoräisen ja ssrmpaattisen "Punaisen neili­kan"
urotöistä liittyy aikaan, jolloin englantilaiset afttelismiehet ja
naiset kuolemaa Uhmaten pelastivat jalosukuisia iran^calaisia sääli­mättömän.
giljotiinin bampalsta. - - '
A, J . CRONIN:
JOUTSENTEN TALO
27S sivua Nidottona kiiltokansiin, hinta $1.50 ^ Rahtilaiva Aixreola
on matkalla Englannista Ejanarian saarille mnilkanaan kaiid^ksan mat­kustajaa:
nuori lääfe^, rikas seitrapiixiitjrttö. k y y n l ^
toimittaja, vanha nyiiäkeilijä, muuan bordellmomistajatfu* j a intomie­linen
lähetyssaarnaaja sisarineen. Tämän erikoislaatuisen seurueen
kesken alkaa lomaanm jännittävä juoni kehittyä. -
PAAVO RINTALA: i
LAKKO (Xtomaaaii)
Kemin lakkotapahtnmista kesällä 1949. ~ 485 sivua — Hiiita sid. $5.00
Vähäisestä aiustajakko kärjistyy ja valtaa alaa: koneet seisahtuvat,
puun vieiiti pysähtyy, Keanljoen suussa kasfvaa. jättiläismäinen tukki-
•sasaiai}-:.i •
fVtiXlAM^ MAKCPEACE THACKERAT:
TURHUUDEN TURULLA (I ja H osa)
Thteensä 772 sivua -»Hinta ^ d . $6.50 — Thackerayn ensimxnäinen
laajeinpl teos ja samalla hänen paras saavutiä:sehsa on romaani "Tiir-!
huuden turulla". Tekijä on siinä sanoutunut irti kaikista tavanomai­sista
romaanialneksista nimittäen teostaan '%;ei^ihuksefcsl iimah saii-'
karia". "Tuihuuden tiurulla" on laaja reaJlstis-satiirinen läpileikkaus
Englannin yUmiystöpilrelstä, ihmisten itseik^^estä ja.'sisäisestä ont­toudesta,
päähenkilönä otvalUsestL luonnehdlttti juönlftteleva cousUikas-nainen
Becky Sharp. Esitys ott voimakasta, täynnä: rehevää huumoria,:
jaluonteenkuvaus on eläivästä todellisuudesta saatua.
«Tuihmiden turuUa" on säkenöivän älykäs, rikassisältölnen ja. hauska
romaanL - ^ -
HUGO HARTVNG: o
OI TYTTÖ UNKARIN
247 sivua — Hinta sid. $3.75 — " O i tyttö Unkafln" on unohtumaton
kappale ensimmäisen maailmansodan jälkeisen ajan nuorukaisen päi­väkirjaa.
Sähkyvä Budapest ja välkkynrä Balatonjarvi, laaja pusta
kangastuksineen, valkeat talot akaasiolneen ja pihoissa kypsyvin© v i i -
nirypäleineen. madljaarien juhlat cssardaksiheen Ja hehkuvine tokaljin-vltoeineen
kehystävät ylioppilas Andareaksen muistoja rakkaustairinas-taan
tulisen pikku urdcarittaren kanssa. Pustan kylässä Cs&yi Jahok-sen^
uoim sai nuorukainen kokea elämänsä sykähdyttävtaHnät j a väHk-kaimmat
tapahtumat, hän sai osakseen ylits^mrsuävaa vieraanvairai-^
suutta, ystävyyttä ja rakkautta.
OWB HUSAHR:
YÖN'KUDOS
336. sivua — Hinta sid. $4.50 ~ Owe Husahr, nuori ruotsalainen kirjai-uUa.
on 'kotimaassaan herättänyt huomiota voimakasaihelsiUa, tiivisra­kenteisilla
romaaneillaan. Nyt suomeksi ilmestynyt. " Y ö n . kudos"
keskittyy tapahtumiltaan yhteen vuorokauteen etäisen norrbottenilai­sen
kaivoskylän piirissä. Päivä alkaa kuten, tajvalllsestikin: työryhmät
laskeutuvat kaivokseen, parakoneet pureutuvat mölmiin. arkinen aher­rus
täyttää myös elämän ylhäällä maan pääUä. Tuhnebhlssä on
kuitenäkin alun alkaen jotain enteellistä, uhkaavaa. Tapahtuu kaivos­onnettomuus,
joUoin viisi miestä jää kaax^allemaan elämästä ja
kuolemasta sy^^Ulä maan uumenissa. Ker^nmis etenee tämän jä&eien
jännttt&vänä ja dramaattisena.
MKRTHABVREN: "
TOINEN NAINEN (Romaani)
241 shrna — Hinta sid. $4JS5 !ramä tarina on kahdesta zudseäta.-
Bettystä ja Camillasta, kahdesta lapsuudenystävästä, jotka jatkuvasti
seurustelevat keskenään huolimatta-vslitä, että he eivät enää oikein
viihdy tolstäjsa seurassa heidän välilleen o n tullut jotaadn;. jänni­tystä,
kilpailua.
F. E. SILLANpkx:
PÄWÄ KORIOEIMMILLAAN
SUHTEISTA iHBOSIIN JA IHMISRYHBaiN:
214 Mvna — Hinta sld. $3JS5
HYVÄÄ RUOKAHALUA
Meidän perheen keftiolcirja Htnte $2.75 -^::i^l]altlaiMeftr t e a
A a n i i u Irfuui —H neUvärillitdcnvas: — "Byväa
ruokahalua" on «monipuolinen ja ^>irteä meidän peiheen keittokirjia.
j Ä& löytää onnistuvia ttS8««Jtei» Ja miäikufvStusti MOuittayia vihjeitä
arkisista, aterioista ainasuudih juhlapätvälMto asti.
'matkaa oMdtteella:
B O X 69 S U D B U B T . O M T A B I O
Elä
r
IpU.
jpert
iral
ItSUDS
hdetä
Ien k!
1
a
ise is
UI
Iisa V'
e
nnnaaE
va]
Dtää j
vani
liikki
n oli;
lähell
]
non \
h(
Elettiic
iDcnkin.
intä vir
ksanut I
ti puole:
si. 1
utta Ce
Olia. Se
dlia sai
'atm p£
tsasti ta
iskäsi p
ittäkää.
i' kova ha
it lasi
vara riitt
iästään ii
mtaan olj
t vieläki]
äälläkin oi
ttiin. Nyi
intoon. S
lutensa si;
änen yöp;
Kansaliiseei
to-Kallelai
pMioksena.
Seitse
^*»istaniit
Bio
Vaiit
^ tidottn :
SSfäonlui
Biat
Tilatki
VAPAUS
, . ^ M P A I