1943-02-13-09 |
Previous | 9 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
045 LAUAXTAIXA, HmilKUUX 13 PÄn'ÄXÄ Sivu 9
iellytuivän lämpimässä kuppari-unassa.
Sitten on helppo olla.
'ävträä siltä kuin vanhat ihmiset oi-ein
nauttisivat pienen kuppariiikir-een
jättämistä haavoista, jotka
luutanian päivän kuluttua ovat ar-eutuneet.
Vallhan kansan "lääkärit" antoivat
upparisaunalle suuren aryon. He
äiiräsivät asiakkailleea hjrvin mo-issa
tapauksissa kupparisaunaa, el-Öeivät
katsoneet tavallisen saunan
kä sen ohella tervan ja viinan riit-ävän.
Ja useasti tulos olikin toivo-unia
inen. Kupparisaunan jälkeen
li kipu ja kolotus kuin poispuhallet-u.
Veri kiersi kerkeästi kuin suvineti
öu1[apäivä/ Värihäiikin jälkä'^^'n^^
angen keveästi, eivätkä mitkään
basilingit" ja bakteerit saaneet itä-ismahdoUisuuksia
ruumiissa. Vä-
_iiän silloin tauteja olikm — nykyajan
ihmiset lienevät paljon "hata-ampia"
kokoonpanoltaan. _
Kerran pari vuodessa lämpiää raoissa
maalaiskylissä kupparisauna,
jossa kyläkunnan kipeät ihmiset käyvät
laskemassa pois "pahaa verta."
Tuntunee ihmeelliseltä, että kuppari-saunaa
saa kaupungeissakin, joissa
yleensä ei kovinkaan useita kansanomaisia
tapoja suopeasti vaalita.
Turkulaistenkaan ei tarvitse men-nä
merta edemmäksi kalaan, jos tar-
«tsevat kupparisaunaa. Olimme eilen
sellaisessa,.emme tosin kupattavana,
vaan päällekatsojana, sillä meillä ei
ole verta liikaa.
Auranlinnan Kylpylaitoksen ystävällinen
kassa oli vähää aikaisemmin
ilmoittanut, että nyt alkaa kuppaaminen
jälleen, jos huvittaa käydä katsomassa.
Menimme tietenkin kameramiehen
kanssa saunan lämpimiin.
Kiukaat oli juuri kuumotettu parhaaseen
kuntoon, ja vesi kihelmöi suloisesti
kähisevillä kivillä muuntuen .
hiveleväksi terveelliseksi löylyksi, joka
imeytyi nahkaan kuin hunaja vehnäseen.
Kupparisaunan vieraita oli juuri
saapunut lauteille lämmittelemään.
Ja hetken päästä tuli valkoviittainen
"tohtori" suuri läjä sarvia mukanaan.
Hän otti esille pikkuisen kirveensä ja
tunnusteli saunan lämpötilaa. Hyvältä
tuntui. Kyllä täällä kelpaa a-loittaa,
totesi hän. Ja pian oli kupattava
päivän no: 1, joka sieti sarvia
aivan kamanalan määrän, laskujemme
mukaan kolmisenkjrmmentä kappaletta.
Ensin naputeltiin yhdelle
verestävä sija selkään, imettiin kiumi
ihoon ja sitten tuli nopeasti toisia lisää
niin kuin suuria shakkinappuloita
joka puolelle ruumista. "Paha veri"
vuoti pois ja ruumis puhdistui kuin
tomuinen puutarha suvisella sateella.
Ihmeellistä kyllä, riittää kaupungissakin
kupattavia niin paljon että
joka päivä kuppari saa naputella pikkuisella
kirveellä.
m menen minuuttia
Nikketi
(Jatkoa 2:lta sivulta)
metalliseoksille eli legeringeille käytännöllisesti
arvokkaita ominaisuuksia.
Niinpä tekee 3-5 pros:n nikkeli-isäys
teräksen sitkeänkovaksi, niin
•ttä sitä voidaan käyttää sotalaivo-len
panssarilevyjen ynnä muiden tu-iaseiden,
kuten tykkien putkien, kiväärien
ja pistoolien piippujen vai-nistukseen
j.n.e. Myöskin laivan
»tkurien, höyrykattilalevyjen, te-askaapeleitten
y.m.s. valmistukseen
aytetään nikkelipitoista terästä.
*innan nikkelin kanssa käytetään
^im. panssarilevyteräksissä m.m.
romia tai wolframia, jotka antavat
ille teräkselle vielä arvokkaampia
"|VyrA.-VLISKUU vuonna 1927.
Suomen suurin koululaiva
"Fennia", joka lastaa 4,000 tonnia,
lepää Cardiffissa Englannissa kivihii-librikettejä
lastaten. Lasti pölyää,
mishistö mustuu, mutta siinä kaupungissa
ovat kaikki mustia. Cardiff
on hiilentuottoalueen satamakoupun-ki.
iMiehet tietävät, että edessä on
pitkä matka, siUä hiilet viedään aina
Valparaisoon asti, siis toiselle puolelle
maailmaa.
"""Fennialla" on Nelisenkymmentä
oppilasta. He ovat ns. apprenticeja,
koululaisia, joista sitten myöhemmin
useitten vuosien purjehduksen jälkeen
tulee merikapteeneja Suomen
kauppalaivastoon. Keski-ikä ei ole
suuri, sillä kaikki ovat vielä poikasia.
Lopulta lähdetään matkalle. Hinaaja
jättää laivan Bristolin lahdella
ju purjeet levittäytyvät valkoisena
massana tuulessa liitävän laivan ylle.
Hinaajan kapteenin kädenheilutus on
ominaisuuksia.
Yleisesti käytännössä oleva uushopea,
jonka kiinalaiset tunsivat jo
vuosituhansia sitten ja jolle he antoi-nimen
"packtong", on maailmassa
nykyisin saavuttanut hyvin laajan
käytännön. Sitä käytetään talouskaluiksi
y.m. ja myöskin teknillisillä
aloilla, eritoten sähkölankaalalla.
Uushopea, jonka nimenä on myöskin
alpakka, argentan y.m. sisältää keskimäärin
16 osaa kuparia, 7 osaa sinkkiä
jä 4—8 osaa nikkeliä. Aina kokonaisuutensa
mukaan uudellaho-pealla
on kellahkonvalkea tai ho-
: peanvalkea väri. Se on hyvin kestävää
kemiallisia vaikutteita Vastaan ja
kovempaa Jcuin messinki. Uushopea-tavarat
tavallisesti hopeoidaan, ja
tällaiset uushopealusikat, pöytäveit-set,
haarukat, vadit, sokeri- ja ker-ma-
astias y.m. ovat saaneet hyvin
yleisen käytännön kaikkialla maailmassa.
Kultasepän ammatin alalla käytetään
"rosein"-nimistä 40 osaa nikkeliä,
30 osaa aluminiumia, 20 osaa tinaa
ja 10 osaa kultaa sisältävän le-gerinkiä
koristeissa jalokivien alustana,
Lämpöteknillisissä tarkkuusmitta-reissa
käytetään 36 pros. nikkeliä sisältäviä
teräksisiä kankia ja lankoja.
Tämä legeringin nimi on "invar".
Varsin- mielenkiintoinen on "nikke-lialuminiumi''
sen vuoksi, että se soveltuu
kirkonkellojen valamiseen.
Kun tämän legeringin ominaispaino'
on ainoastaan 2.8 sen sijaan, että samaan
tarkoitukseen käytet}^! teräksen
ja prossin ominaispaino vaihtelee
7^8—8,8 päästään siitä valmistettuja
kelloja käyttämällä kevyehköllä kel-lontornirakenteella.
Mutta pelkkää nikkeliä ja sen suoloja
käytetään myös moniin tarkoituksiin.
Nikkeli-resinaatteja, nafte-naatteja
y.m. käytetään sikkatiiveina
vernissan ja rasvalakkojen valmistuksessa.
Nikkelisulfaattia eli nikke-livihtrilliä
ja sen kaksoissuolaa am-monium-
nikkelisulfaattia käytetään
galvanisessa nikkeloimisessä, ja aivan
viime vuosina on nikkeli saavuttanut
suuren merkityksen keinotekoista
•bensiiniä y.m. öljyjä valmistettaessa.
Jo kolmisenkymmentä voiotta nikkeliä
on kä3rtetty öljymäisten karvis- ja
eläinrasvan kovettamiseen; ja se on
teollisuusala, joka on maailmassa
saavuttanut suurenmoisen merkityksen.
viimeinen tervehdj-s vieraalta. :Mie-histö
tai oikeastaan poikien joukko
tietää, että edessä on kuukausien purjehdus.
On kierrettävä Kap Hornin
kautta. Purjelaivan ei kannata maksaa
Panaman kanavan kanavamak-suja.
Tullaan Biskajaan, missä tulli heittelee
laivaa raivokkaasti. iMutta se
ei ole mitään uutta, sillä jo ennen merillä
olleet pojat tuntevat lahden ä-
_käiset ja ilkeät tavat. Purjeita kääritään
kokoon ja koossa ne miltei saavat
ollakin,, sillä Biskajasta lähtien
puhaltaa vastatuuli pari viikkoa lannistumatta.
Mutta purjelaiva kulkee eteenpäin,
vaikka hitaastikin. Kun ei päästä
tuulen silmään asti, kierretään vie-restä.
Jo näkyy eräänä aainuna^Sta^
ten Island, joka sijaitsee Tulimaan
kupeella. Kapteeni Ragnar Chris-tersson,
hänkin aivan nuori mies, on
ollut koko yön valveilla. Vallitsee
tyyni sää, mutta vuorovesi on vähällä
ajaa suuren laivan Staten Islandin
rannalle. Uupunut kapteeni heittäytyy
hetkeksi lepäämään ruoriarkulle,
mutta silloin tulee salakavala tuulenpyörre,
joka pirstoo yläprammi-purjeet
siekaleiksi. Kap Horn on
antanut ensimmäisen varoituksensa.
Kerran vie vuorovesi "Fennian" jo
yhden meripenikulman päähän saaren
rannasta. Voi arvata, millaisin
tuntein laivan miehistö seuraa maan
lähenemistä, joka näillä leveysasteilla
merkitsee varmaa kuolemaa. Maa ei
ole purjelaivan ystävä ja siitä se koettaa
pysyä mahdollisimman kaukana,
— paitsi silloin, kun on purjehdittava
satamaan.
Jo tulee tuultakin." Risteillään
edestakaisin ja koetetaan päästä tuulen
päälle. Kap Hornin tienoilla puhaltavat
ikuiset länsituulet, joten
purjehdus on yhtämittaista luovimista.
Lopulta painuu kapteeni laivoineen
aina 60 leveysasteelle asti.
Vaikka näin etelässä tavallisesti aina
on jäävuoria, ei niitä tällä kertaa sattunut
Fermian tielle.
Tulimaan ja Staten Islanlin välisen
salmen nimi on Strait le Mare. "Fennia"
purjehtii tästä salmesta ja toisella
puolella on Cap Trespuntas ja
toisella Cape Bartolome. Kapteenin
merikortit ovat ranskalaiset.
Tuulta, ainaista vastatuulta. Mie-histö
oli läpimärkä. Kylmä viima
käy sisuksiin asti, kertovat mukanaolijat.
Ilma on kuohua täynnä ja joka
hetki on oltava varuillaan äkillisten
tuulenpuuskien takia. Kannella
kiehuu vesi. Kaikki on harmaata,
miltei mustaa. Päivänvaloa ei näy
kuin muutamien tuntien aikana. On
heinäkuu, jolloin eteläisellä pallonpuoliskolla
on talvi, alutta siellä,
missä "Fennia" nyt purjehtii, vallitsee
tavallisen mittapuun mukaan miltei
ikuinen talvi.
Luovitaan luovimasta päästyä. Jo
onnestaa I Laiva saapuu Magalhae-sin
salmen Tyynenmeren puoleiseen
päähän ja kapteeni suunnittelee juuri
suunnan muuttamista pohjoista ja
aurinkoa kohden, kun Kap Hornin
paha henki, joka vainoaa merimiestä,
sekaantuu leikkiin. ITidellä iskulla
se trnoaa kaikki sillä hetkellä niin
valoisat unelmat lämmöstä, lentokaloista
ja lauhkj^ista pasaatituulista.
Ilma on täynnä lenteleviä lumihiutaleita,
mutta ne eivät ole mitään ystävällisiä
hiutaleita. Xe pistävät
kasvoja neuloina, ne purevat ja sokaisevat.
Tuulenpuuskat seuraavat toisiaan
valtavan hurjina erottuen tasaisesti
puhaltavasta 8—9 beaufortin
myrskystä. Miehistö on kuolemanväsynyt
kapteenista puhumattakaan,
joka ei viikkokausiin ole saanut kunnollisesti
levätä.
Sen yön on miehistö saanut olla kokonaan
jalkeilla. Nukkumaan menoa
ei voi ajatella, sillä ympärillä kiehuu
suojrajiaine^^^ helyettL. A'aiji-märssypurjeet
ovat ylhäällä. Etu-maston
alimman purjeen, siis etupur-jeen,
on myrsky jo vienyt. ^liehet
taistelevat parhaillaan mastossa ison
ylämärssyn kimpussa, joka on lentää
heidän käsistään mereen. Raa'aila
on mieiiiä mustanaan. Kaikkiaan
kolmisenkymmentä miestä on parhaillaan
takilassa.
Kello on 5.
Kapteeni komentaa miehet alas
juomaan kahvia, jonka kokki suurella
vaiv^alla oli saanut keitetyksi. Yksitellen
lipuvat ^^yneet ja läpimärät
miehet pimeydestä liukkaalle ja kuohuvalle
kannelle.
On aivan pimeää, K>-mmenestä
kahteen päivällä näki hieman harmaata
kajastusta, mutta muina vuorokauden*
aikoina vallitsee säkkipi-meys.
Kello on kymmenen minuuttia yli
viisi. Silloin hälyttää kapteeni, joka
ei hetkeksikään poistu puolikannelta,
miehistön jälleen kannelle. Hän on
nähnyt, miten partuunat katketes-saan
iskevät pimeyteen kirkkaita kipinöitä.
Kapteeni lähettää perämiehen
katsomaan: isomasto on katkennut
ja roikkuu surkeasti yli laidan.
Vain partuunat pitävät sitä enää
kiinni laivan yhteydessä. Kirveet ja
sahat sekä taltat haetaan kiireesti
esiin ja ryhdytään katkomaan teräs-köysiä.
Raa'at hakkaavat laivan
kylkiä vasten. Jos raakojen kärjet
läpäisevät kyljet, on miehistön sekä
laivan kohtalo selvä. Silloin "Fennia"
katoaa jälkiä jättämättä, niinkuin
moni muukin purjelaiva ennen
sitä on tehnyt.
Isonrikin kanssa taistellaan aina
päivänkoittoon saakka. Yhä vieläkin
jyskyttää takila laivan sivuja
Vasten. Lopulta havaitsee kapteeni,
että yhdistävänä siteenä on enää vain
kuin viulunkieleksi pingoittunut, kireä,
sormenpaksuinen teräsköysi.
Hän iskee sen poikki ja kuuluu helpotuksen
huokaus. Siitä riesasta on
päästy!
Isoriki on siis mennyt, Etumaston
ylimn^ät purjeet menevät samassa
kahakassa. Kryssiriki alkaa arvelut-tavasti
huojua. Sitten sekin lentää
yli laidan. Raa'at tulevat hirvittävällä
ryskeellä läpi kannen.
Alkaa hurja työskentely, sillä kalkki
tietävät, että kyseessä on elämä tai
kuolema. Miehistö tekee työtä puoleksi
unissaan. Kokonaisen vuorokauden
kestää ennen kuin viimeisetkin
rippeet heiluvasta ja hakkaavasta
takilasta on saatu yli laidan kuohuvaan
veteen.
Ellei kapteeni olisi kello viisi lähettänyt
miehiä kahville, vaan vasta
kymmenen minuuttia myöhemmin,
olisi kolmekymmentä miestä mennyt
yli laidan. Sinne he olisivat myös
jääneet, sillä sellaisella myrskyllä ei
ruhjoutunut laiva pysty laidan yli
menneitä miehiään pelastamaan.
Kysymys oli siis kymmenestä minuutista,
jotka laivan kapteeni tulee
ikänsä muistamaan.
Sitten seuraa ajelehtimista takai-
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 13, 1943 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1943-02-13 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki430213 |
Description
| Title | 1943-02-13-09 |
| OCR text | 045 LAUAXTAIXA, HmilKUUX 13 PÄn'ÄXÄ Sivu 9 iellytuivän lämpimässä kuppari-unassa. Sitten on helppo olla. 'ävträä siltä kuin vanhat ihmiset oi-ein nauttisivat pienen kuppariiikir-een jättämistä haavoista, jotka luutanian päivän kuluttua ovat ar-eutuneet. Vallhan kansan "lääkärit" antoivat upparisaunalle suuren aryon. He äiiräsivät asiakkailleea hjrvin mo-issa tapauksissa kupparisaunaa, el-Öeivät katsoneet tavallisen saunan kä sen ohella tervan ja viinan riit-ävän. Ja useasti tulos olikin toivo-unia inen. Kupparisaunan jälkeen li kipu ja kolotus kuin poispuhallet-u. Veri kiersi kerkeästi kuin suvineti öu1[apäivä/ Värihäiikin jälkä'^^'n^^ angen keveästi, eivätkä mitkään basilingit" ja bakteerit saaneet itä-ismahdoUisuuksia ruumiissa. Vä- _iiän silloin tauteja olikm — nykyajan ihmiset lienevät paljon "hata-ampia" kokoonpanoltaan. _ Kerran pari vuodessa lämpiää raoissa maalaiskylissä kupparisauna, jossa kyläkunnan kipeät ihmiset käyvät laskemassa pois "pahaa verta." Tuntunee ihmeelliseltä, että kuppari-saunaa saa kaupungeissakin, joissa yleensä ei kovinkaan useita kansanomaisia tapoja suopeasti vaalita. Turkulaistenkaan ei tarvitse men-nä merta edemmäksi kalaan, jos tar- «tsevat kupparisaunaa. Olimme eilen sellaisessa,.emme tosin kupattavana, vaan päällekatsojana, sillä meillä ei ole verta liikaa. Auranlinnan Kylpylaitoksen ystävällinen kassa oli vähää aikaisemmin ilmoittanut, että nyt alkaa kuppaaminen jälleen, jos huvittaa käydä katsomassa. Menimme tietenkin kameramiehen kanssa saunan lämpimiin. Kiukaat oli juuri kuumotettu parhaaseen kuntoon, ja vesi kihelmöi suloisesti kähisevillä kivillä muuntuen . hiveleväksi terveelliseksi löylyksi, joka imeytyi nahkaan kuin hunaja vehnäseen. Kupparisaunan vieraita oli juuri saapunut lauteille lämmittelemään. Ja hetken päästä tuli valkoviittainen "tohtori" suuri läjä sarvia mukanaan. Hän otti esille pikkuisen kirveensä ja tunnusteli saunan lämpötilaa. Hyvältä tuntui. Kyllä täällä kelpaa a-loittaa, totesi hän. Ja pian oli kupattava päivän no: 1, joka sieti sarvia aivan kamanalan määrän, laskujemme mukaan kolmisenkjrmmentä kappaletta. Ensin naputeltiin yhdelle verestävä sija selkään, imettiin kiumi ihoon ja sitten tuli nopeasti toisia lisää niin kuin suuria shakkinappuloita joka puolelle ruumista. "Paha veri" vuoti pois ja ruumis puhdistui kuin tomuinen puutarha suvisella sateella. Ihmeellistä kyllä, riittää kaupungissakin kupattavia niin paljon että joka päivä kuppari saa naputella pikkuisella kirveellä. m menen minuuttia Nikketi (Jatkoa 2:lta sivulta) metalliseoksille eli legeringeille käytännöllisesti arvokkaita ominaisuuksia. Niinpä tekee 3-5 pros:n nikkeli-isäys teräksen sitkeänkovaksi, niin •ttä sitä voidaan käyttää sotalaivo-len panssarilevyjen ynnä muiden tu-iaseiden, kuten tykkien putkien, kiväärien ja pistoolien piippujen vai-nistukseen j.n.e. Myöskin laivan »tkurien, höyrykattilalevyjen, te-askaapeleitten y.m.s. valmistukseen aytetään nikkelipitoista terästä. *innan nikkelin kanssa käytetään ^im. panssarilevyteräksissä m.m. romia tai wolframia, jotka antavat ille teräkselle vielä arvokkaampia "|VyrA.-VLISKUU vuonna 1927. Suomen suurin koululaiva "Fennia", joka lastaa 4,000 tonnia, lepää Cardiffissa Englannissa kivihii-librikettejä lastaten. Lasti pölyää, mishistö mustuu, mutta siinä kaupungissa ovat kaikki mustia. Cardiff on hiilentuottoalueen satamakoupun-ki. iMiehet tietävät, että edessä on pitkä matka, siUä hiilet viedään aina Valparaisoon asti, siis toiselle puolelle maailmaa. """Fennialla" on Nelisenkymmentä oppilasta. He ovat ns. apprenticeja, koululaisia, joista sitten myöhemmin useitten vuosien purjehduksen jälkeen tulee merikapteeneja Suomen kauppalaivastoon. Keski-ikä ei ole suuri, sillä kaikki ovat vielä poikasia. Lopulta lähdetään matkalle. Hinaaja jättää laivan Bristolin lahdella ju purjeet levittäytyvät valkoisena massana tuulessa liitävän laivan ylle. Hinaajan kapteenin kädenheilutus on ominaisuuksia. Yleisesti käytännössä oleva uushopea, jonka kiinalaiset tunsivat jo vuosituhansia sitten ja jolle he antoi-nimen "packtong", on maailmassa nykyisin saavuttanut hyvin laajan käytännön. Sitä käytetään talouskaluiksi y.m. ja myöskin teknillisillä aloilla, eritoten sähkölankaalalla. Uushopea, jonka nimenä on myöskin alpakka, argentan y.m. sisältää keskimäärin 16 osaa kuparia, 7 osaa sinkkiä jä 4—8 osaa nikkeliä. Aina kokonaisuutensa mukaan uudellaho-pealla on kellahkonvalkea tai ho- : peanvalkea väri. Se on hyvin kestävää kemiallisia vaikutteita Vastaan ja kovempaa Jcuin messinki. Uushopea-tavarat tavallisesti hopeoidaan, ja tällaiset uushopealusikat, pöytäveit-set, haarukat, vadit, sokeri- ja ker-ma- astias y.m. ovat saaneet hyvin yleisen käytännön kaikkialla maailmassa. Kultasepän ammatin alalla käytetään "rosein"-nimistä 40 osaa nikkeliä, 30 osaa aluminiumia, 20 osaa tinaa ja 10 osaa kultaa sisältävän le-gerinkiä koristeissa jalokivien alustana, Lämpöteknillisissä tarkkuusmitta-reissa käytetään 36 pros. nikkeliä sisältäviä teräksisiä kankia ja lankoja. Tämä legeringin nimi on "invar". Varsin- mielenkiintoinen on "nikke-lialuminiumi'' sen vuoksi, että se soveltuu kirkonkellojen valamiseen. Kun tämän legeringin ominaispaino' on ainoastaan 2.8 sen sijaan, että samaan tarkoitukseen käytet}^! teräksen ja prossin ominaispaino vaihtelee 7^8—8,8 päästään siitä valmistettuja kelloja käyttämällä kevyehköllä kel-lontornirakenteella. Mutta pelkkää nikkeliä ja sen suoloja käytetään myös moniin tarkoituksiin. Nikkeli-resinaatteja, nafte-naatteja y.m. käytetään sikkatiiveina vernissan ja rasvalakkojen valmistuksessa. Nikkelisulfaattia eli nikke-livihtrilliä ja sen kaksoissuolaa am-monium- nikkelisulfaattia käytetään galvanisessa nikkeloimisessä, ja aivan viime vuosina on nikkeli saavuttanut suuren merkityksen keinotekoista •bensiiniä y.m. öljyjä valmistettaessa. Jo kolmisenkymmentä voiotta nikkeliä on kä3rtetty öljymäisten karvis- ja eläinrasvan kovettamiseen; ja se on teollisuusala, joka on maailmassa saavuttanut suurenmoisen merkityksen. viimeinen tervehdj-s vieraalta. :Mie-histö tai oikeastaan poikien joukko tietää, että edessä on kuukausien purjehdus. On kierrettävä Kap Hornin kautta. Purjelaivan ei kannata maksaa Panaman kanavan kanavamak-suja. Tullaan Biskajaan, missä tulli heittelee laivaa raivokkaasti. iMutta se ei ole mitään uutta, sillä jo ennen merillä olleet pojat tuntevat lahden ä- _käiset ja ilkeät tavat. Purjeita kääritään kokoon ja koossa ne miltei saavat ollakin,, sillä Biskajasta lähtien puhaltaa vastatuuli pari viikkoa lannistumatta. Mutta purjelaiva kulkee eteenpäin, vaikka hitaastikin. Kun ei päästä tuulen silmään asti, kierretään vie-restä. Jo näkyy eräänä aainuna^Sta^ ten Island, joka sijaitsee Tulimaan kupeella. Kapteeni Ragnar Chris-tersson, hänkin aivan nuori mies, on ollut koko yön valveilla. Vallitsee tyyni sää, mutta vuorovesi on vähällä ajaa suuren laivan Staten Islandin rannalle. Uupunut kapteeni heittäytyy hetkeksi lepäämään ruoriarkulle, mutta silloin tulee salakavala tuulenpyörre, joka pirstoo yläprammi-purjeet siekaleiksi. Kap Horn on antanut ensimmäisen varoituksensa. Kerran vie vuorovesi "Fennian" jo yhden meripenikulman päähän saaren rannasta. Voi arvata, millaisin tuntein laivan miehistö seuraa maan lähenemistä, joka näillä leveysasteilla merkitsee varmaa kuolemaa. Maa ei ole purjelaivan ystävä ja siitä se koettaa pysyä mahdollisimman kaukana, — paitsi silloin, kun on purjehdittava satamaan. Jo tulee tuultakin." Risteillään edestakaisin ja koetetaan päästä tuulen päälle. Kap Hornin tienoilla puhaltavat ikuiset länsituulet, joten purjehdus on yhtämittaista luovimista. Lopulta painuu kapteeni laivoineen aina 60 leveysasteelle asti. Vaikka näin etelässä tavallisesti aina on jäävuoria, ei niitä tällä kertaa sattunut Fermian tielle. Tulimaan ja Staten Islanlin välisen salmen nimi on Strait le Mare. "Fennia" purjehtii tästä salmesta ja toisella puolella on Cap Trespuntas ja toisella Cape Bartolome. Kapteenin merikortit ovat ranskalaiset. Tuulta, ainaista vastatuulta. Mie-histö oli läpimärkä. Kylmä viima käy sisuksiin asti, kertovat mukanaolijat. Ilma on kuohua täynnä ja joka hetki on oltava varuillaan äkillisten tuulenpuuskien takia. Kannella kiehuu vesi. Kaikki on harmaata, miltei mustaa. Päivänvaloa ei näy kuin muutamien tuntien aikana. On heinäkuu, jolloin eteläisellä pallonpuoliskolla on talvi, alutta siellä, missä "Fennia" nyt purjehtii, vallitsee tavallisen mittapuun mukaan miltei ikuinen talvi. Luovitaan luovimasta päästyä. Jo onnestaa I Laiva saapuu Magalhae-sin salmen Tyynenmeren puoleiseen päähän ja kapteeni suunnittelee juuri suunnan muuttamista pohjoista ja aurinkoa kohden, kun Kap Hornin paha henki, joka vainoaa merimiestä, sekaantuu leikkiin. ITidellä iskulla se trnoaa kaikki sillä hetkellä niin valoisat unelmat lämmöstä, lentokaloista ja lauhkj^ista pasaatituulista. Ilma on täynnä lenteleviä lumihiutaleita, mutta ne eivät ole mitään ystävällisiä hiutaleita. Xe pistävät kasvoja neuloina, ne purevat ja sokaisevat. Tuulenpuuskat seuraavat toisiaan valtavan hurjina erottuen tasaisesti puhaltavasta 8—9 beaufortin myrskystä. Miehistö on kuolemanväsynyt kapteenista puhumattakaan, joka ei viikkokausiin ole saanut kunnollisesti levätä. Sen yön on miehistö saanut olla kokonaan jalkeilla. Nukkumaan menoa ei voi ajatella, sillä ympärillä kiehuu suojrajiaine^^^ helyettL. A'aiji-märssypurjeet ovat ylhäällä. Etu-maston alimman purjeen, siis etupur-jeen, on myrsky jo vienyt. ^liehet taistelevat parhaillaan mastossa ison ylämärssyn kimpussa, joka on lentää heidän käsistään mereen. Raa'aila on mieiiiä mustanaan. Kaikkiaan kolmisenkymmentä miestä on parhaillaan takilassa. Kello on 5. Kapteeni komentaa miehet alas juomaan kahvia, jonka kokki suurella vaiv^alla oli saanut keitetyksi. Yksitellen lipuvat ^^yneet ja läpimärät miehet pimeydestä liukkaalle ja kuohuvalle kannelle. On aivan pimeää, K>-mmenestä kahteen päivällä näki hieman harmaata kajastusta, mutta muina vuorokauden* aikoina vallitsee säkkipi-meys. Kello on kymmenen minuuttia yli viisi. Silloin hälyttää kapteeni, joka ei hetkeksikään poistu puolikannelta, miehistön jälleen kannelle. Hän on nähnyt, miten partuunat katketes-saan iskevät pimeyteen kirkkaita kipinöitä. Kapteeni lähettää perämiehen katsomaan: isomasto on katkennut ja roikkuu surkeasti yli laidan. Vain partuunat pitävät sitä enää kiinni laivan yhteydessä. Kirveet ja sahat sekä taltat haetaan kiireesti esiin ja ryhdytään katkomaan teräs-köysiä. Raa'at hakkaavat laivan kylkiä vasten. Jos raakojen kärjet läpäisevät kyljet, on miehistön sekä laivan kohtalo selvä. Silloin "Fennia" katoaa jälkiä jättämättä, niinkuin moni muukin purjelaiva ennen sitä on tehnyt. Isonrikin kanssa taistellaan aina päivänkoittoon saakka. Yhä vieläkin jyskyttää takila laivan sivuja Vasten. Lopulta havaitsee kapteeni, että yhdistävänä siteenä on enää vain kuin viulunkieleksi pingoittunut, kireä, sormenpaksuinen teräsköysi. Hän iskee sen poikki ja kuuluu helpotuksen huokaus. Siitä riesasta on päästy! Isoriki on siis mennyt, Etumaston ylimn^ät purjeet menevät samassa kahakassa. Kryssiriki alkaa arvelut-tavasti huojua. Sitten sekin lentää yli laidan. Raa'at tulevat hirvittävällä ryskeellä läpi kannen. Alkaa hurja työskentely, sillä kalkki tietävät, että kyseessä on elämä tai kuolema. Miehistö tekee työtä puoleksi unissaan. Kokonaisen vuorokauden kestää ennen kuin viimeisetkin rippeet heiluvasta ja hakkaavasta takilasta on saatu yli laidan kuohuvaan veteen. Ellei kapteeni olisi kello viisi lähettänyt miehiä kahville, vaan vasta kymmenen minuuttia myöhemmin, olisi kolmekymmentä miestä mennyt yli laidan. Sinne he olisivat myös jääneet, sillä sellaisella myrskyllä ei ruhjoutunut laiva pysty laidan yli menneitä miehiään pelastamaan. Kysymys oli siis kymmenestä minuutista, jotka laivan kapteeni tulee ikänsä muistamaan. Sitten seuraa ajelehtimista takai- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1943-02-13-09
