1949-03-05-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mm
•m
•m:
ii;- '\
1
JS®
[ai'Sv
fy
j ' >^;>te..
2t;v
yi»;-
VI:
g.
(KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI)
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited/100«102 Elm Street West, Sudbury, Ctatarip. .
Regifitcred at the Post Office Department, Ottawa, as seeond
cteiss inatter. • _ - _ ~
Liekki Ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12-slyulse^ia*Risäl-täen
parasta kaunoklrjäUista luettavaa .kai^^ta aloilta.
TILAUSHINNAT: VraDTS VALTOIHIN:
1 vuosikerta „^ .$3.00 1 vuosikerta . . . . . . . $3.75
6 kuukautta . . . . . . . . . . 1.75 6 kuukautta 2.25
3 kuukautta 1.00
SU09IEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta .$4r60 6 kuukautta . . . ....$2.50
ILMOITUSHINNAT:
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus ^.00. Kuoleman
Ilmoitus $3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-
Värsy $1.00 ja kiitos $2.00: Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50. Erikoishinnat
pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on
lähetettävä niaksu etukäteen. ' .
Aslamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kus-teQtaJi^
n nimeen; Vapaus Publishing Ckunpany Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
lOU-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
•roimittaja: A. Päiviö. ' -
iJekldin"aiotut kirjoitukset osoitettava:
P. O. BOX 69
L I E K K I SUDBURT, ONT.
s-turkiksel
CLARA ZETKIN
saksalainen taistcluveteraani, joka 1910
Köpenhaminassa pidetyssä kansainvälisessä
sosialistikongrcssissä ensimmäiseksi
ehdotti mlsten kansainvälisen solida-risuuden
päivän viettoa.
• - ' ' • ^ ^ ^ -
Suomalaisen almanakan
ristihiänimisM^
M\äkin se on taas oUut" ja mennyt, tai oik(
nxeillä täällä Torontpsa ei ollutkaan, se vamka^i^^
ja meni menojaan, Jlutta^jö syksyllä sitä odot^ei
kanppojen ikkunoihin kauniita turkkeja, pehmeitä ja i3
.siäja'--.kaKaia.: -^:^V^-:.vr^^ • • ' ^
Olen usein noita turkkeja katsellessani miettinyt ettJ
kohan monikaan ihmineii pysähtyy ajattelemaan' tai J
kaan tietää, k u i s i a suuri merkitys turkiksilla on oIhii|
dan historiassa. Sillä juuri turkiksia on tämän maan 3
minen — tai moittiniinen siitä, että asut alkoi t^nney
Sjuhen aikaan kun ensinäaäisety
Canadaan, olLintiaanien, tänian maan alkuasukkaidenJ
niina yksinomaan nahat, turkikset. Silloin metsä OKI
riistarikasta ja alkeelhsiUakin pyyntivehkeillä heidän olia
po saada tarpeeksi riistaa, joka antoi heille ravinnon ja J
nahoista he valmistivat puklmensa, jalkineensa,' telttansa,]
siensa jänteet jne." Nahasta ja vitsoista,he myöskin p j
paulansa, joilla pyydystivät pienempää riistaa, sUiä ^
ja nuorat ja myöskin rauta olivat heille tuntemattomia.!
ja kala olivat pääasiallisena ravintona, vaiUka useat iJ
viljelivätkin sen verran maata että. kasvattivat siinä i ä
kurpitsaa, papua ja tupakkaa. Tupakka on yksi iijist^
valkoinen mies löysi intiaanien viijelemänä jä siihen tl
tuttuaan on fuvennut sitä rajattpnlasti käyttämään ja 3
tanut" siihen
kansainvälistä naistenpäivää vietetään tk. 8 pnä. Ei ole
titon päivän vietto enää iwtto,jsillä se alettiin jo noin neljäkymmentä
vuotta sitten. Se tiedetään, nixitt(f ei nseinkäan
muisteta sitä, miten arvaamaton merkitys sillä on ol-ut naisten
herättäjänä, yhdistäjänä ja khhottajäna—-^ järjestettyyn
toitnintaan herättäjänä el ainoastaan oman yhteiskunnallisen
asemansa mutta myöskin rauhan ja ihmiskunnan parhaiten
ecujen puolesta. Siitä on tul^t kansanliike, jonka yaltamiut-ta
kuvastaa esim. se, mitä nähtiin Pariisissa muutamia vuosia
sitten -~ siellä näet kun perustettiin ?^aisten Kansainvälinen
Demokraattinen Uitto, niin siihen osallistui 42 maan naiset,
joika edustivat 80 miljoonaa naista.
Niinpä victtäcssämmc pieniä naistenpäiväjuh^Jamme muistamme
samalla kunnioittaa omia naisiamme heidän uhrautuvasta
työstään, samalla tctäen, että olemme siten yhdistyneet
miljooniin samoin tuntein juhliviin ihmisiin.
Ei saapunut lehdellemme tätä päivää koskevia kirjoituksia,
mutta teemme joitakin poimintoja.
Lyyli Heinonen kirjoittaa Suomen naisten päivänvietosta:
"Tätiä vuonna viettää Suomen työväenliike 50-vuotjsta
merkkipäiväänsä. Sitä voidaan pitää myöskin työläisnaisten
merkkivuotena, sillä vuosisadan vaihteessa perustettiin työläisnaisten
maata käsittävä järjestö, joka on kyntänyt syviä
vakoja työUiisnaisten valistustyössä kulkiessaan työväenliikkeen
mukana ...
"Xaisliikkeen piiriin kuuluvat kysymykset ovat olleet samanlaiset
kaikkialla maailmassa. Samanlaatuista, kapitalistisesta
järjestelmästä johtuvia epäJfohtra vastan työtätekevät
naiset ovat taistelleet kaikkialla, olosuhteiden määräytyessä
ktmkin niaan taloudellisen ja valtiollisen kehityksen mukaan.
• Juuri työväenliikkeen yhteydessä ovat tiaiset tarmokkaammin
toimineet yhteiskumiallisen oikeuden mu kaisuhdefi puolesta. . .
**Monet naisia koskevat kysymykset, joiden ratkaisua vuosikymmenien
aikana suuret nais joukot ovat yhteisesti vaatineet,
ovat toteutuneetkitt. Yksi niistä on naisten äänioikeus,
sillä se m saavutettu jo useissa maissa. Samoin sosiaalisessa
lainsäännössä on naisia ja perhettä koskevia uudistuksia saa- .
tu aikaan. Alutta cläntä ja yhteiskunnallinen kehitys nostaa
esille yhä uusia ongelmia .
"Vht^kunnallisiin oloihin saavutetut parannukset ovat
heUitlämäitamän työn ja taistelun tuloksia. Ne eivät o'e, kuten
usein väitetään, kehityksen tneille nnikanaan tuomia lah-j(
fja.' Vhä edelleen tarvitaan uurastusta parempien eläpnän-chtojen
saaimttamiseksi, ittrvallisenmian tulevaisuuden rakentamiseksi
työnsä tuloksista vain osan saavalle kafisa*le...
"Rat4//an tunnus on kaikille naisille läheinen jä kaUis. Kansainvälinen
Naistenviikko on naistat taloudellisten ja oikeudellisten
pyrkimysten lisäksi saanut valtavat mittasuhteet siinä
suuressa kamppailussa, jo^a parhaillaan käydään sodan
valmisteluja vastaan. Siinä kamppailussa ovat mukana iniU
Jooniin nousevat sotaa vastustavat naiset, äidit, vaimot ja
sisaret. Elämän puolesta sotaa vastaan on tunnus, joka kiteytyköön
jokaisen naisen mieleen niin Wttemättöinaksi, että
on valmis taistelemaan rauhan turvaamiseksi kaikin keiitoin."
: Siittä tuli sattotuksi kaikki se todeUinen ja hyvä, mikä tantan
päivän t^ietotte kuuluu, mutta, poimasetntne vielä erään
canadalaisett Aition kirjoitukselta palan:
"Pois naiset siitä vanhasta ajatuksesta, että naisen paikka
vain kototta, että hänen ei tarvitse muuta tietääkään. Kiiin-
. ka typerä ja halveksittava ajatus ttio on meitä ftaisia kohtaan,
sill$ onhan meillä jo todisteita sHtä, että nainen on etevä ja
tarmokas Joitmtsija monella alalla.,. MeiUS on naistenkqrhot
Dosentti Kustaa Vilkuna op Helsingin
yliopiston konsistorilla saar
mansa tehtävän mukaisesti laatinut
ehdotuksen suomalainen a^nlanäkan
ristimänimistön uusimiseksi. Asetettu
tarkastuskomitea oh Hehriyt
siihen muutamia muutoksia ja konsistori
on hyväksynyt nain syntyneen
nimistön otettavaksi virallis
seen almanakkaan vuodesta 1950.
Myös Suomen ruotsinkielinen almanakka
on vastaavasti uudistettur
Ehdotuksen on laatinut dos. Olav
Ahlbäck. * •
Nykyisessä al.manakassa 6n 418
etuniineäi joista 235 miesten ja 18!3
naisten. Uudessa ehdotuksessa oh
588 nimeä, joista 309 miesten ja 279
naisten. Koko lisäys on 170 etunimeä,
joista 96 naisten ja 74 miesten.
Poistettu on kokonaan seuraavat nimet:
Alku, Anto, Armo, Arpia, Harras,
Harri, Heloisa, Hirvo, Ihanel-ma,
Inari, Jurva, Kaiho, Kaipia,
Kanerva, Kauppo, Kostia, Kotivalo,
Kyrö, Laimi, Lalli, Lappi, Leimu,
Leino, Lemmitty, Lippo, Ljryti
(Lyyli on säilynyt), Mielo, Mooses,
Naimi, Nousia, Okko, Oma, Oras,
PohtOj Ponteva, Raikas, Raita, Rau-tia,
Reko, Rieti, Roope, Salama, Siro,
Siviä, Solmu, Sorjo, Suonio, Sä-d^,
Tiera, Tomia, Touko, Utria, Uuras,
Vorna ja Äänis. Uusia kanta-nimiä
omine päivineen, Joista osa
on palautuksia entisille päiville tai
Karjalan kirkon mukaisille pyhimysten
muistopäiville, ovat — suluissa
nimiä, jotka jonkin lähellä
olevan kantanimen kanssa omistavat
päivän ^ seuraavat: (Ahto), Aija,
AUisa, Allan, Anitta, Ansa, Arho,
Ari (Atro, Arsi), Arja, Asmo,
Auno, (Eelis), Eija, Erja, Heini (Heljä),
Henna, Hilppa, Hari, Ilppo (Ilpo),
Jarmo, Jeremias, (Kaisa), Kei-mo,
Klemetti, Kuisma, (Launo),
Leevi, Lyly, (Maija), Matias, Merja,
Mervi, Oivi, Orvo, Pirkka, Pulmu,
Päivi (Päi\ikki,j>äivä), Pälvi, Raija
(Raisa), Ramo, Reija, Riitta, Roine,
Ruusu, Sail^, (Salli), Satu, Sauli,
Senja, Seniii, Sirpa, Soili (Soila),
Solja, Sorja, Sma, Taito, Tarja, Tarvo,
Teijo, Tuija, Tuula, Ursula, Uuno,
Valo, Vaula, Vilja, Virpi, VirVa
(Virve) ja Visa.
Uudessa ehdotuksessa on luovuttu
(Jatkuu seuraavana sivulla) .
toiminnassa ttseitnmilla paikkakunnilla,
joten naisUla on hyvä tHaisum yhtyä
joMotoimintaaff. Jokaisen ajni on tar~
peeaista ja jokainen kykenee toimin-^
taan,,*'
ssvvz
na olivat ruuan
yjeii j ^ y t t y ä ja riistan Vgaaiitl
vena huononipaa. - v^.. >^ ^
Peura ja miiusi olivat itä- ja keski-Canadan hiionjatta^
jnat ravinnon antajat, mutta keskilännellä suurissa Jami^
elelet buffalQ oli siellä^, asuvien heimojen riistaa.
nahkoja vaihtoivat Mnnen heimot sitten. Ontariossjija^
cjs^ asuville heimoille. ,
- Majava o l i j a on vielä nytfeinintiaaAi^n erikoista he;|
etenkin paistettu majavan hänt^ pii heidän mielinjoä
juhlatilaisutiksissa, ja majavamiaJikaturkW joka nyt ^|
l i in hintansa vuoksi ainoastaan uneJipa ainein työ]äisi|a|
oli silloin jokaisen intiaapinaisen tavajlinen pukine, l^sä
oli minkinaahalla kpristettu ja eteakn päähineenä oli nii
nahkainen myssy suosittu. ^ ^
Alkuaikoina ei intia.aneilla olliit mitään käsitystä tujiid
sa arvosta, siksipä parista sokerivesilivoksesta vaadittiijil
kymmenenkin majavannahkaa ja vanhasta pyssystä sen 1
kuinen pino turkiksia.. Lasihelmet ja kaikenlaiset kirja
rihkamat ja messihkihelyt olivat intiA^neijle mieluista A-:^
tavaraa. Kirkasväriset kankaat ja nauhat saivat sillpinfe
aaninaisen silmät ilosta Joistam^an ja jokainen mieskylläE
lellään metsästi, voidessaan ilahduttaa niillä vaimoaan.
Miatta kun ensimmäiset laivalastilliset näitä ihania tuii
sia saapui Ranskaan ja huhu kertoi niiden _ suunnattons
määrästä ja kuinka niitä sai intiaaneilta melkein ilmai^
alkoi kilpailu myöskin lupakirjan saamiseksi turkisten«
toon.
Kun sitten huhu kulki Englannin hoviin näistä suurista!
kislasteista, muuttui kilpailu ranskalaisten keskeisestä
kahden maan väliseksi. Ranskaiaiset olivat asettuneet]
lantin rannikolle St. Lawrence-joen seuduille ja käviwtsid
päin kauppaa sisämaahan. Englantilaiset taas olivat asti
neet nykyisen Yhdysvaltain Mainen, New Jerseyn, Pennsjt
nian ja Ohion alueille ja sieltä päia rakensivat ja vanisft
vaihtoasemiaan suurten järvien rantamille. Kilpailu turkis
saamiseksi oli muuttunut kilpaili&si myös tämän uuden oi
omistamisesta ja juuri Onadan suuret turkisrikkaudet cB
syynä ranskalais-englantilaiseen sotaan 1755—1763, jossai
nada joutui Englannin alusmaaksi.
Canadan turkil^et olivat haluttuja Euroopassa, ift
naiset pukeutuivat pehmeisiin tur^sviittoihin kutsuihin
nessään tai oli^ tiu-kispuuhka heidän pehmeällä, valkoM
kaulallaan. Ja näiden turkisten saamiseksi miehet pet|
toisiaan, ryöstivät, tappelivat ja kuolivat Canadan korva
Ei kukaan kykene laskemaan niitä voittoja, joita konappl^
saivat niistä kaupoistaan.
Asutuksen levenimenpn vaikutti myös sen, että intiaaä
täytyi siirtyä yhä kauemmaksi, kun riista siirtyi asunaatto^
alueille. Mutta vielä viime vuosisadan loppupuolella oli^
sästys uida suurimmaksi osaksi intiaanien hallussa. Tm
ten vaih^oasemia oli rakennettu;jokien ja järvien KH
kauaksi erämaahan, .ettei heidän tarvinnut kuluttaa aika?
pitkillä matkoilla.
Hudson Bay Co. palkkasi viUne vuosisadan (opulla inlia^
ja metsästäjikseen ja antoLheiöe aseet, ammukset Ja PJ5^
vehkeet sekä maksoi jonkunlaisen prosenttipalkan.
Tämä intiaanien ikivanha elinkeino on kuitenkin häviaJ^
sä. Lännen suuret buffalolaumat olivat vähällä kuolla si^
puuttoon, mutta onneksi hallitusmiehet huomasi\Tit ajöis53«
kaavan vaaran ja rauhoitUvat näfnä aav&oiden mahtavat*
jät, joten niitä ehkä säilyy jonkin verran rauhoitasaluö^
Inriaaneja on vieläkin joku määrä met#stäjinä_ejj trapi»''
nä, kuten sitä yleensä sanotaan. -
Canadan vffliel^uten tsurk&set ov^t tanaan yhtä M|ö
maaamairnvarkkinoaia kuin ne olivat satoja vuosia ^
Onhan-yleensa- tunnettu asia, että pariiaat turkilset saa»*
— . . '-M
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 5, 1949 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1949-03-05 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki490305 |
Description
| Title | 1949-03-05-02 |
| OCR text | mm •m •m: ii;- '\ 1 JS® [ai'Sv fy j ' >^;>te.. 2t;v yi»;- VI: g. (KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI) Published and printed by the Vapaus Publishing Company Limited/100«102 Elm Street West, Sudbury, Ctatarip. . Regifitcred at the Post Office Department, Ottawa, as seeond cteiss inatter. • _ - _ ~ Liekki Ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12-slyulse^ia*Risäl-täen parasta kaunoklrjäUista luettavaa .kai^^ta aloilta. TILAUSHINNAT: VraDTS VALTOIHIN: 1 vuosikerta „^ .$3.00 1 vuosikerta . . . . . . . $3.75 6 kuukautta . . . . . . . . . . 1.75 6 kuukautta 2.25 3 kuukautta 1.00 SU09IEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE 1 vuosikerta .$4r60 6 kuukautta . . . ....$2.50 ILMOITUSHINNAT: 75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus ^.00. Kuoleman Ilmoitus $3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto- Värsy $1.00 ja kiitos $2.00: Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50. Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä niaksu etukäteen. ' . Aslamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio. Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kus-teQtaJi^ n nimeen; Vapaus Publishing Ckunpany Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, lOU-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. •roimittaja: A. Päiviö. ' - iJekldin"aiotut kirjoitukset osoitettava: P. O. BOX 69 L I E K K I SUDBURT, ONT. s-turkiksel CLARA ZETKIN saksalainen taistcluveteraani, joka 1910 Köpenhaminassa pidetyssä kansainvälisessä sosialistikongrcssissä ensimmäiseksi ehdotti mlsten kansainvälisen solida-risuuden päivän viettoa. • - ' ' • ^ ^ ^ - Suomalaisen almanakan ristihiänimisM^ M\äkin se on taas oUut" ja mennyt, tai oik( nxeillä täällä Torontpsa ei ollutkaan, se vamka^i^^ ja meni menojaan, Jlutta^jö syksyllä sitä odot^ei kanppojen ikkunoihin kauniita turkkeja, pehmeitä ja i3 .siäja'--.kaKaia.: -^:^V^-:.vr^^ • • ' ^ Olen usein noita turkkeja katsellessani miettinyt ettJ kohan monikaan ihmineii pysähtyy ajattelemaan' tai J kaan tietää, k u i s i a suuri merkitys turkiksilla on oIhii| dan historiassa. Sillä juuri turkiksia on tämän maan 3 minen — tai moittiniinen siitä, että asut alkoi t^nney Sjuhen aikaan kun ensinäaäisety Canadaan, olLintiaanien, tänian maan alkuasukkaidenJ niina yksinomaan nahat, turkikset. Silloin metsä OKI riistarikasta ja alkeelhsiUakin pyyntivehkeillä heidän olia po saada tarpeeksi riistaa, joka antoi heille ravinnon ja J nahoista he valmistivat puklmensa, jalkineensa,' telttansa,] siensa jänteet jne." Nahasta ja vitsoista,he myöskin p j paulansa, joilla pyydystivät pienempää riistaa, sUiä ^ ja nuorat ja myöskin rauta olivat heille tuntemattomia.! ja kala olivat pääasiallisena ravintona, vaiUka useat iJ viljelivätkin sen verran maata että. kasvattivat siinä i ä kurpitsaa, papua ja tupakkaa. Tupakka on yksi iijist^ valkoinen mies löysi intiaanien viijelemänä jä siihen tl tuttuaan on fuvennut sitä rajattpnlasti käyttämään ja 3 tanut" siihen kansainvälistä naistenpäivää vietetään tk. 8 pnä. Ei ole titon päivän vietto enää iwtto,jsillä se alettiin jo noin neljäkymmentä vuotta sitten. Se tiedetään, nixitt(f ei nseinkäan muisteta sitä, miten arvaamaton merkitys sillä on ol-ut naisten herättäjänä, yhdistäjänä ja khhottajäna—-^ järjestettyyn toitnintaan herättäjänä el ainoastaan oman yhteiskunnallisen asemansa mutta myöskin rauhan ja ihmiskunnan parhaiten ecujen puolesta. Siitä on tul^t kansanliike, jonka yaltamiut-ta kuvastaa esim. se, mitä nähtiin Pariisissa muutamia vuosia sitten -~ siellä näet kun perustettiin ?^aisten Kansainvälinen Demokraattinen Uitto, niin siihen osallistui 42 maan naiset, joika edustivat 80 miljoonaa naista. Niinpä victtäcssämmc pieniä naistenpäiväjuh^Jamme muistamme samalla kunnioittaa omia naisiamme heidän uhrautuvasta työstään, samalla tctäen, että olemme siten yhdistyneet miljooniin samoin tuntein juhliviin ihmisiin. Ei saapunut lehdellemme tätä päivää koskevia kirjoituksia, mutta teemme joitakin poimintoja. Lyyli Heinonen kirjoittaa Suomen naisten päivänvietosta: "Tätiä vuonna viettää Suomen työväenliike 50-vuotjsta merkkipäiväänsä. Sitä voidaan pitää myöskin työläisnaisten merkkivuotena, sillä vuosisadan vaihteessa perustettiin työläisnaisten maata käsittävä järjestö, joka on kyntänyt syviä vakoja työUiisnaisten valistustyössä kulkiessaan työväenliikkeen mukana ... "Xaisliikkeen piiriin kuuluvat kysymykset ovat olleet samanlaiset kaikkialla maailmassa. Samanlaatuista, kapitalistisesta järjestelmästä johtuvia epäJfohtra vastan työtätekevät naiset ovat taistelleet kaikkialla, olosuhteiden määräytyessä ktmkin niaan taloudellisen ja valtiollisen kehityksen mukaan. • Juuri työväenliikkeen yhteydessä ovat tiaiset tarmokkaammin toimineet yhteiskumiallisen oikeuden mu kaisuhdefi puolesta. . . **Monet naisia koskevat kysymykset, joiden ratkaisua vuosikymmenien aikana suuret nais joukot ovat yhteisesti vaatineet, ovat toteutuneetkitt. Yksi niistä on naisten äänioikeus, sillä se m saavutettu jo useissa maissa. Samoin sosiaalisessa lainsäännössä on naisia ja perhettä koskevia uudistuksia saa- . tu aikaan. Alutta cläntä ja yhteiskunnallinen kehitys nostaa esille yhä uusia ongelmia . "Vht^kunnallisiin oloihin saavutetut parannukset ovat heUitlämäitamän työn ja taistelun tuloksia. Ne eivät o'e, kuten usein väitetään, kehityksen tneille nnikanaan tuomia lah-j( fja.' Vhä edelleen tarvitaan uurastusta parempien eläpnän-chtojen saaimttamiseksi, ittrvallisenmian tulevaisuuden rakentamiseksi työnsä tuloksista vain osan saavalle kafisa*le... "Rat4//an tunnus on kaikille naisille läheinen jä kaUis. Kansainvälinen Naistenviikko on naistat taloudellisten ja oikeudellisten pyrkimysten lisäksi saanut valtavat mittasuhteet siinä suuressa kamppailussa, jo^a parhaillaan käydään sodan valmisteluja vastaan. Siinä kamppailussa ovat mukana iniU Jooniin nousevat sotaa vastustavat naiset, äidit, vaimot ja sisaret. Elämän puolesta sotaa vastaan on tunnus, joka kiteytyköön jokaisen naisen mieleen niin Wttemättöinaksi, että on valmis taistelemaan rauhan turvaamiseksi kaikin keiitoin." : Siittä tuli sattotuksi kaikki se todeUinen ja hyvä, mikä tantan päivän t^ietotte kuuluu, mutta, poimasetntne vielä erään canadalaisett Aition kirjoitukselta palan: "Pois naiset siitä vanhasta ajatuksesta, että naisen paikka vain kototta, että hänen ei tarvitse muuta tietääkään. Kiiin- . ka typerä ja halveksittava ajatus ttio on meitä ftaisia kohtaan, sill$ onhan meillä jo todisteita sHtä, että nainen on etevä ja tarmokas Joitmtsija monella alalla.,. MeiUS on naistenkqrhot Dosentti Kustaa Vilkuna op Helsingin yliopiston konsistorilla saar mansa tehtävän mukaisesti laatinut ehdotuksen suomalainen a^nlanäkan ristimänimistön uusimiseksi. Asetettu tarkastuskomitea oh Hehriyt siihen muutamia muutoksia ja konsistori on hyväksynyt nain syntyneen nimistön otettavaksi virallis seen almanakkaan vuodesta 1950. Myös Suomen ruotsinkielinen almanakka on vastaavasti uudistettur Ehdotuksen on laatinut dos. Olav Ahlbäck. * • Nykyisessä al.manakassa 6n 418 etuniineäi joista 235 miesten ja 18!3 naisten. Uudessa ehdotuksessa oh 588 nimeä, joista 309 miesten ja 279 naisten. Koko lisäys on 170 etunimeä, joista 96 naisten ja 74 miesten. Poistettu on kokonaan seuraavat nimet: Alku, Anto, Armo, Arpia, Harras, Harri, Heloisa, Hirvo, Ihanel-ma, Inari, Jurva, Kaiho, Kaipia, Kanerva, Kauppo, Kostia, Kotivalo, Kyrö, Laimi, Lalli, Lappi, Leimu, Leino, Lemmitty, Lippo, Ljryti (Lyyli on säilynyt), Mielo, Mooses, Naimi, Nousia, Okko, Oma, Oras, PohtOj Ponteva, Raikas, Raita, Rau-tia, Reko, Rieti, Roope, Salama, Siro, Siviä, Solmu, Sorjo, Suonio, Sä-d^, Tiera, Tomia, Touko, Utria, Uuras, Vorna ja Äänis. Uusia kanta-nimiä omine päivineen, Joista osa on palautuksia entisille päiville tai Karjalan kirkon mukaisille pyhimysten muistopäiville, ovat — suluissa nimiä, jotka jonkin lähellä olevan kantanimen kanssa omistavat päivän ^ seuraavat: (Ahto), Aija, AUisa, Allan, Anitta, Ansa, Arho, Ari (Atro, Arsi), Arja, Asmo, Auno, (Eelis), Eija, Erja, Heini (Heljä), Henna, Hilppa, Hari, Ilppo (Ilpo), Jarmo, Jeremias, (Kaisa), Kei-mo, Klemetti, Kuisma, (Launo), Leevi, Lyly, (Maija), Matias, Merja, Mervi, Oivi, Orvo, Pirkka, Pulmu, Päivi (Päi\ikki,j>äivä), Pälvi, Raija (Raisa), Ramo, Reija, Riitta, Roine, Ruusu, Sail^, (Salli), Satu, Sauli, Senja, Seniii, Sirpa, Soili (Soila), Solja, Sorja, Sma, Taito, Tarja, Tarvo, Teijo, Tuija, Tuula, Ursula, Uuno, Valo, Vaula, Vilja, Virpi, VirVa (Virve) ja Visa. Uudessa ehdotuksessa on luovuttu (Jatkuu seuraavana sivulla) . toiminnassa ttseitnmilla paikkakunnilla, joten naisUla on hyvä tHaisum yhtyä joMotoimintaaff. Jokaisen ajni on tar~ peeaista ja jokainen kykenee toimin-^ taan,,*' ssvvz na olivat ruuan yjeii j ^ y t t y ä ja riistan Vgaaiitl vena huononipaa. - v^.. >^ ^ Peura ja miiusi olivat itä- ja keski-Canadan hiionjatta^ jnat ravinnon antajat, mutta keskilännellä suurissa Jami^ elelet buffalQ oli siellä^, asuvien heimojen riistaa. nahkoja vaihtoivat Mnnen heimot sitten. Ontariossjija^ cjs^ asuville heimoille. , - Majava o l i j a on vielä nytfeinintiaaAi^n erikoista he;| etenkin paistettu majavan hänt^ pii heidän mielinjoä juhlatilaisutiksissa, ja majavamiaJikaturkW joka nyt ^| l i in hintansa vuoksi ainoastaan uneJipa ainein työ]äisi|a| oli silloin jokaisen intiaapinaisen tavajlinen pukine, l^sä oli minkinaahalla kpristettu ja eteakn päähineenä oli nii nahkainen myssy suosittu. ^ ^ Alkuaikoina ei intia.aneilla olliit mitään käsitystä tujiid sa arvosta, siksipä parista sokerivesilivoksesta vaadittiijil kymmenenkin majavannahkaa ja vanhasta pyssystä sen 1 kuinen pino turkiksia.. Lasihelmet ja kaikenlaiset kirja rihkamat ja messihkihelyt olivat intiA^neijle mieluista A-:^ tavaraa. Kirkasväriset kankaat ja nauhat saivat sillpinfe aaninaisen silmät ilosta Joistam^an ja jokainen mieskylläE lellään metsästi, voidessaan ilahduttaa niillä vaimoaan. Miatta kun ensimmäiset laivalastilliset näitä ihania tuii sia saapui Ranskaan ja huhu kertoi niiden _ suunnattons määrästä ja kuinka niitä sai intiaaneilta melkein ilmai^ alkoi kilpailu myöskin lupakirjan saamiseksi turkisten« toon. Kun sitten huhu kulki Englannin hoviin näistä suurista! kislasteista, muuttui kilpailu ranskalaisten keskeisestä kahden maan väliseksi. Ranskaiaiset olivat asettuneet] lantin rannikolle St. Lawrence-joen seuduille ja käviwtsid päin kauppaa sisämaahan. Englantilaiset taas olivat asti neet nykyisen Yhdysvaltain Mainen, New Jerseyn, Pennsjt nian ja Ohion alueille ja sieltä päia rakensivat ja vanisft vaihtoasemiaan suurten järvien rantamille. Kilpailu turkis saamiseksi oli muuttunut kilpaili&si myös tämän uuden oi omistamisesta ja juuri Onadan suuret turkisrikkaudet cB syynä ranskalais-englantilaiseen sotaan 1755—1763, jossai nada joutui Englannin alusmaaksi. Canadan turkil^et olivat haluttuja Euroopassa, ift naiset pukeutuivat pehmeisiin tur^sviittoihin kutsuihin nessään tai oli^ tiu-kispuuhka heidän pehmeällä, valkoM kaulallaan. Ja näiden turkisten saamiseksi miehet pet| toisiaan, ryöstivät, tappelivat ja kuolivat Canadan korva Ei kukaan kykene laskemaan niitä voittoja, joita konappl^ saivat niistä kaupoistaan. Asutuksen levenimenpn vaikutti myös sen, että intiaaä täytyi siirtyä yhä kauemmaksi, kun riista siirtyi asunaatto^ alueille. Mutta vielä viime vuosisadan loppupuolella oli^ sästys uida suurimmaksi osaksi intiaanien hallussa. Tm ten vaih^oasemia oli rakennettu;jokien ja järvien KH kauaksi erämaahan, .ettei heidän tarvinnut kuluttaa aika? pitkillä matkoilla. Hudson Bay Co. palkkasi viUne vuosisadan (opulla inlia^ ja metsästäjikseen ja antoLheiöe aseet, ammukset Ja PJ5^ vehkeet sekä maksoi jonkunlaisen prosenttipalkan. Tämä intiaanien ikivanha elinkeino on kuitenkin häviaJ^ sä. Lännen suuret buffalolaumat olivat vähällä kuolla si^ puuttoon, mutta onneksi hallitusmiehet huomasi\Tit ajöis53« kaavan vaaran ja rauhoitUvat näfnä aav&oiden mahtavat* jät, joten niitä ehkä säilyy jonkin verran rauhoitasaluö^ Inriaaneja on vieläkin joku määrä met#stäjinä_ejj trapi»'' nä, kuten sitä yleensä sanotaan. - Canadan vffliel^uten tsurk&set ov^t tanaan yhtä M|ö maaamairnvarkkinoaia kuin ne olivat satoja vuosia ^ Onhan-yleensa- tunnettu asia, että pariiaat turkilset saa»* — . . '-M |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-03-05-02
