Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 24, 1945

              '4 ,
. 4
(Canadan suomalaisten viikkolehti)
Publislied and printed by the Vapaus
PubUshins^ Company Limited, 100-102
Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Heglstered at the Post Office Dept,
Ottawa, as second class matter:
Tilaushinnat:
Ivk. .......,...$2.00
e kk. 1.10 '
3 k k . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .60
Thdysvaltoihin:
1 vk. $2.50
6 fele» •>•••*•• 1.40
• Ba«m»enr jä maualle nl&oaiailler
1 vk. . . . .... ......$3.00
6 klc» «.•»•••••••••^«•.•»••» X*6o
liekki ilmestyy jokaisen viikon lau«
antaina 12-sivuisena, sisältäen parasta
katmokirjamsta luettavaa kaikilta aloil-
Asiamiehille myönnetään 20 prosen­tin
palkkio.
Pyytäkää - asiamiesvälineitä jo tä­nään.
ILMOITUSHINNAT: Yleinen ilmoi­tushinta
40 senttiä palstatuumalta ja-kerralta.
Alin ilmoitushinta $1.00. Alia
maksu kuolinilmoituksesta $2.00 yrmä.
50 senttiä jokaiselta, muistovärsylt^ tai
kiitoslauseelta^ Earikoishinnat p37S3rv1äta.^
Ilmoituksista:, Tilapaisflmoittajien on
lähetettävä maksu: etukäteen.
Kaikki Liekille tarkoitietut maksu-osöitukset
oirostettasra. kustantajan nl—
meen: Vapaus^ Ptobjfshingr Company:*
Limited.
Kustantaja" ja^ painaja- Vapaus Päb^^
lishing Com^Jany lämited; lOO-loa: Elnr
Street West^^ Sudbury; Oirtaöo
Toimittaja^ Ai Mviö:- •
Liekkiin aijötut- kirjoitukset ohi­tettava:
J
P.O. Box esf
Toimilaite^ iytna^^
Jospa pakisei&imme vähän paki­noista.
Olemme antaneet- ystäviem
pakinain ttiUäulös verrattainvapaasr
ti ja, kuten jatkuvista ilmaisuista
huomaamme, sellaisina, ne-ovat huvit- •
taneet ja kiinnostaneet lukijoita. Se
on myöskin innostanut pakinoitsijoi­ta:
ja vetänyt kynäkäteen yhä tiusia
Liekin ystäviä. Sehän on edistystä
ja myöskin yksi puoli tämän lehtem­me
tarkoituksesta. Mutta kun suh­teellisuus
lehden sisältöön nähden
vaatii rajoittamaan pakinoiden tilan
jokaisessa numerossa, niin niitä aina
jää odottamaan vuoroaan seuraaviin
numeroihin. Otetaanpa tämä huofni^
oon, niin ei pakinan viivähtäessä heti
hätäillä.
Kyllä työ tekijänsä neuvoo, sanoo
vanha sananparsi, joka ylimalkaan
pitää paikkansa myöskin kirjoituk­siin
nähden. Mutta edistyvässä tnie-
Icssä voidaan myöskin aina pitää viit­tana-
sitar että' mitä' parempi pakina,.
mitäi^ somempi ja hiotumpi- kirjoitus,
sita parempi sen-vaikutus ja eddleen'
niiden kirjoitusten yhteinen vaikutus,
lehden-sisältö.
* * « -
Pisti tuossa silmiimme eräs asia, jo-hon.
ktmnattaa kajota. Joittenkin ary
vovaltaisten iehiiem taholta on- varot*-
lavasti huomautettu siitä väkevästä
osakekeinottelusta, jota sanotaan har­joitetun
näihin- aikoihin erittäinkin-
Torontosta käsin. Nostatetaan kulta­kuumetta.
Luvataan pieAiUä rahoilla
suunnattomia voitonmahdollisuuksia,
nojn^aa rikastumista. Todellisuudessa
se mahdollisuus- on vain myyjillä, sitä
nopeammin, mitä enemmän herkkär
mielisiä ihmisiä löytyy. Ei kukaan
kauppaa kullakaivoaan pilkkahinnal­la.
— AP.
B E X I A M I X O ClGLI, New Yor­kin
Metropolitan, oopperan kuuluisa
tenori antoi äskettäin ensimmäisen
konserttinsa Roomassa saaden valta­vat
suosionosoitukset amerikalaisilta
sotilailta astuessaan yleisön eteen.
Hän antoi konsertin sotapakolaisten
hyväksi.
Jokaiselle perheelle Canadassa lä-hetetäiln
rekisteröintikaavake perhe­avustusta
varten t k. 22 p:n jälkeen.
Ottaa kuitenkin useita päiviä ennen­kuin
kaikki perheet, varsinkin maa­seuduilla,
saavat nämä kaavakkeet.
Rekisteröinti alkaa samanaikaisesti
kaikissa maakunnissa, lukuunotta­matta
Prince Edward Islandin maa­kuntaa,
jo5sa..reki5teröin.tl._on J Q suo.--
riteitu. ,
Kuten kaavakkeesta näky\% on sii­nä
vastattava 7 kj'5ymykseen ja on
se vamstettava kahdella allekirjoituk­sella.
Kaikkien perheiden, joilla on alle
16 vuoden ikäisiä lapsia, tulee täyt­tää
kaavake, allekirjoittaa ja lähet­tää
se asianomaiseen paikkaan kaa­vakkeen
mukana tulevassa kirjekuo­ressa;
Kaavakkeet. menevät perhe-a^^
Istusvi^aston aluetoimistoon kun--
kin-maakunnan-pääkaupungissa. V i - -
rasto, tutkittuaan täytetj-t kaavak­keet,
päältää; mitkä lapset ovat oi--
keutetut saamaan avusuksen j a kuin­ka.
paljon kukin saa. Ensimmäiset
shekit postitetaan kaikille avustusta;
saamaan ojkeutetuille perheille tule»-
\'an heinäkuun aikana. Näiden kaa--
vakkeiden oikein taluttamisella, väl­tytään
viivästelyiltä jätarpeettomih--
ta kyselyiltä.
Kielivaikeuksien helpottamiseksi
selostamme kaavakkeessa .mainitut eri
kysymykset lukijoillemme;
Kaavakkeen^ etupuolelle merkitään
. ensimmäiselle^ sarekkeelle- /cfeiaaöiai*
la lapsen sukunimi, toiselle sarekkeel-
Ie<"kaikki ristimänimet ja kolmannel­le
sarekkeelle lapsen syntymäaika,"
, ensin, kuukausi, päivä .ja vuosi, esim.
Janr ISth:, 1943. Alusta päin jär-'
jestyksessä neljännelle sarekkeelle
merkitään lapsen syntymäpaikka,
kaupunki tai kylä. Siinä tapauksessa,
jos lapsi on syntj^nyt jossakin toises­sa
maakunnassa kuin missä hän nyt
asuu, tai ulkomailla, merkitään \ i i -
dennelle sarekkeelle syntymämaakun-ta
tai syntymämaa. Kuudennelle sa­rekkeelle
merkitään naispuolisen lap­sen
huoltajan sukulaisuussuhde lap­seen,
kuten äiti, äitipuoli, kasvatus-äiti
jne. Seitsemännelle sarekkeelle
merkitään samoin miespuolisen huol­tajan
sukulaisuussuhde. Viimeinen
sareke jätetään täyttämättä, koska ^e
on tarkoitettu virastomerkintöjä var­ten.
Kaavakkeen alapuolella on viiva,
johon isä tai isän-sijainen kirjoittaa
nimensä tavallisella käsialalla, mutta
toiselle-riville. täytyy nimi tekstata,
samoin myös katuosoite, kaupunki tai
paikkakunta ja. maakunta. .Äiti tai
äidin sijainen tekee samoin kaavak­keen
alapuolella oikealla oleville ri­veille.
Kaikkein alimmaisimmalle riville
(No. 3) tehdään selostus siitä, että
miksi isä tai jompi kumpi vanhem­mista
ei ole allekirjoittanut kaava­ketta
(isän ollessa sotapalveluksessa,
kuolliit, jne.) tai jos jonkun muun
syyn takia ei ole jommankumman ni­mikirjoitusta
saatu.
Kaavakkeen takana on ensimmäi­senä
kysymys :"i^o>'i'ä7^ö tämän kaa­vakkeen
toisella puolella mainitut yli
6-vuotiaat lapset säännöllisesti kou­lussa?"
Oikealla kulmassa olevaan
pieneen neliöön merkitään vastaus
"yes" tai '^no". Jos vastaqs on "no'',
täytyy alempana oleville sarekkeille
merkitä lapsen tai lasten nimet (yli
6 vuotta vanhempien) ja syyt, miksi
lapsi tai lapset eivät ole koulussa.
Jo^ vastaus on **yes", ei sarekkeille
merkitä mitään.
Toisena kysymyksenä (5. kohta)
on: ''Asuvatko kaikki kaavakkeen
toisella puolella mainitut lapset ano­muksen
tekijän kanssa?" Jos vastaus
on 'Ses", merkitään se oikealla ole­vaan
neliöön, eikä alempana oleville
sarekkeille merkitä mitään. Mutta
jos vastaus on "no", on se merkittä-
. yä neliöön Ja sarekkeilla selostettava,
miksi lapsi tai lapset eivät asu ano­muksen
tekijän luona. Ensimmäisel­le
sarekkeelle merkitään lapsen tai
lasten nim^et, toiselle sarekkeelle syy,
miksi lapsi tai lapset eivät asu ano­muksen
tekijän luona (ovat sairaa-lassai
koulussa toisella paikkakunnal­la,
asuvat sukulaisten luona jne.) ja
kolmannelle sarekkeelle osoite, missä
lasta tai laisia voi tavata.
Kolmantena kysymyksenä (6. koh­ta)
on seuraava: "Ovatko kaikki tä­män
kaavakkeen toisella puolella ni­mitetyt
lapset asuneet Canadassa jat­kuvasti
kolme vuotta ennen tämän
anomuksen tekoa?"' Jos vastaus on
"yes", merkitään se- oikealla-oleyaan
neliöön j a alla ole\^at sarekkeet jäte­tään
täyttämättä.^ jMiitta jos vas­taus
on ''no", merkitään se neliöön
j a ensimmäiselle sarekkeelle alla mer-kitilän
niiden lasten nimet, joib - i ,
v ä t o l e asuneet jatkuvasti k c i ^
"vuotta Canadassa ennen anomuksen
tekoa. Toiselle sarekkeelle merkiJiäjj
aikamäärä, minkä laps-^t ovat olleet
poissa Ganadasta kolmen viimiisea
vuoden aikana ja kolmannelle meri
tään syyt, miksi lapset ovat oll^t
poissa Ganadasta. (Jos on ky5}-mys
muutaman viikon lomasta ulkörrailja
merkitkää iieliöön '-yes
Neljäs-kysymys (7. kohta) en seu­raava:
'Onko kaavakkeen iciselli
puolella mmitettyjen. lasten isä tuiöL
ti palvellut Canadan laivastossa, ar­meijassa
tai ilmavoimissa minään ei-kana
sitten v. 1939 syyskuunr Taas
merkitään oikealla olevaan neliöön
••yes" tai "no". Jos vastaus on -yes*;
merkitään alla olevalle riville ensin
aselaji (laivasto .armeija tai iin-.aYöi-mat),
sitä seuraavalle riville sotilas-arvo
ja kolmannelle riville sotLisnu-mero.
Täytettyänne kaavakkeen, tarkis­takaa
se huolellisesti, että kaikkiin
kysymyksiin on vastattu. Pankaa se
sitten sitä varten lähetettyyn kirje­kuoreen
ja lähettäkää se maakuntan­ne
pääkaupungissa olevalle perhea­vustuksen
tirehtöörille.
KokmniikseBi-kou-
99^
Päivänä muutaman sattui käteeni
Vapaa Sana lehti ja siinä, osui sil­miini
kirjoitus "Typerää, valheellista
parjausta Liekissä", jossa kirjoittaja
•"Vapaan Sanan lukija" huhkii Lie­kin
toimittajaa siitä- kun hän ei ole
tiennyt että Suomessa on koulupakko
(jonka mukaan siis jokaisen nuoren
täytyy käydä koulua) vaan on Liekis­sä
sanonut, eitä "enemmistö nuorem­masta
polvesta omaa lukur ja kirjoi­tustaidon".
En totisesti voi sivuut­taa
tuota vaitiololla, niin ylen laiska.
kuiii olenkin kynään tarttumaan.
Me ehkä kaikki viimeksi Suomesta
.tulleet tiedämme^ että Suomen- laki­kirjoista
löytyy pykälä "koulupak­koon",
mutta kuinka käy sen kanssa
käytännössä — sovelletaanko sitä
köyhään, joka ei:voi laittaa lapsiaan-kouluun,
tai orpoihin, joilta on kuol­lut
molemmat vanhemmat? Siitä
millä tavalla se "koulupakko" toimii,
olen nähnyt kyllin esimerkkejä ja
kaikkein parhaiten tiedän sen omasta
kokemuksestani;
Meitä oli viisi orpoa, joista riitti
jakaa jo moneen taloon, kun kunnan
hoiviin olimme joutuneet silloin kun
äitimme ja isämme luokkasodan ai­kana
hävisivät. Kaksi nuorempaa
pääsi paremmille osille, he saivat
käydä kansakoulua, mutta meistä
kolmesta ci kukaan saanut muuta
kuin rippikoulun. Omalla tarmollani
olen sitten maailman rannalla oppi­nut
kirjoitustaidon ja vähän muuta­kin.
Kun kuulin koulupakosta, niin sa­noin
kerran sille isännälle, jolla olin
huutolaisena:
'•Enkö minä mitenkään saisi laite­tuksi
niin töitäni, että voisin mennä
kouluun?"
" E i pidä Kaisun ruveta vastusta­maan
ja sääntöjä lukemaan", sanoi
isäntä, -'mene joutuin auttamaan
emäntää. Me olemme sinut ottaneet
tekemään pikku juoksuja eikä koulua
käymään. Jä jos sinulta tullaan .ky­symään
mikset kouluun tule, niin sa­no
ettet ole oikein terve.'
Ja sellaista riitti kunnes olin sielut­tanut
koBlupakko-iän. Silloin huo­masin,
ettei köyhällä orpor}-töllä
Suomessa ole koulupakkoa. Ei mi­nun
tarvitse hakea nojaa tietojeni
pätevyydelle tilastotiedoista, enkä
tarvitse sen enempää selitystä. Ja
vaikka joku epäilisi koulunkäymät­tömän
lukutaitoakin, niin ei se .nak­kaa
.kovin paljon sivuun, vaan mo­nessa
tapauksessa surullisen likelle.
Voipi tietysti joku sitkeä koulua saa­maton,
ehkä vasta tuolla 30 ikävuo­den
mailla, opetella yksinäisinä het-kinään
lukemaan ja kirjoittamaankin,
mutta kertomataulut, laskennot ja
muut sellaiset jäävät sittenkin ikui­seen
pimeyteen.
Jos tietäisin että olen ja olimme
yksi poikkeus koulupakosta, niin ei­hän
siitä kannattaisi puhua, mutta
ikäväkseni tiedän asian toisin. Siis
jos Liekin toimittaja sanoo, että enim­mät
Suomen nuoremmista omaavat jo
luku- ja kirjoitustaidon, niin se on
sanottu niin paikaHeen, etteipä sita
rehelliöen ihminen voi sen paremmin
sanoa.
Niin että otappa sinä "Vapaan Sa­nan
lukija" vähän opiksesi, ette: kir­joita
lukijoillesi kaikkea pötyä, silla
niihin voin sattumalta vilkaista sel­lainenkin,
joka tietää asiat eika so­keasti
usko mitä tahansa.
Eihän Liekin toimittaja olisi' tata
puolustusta tarvinnut, käsitän
enkä häntä persoonallisesti tunne pa­remmin
kuin hänkään minua, haiu.m
vain tämäri sanoa, koska olen hane
kynäntuotteittensa ihailija juuri sik.|.
että hän omaa yleensä niin reheilire
asiain käsittelyn.
KAISU-JOSEFIIXA-
(jatkoa 6:Ua sivulla)