Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 6, 1945

              1945 tl Sivu a
A avi rmari isiä
JA MftAILMAN RAVITSjEMINEN;
Siat, lampaat ja siipikarja
(Tämä on vdides kuudesta artik­kelista,
jotka on kirjoittanut A l -
bertan yliopiston professori R. D.
Sinclair.)
Huomattava sikatuotannon lisään-vat
uudelleen kylvetyt, tai jotka kas-vayat
ruohoa, voidaan käyttää hyväl­lä
menestyksellä lammasten kasvat-tainiseep.
Se&aviljelysalueilla voi­daan
lampaita käyttää huomattava-
Senjan poimintoja jäästä faimarien
löhdesiä.
Jos erehd3'tesessä on roiskaihtanut
maalia lasisiin paikkoitoin, niin han­gatkaa
enin pois veitsellä ja loppu kuu­massa
eti&assa kastetulla vaatteella.
\ Jos hiu^arja menettää jäiyk!k3;j'ten-sä,
niin sitä voi parantaa kastamalla
vpimalkkaassa aluna^vedessä.
Jos ette tarvitse käyttää koko sipulia,
niin leikatkaa yläosasta ja jättäScää
Ikantapuoll tähteeksi, se pysyy enem­män
aikaa hyvänäv
- . .„ . ,. .. , Vaskisen tUh&a-astian läikät voi pois-
-tyfflfflen;--mifca4apaibtua--aaviikkfflnaa»--^^ la~etlKa5^
Tupakan sa<vu ja haju häviää huo­neesta
muutaman tunnin sisällä, kun
asettaa sinne astiallisen puhdasta vet­tä,
— jos nim. ei Voi avata ikkunoita
tai jättää niitä auki nukkmnaan men­nessä.
Jos panette teelusikallisen suolaa ka­nanmunien
keitto\'eteen, niin kuoret
eivät halkeile.
Jos tarvitsette heti hapanta maitoa
(piimp) jä teillä ei sitä ole, niin pan­kaa
kaksi ruokalusikallista etikkaa ku-
.pilliseen tuoretta maltoa, niin saatte
t-anvitsemanne aineen melkein heti.
- öljyiset ja rasvais£t..mifi$tf!n pliälly&s
kunnissa vuosien 1939. j a 1944 vä- lik&a käyttö Ganadassa on hyvin äl­lillä,
tukee sitä vallitsevaa, mieljpi- hainen — 5—6 paunaa vuodessa ihen-dettä.
että länsi-Canada on luonnol- keä kohti. Tätä kulutusta voidaan
lisesti sikojen kasvatusalue. Meidän lisätä ilman, että se aiheuttaisi muun
rehu\iljamme on hyvin sopiva peko- lihan käytön vähentämistä ja täten
nisikojen kasvattanuseen. Näyttää
aivan loogilliselta muuttaa tämä vil­ja
sianlihatuotannoksi niissä osissa
Canadaa, missä sikojja kasvatetaan
ja täten säästää pitkät kuljetusmat­kat.
Pekonia sioista, joita on kasvatet­tu
aavikkofarmeilla sotavuosien ai­kana,
ön l i e t e t ty Suur-Britanniaan
Britannian ravintominist^iön ja Ca­nadan
hallituksen yhteisen sopimuk­sen
perusteella. Toiyottavasti tätnä
huomattavan määrän käsittävä sopi­mus
voidaan säilyttää Britannian
kanssa sodanjälkdsinä vuosinakin ja
lännen farmarit voivat ylläpitää tuo­tantonsa
sillä asteella, että me voim­me
pitää asemamme markkinoilla,
joilla kehittyy ankara kilpailu. • Si­katuotannon
tulisi olla vahva renga§
maatalouteanme ketjussa.
Vaikkakin yksityisen farmarin tu­lee
päättää, mitä osaa sikojen kasvat-voitaisiin
lisätä - lammaskarjaa far­meilla.
Jos lampaan lihan kulutusta
lisättäisiin paunalla henkeä kohti,
niin se vaatisi 250,000 lammasta l i ­sää
markkinoille. Hyväntyyppisten
pässien käytläminen, huolellinen hoi­to
ja kuohitseminen, sekä^ kunnolli­nen
paino myynnissä takaavat c^na-dalaisille
hyvin kaupaksikäyvät liha­tuotteet.
Meidän siipikarjaamme on viety
huomattavasti brittiläisen valtakun­nan
maihin kuluneitten sotavuosien
aikana. Santoinkuin sikatuotannos­sakin,
me olemme osoittaneet, että
tehdyllä seoksella, jonka jälkeen astia
pestääh kuumalla saijppuavedellä ja
kuivataan hyvin.
Jos tarvitsette vain muutaman tipan
lemonin mehua, niin älkää leikatko le-monia,
vaan, tuikatkaa^ kahvelilia rei-kä,
puristakaa ulos meOiua sen verran
kuin tarvitsette ja pankaa Imoni ta­kaisin
jääkaappiin seuraavaan kertaan.
Jos haluatte todella hyvän kahyin>
niin säilyttäkää kalivijauhot (tai pavut)
jääkaapissa tahi muussa mahdollisim­man
kylmässä paikassa.
Sukläatalirat läOit^t^ pöytäliinasta
iharJkä8smalla''borä&sivedellä; • * -
^vaatteet lähtevät helpommin puhtaiksi
jos ne ensin liotetaan viisi minuuttia
suolavedessä, joko pyykkikoneessa tahi
muualla. Kupillinen suolaa riittää
ipyykkikoneeseen, Seixl^lkeen ne pes­tään
niinkuin muutkin vaatteet.
Jos haluatte samaa väriä sänk.vhuo-neeseenne,
niin sen voitte toteuttaa
mukavasti esim. siten, että ostatte kak­si
samanlaista sängynpeitettä ja toi­sesta
niistä teette ikkunatverhot ja pii­rongin
päälle "tuukin" y.m.s.
- ' v
Kätenne pysjivät pehmoisina ja val­koisina,
jcs voitelette niitä jollakin kä-stvoiVeella''
enn*iiI<uin ryhdytte mihin­kään
likaiseen hommaan.
Muurahainen ei kel­paa
esimerkiksi
Muurahaista yleensä pidetään vii­saana
ja muutamat tiedemiehetkin
aavikkpfarmeilla voidaan tuottaa '"»^^^P^^*"^- Eifcähän nij-munia
ja siipfkarjan IHjaa suuressa
määrässä. Siipikarjan tärkeyttä ei
Eikä ihminen tulisi niiden kanssa toi­meen
laisinkaan elleivät ne olisi yh­dessä
suhteessa tuhmia ja tietämättö­miä
— ne syövät myrkkyä sokerin
joukossa.
kuitenkaan aina huomioida. V. 1940
tilastojai mukaan arvioidaan aavik-kornaalkuiipissa
käytetyn noin 40 mil­joonaa
bushelia viljaa siipikarjan
ruoaksi. Siipikarjamme määrän vä-taminen
näyttelee hänen farmiohjel- hentäminen tulee ehkä tarpeelliseksi
massaan, niin kuitenkin tosiasia on, kun Euroopan maat saavuttavat nor-että
25 vuoden aikaria on sikojen kas- maalisen tuotantonsa, mutta siltikin
vattaminen ollut tuottava haara fai- kuitenkin me voimme pitää varmaDia,
meillä ja farrniyiljaa on käytetty voit- että siipikarja muodostaa luotettavan
toa tuottavalla tavalla sikatuotannos- tulolähteen farmeilla,
sa. Pekoni on ravintotuote, jolla Sikojen kasvattaminen on iso l i i -
kaikesta päättäen on jatkuva kysyn- kehaara länsi-Canadan farmeilla,
tä. Se voidaan helposti palvata ja Lammas- ja siipikarja antaa huomat-lähettää
pitkiäkin matkoja. Se on tavan lisän farmituloihin. Monilla
lihatuote, jota voidaan helposti käsi­tellä.
Meidän tulee pyrkiä parantamaan
sikojen laatua lännellä. Sianliha on
farmeilla ei sikojen, lammasten ja sii-den
jsirjessä ehkä olekaan niin paljon
•muistuttamista kuin niiden elämän­tavoissa.
3^Iuurahaisten tapoja tutkinei4en
joukossa on sellaisia, joiden käsityk- •
sen mukaan muurahaisten talous on
sosialistista. Muuten seJkka^ josta
•voisi milloin tahansa nostaa kunnian-loukkausijutun.
Luodaanpa siis pieni silmäys ta­vallisten,
näillä seuduilla löytyvien
muurahaisten elämään. Ja sanotta­koon
heti alussa, että meidän muura­haisemme
sentään ovat siedettäviä iti­koita
verrattuna troopillisissa maissa
löytyviin lajeihin, kuten sotilasmuu-rahaisiin,
jotka lähtevät suurina par­vina
liikkeelle ja hyökkäävät vaikka
UHLANMYTOTILAK^O Mont-reialissa
on lopetettu viime perjan­taina.
96 PROSENTILLA ihmisistä on
kasvojen oikea puoli kehittynyt pa­remmin
kuin vasen puoli.
C A N A D . A N hallituksen tulot oli­vat
V . 1868 $13,687,928. V. 1943 ne
olivat $2,249,496,177,
tärkeämpää kum läski silloin kuin ovat odottaneet parempia aikoja ja
rasvan vähyydestä päästään.. Sa- tulleet toimeen .hätävaroilla. Yllä-maan
aikaan on tärkeää vähentää mainituilla eläimillä saatuja vartija
tuotantokustannuksiamme niin paljon ovat farmarit sijoittaneet Voitonlai-kuin
mahdollista. Tämä voidaan nabondeaiin. Nämä säästöt palvele-tehdä
käyttämällä kokeiltuga siitos- vat rahallisena tukena uudenaikai-eläimiä,
käyttämällä työtä säästäviä sempien sikalain, lammassuOjien ja
välineitä sekä seuraamalla h3rväksyt-tyjä
ruokkimisohjeita.
Aa\nkkomaakunmssa on huon»atta-via
aloja, joilla voidaan kasvattaa
pikarjan kasvattamista pidetä tär- hevosen kimppuun, ja jotka ovat sur­keana,
mikäli asunto-olot ja välineet
ovat kysymyksessä. Monet farmarit
kanalain rakentamisessa silloin kuin
rakennustarpeita on paremmin saata­vissa.
Sellaiset parannukset lisäävät
manneet ja syöneet suuhunsa monta
ihmistäkin, taikka eräisiin muihin,
kuten Brasilian peltomuurahaisiin,
jotka syövät kaiken viljan saadessaan
rauhassa siittää poikuuksiaan kesä­kauden.
Mutta meidänkin muurahaisemme
ovat luokkamuurahaisia. Naaraat
tekevät kaiken työn. Muurahaiset
asettavat väkevämmän oikeudella or­juuteensa
toisia muurahaisia, ryöstä­vät
toistensa pesiä ja m.unia. Oikeas-
. , . farmrien näköä ja arvoa ja maksavat taan ne ovat aina ympäristönsä vai-
Lampaita. Hyljättyjä maita, jotka o- itsensä pitemmän ajan kuluessa. ^oin^- raiskaamassa, ryöstämässä
^ ^ ^ ^ • • • M M M M M M M t ^ ^ B ^ ^ M ^ M ^ i M M i j M M M M M M i ^ M ^ ja tuhoamassa naapureitaan, saalis­tamassa
ja kasaamassa pääomia.
Muurahaisilla on huono näkö, mut­ta
hyvä aisti ja hyvä kuulo. Sen ne-
Uusi sikojea ny&emis-keino
^Ihdj^svaltain sotatuotantolauta-kunta
ilmoittaa, että uusi keksintö
on tehty sikojen nylkemisessä, ja se
tulee merkitsemään noin 2 biljoonaa
iieliöjalkaa kotimaassa tuotettua si-annaöikaa
vuosittain.
Menneinä vuosina enin osa sian-nahkaa,
joka on käytetty tässä maas­sa
kenkien päällyksiin, matkalauk-
•^iiihin, hansiMcaisiin ja muihin t^r-
Pei^iin ,on tullut Euroopasta. Tämä
J<;htui siitä kun sian nylkeminen oli
^"iasta ja niin muodoin kallista hom.-
maa,
^'^sinylkemälaitevoi muuttaa kai­ken
tämän. Jokaisesta siasta tulee
" O " ; 15 neliöjalkaa koilce^-irvoist^
nahkaa, l^oin 15P,pÖp,0(}0
teurastetaan vuosktaiö suurissa teu­rastamoissa.
Näistä voisi tulla 2 bil­joonaa
neliöjalkaa siannaihkaa.
Uusi laite, joka on kehitetty Cor- nään tuntuu * sokerin haju, muusta
nfeU yliopiston insinööriosastolla, so- ruoasta puhumattakaan. Ja missä
tatuotantolautakunnan myötävaiku- muurahaiset lisääntyvät, ne tulevat
tuksella, on sähkövoimalla käypä tavalla taikka toisella maan^jaiyaksi,
"ruoskaveitsi", jolla tulee hyvin ras­vasta
puhdas naäika. Se on muokattu
lampaiden keritsemislaitteesta.
CANADAN aiallituksen menot ku­luvan
tilivuoden aikana ovat nojn
$5,000,000,000, ja ensi vuonna noin
$4,000/K)0,000, ilmoitti rahaministe­ri
äsken alahuoneessa, samalla kun
esitti uuden sot$imääräral\a- ja demo-bijisointHain.
Hän sanoi odottavan­sa,
että tulevassa Voitonlaina-kam-panjassa
saadaan läh^s 2 dolla­ria,
yaibka l ? i n ^ yä^in pääoiäärä on
$1,500,OQO/)60:
Kiitos
filydämelliset kiitokset teille, suku­laiset
ja ystävät, Jotka osaa otitte ja
yllättäen tiOlCte inoksemme «yys-
Icuun 8 p:n iltana meldäln kodtn
perustamisen Johdosta.
{EOitokset niistä kauniista lahjois-t^
j Jotka jätitte mulfitpksi Ja kau­niista
kttbylpä7i||Lstä. «ilto& mypQ
' ' V jotka ottivat osaa lahjoihin.
vjäan eLväi vpisfiet saäpiva.
* I^Srtkoiset laitokset alkuunpanlr
Joille.
ystäv3Trs säUyköCtoaina.
Klitonisuutjellav
Sydäqien surulla ja kaipauksella
ilmoitan, että kuolema riisti
minulta elätautntoverini Ja
ystävän parhaan
VERNER SALO
nnlckui Ikuiseen uneen kotonaan,
Kelsey Bay, B.C., sydänhalvank-sen
seurauksena heinäkuun 16
p:nä 1945. Hän oli syntynyt
Suomessa, Turun Ja Porin lää­nissä
heinäkuun 11 p:nä 1883r~~-
Lähinnä kaipaamaan Jäin mi­nä
hänen vaimpnsa Ja ylisi sisko
Yhdysvalloissa selcä'sukulaisia Ja
tuttavia, Snomes^ Ja laaja tove-rijookko
täissä maassa.
Puolisoni rakkain pois luotani
knojto koHKko el sääliä tunne.
SjnkäUä tant«jn eJämänl tie,
moriie mnr<aa sydämeni nyt.
Et tvume s ä inskaa enää,
etkä kttidien totffknia.
K9kM9«PJIlck«i 4(a«iasl
IraMnhtaa."
niinkuin muistosi kaunistaa
eiäminl -p^fu
Jg^ayjrajn^fjljf,
VJ$jafimii 9«A|^7TA SALO
Vaacoaver, B. C.
III.UH'li.lii P I U M I . . ] lUJMH