Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 5, 1941

              Sivu 6
f ' -
LAUANTAINA, HUHTIKUUN 5 PÄIVÄNÄ 1941
"Mutia hän otti useampia — kol­me^;
Taas kumairt^pa^
"Vai niifi!' Jäitainäicaänhy^^^^
päin, ikääiikuin koli^ asia «M oliöi ini-nua
liikuttanut.
Miitia se ei auttanut, siljä-kaikki •
alkoivat huutaa kohti kurkkuJa: *Kil-lisnoo!
Killisnoo!'
"Killienoo, mikäs hänen on?' ky­syin.
mjnä. •-. • •'-.V' .':
"Killisnoosla tulee päällikkö Geor^^^
gen klöoch', löpef siv^t he, ^Kniisiioo
•klooch'. •.
*^Miriä hytkähdin ; ja}:Icats^^in •
päällikkö GfiQrgeen. ,Hän ..nyökkäsi
ja nosti rintaansa.: /Hän ei tule oler
maan. sinun kloboh'isi',v selitti:; häh
juhlallisesti; 'Hän ei: tule millpin-kaan
olemaan sinun kloocVisi', Jois-iin
miii.ä, samalla, kuin hänen' kasy
sa;niuuttuivat aivan mustak6V:ja hän ,
alkoi' hapuilla metsästjspuukkoäan.
"Katso tänriel' huusin iriinäja-otm
mahtipontisen asennon, *Suuj:i^oili--
tija! Katso ylöspäin ininunsayua->
"Minä riisuin k^ineeniikää^^^
hansuut ylös ja teiri jonkinlaisia sil-mänkääntöliikkeitä
ilmassa.
"Killisnoo!' huusin minä. •Killis­noo!
Killisnoo!'
Minä aloin siis loihtia, ja-he alkoi­vat,
pelätä. Kaikkien silmät seurasi­vat
minua eikä kukaan kiinnittänyt
hnpniiötaeuiTillyttpoissaoloon.. Sit­ten
jninä huusin koltaasti Killisnoo-ta
ja odotin; senjälfcemliuusin vielä
kolmerkertaa. Tämä kaikki vain sen-vuoksi^
«tta asia näyttäisi vieiä $ala-peräieemmältä
ja he hermostuivat.
Päällikkö George ei. kyennyt kasittä-määnminnn.
tuuniiani.ja^aikoi-j.ö kes-.
IteyttSlt min^ höllutulraeiTi;. mutta
shamaani sanV>i),«tt«. pitäisi^odptt.aa ja
'että he kyllä pitäisivät s^^
tai jotakin siihen suuntaan/ Hän pii
-sitäpaitsi taikauskpinen rahjus ja PH,
«en myös arvaan,, hieman pelpissaan
vaikpisen miehen Ipihtimiskyvyn jph-do6ta.
"Sitten minä huusin . *Killisnpp!'
yhtä pitkäveteisesti ja lempeästi kuin
susi ulvpessaan, kunnes kaikki nai­set
vapisivat ja kaikkien miesten kas-
VPt olivat käyneet vakaviksi."
"Katspkaa! Katspkaa!/Minä hy­pähdin
askeleen eteenpäin ja viitta­sin
kädellänin naisjoukolle — ku­ten
tiedät, on naisia helppmpi pet­kuttaa
kuin miehiä. *Kat6pkaa!' Ja
minä kohptin sprmeni ja pspitin ylös­päin,
ikäänkuin jptakin ilmassa len­tävää
lintua. Yhä ylöspäin, ylöspäin
olin aivan pääni kphdalla seuraavi­nani
sitä silmilläni kunnes se katpsi
taivaan kprkeuksiin.'*
**Killisnpp,' sanpin minä, katsah­din
päällikkö Geprgeen ja psPitin
taas ylöspäin. Killisnpp!"
Ja jumaliste, Dick, kylläpä minyn
hassutukseni teki vaikutuksen. Vä­hintään
puplet heistä näkivät TiUyn
katpavan ylös ilmaan. He plivat Ju-neaussa
jupneet wiskyä ja nähneet
vielä merkillisempiä näkyjä, sen us­kallan
sanpa. Miksipä minä en saisi
tpimeen sellaisia, - minä, joka^ myin
pahoja henkiä pulloihin korkattuna?
Muutamat- naiset • huusivat korkeall»
äänellä. Kaikki alkpivat kuiskailla
keskenään. Laskin käteni ristiin rin­nalleni
ja pidin päätäni pystyssä^ ja
he- vetäytyivät kauemmaksi minusta.
Nyt oli minun aika lähteä! *Ottakaa
kiinni!' kirkui päällikkö George.
Kolme, neljä lähestyi, mutta minä
pyörähdin ympäri, tein pari käsilii-kettä
ja psptin ylöspäin ikäänkuin ai- .
koen .lähettää' heidät samaa tietä kuin
TiUyn. Koskea minua? Ei, ci mis­tään
hinnasta. V.Päällikkö rukpili ->ja -
kifpsiohctiäi mutta ei saanut hoiti.
paikahaan liikahtamaan. Sitten yrit­ti
hän itse tarttua minuun, mutta mi­nä
teuip^rii^ ja siihen hänen,
yrityksensä jäi. ,
• "Kyetköön sinun shamaanisi teke­mään
samanlaisia: ihmeitä'^ sanoin
minä. 'Kiit^ukpot he Killisnoon alas
taivaasta, jonne hänet lähetin!' Mut­ta
papit tiesivät mahtinsa rajat. 'Syn-
Topo matkustaa
(Jatkoa 2rlta sivulta) ^ laiset yön selfcäärtmaällisen ömäiKiu,
"Lankonki" jään reunalle ja sitten tensa kanssa häärimään,
maihin — s. o. jäälle kaikki :tuhannet . Laivan "viihtyisässä ruokasalissa
sitä vastoin oli lämmintä, hilpeätä ja
1. j- i . _ _ . - T . - _ f^uheehpärinä ei ollut
tavarat, joita aina seurasivat laiva-väestön
ja vastaanottajien asiaankuu- kodikastakin,
luvat ja tarkoin määritellyt tavara- kärsin ^vahäistäv sillä tietysti "päi-sä
ja filly hakaten poiTjäätä^^ haamujen kaalaillessa sunä ja
laskin maihin Porcupine Islandissa. hoivatessa tavaroitaan ppis märästä
Huopamme pHvat likpmärät ja Tilly ja kylmästä elementistä. Ja kun ta-kuivasi
tulitikkuja pplvellaan." varoiden painoa karttui jään yhteen
'^Niin, että minä siis luulen ti^ä- liian paljon ja murtumisen
väni jotakin naisista, Dick. Seitsemän ^^^^a alkoi käydä ihneiseksi, työn-vaotta
elimme miehenä ja-vaimona "^K P*»^^""^ «laivabussia'
ja i>uriehdiÄrafe yhdessä sdcäliyväl- vähän eteenpäin^ hevoset seuraavat
näytti vähän niinkuin kyllästj-vän
nuorempien kanssaraatkustajiensa
kiihkoiluun ja noustessaan pöydästä
lokaisi jotakin.
Sinä aikiana, kiiri sisä- Ja kielipo­liittiset
: keiskui|telemukset kohosivat
korkealle laivan: ruokasalissa, täräh-telif
laiva' itse^ moneen otteeseen
lä että huonplUsäällä. Ja sitten hiin hoputtamatta mukana, jään ^«iinallä j^^^y^. ^j,^ eteenpäin: ma»
kuoli talvisydämellä,-kuoli synnytys­tuskiin
GhifcatStatiönissa. Hän *pili
• kädestäni kiinni viimeiseen asti, Toven
ja ikkunan peittyessä - sisäpuolelta
yhä paksumpaan jäähän. Ulkpna
- äänetön lnl|aisuns^ sudet-ulvoivat; si-
. säilä kuplenia ja hiljaisuus. Sinä,
Dick,'et vielä ole kuullut sellaista
-hiljaisuutta, ja Jumala sinua varj^l-
; :kppn kuulemastakin, kun istut kuplin-vuoteen
ääressä. Kuulla sitä? Niin
kuulla, kunnes hengityskin kuulostaa
sumutorven pauhulta ja sydän jyskii
ja jyskii kuin hyökyaalto rantaa vas­ten."
"Intiaaninainen hän oli, Dick, mut­ta,
mikä nainen sittenkin! Valkea,
valkea hän oli sielultaan, Dick, val­kea
ja puhdas kauttaaltaan. Kun lop­pu
lähestyi, sanoi hän: 'Säilytä mi­nun
höylienvuoteeni, Tommy, säilj^tä
minun höyhenvuoleeni, Tommy, säi-l>
tä se aina!' Ja minä lupasin sen.
Ja sitten hän kohotti silmänsä, tus­kaiset
silmänsä. 'Olen ollut sinulle
h>-vä vaimo, Tommy, ja siksi tahdon
sinun lupaavan — lupaavan . . . •
hän näytti töintuskin enää jaksavan
ja kotvan kuluttua jatkui, purkaminen
samaa vauhtia. Ja vaikka Nauvpn
talvisatamassa ei suinkatm Ipp^airtu,
kesti tämä suuren lastin lupnnpn
laatimalle möljälle toitnittamiiien
kuitenkin. lähes kaksi tumia. .Revon­tulet
paloivat vihreinä ja kuufaina,
kun "iäivabussi" viimein jätti nauVb-
Ja hän, salampivine silmineen ja
yankeeverta supnissaan? Hän pii
paluumatkalla telttaan sokaistunee­na,
hprj ahdellen, kaatuillen, ryömien
käsin ja jalpin ja haukkpen henkeääA
kovassa vastatuulessa. Myrsky ryri-täili
vimmatulla voimalla hänen har­tioillaan
olevaa kantamusta vasten.
Hän hapuroi heikosti erilleen teltan
ovikaistaleita, mutta Tommu ja Dick
ne viskasivat auki. Sitten hän teki
, viimeisen voimanponnistuksen, hoi­perteli
sisään ja kaatui nääntyneenä
maahan.
Tommy aukaisi hihnat ja nosti kan-tamiiksen
hänen selästään. . Hänen
sitä kohottaessaan kuului sieltä pan-'
nujen ja kattiloiden räminää. Dick,
puhua €ttä kun menet naimisiin, joka juuri oli kaatamassa wiskyä mu­otat
valkoisen vaimon. Ei shiwa6hia kiin, keskeytti puuhansa islreäkseen
enää, Tommy. Tiedän sen hyvin.
Juneuaussa on vaikka kuinka paljon
valkeita naisia. Oi, minä tiedän. Si­nun-
kaiisasi nimittää sinua squawi-mieheksi',
heimosi naiset kääntävät
päänsä sivuun kohdatessaan sinut ka­dulla
ptkä sinä voi mennä heidän ko­teihinsa
niinkuin muut miehet. Min-kätähden?
Sentähden, että vaimosi
pnshivrashi. Eikö ple niin? Janiin
ei ole hyvä. Sentähden minä kuolen.
Lupaa se minulle. Suutele minua
merkiksi että lupaat,"
"xMinä suutelin, ja hän vaipui hpr-rpksiin
kuiskaten: "Se pn hyvä!"
Hän virkpsi vielä kerran. Minä pi­din
kPFvaani hänen huulillaan. 'Muis-peerisuppantuneessa
rännissä.
- npusittuMi tuostakin ylemmäbi, eit­tää,
kutilui natinaa ja ritinää, jäämöfc*,
; käleet tturtuivat, kciila painui jälleen
V: notmaäliinl asentoon ja niin meanä
^jumpätgttiin hiljalleen, viiden,-kau^
. den solmun .^nopeudella, öisteji i^a-
• rretpmaisefmien halki. Kalliot, |up:.
dpt ja saaret pUvat kaikki talvisissa
kahleissaan eikä kesäisestä kaiineu-,
desta, jpta niin-mpnet ovat innostu­neesti
y;^»täneet, saanut juuri mitään
. aavistuistä. Talven - jäykkä alastor
muus tuijptti vastaan ja teki yonat-kustajiin
pudpn Taikutuksen, joets ei
suinkaan puuttunut juhlallista sä­vyä;
Oli päinvastpn jollakin tavalla
kpmeatakin tup vakainen ja itsepin-tauien
meno jäiden paukkuessa ja
; ruskatessa, tulen tuikkiessa laivan va­laistuista
ikkunoista ja kaksituhat-vattisen
valpnheittäjän heijastaessa
valpkeilansa **ränriiä" pitkin.
Kprpppseen ppikettiin keskellä yö­tä
ja sitä varten pii jätettävä Tai-hplman
laivojen leveä ränni. EiHan
siellä ; tapahtunut sen kummempaa
kuin: että suuri-määrä "liikutetttya?
matkustajia jätettiin maihin. Talla
kertaa tosiaankin oikein maihin, «iUa
silmää tpverilleen. Tämä iski takai- nyt pltiin aivan laillisessa laitörissa.
sin. Hänen huulensa mupdpstivat Mutta Körpoosta onkin 209 kilomel-sanan:
"Vaatteita!" mutta Dick ra- riä Tukholmaan,.kuten julkipanooaoj
visti moittivasti päätään. . tushuoneen . seinässä tiedottaa. Till
"Katsokaa tänne, pikku nainen", Finland on 45 klm.!
sanpi hän sitten kun Molly oli jupnut — • „. - -i.
wiskyn ja hiukan virkistynyt. **Tässä Juupa juuseuraavan päivän *
on nyt kurvat varusteexme. Pankaa tapuolella saavuttiin sitten 0°^*^'"
ne yllenne. Memenemme ulos ja *Virtaviivaiseen'VpääkaupunldiiijÄ»'^^
kinnitämme teltan vähän paremmin, rianharainaan, jpssa itsensä
Ja sitten vpitte liuutaa meitä, syömme Esplauaadin-varrella korkeassa pBOf|^
^ut^^ «ö;„:;n:^„_ T j r . . . - . . i . po.i s : oli harakanpesä munineen. -I näm aikaisin!. Mitä sitten ta: un*
sitten päivällisen. Huutakaa
vain kun plelte valmis."
"Jumala minua auttakppn, Dick, kaan, kun riikinruPtsalaisct
mutta minä tpivpn, että tämä vähän raat jamuut weekendiläiset «aap«**
kuluttaisi hänestä terää Ipppnmatkal- tuonnempana?
ta luoaukse^i rA«.«,„. ^^h^ohptU Tommy, kun he xyöMi- Macianhamioa ^. t^^
henvTtee^Tp ^^^^^^ vät teltan taakse tuuLsuojaan. mmitamia.elämyksiär suom
henvupteem! Ja nnn han kueU s>^. /'Mutta ee terä en kuitenkin hänen sen^^-^
siunattu armplahjansa"; vastasi Dick ti on-.vakuuttava jtodistus
, Myrsky.kalUsU teltan nurin. meK ^"^"^T ^«J^^l» Päätään raekuurpl- «upmalaiseUa^
kein n^aan^taa myot^ S 7vt ' 5 '"^^"^ teltan nurkan taitse. ^ nissa^.tejoittaa crehelhsta
ti piiLms^TrZmr^i ^ terä samaa Ujia kuin ainim ra - anmiattiay -ia.-*itl«m> « a n o n i ^
l a n M : U y ^ ^
nj-tystuaikiin kaukana Chilcat
tipnissa,"