Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 20, 1954

              Jiatkoa
Voitto tysyi rengeiltä mitä he saavat
(Mtlkkaa?
— Sata markkaa vuodessa, znyös pi-tovaatteet
ja kengät.
— Eipä ole palkka suuri, sanoi Voit­to
melkein närkästyneenä. Se e| teh­nyt
20 dollaria Amerikan rahassa, —
tavatonta! — ^ e t t e l i 'Voitto ja sanoi:
— IMiten ihmeessä te niin vähällä pal­ikalla
tulette toimeen?
Ka, m i k ^ auttaa. Enempää
kun ei makseta, niin on siihen tyytymi­nen,
sanoivat rengit. — Sitten on ruoka
niin^ kehnoa, ettei sillä paljoa liho, sanoi
aidan korjaaja.
— Sanovat ennen tässäkin talossa saa­dun
tavallista ruokaa, ja muuten hyvän
Ikohtelun, mutta tuo nykyinen emäntä
on oikea piru ihmiseksi!
—Oikein sanot, Pekka, täydensi pel-
, lon kuokkija ja jatkoi: — Isäntä kyllä
on hyvä mies, mutta antaa liian paljon
valtaa tuolle *akalie". Sitten ryhtyi
hän taas työhönsä.
— Teidän tulee järjestyä! Liittyä
yhteen toisten työläisten kanssa ja vaa­nia
oikeuksianne- sanoi Voitto.
—Mitä se on? kysyivät rengit.
I — Emme ymmärrä teitä nuori mies.
Se on: — koota kaikki palkkatyöläi­set
yhteiseen kokoukseen ja tehdä pää­töksiä,
jotka ovat työläiselle eduksi.
Viedä päätös työnantajille ja ellei hän
suostu, niin lakatkaa työstä siksi kunnes
suostuvat, sanoi Voitto.
— Kelpaavatko siihen mäkitupalai­setkin?
kysyivät rengit.
— Kaikki köyhät työläiset, vastasi
hän pontevasti. *
— iNo ei nyt kummempaa ole kuultu!
Tuo puhe Jiannattaa ottaa varteen ja
ajatella, sanoivat rengit.
Ruokakello alkoi soida — " T u l ' vel-lir.
Tuir vellir, hopusti hopusti, ho-pusti"!
— matkivat miehet ja nauroi­vat.
iHeittivät työkalunsa ja menivät.
Isäntä oli tullut meijeristä ja emäntä
valkaisi jauhovellin kurnaalilla. Se oli
palvelijain aamiainen.
'Ruokasalin pöytä oli katettu palva­tulla
lampaan lihalla, tuoreella voilla ja
maidolla. Sitten hiinä oH yhtä ja toista
muunlaista ruokaa, tuoreen hiivaleivän
kera. Emäntä ja isäntä istuutuivat vie­raidensa
kanssa aterioimaan.
Voiton mieli oli apea sen johdosta
Hämärän kätköissä
K i r j . A'N!NIE RUISSAiX)
ONNITTELUMME
KALEVALA-PÄIVÄLLE!
CRYSTAL
STEAM BATHS
Puhelin HA. 0094 - 1763 E. Hastings St.
VANCOUVER 6, B. C.
Onnitteluni
KALEVALA-PÄIVÄN
johdosta!
Mh Shoe Renew
le» East Haatlngs Street
VANCOUVER 6 B. C,
Onnittelumme
KALEVALA-PÄIVÄN
johdosta!
KiNNON & CO.
AUTO> JA PALOVAKUUTUKSIA
Puhelin HA. 007 - »44 Commercial Dr.
'VANOOUVER 6. B. C.
»
, m .A
mitä juuri oli kuullut sanottavan palve­lijain
ruuasta. Mutta hän oli voima­ton
siinä asiassa. Hän antoi heille oh­jeita
miten tulee menetellä, saadakseen
kunnollista ruokaa ja kunnollinen palk­ka
työstään. Eikähän sivuUuien voi sii­nä
muuta tehdäkään, vaan on seHyöläis-ten
itsensä taisteltava.
Emäntä oli miettinyt kysymyksen,
minkä tekee nyt Voitolle aamiaisen aika­na
ja luuli panevansa tuon pojan **kym-meneen
solmuun" tiedoillansa. — Kuin­ka
se nyt olikaan, Voitto Palm, ettekö
sanonut, että ne ovat työläiset jotka
kaikki taidetyön tekevät?
— Aivan niin ganoin, vastasi Voitto.
—iLuulette varmaan etteivät herras­kaiset
pysty sellaiseen?
— E i . Sitä en ole sanonut, etteivät
pystyisi, sillä luonto on jaellut älyn lah­joja
niin herrasväelle 'kuin työläisille­kin.
CMuttä heri-asväki on sitä läiskäin
joukkoa. He eivät viitsi vaivata itse­ään
millään muotoa, mikä vähänkin ra­sittaa.
Heillä on rahaa, mikä on työ­läisen
työstä riistettyä ja he ostavat sil­lä
samalla rahalla niitä taiteen luomuk­sia
joita työläinen tekee. Työläinen te­kee
työtä siksi, kun elämisen välttämät­tömyys
sen vaatii. Mutta se palkka,
mikä hänelle maksetaan, pitää hänet
aina nälkärajoilla. Hän on orja. Hän
on riistäjäluokalle välttämätön jota vain
'komennetaan mielin määrin. Asetta-kaapa
niistä herroista joku, vaikka ojaa
kaivamaan, peltoa muokkaammaan, ai­daksia
halkomaan, eli mitä tahansa ruu­miillista
työtä tekemään, niin näette
mitä siitä tulee. Siitä ei tule mitään!
•Mutta kyllä osaavat komentaa. He
kuolisivat nälkään, jos pitäisi tehdä
työtä. Laiskuus ja velttous ovat hei­dän
parhaita puoliaan. Ja kuitenkin
työvelvollisuus kuuluisi kaikille. Jos
jokainen kohdaltaan tekee työtä, niin
'häviää meiltä loisluojkka. Silloin häviää
herruus ja orjuus ja kaikki ovat siHoin
yhdenvartaisia ihmisiä. Luonto on r i ­kas
antimista ja ne kuuluu oikeuden
mukaan kaikille. Raja-aitoja ei ole
mikään luoja asettanut ihmisen välille.
Eläkää ja tehkää työtä. Se on suuren
luontoäidin viisas määräys lapsilleen.,
isäntä ja emäntä kuuntelivat tiiota
poikaa ihmeissään. Hänen puheensa oli
huvittavaa, mutta samalla oli se myös
viiltävän terävää. uA,rmotta tunkeutui
puheen terävä kärki yhteiskunnan sy­vimpiin
perustuksiin,
— Mitenkäs ''herra Palm" suhtau­tuu
Jumalaan? — kysyi Häyreen, tun­tien
suurta kunnioitusta Voittoa koh­taan.
Uskotteko eli kiellättekö sen ole­massaolon.
— Minä en kiellä enkä myönnä sel­laista
mitä ei voida todistaa, vastasi
Voitto.
— Ei voida todistaa? ihmetteli emän­tä.
— Xiin, sitä ei voida todistaa, sanoi
Voitto järkähtämättä.
— Mikä on sitten raamattu, ellei to­distuskappale?
kysyi isäntä.
— Se on vanhan ajan esineiden
miesten kirjottama ei muuta, sanoi Voit­to,
ja jatkoi: Siinä mikä koskee sen-ajan
ihmiskunnan elämää, on raamattu
historiaa ja sen kyllä uskon. Mutta mi­tä
sanotaan siitä joka tuolla ylhäällä
asuu, on mielikuvitusta, sBlä kukaan
ei ole persoonakohtatsesti häntä puhu­tellut.
Siihen aikaan kuten nytkin, nä­ki
ihminen taivaan, auringon, kuun ja
tähdet. Yö ja päivä vuorottelevat niin
nyt kuin silloinkin, mutta ihmiset ovat
muokanneet niistä oman käsityksensä.
Ukkosen ilman uskoivat ihmiset juma­lan
salamoivaksi vihaksi. Sen on nyky­ajan
tiede todistanut sähköksi, mitä se
onkin, koska sillä on sellainen vetovoi­ma
kupariin ja yleensä metalliin. En­nenkuin
koneet keksittiin, millä metal­leja
etsitään, löysivät entisapan ihmiset
metallisuonen läheltä maanpintaa sillä-tavoin,
kun näkivät salamain niihin is-tevän
ja sytyttävän tulipaloja. Alyrs-kyn
tauottua joku älyniekka meni tar­kastamaan
eli tutkimaan paikkaa ja löy­si
rikkaan metallialueen. Tämän piti
tuo älyniekka omina tietoinaan ja tah­toi
valloittaa seudun. Palkkasi siihen
työläisiä ja kaivantotyö alkoi. Senjäl-keen
alkoi älyniekka uskotella ihmisille,
että "jumala osoitti" hänelle tuon pai­kan
ja tahtoi tehdä hänet rikkaaksi.
Hetken vaiettuaan hän sanoi: Taivas
on ihmeellinen ja kaikki mitä siellä
näemme, on ihmeellistä — arvoituksel­lista.
Tiedemiehet ovat tutkineet uusia
tähtisikermiä, mutta sitä^ mitä ne sisäl­tävät,
eivät ole saaneet selville. Maa­pallo
on avaruudessa liikkuva pyöreä
möhkäle.. Aurinko on tämän möhkä­leen
täydellinen hallitsija. Ilman sitä
olisi kaikki eloisuus maapallollamme
mahdoton. Katsokaahan noita puita
tuolla, sanoi Voitto, osoittaen lähellä
olevaa puistikkoa. Eikö niiden latva
näytä hipovan taivaan lakea.
—Todellakin niin on! sanoivat kaik­ki
kolme kuin yhdestä suusta. — Eipäs
tuota ole tullut huomatuksi, sanoi Häy­reen.
— Ja Bitten, kun menette puuhun ja
yritätte tavoittaa tuota salaperäistä
kantta, ette siihen uletu. 'Me täältä ik­kunasta
kun katsomme teitä siellä puus­sa,
niin näyttää teidänkin päälakenne
ulottuvan taivaaseen — nauroi Voitto.
Kaikki olivat huvitetut tuosta havain­nosta.
— Kas siinä selitys ihmisten jumala-käsitteille.
Ihmisten usko siihen perus­tuu
otaksumiin — mielikuvituksiin, ei
muuta. Jos minä tunnustan jumalan
olemassaolon, niin se on: Aurinko.
Se on se oikea, puolueeton ,kaikki-valtias
jumala. Se on meille näkyväi­nen,
hyvää tarkoittava jumala. Se voi­mallaan
hallitsee tätä planettaamme.
Mutta sellaista jumalaa mikä meflle ku­vataan
kirjoissa, joka rankaisee ja hy­vittää
ihmisiä mielensä mukaan, — an­taen
hyvyydestään suuria rikkauksia
toisille, jota kutsutaan siunaukseksi, ja
pahuudessaan rankaisee köyhiä, jota
kutsutaan kiroukseksi, en tunnusta oi­keuden
ja totuuden jumalaksi. Se on
kirkon oppia, että jumala siunaa rikkau­den
ja ymmärtämätön ihminen uskoo
sen. Mutta jos kirkko opettaisi: —
Orja se on, joka toisille hankkii rikkau­den
kovalla työllään, vaan jäältä
kaiki^a välttämätSntäkin, usfcoji^
loin kiloon oppeihin, ^ ä se <^
En muuten. Kirkko palvelee
etuja. Se on valmis syöksemiia
hän, työnorjan iankaikkiseen
seen, hänen suurien syntiensä »-
Missä muodossa tefki tuo
sitä syntiä josta niin raskas tuoip
getetaan? Siinäkö, että teki työtä?
kä hän dinikänään ole muuta
tunteakaan 'kuin työn raskaan
hartioillaan. Saanut tyytyä
ruokaan ja olla ryysyissä. Asua
voissa hökkeleissä sillä aikaa kun
män yltäkylläiset nautinnot ovat
laiskottelijain osana. — Eivätkä
hyvinvoivat ole työpäivää suorit
koko elämänsä aikana. iSittenkiii
Onnittelumme Kialevalan
merkkipäivän johdosta!
HASTINGS BAKEn
Puhelin HA. 3244
716 East Hastings St.
VANCOUVER 4, B. C.
ONNITTELUMME
Kalevala-päivän johdosta!
SIMONS0N'S
J EWELLERS
711 East Hastings Street
VANCOUVER 4, B. C.
ONNITTELUNI
Kalevalan merkkipäivän
^ johldosta!
Coast Coppersmiths
J. K. Gröhn, omistaja
1302 Powell Street
Vancouver 6, B. C.
ONNITTELUMME
Kalevala-päivän johdosta!
MOST MODERN
CLEANERS
MUUTOKSIA JA KORJALKSU
Puhelin HA. 0951 - 754 E. Hastings St
VANCOUVER 4, B. C.
PARHAAT ONNITTELUMME
KALEVALAN MERKKIPÄIVÄN JOHDOSTA!
ASTORIA HOTEL
HASTINGS STEAM BATH
766 East Hastings Street
PUHELIN HA. 0240
Vancouver 4, B. C
Onnittelum Kalevala-päiväUe!
DR. WILLIAM ALTO
SUOMALAINEN HAMMASLÄÄKÄRI
Puhelin MA. 4741
Room 501. Birks Building. 718 Granville Street
« VANCOUVER 2, BRITISH OÖ1.UMBTA
Sivu 4 laifnteina. Ii*lmikuua SO p&irauL I9S4