Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 7, 1947

              murusia
fitithtuviiirotifa ja turpoamatonta
puuta?
Verrattain pehmeä rakennusaine,
mw. Py^>> nähtävästi pitkät ajat,
kenties ikuisestikin. tärkeänä raken­nusaineena.
Sen haittoja kuitenkin
oat kutistumiset ja turpoamiset, kie­roon
vetäytymiset ja halkeilut, Yh^
d;-s\^ltain hallituksen puutavarake-niistit
ovat nyt keksineet menetel­män,
jolla puu saadaan pysjmiään
aloillaan, sellaisena kuin se raken-,
ijiisaikana on. ." ,. .
Tätä mentelmää nimitetään - sala-niakuivaukseksi,
niin nopea se oa. en­tisiin
kuivausmenteltemiin verraten.
Tähän asti on rakennuspuuta kuivat­tu
uuneissa, jossa on ylläpidetty simr-ta
kuumuutta, tai taapeleissa seisot­taen.
Uuden menetelmän mukaian ra-kennu^
pim työnnetään tuoreena kie­huvaa
metallia_sisältävään altaaseen.
Tänm raju ..i^pvai^rt^ijjetehjiä. ei ai­noastaan
kuivaa sima oleyaa .vettä
ia puun mehua, vaan myöskin sulkee
ainaiseksi puun huokoset estäen puun
enää milloinkaan vetämästä itseensä
kosteutta. Kuivausmenetelmässä käy­tetään
verrattain alhaisessa kuumuu­dessa
sulavia metalleja kuten lyijyä,
tinaa ja kadiumia. Puuaines joutuu
siten aina 600 F. asteen kuumuuteen,
Tällainen .kuinnuus ei vielä pysty
polttamaan piuifca karrelle, joskin se
hiukan tummentaa puim pintaa ja
myöskin hiukan pienentää rakennus­puun
paksuutta. Tällainen kuuma-kylpy
saattaa kestää minuutista kuu­teen
päivään, riippuen puun koosta.
Kylvystä otettu puu pysyy ainaises­ti
kutisttffnättömanä- jä" laajeritumat-tomana
sekä pystyy vastustamaan
lahomista paremmin^ kuin ^ vanhan
merietelniän mukaan kuivattu puu.
Ohutta puutavaraa, kuten sisävii-meistel3yn
käytettävää, voidaan tä­ten
kuivata sitä mukaa kuin koneet
sitä valmistavat ja sillä luulisi ole­van
suuren vaikutuksen niin tuiki-tarpeellisen
viimeistelytavaran jou­duttamisessa
rak&ntajien käsiin.
Kidjmatonta santapaperia.
Käytetty santapaperi - saattaa
näyttää varsin mitättömältä mene­tykseltä
sellaisesta, joka sitä käyt­tää
silloin tällöin. :Mutta puutyöläi-
>il!e, huenekalutehtaille, jopa suuta­reillekin,
ei ole lej^kiriasia heittää me­nemään
suuret määrät ''kulunutta"
santapaperia.
Äskettäin ryhtyivät alan kemistit
tutkimaan tätäkin pulmaa. He ha­vaitsivat,
ettei santapaperi todellisuu­dessa
joudukaan läheskään aina ku­lumisen
vuoksi liäyttökelvottomaksi, .
vaan siksi, että sen karhea pinta täyt-t}
y hankauksen vuoksi irtoutuneesta
hienosta tomusta, jotavastoin pape­rin
pintaan sijoitetut pienet terävät
J>Aiset pysyvät yhtä terävinä kuin
tavltämättömänkin santapaperin. Oli
s»is keksittävä kemiallinen lioitusai-
"e- jolla pintaan tarttunut ttiskä saa-taisiin
pois turmelematta itse hanka-
"spintaa tai paperiainetta, johon se
kiinnitetty. Sellainen on keksitty-
Ij'"- Siten siis niillä aloilla, jotka
^vitävät santapaperia suurin mää-
"n- tarvitaan vain sivellä sen pin-'
taan li(,tctta ja sintapaperia voidaan
*^^vtt;ui tiudcstaan ja yhä uudestaan.
* • • •
•^^mstnkävyistä nylonia.
I^upont-yhliön kokcilulaboratori-o-
ta ilmoitettiin äskettäin, e t t ä pian­kin
voidaan ryhtyä käytämään koor-hinkäpyjä
nyloiiin valmistukseen. E i
kuitenkaan pelkästään tai yksinään
niitä, vaan monimutkaisen prosessin
jälkeen ja muita yhtä tärkeitä ainei­ta
seokseen liittämällä. Kokeiluissa
on päästy selville, että bushelista
Ivoorninkäpj^jä voidaan valmistaa
(siihen muita aineita lisäämällä)
noin 40 paria nylonsukkia.
Nylonia valmistetaan vielä nykyi­sin
kivihiilestä, ilmasta ja vedestä
^varsin monimutkaisen ja kalliin me­netelmän
avulla. Samoin sen valmis­tukseen
käytetään luonnokaasua ja
petroolia. Uiisi menetelmä, jonka ke­hittämiseen
on kulutettu 12 A^uotta
~ ja.noin miljoonan dollaria^ käyttää
hy\'äkseen paitsi koornirikäpyjä,
myöskin näihin asti haaskioon men­neitä
kauranjyvän ja muiden maaa-viljelystuotteiden
osia.
''''•''''fmhi'pet)Mimisia, ^
Saksassa saavutettiin melkoista
menestystä petroleumista saadusta
parafiinistä voin valmistuksessa. E-räässä
Westfalin tehtaassa jo valmis-tetiinkin
tällaista voita.
Vuosikausia kemistit olivat haa­veilleet
parafiinistä voin valmistusta.
Voihan ei ole erittäin monimutkais­ta
tuotetta. Se on pääasiassa steari-nin.
palmitinin ja oleinin sekoitusta
ja ne kaikki ovat rasvoja muodostu­en
alkoholista, gylseriini- ja stearii­ni-,
sekä palmitis- ja oleinihapoista.
Parafiini on sinänsä yksinkertainen
hiilivety-yhdistelmä, jota tavataan
monissa mineraaliöljyissä. Kun sii­hen
kemiallisen prosessin jälkeen l i ­sätään
B-vitamiinia, saadaan siitä
synteettistä voita. Sadasta parafiini-tonnista
voidaan täten valmistaa noin
8'0 tonnia rasvjihappoa ja siitä vuo­rostaan
40 tonnia voita.
Mutta — ja tässä esiintyykin 'tie­demiehille
vielä pieni '"mutta"' —
täten saatua voita ei ihmisen eli­mistö
voi sulattaa, sillä samoin kuin
mineraaliöljy, jota käytetään suolis­ton
liukastuttamisessa, se ei sulaudu
ruumiiseemme. 'Kemisteillä on siinä
vielä paha pähkinä purtavana. Kei-novoin
keksijät saksalaiset olisivat
voineet aivan yhtä hyvin paistaa pe­runansa
mineraaliöljyssä, sillä yhtä-vähän
ravintoarvoa he tästä keino-voistakin
saivat. Mutta kukapa tie­tää,
kentiespä pian keksitään tälle­kin
pulmalle ratkaisu ja silloin saa­daan
täysin maidosta valmistetun
luonnonvoin veroista keinovoita.
* * *
Leipää räjähdysaineista
.äskettäin annettiin AVilliam H.
Nicholas - kunniamerkki Harvardin
yliopiston prof. George B. Kistia-kovvskylle.
Tilaisuudessa pitämäs­sään
puheessa prof. Kistiakowsky
kertoi räjähdysaineesta, jonka nimek­si
oli annettu "Aunt Jemima", siksi,
että sc on näöltään aivan kuin lei-päjauhoa
ja lisäksi siitä voidaankin
leipoa ja paistaa syötävää leipää. Kun
professori itse oli jauhon keksinyt,
luulisi hänen asian tietävänkin. Hän
oli apulaisineen saanut sotavuosina
tehtäväkseen sellaisen räjähdysai­neen
keksimisen, jota voitaisiin lä­hettää
kiinalaisille liittolaisillemme
tonnittain ilmitulon vaAratta.
"Aunt Jemima" valmistettiin, ei
ainoastaan 'leipäjauhojen näköiseksi,
vaan myöskin niiden makuiseksi ja
hajuiseksikin. Siitä valmistettu leipä
Typpeä nestemuodossa
Uudenlaista typpilannoketta, joka
on nestemuodossa, on kaupoissa tänä
keväänä. Se tunnetaan nimellä am­monium
nitrate ja käytetään sitä he­delmäpuille.
Tähänastiset kokeiliit
ovat tuottaneet hy\-iä tuloksia, mut­ta
monet ledelmäfarmarit epäröivät
käyttää sitä. * ,
Koska aine ön jotain uutta, eivät
hedelmänkasvattajat tiedä, niitä se
tekee puiden juurille ja itse puille jos
se joutuu suoranaiseen kosketiiikseen
niiden kanssa.
gella. MuttakuTpanxrasemmassa Ja­lassa
oli nystyrä—- ruoholla vahvis­tettu
savinystyrä. K i m se kaavittiin
pois liavaittiin linnun jalan olleen
poikki — melkein parantumaisillaan
ja niin suorana kuin mitä se oli ollut
milloink«an ennen.
Kurppa lääkärinä
Eräs mies oli onkimassa Connecti­cutin
pienen virran rannalla, kun
hänen lähelleen lensi kurppa. Kos­ka
kurppa ei tavallisesti lentele kes-kipäivän
aikana, katseli mies ute­liaana
lintua. Kurppa alkpi tonkia
nokallaan savea ja tuhria sitä va­sempaan
jalkaansa. Sitten' se kiska-
•--smi-Vuöhöjä^jä-^S^
S^'1i^äsi" savea'-jaiil
kunnes huönVattäva " nystym s<'ntyi
sen jalkaan lähelle polvea. Lopulta
se asteli pensaikkoon ja seisoi siellä
pitkän ajan ikäänkuin odottaakseen
saven kuivumista.
Joku aika myöhemmin sama mies
ampui kurpan lähellä sitä paikkaa,
jossa hän oli aikaisemmin ollut on-on
aivan tavallisen leivän makuista.
Mutta sen lisäksi se voidaan räjäyt­tää
niin jauhoina kuin taikinaiia ja
leipänäkin, jos vain ollaan selvillä
menetelmästä. Räjähdyksen vaiku­tus
on varsin tehoisa, «
''Aunt Jemimaa" lähetettiin sä­keissä,
kuten jauhoja konsanaan. Si­tä
meni puolueettomiin" mäihin ja
sieltä se joutui japanilaisten armei­joiden
huoltoasemille ja lopuksi kii­nalaisten
sabotoijien ja sissijoukko­jen
käsiin. Vaikka japanilaiset so­tilaat
lienevät syöneet monta tästä
' "Aunt Jemimasta"' leivottua leipää,
eivät he päässeet selville sen räjäh-dysominaisuudesta.
— E. B.
Hyvin ''demokraattinen'^
lakiesitys
Yhdysvaltain edustajahuoneelle on
jätetty esitys laiksi, jolla kiellettäi­siin
"kommunisteilta ja heille myö­tätuntoisilta"
sotaveteraaneilta heille
sotilaitten oikeuksien kirjan alaisuu­dessa
kuuluvat oikeudet ja avustuk­set.
Esityksen tekijänä on edustaja
\\'illiam J. Crow, pennsylvanialainen
republikaani. Hänen mi^estaän pi­täisi
jokaisen veteraanin, joka anoo
avustusta, vannoa valan, ettei hän
ole kommunisti tai kommunisteille
rriyötämielinen. Väärän valan van-
"ifofnisestä langetettaisiin 2,500 dol-
Esitys On jätetty edustaj'a\\uoneen
veteraaniasiain komitealle.
VILJO H E I X O on saavuttanut uu­den
enniityksen kuuden mailin juok­sussa
brittiläisissä kisoissa Lontoos­sa
tuloksella, joka oli 14 sekuntia
parempi Paavo Nurmen ennätystä.
Juuri Nurmi on ollut hänen treena­rinsa
ja oli myöskin todistajana^oman
ennätyksensä joutumista muinais­muistojen
joukkoon.
•'SIROLAN S.ÄÄTIÖ" on rahasto,
jolla rahastetaan Yrjö*Sirolan muis­toksi
perustettua opistoa, jossa kasva­tetaan
toimitsijoita Suomen demo­kraattiselle
liikkeelle — miehiä ja
naisia mönjin eri tehtäviin, tieteen,
taiteen ja kiiltturin aloilla, puhujia,
sanomalehdentoimittajia, y.m.
OAXAD.AN unioiden jäsenmäärä
on kahdeksassa vuodessa kohonnut
100 prosenttia ja nyt on 711.117. i l ­moitti
tvöministeri äskettäin.
TALONMIES HALUTAAN
Täten julistetaan Clinton haalin talonmiehen toimi hakulielpois-ten
haettavaksi. Talonmiehen tehtäviin kuuluu puhtauden pito, läm­mitys,
vuokraaminen ja päiväkirjan pito. Englanninkielen taito tar­peellinen.
Tehtävä otettava vastaan heinäkuun 1 p:nä. Palkkaetui­hin
kuuluu vapaa asunto ja lämpö. Hakemukset palkka vaatimuksi­neen
lähetettävä kesäkuun 18 päivään mennessä osoitteella:
FINNISH SOCIETY, Johtokunta
2605 Pender St. East; Vancouver Br. Columbia
KIITOS
LAUSUMME KIITOKSET siitä yllätyksestä, joka oli Järjestetty mei­dän
yhteiselämämme alkamisen johdosta Clinton haalille toukokuim 16
p:nä 1947.
Suuri kiitos vancouverilaisllle kauniista lahjoista Ja sointulalalsille yh­teisestä
lahjasta sekä muualta ulkoapäin tulleista lahjoista. Klubi No. 75
ansaitsee kauniit kiitokset lahjasta.
Erikoine/i kiitos äidille, joka tämän tilaisuuden Järjesti. Myös kiitos
henkilöille jotka auttoivat.
Teitä kiitollisuudella muistaen,
GLORIA JA ARCHIE KAARIO
0
1
i
o
o
o
o
0
a
1
o
o
D^aumimmai ^uto^^si ....
Vancouverin tovereille siitä illasta, kun tulitte minua yllättämään 70-
vuotissyntymäpäivänä. Kiitos lahjoista, kukista ja kauniista kahvipöy­dästä.
- .
Tämä ystävyyden ja toveruuden osoitus säilyy kauniina muistona elä­mäni
iltaan asti. Kiitos kaikesta.
o
Toveruudella
ANNA SAVOLA
i
o
o
o
o
o
o
o
o
t
Vancouver British Columbia
Q_Q o Q_Q Q O O O Q Q O P Q Q O O Q Q Q Q Q Q O Q Q O O O O P Q O O Q Q Q Q Q Q Q O Q O Q Q Q Q O Q Q Q y