1949-04-16-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Kasvimaan suimmttelljoille
saattaa olla jolcsikin avuksi seuraavat huo_
mautukset: . ^ .
1. Jos suintobi mahdollista kaikki kasvis-rhdt
tulisi asettaia pohjoisesta etelään.
Kun kasvit istutetaan siten, eivät ne pääse
varjostamaan toinen tojsiaan ja kaik-
.]ä saavat enemmän aurinkoa.
2. Vucsikautiset lajit, sellaiset kuin marjat,
parsa, raparperi^ piparuutti ja muut,
jotka jäävät yhteen paöckaan useimmiksi
vuosiisi, tulisi sovittaa yhdelle puolelle
ikasvimaata, niin että ne eivät häiriintyisi
silloin kun maata, muokataan vuotuisia
kasvilajeja ve^eh, tai kasveja istutetaan
ja kultivoidaan.
3. Parhain paikka kasveille, jotka jäävät
maalle koko kasvi&audeksi, on sellai-nsn
kohta, missä niitä el tarvitse häiritä:
^llaisia kasviksia ovat tomaatit, pippurit,
sipulit, eggplant, parsnip ja salslfy.
4. Aikaiset kasvikset tulee istuttaa yhteen,
niin että sen jälkeen kun sato on
niistä korjattu, samaan paikkaan voidaan
uudelleen kylvää lajeja joista sato korjataan
syksyllä. Aikaisia lajeja ovat herneet,
sipulit, jotka käytetään varsisipuleina,
salaadi, rediisi ja pinaatti.
5. Korkeakasvuiset kasvit, isellaiset kuin
syömämaissi ja seiVäspayut sekä köynnöskasvit,
sellaiset kalÄ kurkut "ja kurpitsat,
tulee istuttaa yhdelle 1 puolalle \kasvimaa-ta,
jossa ne eivät TOrjosta tai peitä alleen .
muita kasveja.
€. Jokaisessa ka^maassa tulisi noudattaa
jaksottaista kylvöme^eteImää. Jos
föuneikiksi papuja istutetaan 10 päivän
väliajoin saadaan papuja k<Äo kasvukau-"
den. Kaalia ja maissia esimerkiksi voidaan
istuttaa palleaan, josta aikainen
hernesato on korjattu.
7. K ^ t a tai useampaa lajia voidaan
kasvattaa samassa paikassa samalla kertaa.
Nopeasti valmistuvia lajeja, kuten
pinaattia, papua, kalea. salaadia ja redil-sejä
voidaan istuttaa joko rivien ivailin tai
tomaatti-, meloona- tai muiden sellaisten
lajien riveihin. Varhain valmistuvat sadot
^dltään korjata ennenkuin myöbem.
min valmistuvat kasvikset tarvitsevat koko
tilan kehitystään ja kasvuaan varten.
Kasvimaan menestyxnisen ensiinmäinen
ehto on HYVÄ SIE3y!EBN, Siemenet mt^-
savat niin vähän, että mitään säästöä ei
kannata ajateOla. Halvat sianenet ovat
huonoja siemeniä. Ostakaa siemenet luotettavasta
liikkeestä.
• * •
ERI KASVIT TARVITSEVAT
ITÄ2&KSEEN:
Keltajuuri . . . . . . . . . . . . .13—18 päivää
•Punajuuri . . . . . . . . . . . . . . . 7—10 "
"Kaali . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6—10 "
Kukkakaali 5—10
Selleri.. 10—20 "
Kurkku 6—10* "
Salaatti (lettuce) . . . . . . . . 6—a
Sipuli :...il0^l5 "
<Henie ..;.>..>..;. .iviviC—10 '*
Tomaatti . . . . . . . . . . . . . . . . 6—12
Turnipsi . . . . . . . . . "
iMiflissi •••••••••••••
A^ettäm myytim tunnetun washi^
tönilaiseii, yuosikynp^ia
gin hieiraston k»s£u Mrs^
McLeanin tImanttä:o1kö^^ ilet^prlii-
Iäiselle jalokh^upjpk^Ie^ H a n ^
tonille, Koködmassa <ui ^4 J^uoma^ua
jak&iveä, kinduisimmät
timantti ja *1däntälitiV, joiden tuottamista
onnettomuuksista ym. on olemassa
satumaisia tärihpita. Kokoelman
hinnaksi tuli $1,250,000. — Mutta kuinka
Mrs,lVIcLean vainaja sai timanttinsa^
siitä vannaan olisi.myöskin pitkä tarina.
suonialainen : v. kiltiii:
Jöun|^ tyotä< ii(4tä
Vaair t o ^ ^ pois vanhasta
msiaäta^
siss^ josta viisuinin saa^ helpomr
Elli Holopainen, Tegnevgatah 47«
St tn I.andlB, Stocldioi^ Svaxige.
l^deksan vuotta vatsatta
. Henry Kyllönen, suomalainen farmari
Hebronissa; Maine, sanoo voivansa hyvin,
vaikka hänellä ei yhdeksään vuoteen
ole ollut vatsaa. Hän on, sanotaan,
elävä esimerkki kirurgien ihmetyöstä,
sillä yhdeksän vuotta sitten annettiin
hänelle vaikean vatsasyövän vuoksi
elonaikaa vain muutamia kuukausia.
Mr. Kyllönen käy lauantaisin Mainen
General Ho^itaalissa tutkittavana ja
oli viime kerralla lausunut voivansa hyvin
ja suorittavansa kaikki farmityönsä
kdin ennenkin: Hän käyttää erikoista
ruokajärjestystä ja bn kymmenes^ henkilö,
jolle Mainen \altiossa oh tämänlaatuinen
leikkaus suoritettu.
I lORJEENVAIHTOON
I Olisiko vielä sieUä valtameren takana
i poikia, iotka kirjeenvaihdon avulla ha-iluälslvattut):^
tua Suomen totoihin?
I Leskironva Mtertto Harma ikä 30 v. i
I Albertinkata 44. & 13.
I Mert Ahonen,
AL KanppäM», ikä 30 v.^
I EMUajiA Apteddd» HelsinU, SnomI
§iiinimnm«iiiutwmmniuni lutnsttuiiuu*!:
Me naiset ja meidän rylitimme
Nykyaikana merkitsee ulkonäkö
enemmän kuin se merkitsi ennen van-haan.
Siitä, miltä nä3ntänmie, sattaa riippua
saammeko vai emmekö saa työpaikkaa,
jota etsimme, siitä saattaa riippua, voitammekö
vai kadotammeko ystäviä.
Hyvä ryhti pn yksi tärkeimmistä perusedellytyksistä
tehdä paras mahdollinen
omasta ulkonäöstämme. Moni nuori
tyttö on patkkaa etsiessään epäonnistunut
^siksi,^ että hänen veltto ryhtinsä
ja kumarat hartiansa eivät ole tehneet
edullista vaikutusta työnantajaan.
MÄiXITAAN
Kaksi Karjalassa syntynyttä naista
haluavat tutustua Canadassa ja Yhdys-vaUoissa
ci^viin suomalaisiin miehiin.
Kirjeet vastataan kirjeillä ja kuvat
kuvilla.
" * Nimimerkki:
K E V Ä T p 27 vuotta
•-^']'0iK!^i^'4A vuotta
gVederiMnkatn 20 as. IS,
Jos koetamme kädellännne niskaamme
,tunnemme siellä alhaalla melkoisesti
esiinpistävän nikaman. Sen yläpuolella
on kuusi muuta kaulahikamaa, j a ne
yhdessä muodostavat kaulanime rungon.
Nämä nikamat muodostavat eräänlaisen
onton tunnelin, jonka sisällä kulkee sel-käjänteenmie
ja sadoittain tärkeitä hermoja
arvoista ruiuniiseemme. Voimme
kuvitella, miten turmiollistaon, jos kannatamme
päätämme huolimattomassa
asennossa, niin että kaulamme taipuu ja
samalla sen sisällä. olevat arat jänteet.
Professorin matkakokemus
Jos jehkkikulkuri tarttuu ripoihin
aja^seen jänisp»ia5sillä ja jouduttuaan
kiinni kävelsrvaivÖjensa vähentämisestä
puskee sitten töitä vaixflcifarmilla tai jollakin
muulla tavalla sovittaa luvattoman
tekonsa, niin se ei ole mikään tapaus.
Sellaistahan sattuu yhä uudestaan
ja uudestaan. 'Mutta'jös yliopiston
opettaja joututi kiinni isiitä, että on
liputtomana ajanut rautatiellä, ni|n se
on jo jonkinlainen tapaus. Ja sellaisella
tapauksessa on hitn^iisä kuuluisuutta
äskettäin lisännjTtXontoon yliopiston filosofian
professori Joad, partanaama ju- ^
"Hyvänen aika", hän ajattelee, "jos
tuo tyttö jo ulkonaisestikin vaikuttaa
noin veltolta, on hyvin todennäköistä,
että hänen henkinen olemuksensa on
aivan ylitä veltto, jollei vielä hiukan
veltompikin!" Ja kuka voi' häntä siitä
moittia?
Eräs pahimmista ryhtivirheistä, minkä
naiset tekevät/on, että he "pudottavat"
päänsä hartiainsa väliin kävellessään.
Tuntuu aivan kuin olisi heidän
päänsä liian painava heidän kannettavakseen
— ja voi kuitenkin lyödä vetoa,
ettei se suinkaan aina johdu aivojen
liiallisesta painosta.
Useammin kuin luullaankäan, on juuri
pään virheellinen asento sjrynä siihen,
että asianomaisella on ruma, paksu kaula;
riippuvat kasvolihakset, pieni kyttyrä
niskassa ja kumarat, luisut hartiat.
kovin syvällisesti, sillä heidän ylähuulensa
oli moitteettoman naisellisessa kunnossa.
Tri Atmattoe tuntuu olevan va-kuuttmmt
siitä, etta Euroopan naisille
on viiksikysymys yhä kasvava piilma.
KroonUlinen päänsäricy, väsymys ja ru- ^alankieltäjä ja hiukan samantapaista
Löytyykö ystävällistä ihmistä, joka
naiuaisi auttaa 39 v. työteliästä naista
pääsemään yU rapakon. Teen työtä
°^ta vaan.
Sylvia Tolonen, Tegnergaian 47,
2 tr. Landin. Stockholni, Sverige.
MYYJIÄ HALUTAAN
Tpimdiaita. myyjiä halutaan myy-maan
käsin maalattuja solmioita. Sen-satiomainen
h3rvin kaupaksi käjr^ä tavara.
Mitään erikoisia yht^ksiä ei tarhaanne
nähtyä. H^ä tulo taataan. Ei
^aan ne nähtyä. Hyvaitailo taataan. E i ^Jaan kUpailiJoita. lE»yytäkBä pikaisesti
ilmaista hinnastoa kirjoittamalla
osoitteella: •
Oriehtal Art Studios
2027 SL TinUi«liM^ M i ^ ^
ma kaula ovat luonnolisia seurauksia
tästä asiaintilasta.
Luonto on järjestänyt kaulamme kannattamaan
päätämme, niinkuin pylvään
jalka kannattaa pylvään päätä. Meidän
tulisi muistaa olevamme elä^^ä pylväitä,
siroja, sulavalinjaisia joonilaisia,
doorilaisia tai korinttilaisia pylväitä.
Mutta useat meistä muistuttavat kyllä
enemmän taivutettuja kävelykeppejä-
Ja nyt tdikäämme jotian.
Asettukaa seisomaan peilin eteen ja
ryhdistäytykää niin hyvin kuin osaatte.
Viekää 'kädet niskan taakse niin, että
sormenpäät koskettavat toisiaan, ja taivuttakaa
sitten päätä muutamia kertoja
hitaasti taaksepäin. Suorittakaa pään
kiertoliike. Se tapahtuu viemällä pää
hitaasti ensin vasemmalle olk^äälle,
sitten eteen alas niin, että leuka koskettaa
rintaa, sitten viedään pää oikealle
olkapäälle ja lopuksi taivutetaan päätä
taaksepäin, niin että leuka osoittaa
kohtisuoraan ylöspäin. Tässä asennossa
avataan ja suljetaan isuuta muuta-mia
kertoja — se nä3^tää hieman hassunkuriselta
,mutta tekee niin erinomaisen
hyvää.
Asettukaa makaamaan selällenne vuoteella
tai sohvalle, niin että päänne riippuu
vapaana sängyn reiman alapuolelle.
Kohottakaa ja laskekaa nyt j^ätäime
hitaasti muutamia kertoja tässä asennossa.
Ja sitten, kun tulette kadulle, muistakaa
aina ryhtinne. VE-KA.
muutakin. Hänet on Lontoon oikeudessa
tuomittu siitä, että hän on liputta
ajanut Waterloosta Sälisburyyn, Vajak
sata mailia. Siitä on Joad saanut sakkoa
40 shillinkiä ja oikeiiskulujä 25
guineäa. — Jos prof.Joad olisi tavallisen
kulkurin varoissa, olisi hänerScih
edessään ollut linriareissu.
E p w i N sxncsi
T^rans-Atlantic Passenger Confe-rehoen
valtuuttama asiamies
Edustamme melkein kalifia johta-vimpia
valtamerilinjoja. Suunnitelles-sanne
matkaa Suomeen tai muihin
Euroopan maihin, voitte luottamuksella
kääntyä piioleemme lippu- yin. matkaa
koskevissa asioissa.
VAPAUS STEAMSHIP
TICaKET AGENGY
"]äE>WIN SUKSI
Valtuutettu asiamies
P. O. Box 69 Sndbury. Out
kun elo on korjattu Ja ibmisei
ajattelevat lepoa, mukavuutta
ja ystäviensä vierailuja
Syksy on myös vuodenaika Jolloin hyviä
palkkoja on saatavana upeissa mbottorl-laivoissa
GRIPSHOLM Ja STOCKHOLM,
lähtien New Yorkista suoraan Göteporiin«
Rtiotfidln — ja siStä erinomaiset yhteydet
SUOMEEN.
OBIPSHOLM Elok. 12
STOCKHOLM Elok. 29
GRIPSHOIiM Syjrsk. 9
STOCKHOLM Syysk. 23
ORIPSHOLM Lokak. 7
STOCKHOLM Lokak. 17
OBIPSHOLM Marraäc 4
STOCKHOLM Marrask. 12
Atoinijätteitä merenpohjaan
Britannian atoraitehtaiden radioaktiivisia
jäteaineita on ryhdytty kuljettamaan
kauaksi merelle, jossa ne upotetaan
pohjaan.
Hallitus ei tiedota satamaa, josta näitä
jätteitä kuljettavat laivat lähtevät
liiJAeeUe.
MInimiliinnat ioristilnokassa Götc-poriln
menomatka alkaMm $180:si»
MatkaUpptmne Gdtepöiista maikan
paäliäit Suomessa ja takairfn'^06ie- -
porijn voidaan maksaa täällä Cana-daa
dollareissa ennen läbtoä Caxia-dasta.
'
Saadaksenne paikkatilauksen käykää
matkalluasiamietaenne luona. Hänen
palveluksensa Ja pätevät neuvocqsa
ovat käytettävänänne ilman llsä-maksua.
SV/EraSH AMERICAN
60» borehcster 81. VT^ Montreal» Qne.
^ a'ÄUANTAINÄ; ÖUHtÖÖTUN i6 PÄIVIÄ, 1949 SIVU 11
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 16, 1949 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1949-04-16 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki490416 |
Description
| Title | 1949-04-16-11 |
| OCR text |
Kasvimaan suimmttelljoille
saattaa olla jolcsikin avuksi seuraavat huo_
mautukset: . ^ .
1. Jos suintobi mahdollista kaikki kasvis-rhdt
tulisi asettaia pohjoisesta etelään.
Kun kasvit istutetaan siten, eivät ne pääse
varjostamaan toinen tojsiaan ja kaik-
.]ä saavat enemmän aurinkoa.
2. Vucsikautiset lajit, sellaiset kuin marjat,
parsa, raparperi^ piparuutti ja muut,
jotka jäävät yhteen paöckaan useimmiksi
vuosiisi, tulisi sovittaa yhdelle puolelle
ikasvimaata, niin että ne eivät häiriintyisi
silloin kun maata, muokataan vuotuisia
kasvilajeja ve^eh, tai kasveja istutetaan
ja kultivoidaan.
3. Parhain paikka kasveille, jotka jäävät
maalle koko kasvi&audeksi, on sellai-nsn
kohta, missä niitä el tarvitse häiritä:
^llaisia kasviksia ovat tomaatit, pippurit,
sipulit, eggplant, parsnip ja salslfy.
4. Aikaiset kasvikset tulee istuttaa yhteen,
niin että sen jälkeen kun sato on
niistä korjattu, samaan paikkaan voidaan
uudelleen kylvää lajeja joista sato korjataan
syksyllä. Aikaisia lajeja ovat herneet,
sipulit, jotka käytetään varsisipuleina,
salaadi, rediisi ja pinaatti.
5. Korkeakasvuiset kasvit, isellaiset kuin
syömämaissi ja seiVäspayut sekä köynnöskasvit,
sellaiset kalÄ kurkut "ja kurpitsat,
tulee istuttaa yhdelle 1 puolalle \kasvimaa-ta,
jossa ne eivät TOrjosta tai peitä alleen .
muita kasveja.
€. Jokaisessa ka^maassa tulisi noudattaa
jaksottaista kylvöme^eteImää. Jos
föuneikiksi papuja istutetaan 10 päivän
väliajoin saadaan papuja k<Äo kasvukau-"
den. Kaalia ja maissia esimerkiksi voidaan
istuttaa palleaan, josta aikainen
hernesato on korjattu.
7. K ^ t a tai useampaa lajia voidaan
kasvattaa samassa paikassa samalla kertaa.
Nopeasti valmistuvia lajeja, kuten
pinaattia, papua, kalea. salaadia ja redil-sejä
voidaan istuttaa joko rivien ivailin tai
tomaatti-, meloona- tai muiden sellaisten
lajien riveihin. Varhain valmistuvat sadot
^dltään korjata ennenkuin myöbem.
min valmistuvat kasvikset tarvitsevat koko
tilan kehitystään ja kasvuaan varten.
Kasvimaan menestyxnisen ensiinmäinen
ehto on HYVÄ SIE3y!EBN, Siemenet mt^-
savat niin vähän, että mitään säästöä ei
kannata ajateOla. Halvat sianenet ovat
huonoja siemeniä. Ostakaa siemenet luotettavasta
liikkeestä.
• * •
ERI KASVIT TARVITSEVAT
ITÄ2&KSEEN:
Keltajuuri . . . . . . . . . . . . .13—18 päivää
•Punajuuri . . . . . . . . . . . . . . . 7—10 "
"Kaali . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6—10 "
Kukkakaali 5—10
Selleri.. 10—20 "
Kurkku 6—10* "
Salaatti (lettuce) . . . . . . . . 6—a
Sipuli :...il0^l5 "
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-04-16-11
