1949-04-16-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Kaunokirjallinen viikkolehti
16-^ XIV vuosikerta LAUANTAINA. H U H T I K U U N 16 PÄIVÄNÄ, 1949
Kuva Ottaivari ^'drlä^^^ iidlandm Cmmdadn'Hifi
^K:n presidentti puhunut
järkeä
|VK:n yleiskokouksen presidentti,
justralian ulkoministeri t r i Herbert V .
[vatt. avatessaan äsken ylej[0:okouk6en
Itunnon Flushing Meädowssa, puhui
oimakkaasti YK: n 'järjestön puolesta
1 vaati, että kaikki alueelliset sopimOk-ft
on alistettava Y K : n yleiskokouksöi
Paiseksi ja niiden on oltava Y K : n perus-
[irjan alaiset.
"Totuus oh se, että melkein kaikki
iK:n vaikeudet ovat aiheutuneet y h -
stä tekijästä, suurvaltojen lerlmieli-
5tä YK:n ulkopuolella ja täysin
pjppumattomina siitä", sanoi tri Evatt.
Hän ei maininnut välittömästi Poh-cis-
Atlantin paktista, joka oli juuri a l -
ekirjoitettu \\'ashingtoniss;a, mutta hän
namiisi YK:n peruskirjan 103. artikr
joka säätää, eitä siinä tapäukses-ä
jos YK:n jäsenmaiden, välillä tulee
^runielisyyttä Y K : n peruskirjan äset-amien
velvoitusten ja Jorikin muun kan-
"ivälisen sopimuksen noudattamisen
iteen, on niiden silloin noudatettava
eruskirjan asettamia velvoituksia.
'Älaailmanlaajuineri turvallisuus* —
f se on varmasti meidän tavoitteemme
voidaan löytää vain maailraanlaajui-järjestössä,
ja sen vuoksi ininä
>^än teitä, kuten minulla on oikeus
xST" ^^^^^^^^^t^J^^^^ettette salfi itsen-
• ^"opua tarkoitufoestanne, kenties
"f^JjyyniMisyydesta tai ilkeämieli-
Jfstä", sanoi t r i E v a U . ^ ;
öan korosti e d e t t e e n s i l ä f ä^M^
n annettava horjumatonta tukea eikä
U?u^^"'''^*^^'^^*'*^»sta tokea tai
>u«iJpalveIusta;.^^^:^i^^^^^
S . nyfcySSn ainoa tdbic&kaaiL
*^^/*^l»sen toiminnanpehisklvilailla
ja turvallisuuden ^ilyttämisefc;i
Cotton
" Teidän pitäisi etsiä meille lomanviettopaikka
kotiseudultanne, jokin, pieni
nurkkaus, missä voisimme viettää
kesän", sanoi Marie Curie minulle kerran.
Osoitin hänelle St. Trojanin ka-^
pean hiekkarannan, ja Marie kutsui
minut luokseen. Kunnioitin syvästi
Curie'n puolisoita, heidän jalouttaan,
pyyteettömyyttään ja suurenmoista tieteellistä
työtään. Heidän ympärilleen
oli keräänynyt joukko nuoria tiedemiehiä
jä heidän luonaan tapasin ensimmäisen
kerran Aime Cottonin, jpnka
kanssa menin naimisiin kymmenen vuotta
myöhemmin.
Näin kertoo Eugenie Cotton, Naisten
kansainvälisen demokraattiseii liiton pii-heenjdhtaja,
elämäänsä eniten vaikuttaneesta
ajasta.-
— Niin> se oli hedelmällistä ja onnellista
aikaa, jatkaa han. Vietimme yhdessä
monta henkisen innoituksen hetkeä.
— Nakien työlle omistettujen viikkojen
j a kuukausien muisto saa onnellisen
h3rmyn Eugenie Cottonin huulille.
Hän jatkaa kertomustaan elämänsä
p ä ä e t a p e i s t a T ^ Severesissä opiskellessani
tutustuin kuuluisiin tiedemiehiin
— Jean Perrin, Paul Längevin, Pierre
Weiss, j a Marie Guriesta ja Jean Perri-nistä
tuli "isäntiäni" niin kutsutaan
ylioppilaan qaintojä cäijaaviä professoreja.
Opiskeltiiaajn köhne vTOtta Sever-sin
koulussa Eugenie Cotton suorittaa
fysi&an ja luonnontieteiden kandidäat-titutkinnon.
Mutta siihen aikaan aniesn
sekä tpiteamman elintason aikaansaamiseksi
yH maailman.
ten ja naisten opetusta erotti ilmatiivis
seinä.' ^ Seversin koulu valmisPi Eugenie
Cottonista tyttökoulujen opettajan.
Mutta hän ei hellitä vaan päättää yrittää
pitemmälle — tohtorin väitöskirjaan.
Sitä ennen oli suoritettava lisensiaattitutkinto
Sorbonnessa. Rva Curie ryhtyy
nyt välittäjäksi ja järjestää oppilaalleen
stipendin. Mutta silloin puuttuu
asiaan hallinnollinen muodollisuus. Valmistuneen
opettajan velvollisuus on ryhtyä
varsinaiseen tehtäväänsä jossakin
oppilaitoksessa. Eugenieltä evätään stipendin
hyväksikäyttämiseen välttämätön
loma.
Mitä oli nyt tehtävä? Eugenie Fey-tisin
— se oli hänen silloinen sukunimensä
— vanhemmat olivaL köyhää
väkeä eivätkä voineet auttaa; Hän
joutuu yhdessä ystävättärensä. Ahne
Cartanin kanssa, joka on samassa asemassa
kuin hänkin, opettajaksi Poitier-sin
kouliiuri. Vuonna 1905 ilmestyy
Marie Curie jälleen pelastajaksi j a kutsuu
Eugenien sijaisopettajaksi Seversin
kouluun. Nyt Eugenie jsaattaa jälleen
aikaan opintonsa Sorgonnessa. Suoritettuaan
lisensiaattitutkintonsa hän ryhtyy
valmistelemaan räitosikirjaa aiheesta
"Vakaassa tilassa olevien suolojen magneettiset
ominaisuudet", _
V. 1913 Eugenie meni naimisiin fjry-sikko
Aime CDttonin kanssa^-t>5oittaen
niflle, jotka sitä epäileväty että nainen
pystyy yhdistämään^^^äidinvelvollisuuten-sa
iiedelnuUliseen tieteelliseen työhön.
Ndjäri lapsen iioitö, joista kaksi kuol
i , vei'kuitenkin lc0ko]hanen aikansa ja
vasta vuonna^ 192Jle%J^anksen ansiosta,
<Jatleau seitsemäaiibel!»^ sivulla)
KeiännytyNEEKERI
^JO«woÄrfl/wtf--r Elmer L . Irey kerto»
kirjassaan^^The Tax Dodgers'', että v.
1936 annettiin surullisen kuuluisfltn Pen-dergastin
äänest\'salueella Kansas C i -
t>'ssä 20,687 ääntä vaikka alueella ei
asunut kuin 19,923 henkeä, lapsetkin
mukaan laskettuina. V
Rikkain — Naturalisoit u kanadalainen
Thomas JohrvBata oh todennäköi^
sesti Canadan rikkain mies. Hän omistaa
ram. 100 kenkätehdasta ja 3,000
myymälää maailman eri bs'ssä. Omaisuutensa
ar\'ipidaan noin 500 miijoonak-si
dollariksi. /\;:\v. .V^/^v-'' •
- Kttivuutta^ — Perun pääkaupungissa
Limassa satoi maalisk. 29 pna ensimmäisen
kerra<i y l i viiteen vuoteen =— 54 tuumaa
kahdessa tunnissa. ,
Merirosvot — Shangha is ta lähetettiin
äskettäin häv.' ttä jälaiya tingfu. etelä-
Kiinan vesille taistelemaan nierirosvoja
vastaan. Rosvot upottivat äskettäin
erään laivan, jossa hukkui noin sata
henkeä. •
Ennätys — Jack Wauchopen omistama
6-vuotias Holstein-lehmä Lynndea
Hartog 'Daisy saavutti äskettäin Schom-berglssa
Ontariossa uuden maailmanennätyksen,
tuottaessaan kaksi kertaa piii-vässä
lypsettjTiä 1.324 paimaa yoirasva^
vuodessa, vastaten 28.422 paunaa mai-toa.
-. •
Työehtosophnukset — Vuonna 1947.
työskenteli Canadas?a kaikkiaan 1,185,-
551 työläistä työehtosopimusten alaisina
eli 11.7.prosenttia enemmän kuin
1946. Noin kolmasosa palkansaajista
oli sopimusten alaisina. '
Työttömyys—Canadan työttömyys-vakuutusjärjestön
tilastojen mukaan oli
viime vuoden lopulla maassa kaikkiaau
150,942 työtöntä, joista 48,062 oli Quebecista,
36,913 Ontariosta ja 29,890 B r i tish
Columbiasta. ,
Suomi'—' Suomen ,yaltion rautateillä "
oli viime vuoden lopulla 796 veturia.
Kepponen — Porvoon lähe"syydessä
oli johtaja Aksel Sjöblomin pöydällä
maalisk. 3 pnä 27,000 markkaa paperirahaa
j a kupera^ lasinen kirjepainin, johon
kerääntyneet auringon säteet sytyttivät
rahat ym. palamaan.
Rukkaset — 105-vuotias Elizabeth
Alexander sanoi Brown Hiilissä, Ontariossa,
antaneensa 15 yuotta sitten rukkaset
eräälle miehelle. "Mutta jos oikea
mies 'kosii, en anna rukkaisia", sanoi
Elizabeth.
Lankesi kultaan —• Eugene J . Straus
sai Louisvillessä äskettäin $7,460 dollarin
korvaustubmion niistä vammpista,
jotka hän sai pudottuaan paikallisessa
pankissa rahasäkkiläjän päältä. "
/2i/^e»//<z.— Indianapolisissa esitti
?8-v. Pearl Bess terveydenhoitolauta'
kunnalle, valituksen sen johdosta> että
h ä i ^ n hamamsläakärinsä oli ottanut^bä-nen
suustaan tekohampaat k o s ^ h än
ei ollut imaksanut niistä sopimuksen mukaisesti.
Leipävarräs —r Canadan elinJcustan-nusindeksiluku
putosi helmik. aikaäia.
3/10 pisteellä ollen maalisk. alussa
ja 4/10 pistettä alhaisempi ktiin vume
lokakuussa, jolloin luku oli ennätysmäärässä.
^
Rakkaus 17-v. Joyce ^ u m a k er
tunnusti äskettäin VVaukeganissa ampuneensa
52TV. r^Eastajansa, joka oli kiel-täyt3myt
ottama!sta avioeroa naidakse^
Joycen^ joka . o l i seurustdlut miehen
ksmssa kaksi vuotta.
' 11-
tr. W
X
' - m .
ii:
•S
II
\ ^' r
I 3?
il
1$ '
f i S
i Mii"
im
m
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 16, 1949 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1949-04-16 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki490416 |
Description
| Title | 1949-04-16-01 |
| OCR text |
Kaunokirjallinen viikkolehti
16-^ XIV vuosikerta LAUANTAINA. H U H T I K U U N 16 PÄIVÄNÄ, 1949
Kuva Ottaivari ^'drlä^^^ iidlandm Cmmdadn'Hifi
^K:n presidentti puhunut
järkeä
|VK:n yleiskokouksen presidentti,
justralian ulkoministeri t r i Herbert V .
[vatt. avatessaan äsken ylej[0:okouk6en
Itunnon Flushing Meädowssa, puhui
oimakkaasti YK: n 'järjestön puolesta
1 vaati, että kaikki alueelliset sopimOk-ft
on alistettava Y K : n yleiskokouksöi
Paiseksi ja niiden on oltava Y K : n perus-
[irjan alaiset.
"Totuus oh se, että melkein kaikki
iK:n vaikeudet ovat aiheutuneet y h -
stä tekijästä, suurvaltojen lerlmieli-
5tä YK:n ulkopuolella ja täysin
pjppumattomina siitä", sanoi tri Evatt.
Hän ei maininnut välittömästi Poh-cis-
Atlantin paktista, joka oli juuri a l -
ekirjoitettu \\'ashingtoniss;a, mutta hän
namiisi YK:n peruskirjan 103. artikr
joka säätää, eitä siinä tapäukses-ä
jos YK:n jäsenmaiden, välillä tulee
^runielisyyttä Y K : n peruskirjan äset-amien
velvoitusten ja Jorikin muun kan-
"ivälisen sopimuksen noudattamisen
iteen, on niiden silloin noudatettava
eruskirjan asettamia velvoituksia.
'Älaailmanlaajuineri turvallisuus* —
f se on varmasti meidän tavoitteemme
voidaan löytää vain maailraanlaajui-järjestössä,
ja sen vuoksi ininä
>^än teitä, kuten minulla on oikeus
xST" ^^^^^^^^^t^J^^^^ettette salfi itsen-
• ^"opua tarkoitufoestanne, kenties
"f^JjyyniMisyydesta tai ilkeämieli-
Jfstä", sanoi t r i E v a U . ^ ;
öan korosti e d e t t e e n s i l ä f ä^M^
n annettava horjumatonta tukea eikä
U?u^^"'''^*^^'^^*'*^»sta tokea tai
>u«iJpalveIusta;.^^^:^i^^^^^
S . nyfcySSn ainoa tdbic&kaaiL
*^^/*^l»sen toiminnanpehisklvilailla
ja turvallisuuden ^ilyttämisefc;i
Cotton
" Teidän pitäisi etsiä meille lomanviettopaikka
kotiseudultanne, jokin, pieni
nurkkaus, missä voisimme viettää
kesän", sanoi Marie Curie minulle kerran.
Osoitin hänelle St. Trojanin ka-^
pean hiekkarannan, ja Marie kutsui
minut luokseen. Kunnioitin syvästi
Curie'n puolisoita, heidän jalouttaan,
pyyteettömyyttään ja suurenmoista tieteellistä
työtään. Heidän ympärilleen
oli keräänynyt joukko nuoria tiedemiehiä
jä heidän luonaan tapasin ensimmäisen
kerran Aime Cottonin, jpnka
kanssa menin naimisiin kymmenen vuotta
myöhemmin.
Näin kertoo Eugenie Cotton, Naisten
kansainvälisen demokraattiseii liiton pii-heenjdhtaja,
elämäänsä eniten vaikuttaneesta
ajasta.-
— Niin> se oli hedelmällistä ja onnellista
aikaa, jatkaa han. Vietimme yhdessä
monta henkisen innoituksen hetkeä.
— Nakien työlle omistettujen viikkojen
j a kuukausien muisto saa onnellisen
h3rmyn Eugenie Cottonin huulille.
Hän jatkaa kertomustaan elämänsä
p ä ä e t a p e i s t a T ^ Severesissä opiskellessani
tutustuin kuuluisiin tiedemiehiin
— Jean Perrin, Paul Längevin, Pierre
Weiss, j a Marie Guriesta ja Jean Perri-nistä
tuli "isäntiäni" niin kutsutaan
ylioppilaan qaintojä cäijaaviä professoreja.
Opiskeltiiaajn köhne vTOtta Sever-sin
koulussa Eugenie Cotton suorittaa
fysi&an ja luonnontieteiden kandidäat-titutkinnon.
Mutta siihen aikaan aniesn
sekä tpiteamman elintason aikaansaamiseksi
yH maailman.
ten ja naisten opetusta erotti ilmatiivis
seinä.' ^ Seversin koulu valmisPi Eugenie
Cottonista tyttökoulujen opettajan.
Mutta hän ei hellitä vaan päättää yrittää
pitemmälle — tohtorin väitöskirjaan.
Sitä ennen oli suoritettava lisensiaattitutkinto
Sorbonnessa. Rva Curie ryhtyy
nyt välittäjäksi ja järjestää oppilaalleen
stipendin. Mutta silloin puuttuu
asiaan hallinnollinen muodollisuus. Valmistuneen
opettajan velvollisuus on ryhtyä
varsinaiseen tehtäväänsä jossakin
oppilaitoksessa. Eugenieltä evätään stipendin
hyväksikäyttämiseen välttämätön
loma.
Mitä oli nyt tehtävä? Eugenie Fey-tisin
— se oli hänen silloinen sukunimensä
— vanhemmat olivaL köyhää
väkeä eivätkä voineet auttaa; Hän
joutuu yhdessä ystävättärensä. Ahne
Cartanin kanssa, joka on samassa asemassa
kuin hänkin, opettajaksi Poitier-sin
kouliiuri. Vuonna 1905 ilmestyy
Marie Curie jälleen pelastajaksi j a kutsuu
Eugenien sijaisopettajaksi Seversin
kouluun. Nyt Eugenie jsaattaa jälleen
aikaan opintonsa Sorgonnessa. Suoritettuaan
lisensiaattitutkintonsa hän ryhtyy
valmistelemaan räitosikirjaa aiheesta
"Vakaassa tilassa olevien suolojen magneettiset
ominaisuudet", _
V. 1913 Eugenie meni naimisiin fjry-sikko
Aime CDttonin kanssa^-t>5oittaen
niflle, jotka sitä epäileväty että nainen
pystyy yhdistämään^^^äidinvelvollisuuten-sa
iiedelnuUliseen tieteelliseen työhön.
Ndjäri lapsen iioitö, joista kaksi kuol
i , vei'kuitenkin lc0ko]hanen aikansa ja
vasta vuonna^ 192Jle%J^anksen ansiosta,
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-04-16-01
