Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 27, 1951

              (KAUNOKIRJALLINEN VlIKKOLEBTI)
OESKDt, the ohly iPinnish literary weekly in Canada
BobllBbed and iH-inted by the Vapaus Publishing Company
Lämlted, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Registered at the Post-Office Department. Ottawa, as
second class matter.
Liekki ilmestyy Jokisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
1 vuosikerta
6 kuukautta
3 kuukautta
..:..$3.50
, . 2.00
...,.1.250
1 vuosikerta .$4^
6 kuukautta ...._.-....; 2.50
SCOMEEN J A 1IUUAI.1LE U L K O B M I L M :
1 vuosikerta .$5.00 6 kuukautta — . . . . . . 2.75
mtMOETIJSiaiNNÄT:
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3,00. Kup-lemanilmoitus
$3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-väisy
$1.00 ja kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $1^50.
Erikoishinnat pysyvistä ilmoiti;^ista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen.
i^iamichiUe nayöhnetään 15 priasehtin^^ p^
Kaikki liekille tarkoitetut shaksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limi­ted,
100-102 Elm Street West. Sudbury, Ontario.
Toimittaja: J.W.JBaari.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
LIEK K
p. O. isox m
o
. t e
Sanomalehtien lukijat ovat varipaankin viime aikoina pan*-
reet monasti merkille, kuinka fasismia pyritään nostatta­maan
imonissä maissa/ valainkin Saksan länsivyöhykkeellä.
-Yhdysvaltain taholta koetetaan siel:ä elvyttää armeija, vaik­ka
suurin osa itse Länsi-Saksän väestöstäkin' väätusiiaä sitä.
Selvää on, että maa, joka ori rahataloudellisesti HnönTO^^
niassä ja ennenkaikkea 'Yhdysyalt^^ armoilla^ joutuu,-^^
entistä kovempiin koettelemuksiin^ jos sen täytyy kustantaa
suuret .menot, mit^kä armeijan ylläpitäminen aiheuttaa. ^
Luimme äskettäin uutisen^ missä sanotaan > natsien entis­ten
asevoimien yleisesikunnan edustajan Martin Sommar-feldin
perustaneen Bonniin^ Länsi-Saksan pääkaupunkiin, so-tilasalan
kustannusliikkeen. Itse länsisaksalainen sanomaleh­distökin
sanoo, että tämä on tehty Marshall-^suunnitelman ra^
hastosta saaduilla varoilla. Sommarfeld ei itse kuitenkaan ole
ilmoittanut rahoittajaansa. On selvää, että talla toimenpi­teellä
tähdätään Saksan aseistamiseen ja kolmannen maail­mansodan
valmistamiseen. '
Länsi-Saksassa on myöskin herätetty henkiin Hitlerin ai­kainen
kuuluisa työpalvelu ja se on avannut ensimmäisen
työleirinsä Geldemissä, Ala-^einillä. Leirin päällikkönä on
Josef Jpiesen, joka perusti natsilai?en työpalvelun v. 1933.
Täanän uuden työpalvelun järjestäjänä on natsilainen "En­simmäinen
legipna" ja sen rahoittajana on Bonnin hallitus
luonnollisesti Marsha'J-avun turvin. Natsien vallan aikana
tämä työpalvelu tuki Saksan sotappnnisteluja ja hion
ti se tähtää siihen njrtUn.
A'nsaittua huomiota on niinikään herättänjrt siei että Gaha-dassa
elinkautista tuomiotaan palvellut hatsikenraali Meyer
on viety Saksaan. Aikaisemmin on puhuttu harien-vapautta­misestaan
— tai siirtämisestään^ Saksaan kärsimään rangais­tustaan
siellä, knten sitä touhua on hienommin sanottu —
mutta se sai joka kerta aikaan protestimyrskyn. Tämä natsi-kenraali
tapatti 18 canadalaista sotavankia — joukossa yksi
suomalainenkin— viime sodan aikana ja siitä hänet tuomittiin
elinkautiseen vankeut€«n.
Canadan Legiona, niin taantumuk5ellinen' j^ärjestö kuin se
onkin, on ollut Jyrkästi natsikenraali Meyerin väfiäuttairiista
vastaan ja nyt, kun hänet on vapautettu — di hallitukeen sa­itojen
mukaan siirretty Saksaan kärsimään rangaistustaan —
sanottiin Legionan erään edustajan lausunnossa^ että Cana­dan
hallitus ei riäyta välittävän mitään siitä, vaikka sen poikia
aseeettonua sotavankeja tapetaankin. Samoin ovat muutkin
veteraanien järjestöt protestoineet hallituksen moista menet-te-
yä vastaan:
- Tuskin on epäilystäkään siitä, etteikö natsikenraalin siirto
Canadasta tapahtunut täydellisesti yleisten sotavalmistelujen
näkökannan mukaisesti. Meyerin sanotaan olleen yhden ne-
Kirj. ISOÄITI
KUN tstim hämärässä yksin iUoin,
on aatokseni nuoruusmuisteloissa siUobu
Muistan kuinka kevyesti jalka nousi
ja mielikuvat onnen unelmissa sousi.
Vaikka tehnyt oli päivän työtä orjana
ei väsymystä silloin tuntenut.
Oli ruumis silloin nuori, norja,
eikä silmäin kirkkaus vielä haihtunut.
' ' ^ ' .' .
Silloin imeksin mä elämältä suurta,
luulin helposti voivani sen saavuttaa.
En huomannut, et f olen köyhää juurta,
jota osa työläisorjan vain odottaa.
Eihän köyhä koulusivistystä saa, pohjaa,
se onni rikkaille suotu vain.
Kovat kokemukset köyhän lasta ohjaa,
ne täysin niitoin elämältä sain.
Äiti-vanhus ohjeet koetti antaa:
Ole nöyrä, luota taivaan herraan vain
ja koeta kohtalosi tyynin imelin kantaa^
hän sen sulle palkitseepi vain.
Myös työnantajalles koeta ottamöyrä,
seti säätänet ön niivi kaikkivaltias. :
Ahkerasti koeta tehdä työtä
min hertä taivaan on sulle armias.
En seurannut oo mä äidin opetusta,
enkä kantanut mieltä nöyrää.
Ei ole ollut herraan luottamusta
jo elätmssä öisin tahtonut onnen, löytää.
Mutta onni paennut on köyhän lasia,
se osana työn riistäjillä ofs.
Senhän saavuttaa voi sitten vasta,
kun valta työväenluokalla on.
Sen eteen toimittu on monta vuotta,
mutta vaikea oh sitä saavuttaa.
• Joskus ajattelen: Oisko kaikki ollut
suotta
kun riistäjät vain valtaa lujittaa?
Syvälle juurtunut^ on oppi orjan,
se juontuu takaa vuositulmnten.
Mutia kerran vielä nousee orja joukot,
murtaa kalUeet vuosituhanten.
vari tärkeissä hommissa läntisten suurvaltain sotakoneistossa.
Tällaiset merkit eivät ole kovinkaan lohduttavia maailman
nykjisessä tilanteessa. Yhä päättävänunin oh rauhan^i-main
työskenneltävä, että ihriiiskunta voitaisiin säästää uudel­la
sodalta. Sodanlietsojien kädet on- kjr&ettävä, sillä sitä
%'aatii aimiskunnaxi tulevaisuus. Jokaisen aririisen tulee osal­taan
tdidä kaikki voitavansa raiihanasian hyväksi |a' jokai-i\
eri voi j o t^ tehdä. Sodaniietsojain toiminta on niin kou-
Eritiäin ne on manttaalimiehet ja
erittäin kulkukissat.
Pois roskat tiskiltä,' kun sokeria pun­nitaan.
Turhaa ei meillä tarjota eikä pientä
oteta vastaan,
Soula sinä mitä souht, mut minä huo-paon.
Kaikkia muuta on paitti rahluia, ja
kyllä yhtä lajia aina saa.
Ei Jiämäliänen riitaa rakenna, miittei
Reilusti vaan vaikka paita näkys.
se rauhaakaan rukoile. ^
Yritä, eres, sano Kreini ämmäänsä,
kun käski seinää ylös kiipeen.
yi \i'Arvataan loppua, sano Miehoilan
miäs, kun inelallä Roineesta pohjaa koit­ti.
' . ^
Laitimmaiset siinä kyytiä saa, sano
Harjun RiikkG kun kuuli että maapaUo
pyörii. •
Ei tiäitä lapsille kasva eikä päivässä,
sano joulupukki partaansa.
Johan naisiakin otetaan kantakirjaan,
sano Rättärin vaari kun naisten korvissa
lieloja näki.
Virka yleni, sano muurari kun kcUolle^
kiipes.
raantuntuvaa, niin avointa, että jokai­nen
ajatteleva ihminen sen huomaa, ver--
hottakoönpa sitä minkälaisella "sivistyk­sen
ja~~ meidän elintapamme" säilyttämi­sen
verholla tahansa.
Sota ei tuo tavalliselle kansalle kos­kaan
mitään hyvää. Sota tuhoaa, riiutta
rauha rakentaa. Siksi onkin tärlteää
saada pysyvä rauha, joka takaa ihmis­kunnan
onnen ja tulevaisuuden.
•ElMKOKmJlfE ott mitä tauteja, joita x-arsinkia enui
lääketieteen nykyisiä apuneuvoja pidettiin hengea\-aara
lisena ja totuus onkin, että vielä muutama vucsikymaiea <i
ten kuoli keskimäärin joka- kolmas keuhkokuumeeseen e
keuhkotulehdukseen ^rastunut potilas.
Mistä keiihkofcuume aiheutuu? Usein on aiheuttajana eri
koinen keuhkokuumebakteeri, joka saattaa saastuttaa koko
nai-enkeuhkolohkon. Näitä bakteereja on useanlaisia j;
meiiri on «nelkein kaikilla niitä nielussamme ja hen?ity«tie
hyeissämme ilman, että silti sairastuisimme. Keuhkokuumet
:a ei lueta tarttuviin tauteihin siinä mielessä kuin esimerkiksi
sikotauti ja tuhkarokko. Tosin on joskus sattunut epidemian-luontoisia
keuhkokuimies£^äuksia mutta sellainen on kuiten-
Kin harvinaista.
Tavallinen tartuntatapa on seuraava: Perheen isä tulee ko-tiin
tietämättä saaneensa keuhkokuumebakteereja esimerkiksi
joltakulta työtoveriltaan, joka on yskäissyt hänen läheisyy-ilessään
Pari näkymätöntä sylkihiukkasta riittää siirtämään
bakteerin ihmisestä toiseen. Isä itse ei kuitenkaan sairastu
siDä voimakkaat ja terveet aikuiset omaavat yleensä riittä-västi
vastustuskykyä, mutta hänen kauttaan siirtyvät bak­teerit
ehkä äitiin ja edelleen toisiin perheenjäseniin, ja ta­vallisin
lopputulos on sitten, että perheen nuorin ja heikoin
joutuu vuoteeseen.
Muutaman vuorokauden kuluttua tartunnasta alkaa pie­nokainen
kiukutella. Hän ei ^^lua syödä eikä leikkiä ja hän
ori kaikkeen tyytymätön. Sitten, hän alkaa oksentaa ja hä-r
e s ä todetaan kuumetta. Hengitys muuttuu läähättäväksi
jä hän tulee yhä levottomammaksi. -Silloin on aidsia jo aika
kutsua lääkäri.
Oireet eivät ole kuitenkaan aina täsmälleen tällaisia, sillä
bakteerit voivat pesiytyä muihinkin limakalvoihin ja voivatpa
joskus tunkeutua vereenkin ja aiheuttaa yleisen verenmyrky­tyksen.
Mitä nuorempi lapsi on, sitä vastaanottavaisempi hän
myös on keuhkokuumeelle^ Seuraavina ovat vuorossa van­hukset
ja vasta sitten viimeisinä parhaissa voimayuosissaan
elävät. Terveet ovat tietysti vastustuskykyisempiä kuin hei­kot
ja raihnaiset yksilöt. Niinikään nälkä ja alkoholi tekevät
elimistön keuhkokuumebakteereil*e vastaanottavanamaksi.
Mutta myös voimakkaat ja täysin terveet yksilot^^oivat
sairastua tähän vaaralliseen tautiin. Silloin on vastustusky­ky
heikontunut yleensä jostakin muusta syystä yövalvomi­sesta,
raskaasta työstä, vilustumisesta tms., ja nyt pääsevät
nielussa jo valmiina odottamassa olleet bakteerit valtaan.
keuhkokuume alkaa varsin usein siten, että henkilö tuntee
ensin hiukan kylmettyneensä, ja jo kokonaan tai osittain pa­rannuttuaan
tästä 'taiidin puuskasta' puhkeaa keuhkokuume
dramaattisen yllättävästi. Sairas on saattanut mennä illalla
^niöteeseen aivan terveenä, mutta herää sitten keskellä yötä
viluriväristyksiin ja yskänpuuskiin. Yskökset ovat ruosteen-punajsia.
Hänen onvaikea hengittää syvään, koska rintaan
pistää, ja siitä syystä •muuttuu hengitys lyhyeksi ja läähättä­väksi.
Sairastuneessa keuhkossa leviää tartunta nopeasti
koko kehoon. Kummatkin keuhkot ovat jakaantuneet kah­leen
lohkoon ja oikeassa voi havaita kolmannenkin pienem­män
lohkon. Syynä tukalaan oloon on limamöykky, joka si­sältää
bakteereja ja joka on pysähtynyt johonkin ilmatiehyee-seen
keuhkos£a. Ilmanvaihto tukkeutuu tässä osassa eikä
muutakaan normaalia aineenvaihtoa voi keuhkon tässä osassa
tapahtua. Seurauksena on tulehdus ja keoihkorakkuloista
alk^ tihJtua munaivalfcuaispitoista^ n Myöhemmin
ryhtyvät sitten vielä valkoiset verisolut taistelun bakteereja
vastaan. Tulehdus jatkuu ja lopulta voi suuri osa keuhkosta
joutua kykenemättömäksi varsinaiseen tehtäväänsä.
Jos huomattava psa"keuhkosta lopettaa normaalisen toi­mintansa,
eivät kudokset saa tarpeeksi happea ja sairaan huu­let
ja kasvot muuttuvat sinertäviksi. >Iyös aivot karsivat
hapen jHiukkuudesta, mistä on se;urauksena, että potilas saat­taa
olla hyvinkin levoton. LapsiUa ovat jopa kouristuskoh-tauksetkin
riielko tavallisia
Lääkäri toteaa koputtamalla rintaan ja täten aiheutunees­ta
äänestä,* onko keuhkoissa tulehduksen aiheuttamia muu­toksia.
/Sairas keuhko eiInkehdi niin voimakkaasti kuin te^
ve, koska syyäänhengitys aiheuttaa siinä kipuja.; Röntgen­kuvassa
näkyy tulehtunut osa tummeinpana, sillä se on tih^
ämpi kuin terve kudos.. Ktiume ja voimattomuus johtuvat
niistä sairauden aiheuttamista myrkyistä, jotka kiertävät ve­ressä.
Kun sairaus sai kehittyä omia latujaan, niin kuin sen en­nen
annettiin kehittyä, seurasi ratkaiseva kriisi tavallisesti
muutaman päivän kuluttua. Lämpö laski nopeasti, sairas hi­koili
voimakkaasti ja hengitys aHcoi muuttua normaaliksi-
Muutamalsa tunnissa muuttui sairas kuin uudeksi ihmiseksi.
Saattoi kuitenkin sattua myös kaikenlaisia yllätyksiä ja
kuolemaankin oli aina varauduttava. Nykyiset lääketietee-
Hset menetelmät ja hoitotavat: sulfalääkkeet ja penisilli^'^
ovat kuitenkin huomattavasti muuttaneet taudin kuvaa,
keaan aikaan aloitettu tarkoituksenmukaineri hoito tarjoaa
potilaalle mitä suurimmat mahdollisuudet selviytyä taudis­taan.
Tästä syystä onkin tärkeää, että ajoissa käännytään