Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 5, 1944

              f-iCanadan
suonudcisten viikkoleHHy
»»ublished and printed by the Vapaus
iHiblishing Company Limited, lOO-liDBä'
Elm Strfeet West, Sudbury, Ontario.
Registfered at the Post Office Dept-,
C>ttswa, as second class matter:
Tilaashinnat:
> vk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . - $ 2 - 00
6 IsJte. * • • « • • • • • • • * • • • • • - • • • «L>3>0
3 kk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .60
¥hdysvaItoi]iin:
t vk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . $ 2 . 50
^ 6 ^ I t i • • • • • • ' • • • « • • • * XJ40•
r gnbmeoi' fsc xamaXlie tOKbiffiölfii^
1 vk. i. . . . . . . . . . . . . . $3.00 •
Ö' kkl . . . . . . i - . . . . . . . . . . . , . 1.65'
Uekki ilmestyy jokaisen viikon laur
'fltatalha' i2^-sivat5ena; slsältSki 0ar£^
•Jaunbkiz^amsta^uettavaa kaikiltaaloil^
' Aslamlehille myöhnnetään 20 prösen-
•tlii palkkloi
I W ä k ä ä aslamiesvällneitä jo t ä -
xifiän:
• - I L M O I N yletoen^ ilmoi;.
' tushinta 4tV senttiä palstatuumalta ja
'fteriultä. M i n lliiioltuiäiiiita$i:oo: AUn
•maksua kuolinumoittikäestst $2;00 ynnä
,60 s e n t t i ä joiaiselta mulstovärsyltä tai
lältbsläuseeltä. EHkölshitmat pjyssrvlstä
- IhholtUksista; TilapälsUäioittajlen on'
^lähetettävä maksu etukäteen.
Kaikki Liekille tisrköltbtm' riiaksil-c
r - oisoitukset ori ostettä,vä'läistäfitajan rii­t
e - « l e e n : Vapaus PubUshlng- Company
lamited.
' Kustantaja jä^ painaja: Vapaus^ Pub-
: fishing Company Limited,. 100-102 Elm
fitäreet Westi Siidtiu^, Onlärlö
• TöiöJlttaja A. I*älVl&
; liekkiin aijotut kirjoitukset osoi­tettava:
potaskaa^ manganeesiä; chlöhnia ja
brominea paikalliselle sotatuotannbl-
• le.-; ^'
Tel Avivissa kemistit rakensivat
tehtaan ethyletien tuottamiseksi, joka
on perusaine monille tuotteille, ' ^ i -
jäämä sitruksista he tuottavat fur-furolia,
methyl alkoholia ja limoninia;
Furfurol on välttämätön alkuaine
plastikin valmistukselle. Appelsiini-sato
on myös muutiettusokeriksii^ jo­ka
sisältää C vitamiinia. Tämän vi­tamiinin
eristäminen on olliit voimal­linen
vastamyrkky monien tautien
myrkytyksiin, mukaan lukien kurk­kumätä'jäi
isotbkkoi
Yldsöfi-tfeH^^jki^ aä-^ ^
Iin alalla yliöpistöriRkdlKsa tTniön
Healtlr GfetöriM^ (HP jöHfc^
Siellä iMtfebrölbgisti^tbhtöd ] to
Aschner öfl mbliilisöihuf sodan- puö^
lesta tuKäftsia rtttiÄtaistfeltiuii^ laväÄ-tautiviirustai
vast^ff: Öaii' yinp-pää
eli: istuttaa^ miittiiiii kuolettavia
ua kaat^sUmät ja hyvä laulun ääni. Ja
niinpä avatkin silmäni vielä hj-vät
el^t^itse kiusallisia lasejakaan ne^
nälfeen vefää, niinkuin isoäidille kuu-
Ovatkohan nuo miehet ujoja vai
mitä? sen kysymyksen tein itsel­leni
katsellessani tanssin touhu* Isien •
päivänäv Naisväki oli näet ottaniif
vallan tuona päivänä hakea miehiä
tanssimaan, ja miehet kun kuulivat,
että nyt on naisten vuoro, niin luikki­vat
yksi toisena {«»'ääö efefeeen ja
pukuhuoni^eseetti aifutta «^'set^ei­vät
säikälftäneet-, vaäö- menivät pe­rässä-
jä; hiivat* ketä' olivat aikoneet
ja» tanssin loputtua^ veivät: penkille t^>ana enimmäkseen- että kun' kuql-riilflkuin;
feiuluui Vaän^ siiö^ös ne ^ missäspn rikas- tyttö, tahi työkj^
pysyivät! Taa* porhalsivat^ ulos ja
samai t(BmJ^u^uusi«tt^i+^lIlafi^ "V
ja-emäs se^rakkaus. Nykyisin tar­vitsee
siinäkin suorittaa kaikenlaiset
;yhdessä kuiiri katselemiset, kaikenlai-set:
luritukset.ja valat, joita ei pysty
täyttämään» ja sitten tulee itku ]a
hammasten kiristys ja viimein ero.
Nooruuteni aikanav siellä maallav oH
ei se siltä näyttähyt^ ettfeivm^ miehet
iriöitä"jä^fim^töo ne^s^^ olisi tariföika^pitän^t^kövitföli suu
tilassa, seumtetf rokotusaineen k^^^ rtessinglMn fc^v haettiin;
tymistä lasi -ikkunoiden?' läpi^ jotka ^^^1?^^^
hän Ori leikanniit Äiunankuör^;
Koute |a Histädkithitt (Ylfeisen
Työväenliitbn) yhdfes^- varaamilla
varoilla- on teÄty m^dbllise^si^ IJah-joittaa'
täiä* källlsäfvoistä rokötusai-
P.O. Box 69 SvclbitfT;- Out.
loHnMiltöei^ loilfflasta
- Jfiturl ketkl sitten ktmlui radiosta
sellainen uutinm, että Suomen- presi-
-dentti Rfsta Ryti- on eronnut ja< kä-netta
jä^ laittiäa menermäatf iSPeUVostö-liittoon^
TsHekkiSslövakiaaii' ja^ trs^
niin. rdkötu^ OHi auttäntit
suur^^ti v^enir^äätf piik^
ta, mikä^ raiyoisi: puölä}kist'(^
ten l^sköiiile& Sj^i^
PhilMi^taliKSSyä^ineft
Ruth Siiäiittäfrd' MrfKnafti, jjbäitäv*
tutkiiini^<aäiö^ h r f i ^ ylii-iNlähtä-ttfeif'jääVänsav
seinä-kötisteeksi^
jfei aittaa s ^ tur-
Häi peffiö; kaikilläi väii^iiyiilät vireillä-:
kiff oli yientiäi Istukaa* vaitf' sfeuraa-vallävk^
n^lät kauniiklJ p ^ a l ä i
Itylläi naisvah*: onkihi eri'- mesta­ria
mö^< tajtssissäi- JÖ^er vievät
felfeitf omaflb tSP^^all^j nSikt reu-huuttaa^
mflläMif^ &tlläv rmm aina
t^töt osaavairiiifökaut^av^MMi vie­jin'naalUiitV
Se^ ky^3^ t^cöa^^^^
•ir,--' •
Eyllä^ t^föff ma^lh»?
^^^?mrtlai^iP^ Pe-i^^
itf^ }im emm piiibf^nr vain
vat^ tl^treeÄä, otf liyt^ ööif vita-kyinen'
tyttö- niin mentiin suorastaan
kosimaan^ vaikkei ikinä oltu toisiaan
nähty. Ja- kun oli kaupoissa savittu,
niin THentiin pappilaan kuulutuksille
ja vSiillö ja: alettim yhdessä elää. KUD
ei oltu suuria luvattu, niin ei petyttyv
. ^ y , r ^ eronn». Vä<^ 1%!%^ ötf « y r Ä vita-a
»>aiwcrwcww. ... .-c^.-.j.^^^^^^^^.^^^^ JA:;«^ ^ « ^ i i r ^ehan^se.on paaasiassa ollut koyhan J?-_*^^~^:*f?*?*«^-'S .^rlÄ,jC^a^saanut syödä yhdessäta,^atptoto.Hs..tn.,
, Minulle kertoi eräs vaimo, jiafca oli
silloin . keski-iän ihminen kun miDä
olin nuori,.että ei.siinä sen ihmeem­piä'
ollut, kun-"Antti tul ja kysy: Sm-vaitset
sie Mar minnuu? Ja mie sa­non
not suuvatsen ja siilo hää sano
miul, et oo sit miu akkain, ja mie sa­non
jot oon. Ja yhes on eletty eik oo
suurtakaa sanaharkkaa olt. Jot mie
en vaa- tiijär mitä hyötyy niist kuu
kassomisist ois, nii ku nykysii jo ruu-kaa."
Tuo- parJ asui- samoissa portaissa
meidän kanssa* ja olivatkin sopuihmi-si
». : Mutt^ siieH^:^i^dassejidulla öli
JQ- tovaf toiset, »tä; kuuta mekin j6
sesmsuötmdi^sa^m^ Jfeyöto ^ihe» silloiseen', imm-tuksia
Atahtkset hhtitfot äikoikin Hari kemtu Baavoittuneista sotpaista ; . ... . . . .. . . .., :: ,
. ^ r ^ r^tnr^i-.^rs r^w;?j i f i ^ r , to,^r^ol'o;•o u ^«^c» - aifcana? muita? jflurikasveja 'jen vähyyteen oli sekirisyynäj. kun
jolloin Suomen työväki ei tuota ni­meä
rakkaudella m^aininnut ja jolloirf
nimen kantaja myöskin tiesi.sen^ tiesi .
kansan keskuudessa kantavansa pyö­velin
ja verikenraalin nimeä ja eleli
>joniknlaista lymyelämää. Mutta ai-
,ia kulki kulkuaan mustan taantu­muksen
virrassa — läpi lapualaisliik-ieiden,
suojeluskuntien, lottien ja ii-koUien
vaikutukset, läpi villit isän­maalliset
agitatsioty jolloin- valtaher­rat
varustelivat haarniskoitaan kan­san
niskallay jolloin veljeiltiin sinne ja
tänne rysscn vihassa ja Suur-Suomi-kaaveissa,
kunnes päätyttiin Saksaan
ja lyötiin veljen kättä Hitlerille. Ja
Mäla ajalkt oli Mannerheim taas ko­kannut
keskeiseksi voiman mieheksi,
.joka heilutteli Suur^Suomen miekkaa
samalla aikaa kun toiset puhuivat
pienen ja sorretun kansan vapauden
tenstelusta.
Niin tultiin tähän onnettomaan al­akaan,
jolloin suuret erehdykset alkoi-
. vat silmäin edessä selventyä. Ei aut­taneet
enää pienet manöveeraukset,
.oli tehtävä suurempia. OH löydettä-
. vä jokin pelastusrengas, tehtävä! ai-naMn
koe. Ja tämäkö se nyt oli —
Mannerheim? Mitä tällä tahdotaan
aikaan saada? Otaksutaan, ettittar-kokus
on Pyrkiä erikoisrauhaa koh­den,
mutta kaiken olleen perusteella
.kysymys tuntuu kummalta. No, ai­kapa
sen ni^^ttää, ja bttdtavasti hy-
: vin pian, mitä tämä merkitsee. — A^.
hoiti niitä räysikasvuisen kanan sydä-raiestä
Otetulla eritteellä. Nämä ihon
^ap^alöet kasvoivat kuusitoista ker­taa
niin nopeasti kuin hoitamattomat
kudokset.
SittiM hän kokeili eritteellä elävistä
Söt^laista^ sartfänläisilla tuloksilla. BTa-neii
kähksäiyBläisensä- menivät askel­ta
pidemmälle jk' osoittivat, että koi­rien,
lampaitten; lehmien ja jänisten
^damistä' ytettu 'eritfe myöskin- no-
• peistutti^ päratttuniista. Tainä^^ ttitki-
Eftustyö ön"t\i16ssa yhdeksi suurfeksi
antotsuticleka^' sotapyrkimyksille:
-^asvitietedlinen (fepartmentti ja
maaperän tieteen departmentti mai­nitussa
opistossa toimivat parivaljak­kona.
Ne ovat kehitteet rokotus­aineen
joka^ tekee karjan ja siipikar­jan
imrnuumksr, koskemattomaksi,
kuolettavia tautefja vastaan. Nykyi­sin
on tutkimustyöt kohdistettu tuo­reen
Veden kalien jar meriheinän
käyttöön kalänruokana ja raaka-ai­neena
teollisuudelle.
pienessä 132 tiiedemiestä kä-saariut
maistäakaanv EriSikferträtf^n oli opetettu, että, minkä jumala on
punajuuren toisella kymmenellä olles- yhteen liittänytv sitä- ei- ihmisen pidä
sani eräästä-hovista. Se oli'silloin eroittaman. Ja vaimoille oli ohje, et-kun
rakennettiin rautatietä Imaträl- tä-olkaat miehillenne alamaiset niin­ien
lUe lapset paistoimme sita.räu- kuin herralle. ,
tatieläisten tulilla ja maalasimme sil- Sen alamaisuuden kanssa on kyllä
lä mehulla kasvomme, ja kun kotia tainnut olla niin ja näin, eihän sitä ole
tulimme silla tavalla, niin äiti oli saa- tarvinnut niin tillilleen toteuttaa. Pa-da
halvauksen. Ihan sitä ori kasva- hempien ukkojen on täytynyt antaa
nut tietämättä koko vitamiineista, olla siinä uskossa, että sinähän se
Sisua on silti ollut aivan riittäniiiiri, tässä hallitset, mutta tosiasiassa
vaikka ei ole saanut kuin periMavita- useimmiten vaimolla ne nyörit ovat
Tohtori Fodor, biokemian professori,
on tuottanut 330 paunaa sakeaa hu-sittävässä
tiedekunnassa on- hnomatr
tuja niniiä, Yksi maäJTman suurini- '
misfa ekspferteiislä- sähfefeirppukuu-meen,
spitaalin ja lavantautikuunieen
^alla-, tohtori Saul I. Kligler, yliopis­ton
bakteriorofiigisesta instituutista,
on nyt asetettu neuvonantajaksi Yh­dysvaltain
lääkintäjärjestöön Lähei­sessä
Idässä. :ffän antaa kursseja
malarian ja muiden troopillisten tau­tien
alalla lääkintäupseereille ja kent-täsairaaloitten
henkilökunnille.
Hadassahin sairaalaan gynecoloo-gisen
jaoston päänä on professori
mnnia.
*' * • - *
Ja entäs se home, se nyt on tullut
kuuluisaksi, sillä paranee kaikki. Sii­tähän
se on kuulema kotoisin se uusi
ihmelääke^ josta on tässä meidänkin
lehdessä puhuttu. Eivät ne vaiihat
hometta pelänneetkään. Äitinikin
sanoi, kun ei olisi syöty hoineistä lei-pää,
että syökää pois vaan, txilee kirk-fcolainennatsi-
Saksasta^ Hän on toh­tori
teof Olitzfcii joka- tt}^ on kanrie-
Idta tappavan- taudin itiön jäljillä,
olleet,-vaiklai' sitten olisi täytynyt
harjoittaa pientä diplomatiaa; Ja äi­tien
poiki4,Vsuiiria lapsiahan ne mie­het
useassa^tapauksBssa ovat, sen kä-si^
ykse?! oleii .saanut kuunnellessaDi
heitä-päihtyneenä,: jolloin lie ovat oi­kein
oma itsensä»
GlerH.usein-.myös miettinyt tätä
nyfiyaäfeaa uusine keksintöineen, kuin­ka-
helpoksi kaikki; oh tullut. Sano­malehdet
kuuluttavat kaikki tapahtu­mat,
suuret ja piaiet, ja kun aukai­set'
radion, sieltä kuulet uu tiset vfela
kas-taf-itiön,
mikä on sukua paratyphoidille., fuorjBempintf; saat soitot, laulut,
PiTÖfessori F. S, BodöAeimv hyön- "Röt^^^^^^ Itsesi ei
teistieteen ekspertti, ori nyt "lainassa^': vils^yt^.fcS^: i^^^ Ennen aikaan,
T . . r i . ; „ T . o n : * „ T . „ . i i . . - Jolloin ei olliit sanomalehtiä, jospaik-najaa
yhdestä tonnista appelsiinin ' Bernhard"Zondec, joka on tullut kuu-
-ftuoria. rni««.t nvnf v«ir«;ct.«^. j^j^^j^^j ^ - . ^ ^ ^ raskauskokeen yh­teydessä,
joka tunnetaan nimellä
-4scheim-Zöndac.
Kyvj-kkäin tekijä lavantaudin alal­la
hebrealaisessa yliopistossa on pa-ftuoria.
Toiset ovat valmistaneet sii­tä
rehua.- Elimettömien eli ei-kasvil-fisten
alojen kemistit ovat muutta-
-ncet Kuolleenmeren suureksi kemial-
^Kiseksi aihevar^fötoksr, eristäen siitä
Turkin hallituksella.
Teoreettisen fysiikan alalla ovat
tiedemiehet Ladislas ja Adalbert Far-kas
tunnettuja kautta maailman raa­kaan
hydrogenian tutkimuksistaan.
Nämä miehet ja heidän savutuk­sensa
ovat ainoastaan merkkivaloja
kaksikymmenvuotisesta rakentavasta
työstä.
todella
Scopus vuorella, missä tutkimustyö
ja tiede on asetettu sotajalalle. Hciilä
on järjen instrumentteja, jotka teke­vät
mittaamatonta fyj'sillistä vahin­koa
raakalaisuuden voimille, jotka
vielä ovat valtoinaan maailmassa.
PETER STONEv
kakunnalla saftul jotain tavallisuu­desta
poikkeavaa, niin kansan kes­kuudessa
oli runo- ja sävelselppia,
jotka iknistivat.ne laulumuotoon ja
niin ne kulkivat stiusta suuhun. Muis­tan
vielä monta laulua, jotka olea
sillä tavalla <^pinut. Ja oli nuta
Juutalainen kansa voi olla. joskus painettunakin — niitä viisu-ylpeä
tieteen temppelistään ja.
• .Jilelkm^^^ kansalla on sel-
Jaineö runoutensa. Entiset suoma­laisetkin
olivat mainioita sanaseppiä,
sitä todistaa Kalevala, joka on kan­san
suusta koottu. Siina on ohjeen­sa
kaikille erämän aloille. Nykyism
yksflö saa fcbnnnella ja kat.';ella vain