1942-10-10-06 |
Previous | 6 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 6 LAUANTAINA, L O K A K U U N 10 PÄIVÄNÄ 1942
Edistysmieliset kaupunkilaiset ympäröivät Brasilian presidentti Getulio Vargasin (ryhmän keskellä
sasemmaUa vaaleassa puvussa) hänen saapuessa fninisieriöon Rio De Janeirossa paraadin jälkeen,
joka oli .pantu toimeen maan itsenäisyyden päivän kunniaksi.
Kirj. EETU
Aikani kulutcsl pistäysin ersräseen
taloon Bootlegger striitillä ja heti sisään
päästyäni kuului:
."Haloo, Eetu!"
'-*HakK),haloö"r vastaa.
"Oletteko tekin Eetu?" kysyi'te^^^^
vebtijän kaveri. "
"Olenpa niinkin."
. **No nyt meitä on sitten kaksi Eetua.
Minä olen se R^y^Eetu, Jos
olette kuulleet."
"Olenhan t ö k i " : ;
"No jos olette kuulleet, niin tuo-kaas
«mäntä sitten r j ^ j r t , että ku-laiitamme
Eetun maljat."
Kulauteuttuamme maljat kysyin,
fäikö sinne emännän pulloon vidä
tippa, että voimme kulauttaa toisetkin
matjat. Emäntä tulla hys^teli
ja kaatoi maljat täyteen. -Kilistettiin
ja kallistettiin ja sitten vasta
päästiin oikein puheen alkuun. Puhuttiin
3^tä ja toista h3rvä}]ä ^ p l i i -
killa, kunnes aihe kääntyi aivan voiman
asioihin, 'ndi miehiä lisää, ja
..maljat juoutua jatkettiin voiman'jut-.
tua yhteisvoimin. Joku nyt alkoi
vakavissaäit-ptihella:.
VKaui^>aJan f>uolesta pn järjestetty
piknikki sairaalan hyväksi ja siellä
on kaikenlaista urheilua, muun
muassa köydenyeto kaupunkilaisten
ja farmarien kesken. Kaupunkilaiset
ovat jo kyselleet, että. olisiko kylässä
tätä njHkyä riskiä suomalaisia,
jotta saataisiin, niistä tiimL"
"Mitäs sanot, jos me Eetu jrrittäi-simme
siihen kaupunkilaisten köyden
päähän?" k>'säsin.
. "Sitä olin jo sinulta kysyä", sanoi
Rymy-Eetu.
"Urheilu alkaa kello puoli neljä,
joten keretään vielä ottaa napanterit
rintaan", sanoi eddlinen puliuja ja
lisäsi: "On hyvä, että tulee noin riskiä
miehiä vetämään."
. Kun.siinä vielä hetkinen istuttiin,
niin me Eetut olimme parhaita
köyden vejäij[ia liuilalla'ah^^
tu4cayeri tilas[ yieläl; maljat kaikiUe
jfli sitten ei^piAiittu ^ B « m u u ^
kdyidoräedosta ^ja^ suomalaisten > hir-
Biaiw.imis^ aina ne ovat oUeet
aivan w>ittamattomla: kaiken maailman
ureiieilukentillä ja juoksuradofl>
la, olipa sitten kysymykse3sa madli
•tai sata mailia.
Aöca läheni, vjoten ahdettiin aiik-kyttää
k ^ t i . • JStellä pli.jo urheilu
käynnissä^^^^iimittäin. paUope^
sairaalan j a kaupungin -naisten- kesken.
Siitä emme ymmärtäneet juuri
mitään, katsdinunepahan vain hetken,
: mutta siinä sivulta kuulimme,
että köydenvetäjistä oli puute, siihen
tarvittaisiin juuri suomalaisia, e^iän
ne muut kovaa kestä.
Viimein-saatiin s ^ k i kokoon, mutta
nyt joku huomautti:
"Tuleekos nuo Eetu&in vetämään?"
"Niin on meininki."
" E i tässä sakissa höyheniä tarvita,
jos miditään voittaa?, murahti-puheen
.a&anut ja toiset.tuntuivat yhtyvän
siäen. .
Niin meidät säkättun ja, valittiin,
toiset miehet tilalle. Eirmeidän aut-,
.tanut^täeämine.puolustdla; vaan as-^
tuimmeJiaikeana niidellä: Ja
toivtkimme,^että kun leviäisivät.
Se oli aivan vilpitön: ja harras
toivomme, niin sita^ihminen saattaa
heikkoudessaan-tinhoittaa kansallisen
kunniankin.
ei päästy alkuun, mutta viimein alkoi
farmarit tulla yksi keirallaan paikalle.
"Katsos kun pelkä^rät", sanoi eräs
sTH>malainen misis.
Sidottiin nenäliinat k ö y t i n merkiksi
.ja kuusi miestä asettui köyden
kumpaankin päähän — toiseen la^K)-
ja ja päivettyneitä farmareita ja toiseen
punakoita ja jykevjä kMpiihki-laisia^
niitä suöiöMlaisMU _ .
"Voi färihareita mihin pyykkiin itsensä
psmivat!"
"Kyllähän tuon nyt tietää, että
suomalaisten päässä on paljoin ibnem-
. män voimaa ja painoa.'^ -
"Tuiha yrittääkääni"
Selvä tuomio oli langetettu ja päätös
etukäteen merkitty. Mutta farmarit
eivät näyttäneet olevan millänsäkään.
Iskivät laihat kantapäänsä
kenttään, kouristivat laihoUla sormillaan
paksuun köyteen ja se alkoi
kiristyä. Jännitystä oli ilmassa.
Mutta merkki pysyi paikallaan.
'Missähän ne ovat vastapuolen
midiet?" k3rseltiin, ^ n suomalaiset,
ne kaupm^aiset, olivat jo kanta-'
^ t ä n tilPja kaivamassa.
- /**Oo, ne eivät uskalla tulla, kun näkevät
sel\^ti ylivoiman", ttuomautti
jdkö wtäjfetä.
Erään vanhan Fordin luona seisoskeli
joukko laihoja, j a päivettyneitä
miehia.
"Tuolla ne ovat — nuo ranskalaiset
farmarit", joku huomautU. Ja
. toinen t ^ i huomautuksen itse raiis-.
kalaisille:
;. "Älkää henan nimessä tulko, sär-;
kemäah itseänne." . . . . . - v " i
"Stop,.pojat"-, puuttui RymyTEetu
puheeseen. 1 "^lamalätsrt ^ovat: jUiaxk:;
49ia«ia.ja liseainmallik Häkia^lcäJI^ne- •
nissa"
¥)eisöä alkoi jo^bermostuttaalcun
"Oo,.suomalaiset eivät viitsi vetää
- mitä heti, että piisaa jännitystä"^
-ihuomautti joku.
' Köysi: oli kirrälläi ^hiukan, kieput-
. telt.puoleen ja toiseen juuri siinä kes-.
^-feiv^iHäir-^Yleisött .^änmtys rfcasvoi.-
Jok^iinenauttx^yetäjiä ~ - k«&a etu- .
^kevelänä, kuka • takak^^ k&a
- kumarassa, kuka - • syifä^öäränä, ja ^
kaikki Tiyrkiti^uristiettuina ja nseini-.
: mat laiat yhteen purtuina, että hampaat
nar^ui. ^
Köysi yhä ku-istyi ja ödotettihi
j'£umityksdlä milloin ne suomalaiset
nykäisee niin, että toiset tulee kuin
varikset suin päin yli .meikin. Ei
tahtonut tulla.4oippua tuosta kalpeasta
tilanteestaj köysi aina vaari pysyi
samiäila pdilcatlla ja näki selvään,
että voimaa oli molemmissa päissä.
"Vetäkää jo pojat!" kuului kuin
hätähuuto joltakin, jonka hermosto
nähtävästi alkoi pettää.
Nyt tapahtui asiassa käänne. Köysi
alkoi luistaa jsuomalaisten käsistä
kilin rasvattu j a ~ iiuiiraa 1 — f a r - .
märit;TOiltivät. , : \
. Tnli pään vaHidos^ , Nyt-oli ^eU:
äin kieskjuinie^^ ;
hän: l i ä m i i ^ s Q^a.: '!E ' misik- 1.
i s d i ^ j ^ a^ja |a:?flmat r
pj^ä^fcii. J c i ä iaun^kiiiiltti -
.van: • • •
sif^emn.ikukät
rakastan teitä;
katselen teitä,
kerron teille
mitä sydämeni tuntee,
kerron teitte
mikä salattu on muille,
oi kukkani, sireenin kukat.
Te ystävät armaat
katsotte mua,
te kuiskeeni kutdett 6,
ettekä kerro ,
Siäaisuuttani mun.
Se teille ;on tuttu,
te säilytätte sen,
te Ilkkani omat,
iee^
Mittuöksiirinetunne,
se niauHnio on,
se aivan ntun hurmaa. .
Md^imUsihn ain""^
ja sieluuni sidjen,
te kukkani rakkaat,
te'sidiini kukkaset ootte,
se salaisuus on mun.
A, K.
. _ PYHÄ LINTU
Samalla kunnialistalla, millä kot-ka
on Pohjoismaissa, on quetzal-lin-tu
Guatema^ssa. Quetzal on erikoi-sen
kaunis, ih(^eiq)eite on kirkkaau-vihreä
ja.rinta veFenpunainen,^yrs.
töhöyhenet pitkät ja päässä on tupsu.
>Qu«tzal-on my&kin Cuatem*-
lan rahayksikön nimenä, ja paitsi rahansa
se on.Icuvattuna myös valtion
sinetisrä^^jaipoistimerkeissä. Jo mui«
naiset-tefeit; j a mayat palvoivat tätä
lintua ssnnoin.^uin siivekäs käärmettä,
icQuetzalcoatlia. Quefe^lin-tua
pidettiin zekien ^Meksikossa viisauden,-
terveyden, maanviljelyksen
jä vuorenloulHnnan 'jumalana. Vain
papeilla ja äatelismiehillä oli oikeus
kantaa cpietaalin höyheniä päänko-risteioaan.'
Lintu, joka on rauhoitettu
Guatemalassa, elää kosteissa
viidakoissa ja sademetsissä ja rakentaa
pesänsä onttoihin puihin.
RAUHANYSTÄVÄT-niminen yh-distys,-
jonka etupäässä olivat engl
Cobäenizamer.- Burrit -y.mv, koetri
saada:hallituksia ja kansoja kannattamaan,
ikuisen V rauhan aatetta ja
^paniitäsisär tarkoituksessa 19:nnen
vuosisadan v k e ^ i p ^ o i U a toimeen
-useita räiäiai&on^esseja, esim.;Br>'S'
seli^--iÄ487Päriisis5a 1849 jne. -
-Kampf "t amerikalaiset^.
keudet y.m: sitä koskevat sopimukset
sekä rojaltimaksut on Setä Samulin
- ulkomaalaisten; omaisuuksien holhoo-j
a €rowle^r takavarikoinut. '
"Tuo- nyt ei ollut tottal"
Taas köysi kiristyi, mutta nyt. ei
suomalaisten jalat ottaneet py-syäk-seen;
bllerikaan maassa, miehet tuli\-at
aivan siilkanaaii köyden mukana ja
huriäa-huuto kajahti ilmoille voitta.-
jien kunniaksi.
^'Olisi mekin tuossa pärjätty',
viridcoi Rymy-Eetu, joka ei ole iso
mies, mutta hyvin muokattu,
'^Joo, olisi .r— höyhenet höyhenien
mukana", lisäsi joku, ennenkuin minä
ehäditt:vitkkaä mitään.
•Kaifealli^cuMni^ ' oli saanut
niini pahan "Ica^uksen; ettei ^it3
N^tiiv^^seävi^ään,^:;^^^^^ selvit-:
t i i n ^ rlöiÄlta rk^ijöÄin^^ Tehtiifl ' v
' *^SiKmiaEai£etr-.oHvat .kohmelossa-'^
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 10, 1942 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1942-10-10 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki421010 |
Description
| Title | 1942-10-10-06 |
| OCR text | Sivu 6 LAUANTAINA, L O K A K U U N 10 PÄIVÄNÄ 1942 Edistysmieliset kaupunkilaiset ympäröivät Brasilian presidentti Getulio Vargasin (ryhmän keskellä sasemmaUa vaaleassa puvussa) hänen saapuessa fninisieriöon Rio De Janeirossa paraadin jälkeen, joka oli .pantu toimeen maan itsenäisyyden päivän kunniaksi. Kirj. EETU Aikani kulutcsl pistäysin ersräseen taloon Bootlegger striitillä ja heti sisään päästyäni kuului: ."Haloo, Eetu!" '-*HakK),haloö"r vastaa. "Oletteko tekin Eetu?" kysyi'te^^^^ vebtijän kaveri. " "Olenpa niinkin." . **No nyt meitä on sitten kaksi Eetua. Minä olen se R^y^Eetu, Jos olette kuulleet." "Olenhan t ö k i " : ; "No jos olette kuulleet, niin tuo-kaas «mäntä sitten r j ^ j r t , että ku-laiitamme Eetun maljat." Kulauteuttuamme maljat kysyin, fäikö sinne emännän pulloon vidä tippa, että voimme kulauttaa toisetkin matjat. Emäntä tulla hys^teli ja kaatoi maljat täyteen. -Kilistettiin ja kallistettiin ja sitten vasta päästiin oikein puheen alkuun. Puhuttiin 3^tä ja toista h3rvä}]ä ^ p l i i - killa, kunnes aihe kääntyi aivan voiman asioihin, 'ndi miehiä lisää, ja ..maljat juoutua jatkettiin voiman'jut-. tua yhteisvoimin. Joku nyt alkoi vakavissaäit-ptihella:. VKaui^>aJan f>uolesta pn järjestetty piknikki sairaalan hyväksi ja siellä on kaikenlaista urheilua, muun muassa köydenyeto kaupunkilaisten ja farmarien kesken. Kaupunkilaiset ovat jo kyselleet, että. olisiko kylässä tätä njHkyä riskiä suomalaisia, jotta saataisiin, niistä tiimL" "Mitäs sanot, jos me Eetu jrrittäi-simme siihen kaupunkilaisten köyden päähän?" k>'säsin. . "Sitä olin jo sinulta kysyä", sanoi Rymy-Eetu. "Urheilu alkaa kello puoli neljä, joten keretään vielä ottaa napanterit rintaan", sanoi eddlinen puliuja ja lisäsi: "On hyvä, että tulee noin riskiä miehiä vetämään." . Kun.siinä vielä hetkinen istuttiin, niin me Eetut olimme parhaita köyden vejäij[ia liuilalla'ah^^ tu4cayeri tilas[ yieläl; maljat kaikiUe jfli sitten ei^piAiittu ^ B « m u u ^ kdyidoräedosta ^ja^ suomalaisten > hir- Biaiw.imis^ aina ne ovat oUeet aivan w>ittamattomla: kaiken maailman ureiieilukentillä ja juoksuradofl> la, olipa sitten kysymykse3sa madli •tai sata mailia. Aöca läheni, vjoten ahdettiin aiik-kyttää k ^ t i . • JStellä pli.jo urheilu käynnissä^^^^iimittäin. paUope^ sairaalan j a kaupungin -naisten- kesken. Siitä emme ymmärtäneet juuri mitään, katsdinunepahan vain hetken, : mutta siinä sivulta kuulimme, että köydenvetäjistä oli puute, siihen tarvittaisiin juuri suomalaisia, e^iän ne muut kovaa kestä. Viimein-saatiin s ^ k i kokoon, mutta nyt joku huomautti: "Tuleekos nuo Eetu&in vetämään?" "Niin on meininki." " E i tässä sakissa höyheniä tarvita, jos miditään voittaa?, murahti-puheen .a&anut ja toiset.tuntuivat yhtyvän siäen. . Niin meidät säkättun ja, valittiin, toiset miehet tilalle. Eirmeidän aut-, .tanut^täeämine.puolustdla; vaan as-^ tuimmeJiaikeana niidellä: Ja toivtkimme,^että kun leviäisivät. Se oli aivan vilpitön: ja harras toivomme, niin sita^ihminen saattaa heikkoudessaan-tinhoittaa kansallisen kunniankin. ei päästy alkuun, mutta viimein alkoi farmarit tulla yksi keirallaan paikalle. "Katsos kun pelkä^rät", sanoi eräs sTH>malainen misis. Sidottiin nenäliinat k ö y t i n merkiksi .ja kuusi miestä asettui köyden kumpaankin päähän — toiseen la^K)- ja ja päivettyneitä farmareita ja toiseen punakoita ja jykevjä kMpiihki-laisia^ niitä suöiöMlaisMU _ . "Voi färihareita mihin pyykkiin itsensä psmivat!" "Kyllähän tuon nyt tietää, että suomalaisten päässä on paljoin ibnem- . män voimaa ja painoa.'^ - "Tuiha yrittääkääni" Selvä tuomio oli langetettu ja päätös etukäteen merkitty. Mutta farmarit eivät näyttäneet olevan millänsäkään. Iskivät laihat kantapäänsä kenttään, kouristivat laihoUla sormillaan paksuun köyteen ja se alkoi kiristyä. Jännitystä oli ilmassa. Mutta merkki pysyi paikallaan. 'Missähän ne ovat vastapuolen midiet?" k3rseltiin, ^ n suomalaiset, ne kaupm^aiset, olivat jo kanta-' ^ t ä n tilPja kaivamassa. - /**Oo, ne eivät uskalla tulla, kun näkevät sel\^ti ylivoiman", ttuomautti jdkö wtäjfetä. Erään vanhan Fordin luona seisoskeli joukko laihoja, j a päivettyneitä miehia. "Tuolla ne ovat — nuo ranskalaiset farmarit", joku huomautU. Ja . toinen t ^ i huomautuksen itse raiis-. kalaisille: ;. "Älkää henan nimessä tulko, sär-; kemäah itseänne." . . . . . - v " i "Stop,.pojat"-, puuttui RymyTEetu puheeseen. 1 "^lamalätsrt ^ovat: jUiaxk:; 49ia«ia.ja liseainmallik Häkia^lcäJI^ne- • nissa" ¥)eisöä alkoi jo^bermostuttaalcun "Oo,.suomalaiset eivät viitsi vetää - mitä heti, että piisaa jännitystä"^ -ihuomautti joku. ' Köysi: oli kirrälläi ^hiukan, kieput- . telt.puoleen ja toiseen juuri siinä kes-. ^-feiv^iHäir-^Yleisött .^änmtys rfcasvoi.- Jok^iinenauttx^yetäjiä ~ - k«&a etu- . ^kevelänä, kuka • takak^^ k&a - kumarassa, kuka - • syifä^öäränä, ja ^ kaikki Tiyrkiti^uristiettuina ja nseini-. : mat laiat yhteen purtuina, että hampaat nar^ui. ^ Köysi yhä ku-istyi ja ödotettihi j'£umityksdlä milloin ne suomalaiset nykäisee niin, että toiset tulee kuin varikset suin päin yli .meikin. Ei tahtonut tulla.4oippua tuosta kalpeasta tilanteestaj köysi aina vaari pysyi samiäila pdilcatlla ja näki selvään, että voimaa oli molemmissa päissä. "Vetäkää jo pojat!" kuului kuin hätähuuto joltakin, jonka hermosto nähtävästi alkoi pettää. Nyt tapahtui asiassa käänne. Köysi alkoi luistaa jsuomalaisten käsistä kilin rasvattu j a ~ iiuiiraa 1 — f a r - . märit;TOiltivät. , : \ . Tnli pään vaHidos^ , Nyt-oli ^eU: äin kieskjuinie^^ ; hän: l i ä m i i ^ s Q^a.: '!E ' misik- 1. i s d i ^ j ^ a^ja |a:?flmat r pj^ä^fcii. J c i ä iaun^kiiiiltti - .van: • • • sif^emn.ikukät rakastan teitä; katselen teitä, kerron teille mitä sydämeni tuntee, kerron teitte mikä salattu on muille, oi kukkani, sireenin kukat. Te ystävät armaat katsotte mua, te kuiskeeni kutdett 6, ettekä kerro , Siäaisuuttani mun. Se teille ;on tuttu, te säilytätte sen, te Ilkkani omat, iee^ Mittuöksiirinetunne, se niauHnio on, se aivan ntun hurmaa. . Md^imUsihn ain""^ ja sieluuni sidjen, te kukkani rakkaat, te'sidiini kukkaset ootte, se salaisuus on mun. A, K. . _ PYHÄ LINTU Samalla kunnialistalla, millä kot-ka on Pohjoismaissa, on quetzal-lin-tu Guatema^ssa. Quetzal on erikoi-sen kaunis, ih(^eiq)eite on kirkkaau-vihreä ja.rinta veFenpunainen,^yrs. töhöyhenet pitkät ja päässä on tupsu. >Qu«tzal-on my&kin Cuatem*- lan rahayksikön nimenä, ja paitsi rahansa se on.Icuvattuna myös valtion sinetisrä^^jaipoistimerkeissä. Jo mui« naiset-tefeit; j a mayat palvoivat tätä lintua ssnnoin.^uin siivekäs käärmettä, icQuetzalcoatlia. Quefe^lin-tua pidettiin zekien ^Meksikossa viisauden,- terveyden, maanviljelyksen jä vuorenloulHnnan 'jumalana. Vain papeilla ja äatelismiehillä oli oikeus kantaa cpietaalin höyheniä päänko-risteioaan.' Lintu, joka on rauhoitettu Guatemalassa, elää kosteissa viidakoissa ja sademetsissä ja rakentaa pesänsä onttoihin puihin. RAUHANYSTÄVÄT-niminen yh-distys,- jonka etupäässä olivat engl Cobäenizamer.- Burrit -y.mv, koetri saada:hallituksia ja kansoja kannattamaan, ikuisen V rauhan aatetta ja ^paniitäsisär tarkoituksessa 19:nnen vuosisadan v k e ^ i p ^ o i U a toimeen -useita räiäiai&on^esseja, esim.;Br>'S' seli^--iÄ487Päriisis5a 1849 jne. - -Kampf "t amerikalaiset^. keudet y.m: sitä koskevat sopimukset sekä rojaltimaksut on Setä Samulin - ulkomaalaisten; omaisuuksien holhoo-j a €rowle^r takavarikoinut. ' "Tuo- nyt ei ollut tottal" Taas köysi kiristyi, mutta nyt. ei suomalaisten jalat ottaneet py-syäk-seen; bllerikaan maassa, miehet tuli\-at aivan siilkanaaii köyden mukana ja huriäa-huuto kajahti ilmoille voitta.- jien kunniaksi. ^'Olisi mekin tuossa pärjätty', viridcoi Rymy-Eetu, joka ei ole iso mies, mutta hyvin muokattu, '^Joo, olisi .r— höyhenet höyhenien mukana", lisäsi joku, ennenkuin minä ehäditt:vitkkaä mitään. •Kaifealli^cuMni^ ' oli saanut niini pahan "Ica^uksen; ettei ^it3 N^tiiv^^seävi^ään,^:;^^^^^ selvit-: t i i n ^ rlöiÄlta rk^ijöÄin^^ Tehtiifl ' v ' *^SiKmiaEai£etr-.oHvat .kohmelossa-'^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1942-10-10-06
