1945-08-11-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
T J A K U L T T U U R Ii
Kun me pilvettömänä pimeana yönä
luomme katseemmeylösavaruu-teen
niin me näemme siellä lukemattomia
pieniä kirkkaita pisteitä.; T i e -
•de sanoo, että niitä paljaalla.sUmällä
näkee vain noin kuutisentuhatta.
Mutta äwien teleskooppien avulla.
niitä nähdään triljoonia. Nämä pienet
kirkdiaat pisteet eivät kuitenkaan
ole mitään pieniä pisteitä, vaan ne
övat kaikki valtavan suuria aurinkoja
Mutta ne ovat maasta niin kauka^
na, että ne meille näkyvät, vaia pieninä
pisteinä.
Meidän suloinen; lämpöä ja; elämää
antava aurinkomme, ei ole rnikään
muu kuin yksi pienenpuoleinen kiin-totähti.
:Mutta se sattua olemaan niin
niin lähellä, että se näkyy meille niin
suurena ja kirkkaana. Auriniko on
maasta keskimäärin noin' 93 miljoonaa
mailia kaukana, mutta kiintotähdet
ovat jokainen niin kaukana maasta,
että sitä etäisyyttä ei voida maileina
ymmärtää ja siksi kiihtotälhtien
etäisyys lasketaan "valovuosina". A^^a-bn
kulkunopeutta vuoden ajalla sanotaan
'valovuodeksi" ja kuJkee valo
187,284 mailia yhdessä sekunnissa,
11,237,040 minuutissa, 476,222,400
tunnissa, 16,181,337,600 vuorokaudessa
ja 5,905,1888,224,000 vuodessa.
Tälititiede sanoo että kaJkkein lä-ieisimmästä
kiintotähdebtä. Alpha
Centaurus sikermässä valo ottaa maahan
tulla'kseen 4.3 vuotta.^ Vaikka
.Alpha cn montakertaa aurinkoa suurempi
ja kirkkaampi, niin se meille
näkyy vain pienenä pisteenä aikaisin
kevätkesällä eteläiseltä taivaanrannalta.
Atirinko on noin tilavuudeltaan 1,-
300,000 kertaa suurempi maata. Auringon
läpimitta eli halkasija on 864,-
000 mailia eli lähes 110 kertaa maan
läpimitta. Noin 109 maapalloa mahtuisi
riviin aurinkon pinnalle. Jos
rautatiejunalla kestäisi 30 päivää
kiertää maapallon ympäri, niin auringon
ympäri samalla nopeudella nienisi
8^2 vuotta. Maasta kuuhun on noin
240,000 mailia ja kuun radan läpimitta
on noin 480,000 mailia, mutta
vafeka maapallo kuineen olisi asetettu
auringon pinnalle, niin kuun rata
ei peittäisi kuin viihän yli puolet au-nngon
pinnasta. Auringon lämpöti-^
la on sen pinnalla noin 7,000 astetta
Celsiusta, tai 12,000 Fahrenheittia.
-isaosai>ia kuumuus kohoaa miljoo-siir.
aäleisiin. Siitä valomäärästä min-aurinko
lähettää avaruuteen, maa
^aa ainoastaan neljässadasmiljoonai-ienosan.
Kun auringon keskietäi^yys
maasta on noin 93,000,000 mailia,
valo tulee sieltä maahan vähän
yli 8 minuutissa. Auringon pinnalla
leimuaa hirmuiset liekit, jotka kohoavat
noin 300,000 mailinkin korkeu-l
^ n , noin 600 mailin nopeudella se-
^'Jnnissa. Auringon pinnalle ilmes-
Jyy aina silloin tällöin tummia "ma-jotka
noin joka 11 vuoden perässä
ovat huomatuimrnat-jä n i m i t e tä
^|;f'n^on pilkuiksi ja joiden laäjuuk-
^1 läpimitta saattaa olla 300—100,-
^ "lailiin. Ääni meidän ihnakehäs-
^"inie kulkee noin 1,100 jalkaa se-"
unnjssa. jos auringon pinnalla syn-
^>"iSi ääni 5Q .i- • ' . « . . . i i.
.vdruuden kuvdusta
' (A. Solkkelin ja J. Niemen poimintoja)
-jälkeen kuin laukaus ou tapahtunut.
Kuula saapuisi maahan vasta 9 vuotta
myöhemmin. Laukaus kuultaisiin
. vasta 5 vuotta jälemmin, kun kuula
olisi maahan saapunut. Jos kaikki
pohjois-. ja etelänavan laajat ja noin
pariimailia. pakäu^t jääker^^^^ voitai--
siin pudottaa aurinkoon, niin ne yhdessä
silmänräpäyksessä sulaisivat
höyryksi.
Kiertotähdet, pianeetat eivät ole.
tähtiä sanan täydessä merkityksessä
siksi, että ne eivät loista omalla
valollaan, vaan heijastavat auringon
valoa, eivätkä siis välkähdä. . -
Planeettoja tunnetaan etäisyysjär-jestyksessäan
auringosta seuravasti:
Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter,
Saturnus, Uranus, Neptunus ja
P l u t o . ' X e ka-kki pyörivät
aurir.gon yrr-pari, eri etäisyydellä
ja nopeudella ja siksi ne kutsutaan
kuuluviksi rneidän aurinkokuntaamme
(Solar System). Xe ovat aina
jossakin Eläinradalla (Zodiac) ja
määritelläi^n niiden paikka sanomalla
niiden olevan siinä tai siinä sikermässä
(Constellation). Marsin ja
Jupiterin välissä tunetaan yli 1,300
pientä planeettaa (Asteroids), kiertolaista,
useat niistä ollen vain 2—30
mailin läpimitalta^.
Merkurius, lähinnä aurinkoa, on
keskimäärin 36,000,000 mailin etiii-syydessä
auringosta. Merkuriuksen
.vuosi on noin 88 meidän päivää. Se
liikkuu radallaan keskimäärin noin 30
mailla sekunnissa. Sen halkaisija
on noin 3,100 maiia. Sen pinnalla
on puolenpäivän aikana niin kuuma,
että tina sulaisi, joten elämä sellaisena,
kuin me sen tunnemme, on siellä
mahdotonta. Sen suurin etäisyys
maasta on 136,000.000 mailia ja pienin
50,000,000, mailia. Sen lämpöti-,
lan keskiarvo on noin 450 astetta
FaCirenheittla.
Venus on likipitäln maan kokoinen.
Sen halkaisija on 7,700^mailia. Se
kiertää aurinkoa 67,200,000 mailin
etäisyydestä. Sen vuosi ön noin 224
meidän päivää ja sen nopeus radallaan
on noin 22 mailia sekunnissa
sekä suurin etäisyys maasta noin
161,000,000 mailia. Pienin on noin
'25,000,000 mailia. Sen päivänpi=-
000,000, syntyen keskimääriä noin
150,000 ja kuollen keskimäärin noin
lDO,000 ihmistä vuörofkaudessa.
Kuu on maata kaikkein läheisin tai-vaankappale,
ollen sen keskietäisyys
noin 240,000 mailia maasta. Se on
läpimitaltaan 2,162 mailia. Se ön
kuollut, siellä ei ole vettä eikä ilmaa,
joten siellä on elämä sekä ääni mah-dotonta.
Fysioloogi sanoo, että kun
luomme katseemme kuuhun, niin sieU
.jyi.näemme.tulevan kohtalomme»--J^s-tuutta
ei voida tarkalleen määrätä,
syystä että sen pinta on aina paksun
pilvikerroksen peiilämänä ja luullaan
sen olevan jotain kaasua. Ei
tiedetä onko siellä vettä. Jos ön,
niin se on vesihöyryä, Venuksen
Iän pötila on paljon korkeampi kuin
maan syystä, että se on niinpaljon
lähempänä aurir.koa. Siellä ehkä
elämäkin olisi mahdollista.
Maa on noin 93,000,000 mailia
kai.kana auringosta. Läpimitaltaan
noin 7,920 mailia; pyörii akselinsa
ympäri kerran vuorokaudessa ja auringon
ympäri kerran vuodessa, joka
on 365 päivLä, S tuntia, 48 minuuttia
ja 46 sekunttia. Maan nopeus radallaan
auringon ympäri on noin 18^'J
mailia sekunnissa. Keskilämpö on
59 astetta Fahrenheittia. Maan pinta-
ala on 196,950,000 neliömailia, vettä
on 139,440,000 neliömailia, eli
7/10 osaa. Maata on 57,510,000
neliö.Tiailia eli alle 3/10 osaa.
Päiväntasaajalta sen ympärysmitta
on 24,902 mailia, .\steen pituus päiväntasaajalla
on noin 69.2 mailia, joka
vastaa , 4 minuuttia alkaa maan
pyörinnässä.
jEyeskimääräinen korkeus meren
pinnasta on 2,800 jalkaa Ja keskimääräinen
syvyys alapuolilla merenpinnan
12,500 jalkaa. Syvin paikka
meressä, mikäli tähän saakka tunnetaan,
on Filippiinien saaristoon kuuluvan
Mindanaun saaren lähellä, noin
35,000 jalkaa ja korkein vuorenhuippu
on Mount Everest, Hiinalajan
vuoristossa, 2.9,141 jalkaa,, joten
Everestin huipulta sy\'impään rotkoon
on noin 64,141 jalkaa, eli noin
12 mäillä. .Asukasluku on yli 2,000,-
ta kul'-
^^•^J ja jos sen olisi malhdollis-
|5^ea avaruuden eli tyhjyyden
, V'^"" ottaisi noin 14 vuotta enncn-se
kuultaisun- maapallon pinnai-
• Jos auringon piimältä voitaisiin -
J^ua kanuunalla-maahan, niin täälr .
^ t < . 3 s u n sen välähdys, jos^se olisi •
^«l-5ta, noin'8.3 mmuuttia^sen-
: Joroisenkin kuran uusimman '^'^'''f'''^^'^^
ftiudesta^saa katselemalla sen M^jia^o^^eaa pyrstorakennetUr.
kus tulee aika, että maapallolta loppuu-
ilma ja ^ s i ja niin tästä sotien
ja riitojen maailmasta tulee hiljainen,
rauhallinen kuun osatoveri. Lämpö*
tila kuun valoisalla puolella on noin
200 astetta Pahrenheittia ja varjon
puolella 200 astetta alle nollan. Sen
pinta on,,risainen, täynnä vuoria ja
rotkoja, jotkut vuoret kohoten 15,000
jalkaa pinnasta ja oh rotkoja, jotka
ovat yli 10,000 jalkaa syviä jä noin
70 mailia läpimitaltaan. Kuu näyttää
meille aina samaa puolta piimästään,
mutta se heiluu senverran radallaan,
että me näemme 59% sen pinnasta.
Se kiertää maan ympäri 27
päivässä, 8 tunnissa, 43 minnuutissa
ja 11 sekunnissa, josta johtuukin että
me noin 4 kertaa vuodessa näemme
kuun joutuvan maan varjoon, jolloin
meillä on kuun pimennys, ja noin 3
kertaa keskimäärin kuu joutuu maan
ja auringon väliin, jolloin on auringon
pimennys..
Mars on planeetta, jossa luullaan
mahdollisesti olevan elämää, sillä se
tiedetään, että siellä on ilmaa ja vettä
ja vuodenajat vaihtelevat niinkuin
maassakin, joskin siellä on kesä ja
talvi puolta pitempi kuin meillä.
Marssin lämpötila on paljon alhaisempi
kuin maan, se on noin — 60
Fahrenheittia. Marssin halkaisija on
4,215 mailia. Sen päivänpituus 24
t., 35' m., 22:58 sekuntia. Ja sen
vuosi 686.98 päivää. Sen keskietäisyys
auringosta on 141,500,000 mailia
ja nopeus radallaan 15 mailia sekunnissa.
Marssilla on kaksi kuuta
Deimos ja Phopos (Pelko ja Pako)
ja niiden halkaisija vain 10 ja 15 mailia.
Phopos kiertää Marssin ympäri.
7 t. ja 39 min. eli yli 3 kertaa meidän
vuorokautenamme.
Jupiter on aurinkokuntamme suurin
planeetta. Siitä tulisi 1,312 maan
kokoista palloa. Se on y^ksin melkein
yhtä suuri kuin kaikki toiset planeetat
yhteensä. Sen halkaisija on 88,-
600 mailia, eli 11 kertaa maan läpi
mitta, keskimiiäräinen etäisyys auringosta
483,200,000 mailia, suurin
etäisyys maasta 600,000,000 ja pie- .
nin 367,000,000 mailia. Jupiterin
vuosi eli kiertoaika auringon ympäri
on 4,332.59 meidän päivää, eli noin
lähes 12 meidän vuottamme. Sen
päivä on vain 9 t. ja 55 min. ja nopeus
radallaan noin 9 mailia sekunnissa.
Lämpötila on minus 270 Fah-renheitia.
Kun maan massa painaa
5 kertaa enempi kuin vesi, niin Jupiterin
painaa vain 11/3 kertaa sen
kuin vesi. Jupiterilla on 9 kuuta,
joista 5 niin pientä, että ne näh- '
dään vain voimakkailla kaukoputkil- -
Ia.' Mutta sen 4 suurinta kuuta, lo,
Europa, Ganymede j a Callisto näkyvät
hyvin meidän pienilläkin teleskoo- .
peiliä. Kaikki nämä 4 o^at su urem^-
pia kuin meidän kuumme, Ganymede
ollen läpitaltaan 3,600 mailia.
. Jatkuu.
LIEKIN YSTÄVÄ, katsahdapa
ympärillesi, löytaisitkö yhden uu*
den Iditesi tilaajanu
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 11, 1945 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1945-08-11 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki450811 |
Description
| Title | 1945-08-11-03 |
| OCR text | T J A K U L T T U U R Ii Kun me pilvettömänä pimeana yönä luomme katseemmeylösavaruu-teen niin me näemme siellä lukemattomia pieniä kirkkaita pisteitä.; T i e - •de sanoo, että niitä paljaalla.sUmällä näkee vain noin kuutisentuhatta. Mutta äwien teleskooppien avulla. niitä nähdään triljoonia. Nämä pienet kirkdiaat pisteet eivät kuitenkaan ole mitään pieniä pisteitä, vaan ne övat kaikki valtavan suuria aurinkoja Mutta ne ovat maasta niin kauka^ na, että ne meille näkyvät, vaia pieninä pisteinä. Meidän suloinen; lämpöä ja; elämää antava aurinkomme, ei ole rnikään muu kuin yksi pienenpuoleinen kiin-totähti. :Mutta se sattua olemaan niin niin lähellä, että se näkyy meille niin suurena ja kirkkaana. Auriniko on maasta keskimäärin noin' 93 miljoonaa mailia kaukana, mutta kiintotähdet ovat jokainen niin kaukana maasta, että sitä etäisyyttä ei voida maileina ymmärtää ja siksi kiihtotälhtien etäisyys lasketaan "valovuosina". A^^a-bn kulkunopeutta vuoden ajalla sanotaan 'valovuodeksi" ja kuJkee valo 187,284 mailia yhdessä sekunnissa, 11,237,040 minuutissa, 476,222,400 tunnissa, 16,181,337,600 vuorokaudessa ja 5,905,1888,224,000 vuodessa. Tälititiede sanoo että kaJkkein lä-ieisimmästä kiintotähdebtä. Alpha Centaurus sikermässä valo ottaa maahan tulla'kseen 4.3 vuotta.^ Vaikka .Alpha cn montakertaa aurinkoa suurempi ja kirkkaampi, niin se meille näkyy vain pienenä pisteenä aikaisin kevätkesällä eteläiseltä taivaanrannalta. Atirinko on noin tilavuudeltaan 1,- 300,000 kertaa suurempi maata. Auringon läpimitta eli halkasija on 864,- 000 mailia eli lähes 110 kertaa maan läpimitta. Noin 109 maapalloa mahtuisi riviin aurinkon pinnalle. Jos rautatiejunalla kestäisi 30 päivää kiertää maapallon ympäri, niin auringon ympäri samalla nopeudella nienisi 8^2 vuotta. Maasta kuuhun on noin 240,000 mailia ja kuun radan läpimitta on noin 480,000 mailia, mutta vafeka maapallo kuineen olisi asetettu auringon pinnalle, niin kuun rata ei peittäisi kuin viihän yli puolet au-nngon pinnasta. Auringon lämpöti-^ la on sen pinnalla noin 7,000 astetta Celsiusta, tai 12,000 Fahrenheittia. -isaosai>ia kuumuus kohoaa miljoo-siir. aäleisiin. Siitä valomäärästä min-aurinko lähettää avaruuteen, maa ^aa ainoastaan neljässadasmiljoonai-ienosan. Kun auringon keskietäi^yys maasta on noin 93,000,000 mailia, valo tulee sieltä maahan vähän yli 8 minuutissa. Auringon pinnalla leimuaa hirmuiset liekit, jotka kohoavat noin 300,000 mailinkin korkeu-l ^ n , noin 600 mailin nopeudella se- ^'Jnnissa. Auringon pinnalle ilmes- Jyy aina silloin tällöin tummia "ma-jotka noin joka 11 vuoden perässä ovat huomatuimrnat-jä n i m i t e tä ^|;f'n^on pilkuiksi ja joiden laäjuuk- ^1 läpimitta saattaa olla 300—100,- ^ "lailiin. Ääni meidän ihnakehäs- ^"inie kulkee noin 1,100 jalkaa se-" unnjssa. jos auringon pinnalla syn- ^>"iSi ääni 5Q .i- • ' . « . . . i i. .vdruuden kuvdusta ' (A. Solkkelin ja J. Niemen poimintoja) -jälkeen kuin laukaus ou tapahtunut. Kuula saapuisi maahan vasta 9 vuotta myöhemmin. Laukaus kuultaisiin . vasta 5 vuotta jälemmin, kun kuula olisi maahan saapunut. Jos kaikki pohjois-. ja etelänavan laajat ja noin pariimailia. pakäu^t jääker^^^^ voitai-- siin pudottaa aurinkoon, niin ne yhdessä silmänräpäyksessä sulaisivat höyryksi. Kiertotähdet, pianeetat eivät ole. tähtiä sanan täydessä merkityksessä siksi, että ne eivät loista omalla valollaan, vaan heijastavat auringon valoa, eivätkä siis välkähdä. . - Planeettoja tunnetaan etäisyysjär-jestyksessäan auringosta seuravasti: Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus ja P l u t o . ' X e ka-kki pyörivät aurir.gon yrr-pari, eri etäisyydellä ja nopeudella ja siksi ne kutsutaan kuuluviksi rneidän aurinkokuntaamme (Solar System). Xe ovat aina jossakin Eläinradalla (Zodiac) ja määritelläi^n niiden paikka sanomalla niiden olevan siinä tai siinä sikermässä (Constellation). Marsin ja Jupiterin välissä tunetaan yli 1,300 pientä planeettaa (Asteroids), kiertolaista, useat niistä ollen vain 2—30 mailin läpimitalta^. Merkurius, lähinnä aurinkoa, on keskimäärin 36,000,000 mailin etiii-syydessä auringosta. Merkuriuksen .vuosi on noin 88 meidän päivää. Se liikkuu radallaan keskimäärin noin 30 mailla sekunnissa. Sen halkaisija on noin 3,100 maiia. Sen pinnalla on puolenpäivän aikana niin kuuma, että tina sulaisi, joten elämä sellaisena, kuin me sen tunnemme, on siellä mahdotonta. Sen suurin etäisyys maasta on 136,000.000 mailia ja pienin 50,000,000, mailia. Sen lämpöti-, lan keskiarvo on noin 450 astetta FaCirenheittla. Venus on likipitäln maan kokoinen. Sen halkaisija on 7,700^mailia. Se kiertää aurinkoa 67,200,000 mailin etäisyydestä. Sen vuosi ön noin 224 meidän päivää ja sen nopeus radallaan on noin 22 mailia sekunnissa sekä suurin etäisyys maasta noin 161,000,000 mailia. Pienin on noin '25,000,000 mailia. Sen päivänpi=- 000,000, syntyen keskimääriä noin 150,000 ja kuollen keskimäärin noin lDO,000 ihmistä vuörofkaudessa. Kuu on maata kaikkein läheisin tai-vaankappale, ollen sen keskietäisyys noin 240,000 mailia maasta. Se on läpimitaltaan 2,162 mailia. Se ön kuollut, siellä ei ole vettä eikä ilmaa, joten siellä on elämä sekä ääni mah-dotonta. Fysioloogi sanoo, että kun luomme katseemme kuuhun, niin sieU .jyi.näemme.tulevan kohtalomme»--J^s-tuutta ei voida tarkalleen määrätä, syystä että sen pinta on aina paksun pilvikerroksen peiilämänä ja luullaan sen olevan jotain kaasua. Ei tiedetä onko siellä vettä. Jos ön, niin se on vesihöyryä, Venuksen Iän pötila on paljon korkeampi kuin maan syystä, että se on niinpaljon lähempänä aurir.koa. Siellä ehkä elämäkin olisi mahdollista. Maa on noin 93,000,000 mailia kai.kana auringosta. Läpimitaltaan noin 7,920 mailia; pyörii akselinsa ympäri kerran vuorokaudessa ja auringon ympäri kerran vuodessa, joka on 365 päivLä, S tuntia, 48 minuuttia ja 46 sekunttia. Maan nopeus radallaan auringon ympäri on noin 18^'J mailia sekunnissa. Keskilämpö on 59 astetta Fahrenheittia. Maan pinta- ala on 196,950,000 neliömailia, vettä on 139,440,000 neliömailia, eli 7/10 osaa. Maata on 57,510,000 neliö.Tiailia eli alle 3/10 osaa. Päiväntasaajalta sen ympärysmitta on 24,902 mailia, .\steen pituus päiväntasaajalla on noin 69.2 mailia, joka vastaa , 4 minuuttia alkaa maan pyörinnässä. jEyeskimääräinen korkeus meren pinnasta on 2,800 jalkaa Ja keskimääräinen syvyys alapuolilla merenpinnan 12,500 jalkaa. Syvin paikka meressä, mikäli tähän saakka tunnetaan, on Filippiinien saaristoon kuuluvan Mindanaun saaren lähellä, noin 35,000 jalkaa ja korkein vuorenhuippu on Mount Everest, Hiinalajan vuoristossa, 2.9,141 jalkaa,, joten Everestin huipulta sy\'impään rotkoon on noin 64,141 jalkaa, eli noin 12 mäillä. .Asukasluku on yli 2,000,- ta kul'- ^^•^J ja jos sen olisi malhdollis- |5^ea avaruuden eli tyhjyyden , V'^"" ottaisi noin 14 vuotta enncn-se kuultaisun- maapallon pinnai- • Jos auringon piimältä voitaisiin - J^ua kanuunalla-maahan, niin täälr . ^ t < . 3 s u n sen välähdys, jos^se olisi • ^«l-5ta, noin'8.3 mmuuttia^sen- : Joroisenkin kuran uusimman '^'^'''f'''^^'^^ ftiudesta^saa katselemalla sen M^jia^o^^eaa pyrstorakennetUr. kus tulee aika, että maapallolta loppuu- ilma ja ^ s i ja niin tästä sotien ja riitojen maailmasta tulee hiljainen, rauhallinen kuun osatoveri. Lämpö* tila kuun valoisalla puolella on noin 200 astetta Pahrenheittia ja varjon puolella 200 astetta alle nollan. Sen pinta on,,risainen, täynnä vuoria ja rotkoja, jotkut vuoret kohoten 15,000 jalkaa pinnasta ja oh rotkoja, jotka ovat yli 10,000 jalkaa syviä jä noin 70 mailia läpimitaltaan. Kuu näyttää meille aina samaa puolta piimästään, mutta se heiluu senverran radallaan, että me näemme 59% sen pinnasta. Se kiertää maan ympäri 27 päivässä, 8 tunnissa, 43 minnuutissa ja 11 sekunnissa, josta johtuukin että me noin 4 kertaa vuodessa näemme kuun joutuvan maan varjoon, jolloin meillä on kuun pimennys, ja noin 3 kertaa keskimäärin kuu joutuu maan ja auringon väliin, jolloin on auringon pimennys.. Mars on planeetta, jossa luullaan mahdollisesti olevan elämää, sillä se tiedetään, että siellä on ilmaa ja vettä ja vuodenajat vaihtelevat niinkuin maassakin, joskin siellä on kesä ja talvi puolta pitempi kuin meillä. Marssin lämpötila on paljon alhaisempi kuin maan, se on noin — 60 Fahrenheittia. Marssin halkaisija on 4,215 mailia. Sen päivänpituus 24 t., 35' m., 22:58 sekuntia. Ja sen vuosi 686.98 päivää. Sen keskietäisyys auringosta on 141,500,000 mailia ja nopeus radallaan 15 mailia sekunnissa. Marssilla on kaksi kuuta Deimos ja Phopos (Pelko ja Pako) ja niiden halkaisija vain 10 ja 15 mailia. Phopos kiertää Marssin ympäri. 7 t. ja 39 min. eli yli 3 kertaa meidän vuorokautenamme. Jupiter on aurinkokuntamme suurin planeetta. Siitä tulisi 1,312 maan kokoista palloa. Se on y^ksin melkein yhtä suuri kuin kaikki toiset planeetat yhteensä. Sen halkaisija on 88,- 600 mailia, eli 11 kertaa maan läpi mitta, keskimiiäräinen etäisyys auringosta 483,200,000 mailia, suurin etäisyys maasta 600,000,000 ja pie- . nin 367,000,000 mailia. Jupiterin vuosi eli kiertoaika auringon ympäri on 4,332.59 meidän päivää, eli noin lähes 12 meidän vuottamme. Sen päivä on vain 9 t. ja 55 min. ja nopeus radallaan noin 9 mailia sekunnissa. Lämpötila on minus 270 Fah-renheitia. Kun maan massa painaa 5 kertaa enempi kuin vesi, niin Jupiterin painaa vain 11/3 kertaa sen kuin vesi. Jupiterilla on 9 kuuta, joista 5 niin pientä, että ne näh- ' dään vain voimakkailla kaukoputkil- - Ia.' Mutta sen 4 suurinta kuuta, lo, Europa, Ganymede j a Callisto näkyvät hyvin meidän pienilläkin teleskoo- . peiliä. Kaikki nämä 4 o^at su urem^- pia kuin meidän kuumme, Ganymede ollen läpitaltaan 3,600 mailia. . Jatkuu. LIEKIN YSTÄVÄ, katsahdapa ympärillesi, löytaisitkö yhden uu* den Iditesi tilaajanu |
Tags
Comments
Post a Comment for 1945-08-11-03
