1956-08-25-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI)
L I E K K I , the only Finnish literary weekly in Canaaa
Publi^h^d and prihted by the Vapaus Publishing Company
Limit^-d, 100-102 E lm Street We>.:, Sudbury, "Ontario, r-
Regiscered at the Post Office Departm£nt, Ottav;a, as
second ciass matter.
Liekki i'mestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen. parasta kaunokirjallista j a tieteellistä luettavaa.
Y H D Y S V A L T O I H I N :
1 vuosikerta . . . . . $5.00-
6 kuukautta 2.75
T I L A U S H I N N A T :
X- vuosikerta . . $4.00
6 kuukautta . . . . . . . . 2.25
3 k u u k a u i f t a l . o a ' : ~
S U O M E E N JÄ M U U A L L E ULKOM.«LLE
l vuosikerta . . . . . . . . $5.50 6 kuukautta . . . . . . . $3.00
I L M O I T U S H I N N A T I
$1.00 palstatuumalta.' Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuö-lemanilmoitus
$4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto*
värsy $1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00.
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettÄvä maksu etukäteen. v . ,
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuQspitukset on oi^^ettava
kustantajan nimeen: Vapaus PubLshing Company Limited..
Toimittaja: K. Salo.
filustaritaja ja painaja: Vapaus Publishing Company
Limited. 100-102 E lm Street West, Sudburyj.pnter^^^
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin jjalkkio."
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:'
PÄTEE MYÖSKIX YSKÄX
LÄÄKKEEXÄ
Eräs vanha lääkäri otti apulaisekseen
juuri tutkinnon suorittaneen nuoren
lääkärin. Eräänä päivänä piti vanhan
lääkärin lahteä sairaskäynnille ja hän
sanoi apulaiselleen:
— Jos sattuu tulemaan potilaita, niin
tee parhaasi heidän suhteensa. •
— Yritän ainakin, vastasi nuori läa-
LI E K K I
P. O. B O X 69 S U D B U R Y i O N T A R IO
Kun vanha lääkäri palasi sairaskäyn-niitä,
syntyi seuraava keskustelu;
— Unko käynyt asiakkaita?
— On, kolme.
— Mikä niitä vaivasi?
—- Ensimmäisellä oli päänsärky.
— Mitä määräsit lääkkeeksi?
— Asperiinia. "
— Oikein. Mikä toista vaivasi?
— Sillä oli haava sormessa ja minä
sidoin sen.
— Hyvin tehty. Entä se kolmas.
— Sillä oli paha yskä.
— Vai niin. Miten sinä' yskää parannat?
— Annoin hänelle täällä kaksinkertaisen
annoksen vatsan pehmityslääket-tä
ja käskin odottaa täällä.
— Mitä minä kuulen, eihän se yskään
auta!. -
—Kyllä auttaa . . . Tuolla se potilas
istuu vieläkin odotushuoneessa, eikä uskalla
yskiä.
Terveisiä kesälomalta! Se loppui silloin, kun tbi-yöi
sen olevan vasta alussa. Mutta eiväthän lyh^^et
• laulut koskaan ole pitkiä. Tai pärerrmriihkin voisi sanoa,
ettei makeata rnahantäydeltä. Parempi käi örikiii
niin, että kesäloma loppuusilloiri, kun se tuntuu vielä
hiin makealta, että toivoisi sen jatkuvan "määräärnät-tömiä
aikoja. Ellei niin kävisi, silloin ei siitä jäisikään
niin .«nukavia ja hyviä muistoja, sillä eihän mikään sellainen,
johon ehtii kyllästyä, elä kauriiina muistoissa.
Joka tapauksessa kesäloma kului.mukavasti ja sen
aikana tuli uiduksi ainakin neljässä järvessä, kaläs^^
" t i i k f i hiukan ja nautituksi aurift^'öW t^rvOeiliätStä sä-'
teistä, liikunnosta ja saunojen makeista löylyistä. Ja
— sekin tuntui mukavalle — välillä tuli herkutelluksi
silläkin, eftä käväisimme katseleniassa, kitn ätnm^
veljet hikoilivat työnsä ääressä, eikä itse..tar:«mnut
työhommalle korviaan kallistaa. MUjtta'. vuohonsa;
on ollut tai pn vielä heilläkin, jote^^^^i t^iSsä
paremmalla puolella kuin toinenkaan. J i 5
_ Työtä on nyt ehtinyt karttus j|aJjbiT;^^^^
r i i e k i n kynäilijäin lähettämiä harjoituksia, pitempiä
£|a lyhyempiä, on tuossa pöy^Jlä odottannassa. Jotkut
"'ovat siinä jo odottaneet lähe&Jkaksi viikkoa, sillä "ICe-
. gätoimittaja" ei ole ehtinyticjäheskään kaikkia saapu-
; tieita kirjoituksia käsitteleniään, koska Liekin toimit-
^_taminen on ollut vain sivuhommana. Samasta syystä
jäi yhdestä numerosta pois "StbtMrin ku^läiTliset'^
kun näes eivät olisi saaneet iiniyöhästyä. Yrrt|ininB:.riyt
päästä pinnalle niiri pian kuin mahdollista. Ellei se
tapahdu vielä tällä kerralla niin ainakin seuraavan numeron
aikana se jo tapahtuu.
KIRJEENVAIHTOA
mmmmsma-tf- if n ämmmassm
Vanha Feelis — Perillä On, mutta
ei vielä tarkastettu. Kiitos kuitenkin.
J. S. — Ainakin yksi menee nyt
ja toisia seuraavalla kerralla. Kaikki
hyvää tavaraa;" *
Aune Rintanen — Varmasti 'pääsee
seuraavaan. , .;. \
O. Selander — Kyllä he kaikki
käytetään. -
V. P. — Kiitos lupauksen täyttämisestä.
Pääsee pian julkisuuteen.
H. Hietala •— Kirjoitämrhe piakkoin
siitä asiasta teille.
Lännen Flikka — Kyllä julkais-'
taan.
Salo-nioni — Saapui juuri. Tutustumme
siihen ensitilassa.
Lännen Lokari — Pannaan heti
kun ehditään.
Anni — Samoin kuin edellä.
Ester Kaustinen — Kyllä kaikki
julkaistaan, mutta loma sekoitti
vähän järjestystä.
juhlista .toivomustensa mukaisesti.
Toiseen päähän lomaanime sattui
sitten tämän keski-Ontarion alue-juhla,
joka luonnollisesti ei ollut
niin suuri ja valtava kuin liittojuhla,
mutta joka sekin oli suhteellisen
onnistunut ja taaskin mainion i l man
suosima. Niinpä siis voimmekin
sanoa, että oli loman aikana tilaisuus
juhlista nauttia.
Nyt sitten on ehtinyt päättymään
kaikkialla pidetty jatkokertomuksemme
"Esteet poistuvat", tässä
numerossa emme vielä ehdi aloittamaan
uutta, mutta jo seuraavassa
Yhtä ja toista huomattavaa on tapahtujfjut^maail-massa
kaksi viikkoa kestäneen lomamme aikana^ mutta
te lukijat olette varmaankin sfeuranneet näitä tapahtumia
lähemmin kuin allekirjoittanut, joka on viimeisen
parin viikon aikana jättänyt lukemiset hyvin
vähiin ja pyrkiiiyt vain rentoutumaan. Ovemme kuitenkin
panneetinerkille sen, että Egyptinlihkaava tilanne
ei ole ainakaan pahentunut, jos ei nyt paljon parantunutkaan.
Toivottavasti ja hyvin paljon luultavasti
se selviää ilman verenvuodatusta, sekä muutenkin
oikeudenmukaisesti. Ja sitten, Marilyn Bell ei on- _
nistunut uintiyrityksessään siellä Tyynenmeren kyl- numTross^se rioi^et^ar"^^^^
on nimeltään "Synnm
ei han aivan turhan takia taistellut monta tuntia kyl- puumerkki", kirj. Laura Soinne Se
massa vedessä, sillä rahaa se on kaksikymmentätuhat- on reippaasti kirjoitettu, miellyttä-ta
dollariakin. Mutta hänen seuratoverinsa Lumsden vä, kaunis, jännittävä ja myöskin
voitti Juan de Fuca salmen yrittäessään ihnan min- opettava kertomus työläistytön ke-kaanlaisia
etukasipuheita t ^ mainostuksia. Kaikki hityksestä ja elämänvaiheista sii-kunma
kuitenkin Marilynille yrityksestä, sillä onhan hen saakka. . . Keholtamme kaik-han
ensimmäinen Ontario-järven ylittäjä. kia, jotk^ suinkin haluavat saada
Liittojuhlat pidettiin täällä Sudburyssa ja onnis- tämän kauniin kertomuksen alusta
iiiivatkin kaikin puolin mainiosti. Ylätuvan ukkokin lähtien, uudistamaan mahdollisesti
SH?^,^^^^^ö^sen kauniilla ilmalla.. E i ollut liikan^^^ pian katkeavan Liekin tilauksen,
haette, mutta ei myöskään sade Jiaitannut, vaikka tai tilaamaan Liekin, ellei sitä sat^
säätiedoituksissa luvattiinkin sadekuuroja-molempina tuisi vielä tulemaan. Muistuttakaa-päivinä.
Kilpailutkin olivatmielenkiintoisia J2( Jän. han asiasta naapureillenneldii!
nittäviä, joten varmaankin juhlavieraat nauttivat ,K. S.
Sivu 2 T^mantaina, ftlokunn 3tS p$iy5ni^l$56
M U I N A I N E N AFORISMI
Äskettäin on Suomessa ilmestynyt K. Jaakkolaa
suomentama ja Kariston kustat^ama muinaisea
kreikkalaisen Eplktetoksen "Ojennusnuora". joka
sisältää tiivistettyä viisautta. Sen johdosta kirjoittaa
A. S-o seuraavaa:
TjriME aikoina ovat aforismit tulleetjälfeen muotiin
V runouden piirissä, ja siitä seikasta^^ voi sanoa pe.
riaatte£S=a mitään muuta kuin hyvää. Aforismit ovst
tiivistettj^ä ja nautittavaa luettaVaa. ;^^Ja kuitenkin,
kun tässä-äskettäin allekirjoittaneen Isosiin osui eräs
ik-.T^^anha aforismikokoelma, jäin pitkäksi aikaa mietti-
. mään aforismin kehitystä. Tämä kokoelma pn Epjk.
tetoksen "Ojennusnuora", jonka K. Jaakkola^ on krei-kankielestä
suomentanut ja varustanut esipuheella.
Kirjiä kuuluu Kariston klässilUseen kirjaa ia siitä
on menossa toinen painos. Tämän teoksen lisäksi on
Eplktetoksen mietelmiä esitetty vain joissakin kokoo-mateofcsissa
sekä sveitsiläisen kirjailija Hiltyn itsekäs-vatuskysymyksiä
käsittelevässä "OnniV-nimisessä kirjassa,,
jossa on laajahko valikoima Epiktetoksen mie.
telmiä. ' -
Epiktetoksen aforismit ovat syntyneet aikana, jolloin
tiivis lyhytsanainen muoto oli välttämätön. Kir.
jailijat eivät hänen aikanaan kirjoittaneet lyhyitä,
suppsa^anaisia jä katkelmanomaisia esityksiään siksi,
ettei heillä riittänyt materiaalia enernpään: vaan siksi,
-että kirjapainottomuuden aikakaudella' käsin kirjoittaminen
vaati jo teknillisistä syistä sanonnan suppeut-tai
Juuri siitä syystä tämäkin metallilta rkalskahtava
mietelmäkökoelma on niin tiivistettyä. On kuin ki^
joi^taia olisi sanonut vain suunnan ja lukija itse, läli-tiessään
kulkemaan viitoitettua tietä, ;löytäisi sieltä
omat rikkautensa. . r •
Epiktetos on Marcus Aureliuksen, Rooman filoso-f^
keisarin rinnalla stoalaisen filosofian.:kant.avimpia
nimiä. Hänen elämänsä Osuu vv. 50 — 1;20 j . K r . Hän
on orjattaren poika ja saa itsekin vasta varttuneena
vapaan, miehen oikeudet. Hänen elämänsä-.alkuvaiheet
ovat kovat: joku hänen omistajistaan painoi hä-
: neen lähtemättömän muistomerkin pieksättämällä hänet,
r aa jarikkoiseksi. Mutta hänen henkeään, ei voitu
masentaa. Hän ehti elämänsä aikana::oleskella Vähässä-
Aasiassa, Hieropoliin kaupungissa, -Roomassa ja
Eperoksessa. Hän ehti nähdä Rooman, keisarien sarjan
Tiberiuksesta aina Hadrianukseen a^ti., ^
'Epiktetos on stoalainen. Joskin. stqalaijsuus voidaan,
katsoa idealistisiin katsomuksiin kuuluvaksi, on
sen ihmisyhteistunnon kohottaminen^ fehkisen itsenäisyyden
alleviivaaminen ja viisaan yapäude^ korostaminen
niiri antoisaa, että Epiktetoksefi.ääni kuuluu
:lähes kahden Vuosituhannen takaa nykyaikaisen ihmisen
korvaan kuin ajatuksina, jotka ovat väin etsineet
muptoaan, olleet jokaisen mielessä .tullakseen tajutuiksi.-
• ^ - "".
-Ensimmäisessä mietelmässään Epiktetos erittelee
ne seikat, jotka ovat meidän vallassamm^Ja ne, jotka
eivät ole. Vallassamme ovat niielipiteemnie, harrastuksemme,
halumme, inhomme, yallassamme ei ole
ruumiimme, omaisuus, muiden mielipiteet meistä jne.
Se mikäTonvaUassanime, on vapaata. Se mikä ei ole,
on epävapaata ja esteen alaista. Ja sitten Epiktetos
sanoo:... Jos pidät luonnostaan epävapaita asioita vapaina,
vierasta omanasi, joUdut huoliin ja levottomuuteen.
Pidä siis tarkka raja vapaitten ja epävapaittenl
asioitten välillä äläkä tavoittele sitä, mikä on jälkim
mäistä. Edelleen Epiktetos lausuu: "Tauti on esteenäi
ruumiille, mutta ei vastoin tahtoa harkintakyvylle^
Halvaus on esteenä säärille, mutta ei harkinnalle. Ajat
tele tätä kaikessa, mikä sinua kohtaa, ja sinä havaitse
esteen kohtaavan aina jotakin muuta, eikä~sinua." Tai:;
"Älä milloinkaan sano mistään asiasfa:" Olen sen m
nettänyt, vaan sano: olen sen toimiitämut takaisin
Lapsesi on kuollut? Se on otettu talteen. Tilasi o
riistetty? Eikö se niinikään olfe otettu talteen. Mutt
roisto on sen ryöstänyt: mitä sillä ori siiiuun nähde
väliä, kenenkä kautta antaja on sen sinulta ottanut?
,Käytä sitä niin kauan kuin se sinulle ori annettun
niinkuin se piisi toisen omaa, aivan samoin kuin mat
kustajat käyttävät majataloa." Ja edelleen samaar
metallilta kalskahtavaan tyyliin: "Muista, 6ttä ei par
jaaja eikä lyöjä sinua loukkaa; vaan se mielipide heis
tä, että he ovat loukkaajia. Kun siis joku ärsyttää si
nua, tiedä pttä oma otaksumasi on sinua ärsyttänyt.'
Ja lopuksi aivan herkkupala: "Jos joku jättäisi sinui
ruumiisi jonkun vastaantulijan mielivaltaan, sinä tie
tenkin vihastuisit; mutta kun sinä jätät miefesi kenen
kä hyvänsä herjaajan loukattavaksi jä häirittäväksi
etkö sitä häpeä?" • •
Kaikkiaan sisältää Epiktetoksen "Ojeririusnuora
23 mietelmää, mutta tämä pieni sarja sisältää ajatui
sia ja ajatuksen aihetta kynmienkertaisesti ertemmär
Aikana, jolloin teknillistynyt sivistys!jävälttfettavaf
ti myös "sivistys" uhkaa yhä enemniäri epäit^näistä
ihmistä henkisesti, muokata hänet vain tarjottujen es
kuvien jäljittelijäksi, tarjoaa Epiktetoksen pieni mutt t l
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 25, 1956 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1956-08-25 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki560825 |
Description
| Title | 1956-08-25-02 |
| OCR text | (KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI) L I E K K I , the only Finnish literary weekly in Canaaa Publi^h^d and prihted by the Vapaus Publishing Company Limit^-d, 100-102 E lm Street We>.:, Sudbury, "Ontario, r- Regiscered at the Post Office Departm£nt, Ottav;a, as second ciass matter. Liekki i'mestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena, sisältäen. parasta kaunokirjallista j a tieteellistä luettavaa. Y H D Y S V A L T O I H I N : 1 vuosikerta . . . . . $5.00- 6 kuukautta 2.75 T I L A U S H I N N A T : X- vuosikerta . . $4.00 6 kuukautta . . . . . . . . 2.25 3 k u u k a u i f t a l . o a ' : ~ S U O M E E N JÄ M U U A L L E ULKOM.«LLE l vuosikerta . . . . . . . . $5.50 6 kuukautta . . . . . . . $3.00 I L M O I T U S H I N N A T I $1.00 palstatuumalta.' Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuö-lemanilmoitus $4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto* värsy $1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00. Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on lähetettÄvä maksu etukäteen. v . , Kaikki Liekille tarkoitetut maksuQspitukset on oi^^ettava kustantajan nimeen: Vapaus PubLshing Company Limited.. Toimittaja: K. Salo. filustaritaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited. 100-102 E lm Street West, Sudburyj.pnter^^^ Asiamiehille myönnetään 15 prosentin jjalkkio." Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:' PÄTEE MYÖSKIX YSKÄX LÄÄKKEEXÄ Eräs vanha lääkäri otti apulaisekseen juuri tutkinnon suorittaneen nuoren lääkärin. Eräänä päivänä piti vanhan lääkärin lahteä sairaskäynnille ja hän sanoi apulaiselleen: — Jos sattuu tulemaan potilaita, niin tee parhaasi heidän suhteensa. • — Yritän ainakin, vastasi nuori läa- LI E K K I P. O. B O X 69 S U D B U R Y i O N T A R IO Kun vanha lääkäri palasi sairaskäyn-niitä, syntyi seuraava keskustelu; — Unko käynyt asiakkaita? — On, kolme. — Mikä niitä vaivasi? —- Ensimmäisellä oli päänsärky. — Mitä määräsit lääkkeeksi? — Asperiinia. " — Oikein. Mikä toista vaivasi? — Sillä oli haava sormessa ja minä sidoin sen. — Hyvin tehty. Entä se kolmas. — Sillä oli paha yskä. — Vai niin. Miten sinä' yskää parannat? — Annoin hänelle täällä kaksinkertaisen annoksen vatsan pehmityslääket-tä ja käskin odottaa täällä. — Mitä minä kuulen, eihän se yskään auta!. - —Kyllä auttaa . . . Tuolla se potilas istuu vieläkin odotushuoneessa, eikä uskalla yskiä. Terveisiä kesälomalta! Se loppui silloin, kun tbi-yöi sen olevan vasta alussa. Mutta eiväthän lyh^^et • laulut koskaan ole pitkiä. Tai pärerrmriihkin voisi sanoa, ettei makeata rnahantäydeltä. Parempi käi örikiii niin, että kesäloma loppuusilloiri, kun se tuntuu vielä hiin makealta, että toivoisi sen jatkuvan "määräärnät-tömiä aikoja. Ellei niin kävisi, silloin ei siitä jäisikään niin .«nukavia ja hyviä muistoja, sillä eihän mikään sellainen, johon ehtii kyllästyä, elä kauriiina muistoissa. Joka tapauksessa kesäloma kului.mukavasti ja sen aikana tuli uiduksi ainakin neljässä järvessä, kaläs^^ " t i i k f i hiukan ja nautituksi aurift^'öW t^rvOeiliätStä sä-' teistä, liikunnosta ja saunojen makeista löylyistä. Ja — sekin tuntui mukavalle — välillä tuli herkutelluksi silläkin, eftä käväisimme katseleniassa, kitn ätnm^ veljet hikoilivat työnsä ääressä, eikä itse..tar:«mnut työhommalle korviaan kallistaa. MUjtta'. vuohonsa; on ollut tai pn vielä heilläkin, jote^^^^i t^iSsä paremmalla puolella kuin toinenkaan. J i 5 _ Työtä on nyt ehtinyt karttus j|aJjbiT;^^^^ r i i e k i n kynäilijäin lähettämiä harjoituksia, pitempiä £|a lyhyempiä, on tuossa pöy^Jlä odottannassa. Jotkut "'ovat siinä jo odottaneet lähe&Jkaksi viikkoa, sillä "ICe- . gätoimittaja" ei ole ehtinyticjäheskään kaikkia saapu- ; tieita kirjoituksia käsitteleniään, koska Liekin toimit- ^_taminen on ollut vain sivuhommana. Samasta syystä jäi yhdestä numerosta pois "StbtMrin ku^läiTliset'^ kun näes eivät olisi saaneet iiniyöhästyä. Yrrt|ininB:.riyt päästä pinnalle niiri pian kuin mahdollista. Ellei se tapahdu vielä tällä kerralla niin ainakin seuraavan numeron aikana se jo tapahtuu. KIRJEENVAIHTOA mmmmsma-tf- if n ämmmassm Vanha Feelis — Perillä On, mutta ei vielä tarkastettu. Kiitos kuitenkin. J. S. — Ainakin yksi menee nyt ja toisia seuraavalla kerralla. Kaikki hyvää tavaraa;" * Aune Rintanen — Varmasti 'pääsee seuraavaan. , .;. \ O. Selander — Kyllä he kaikki käytetään. - V. P. — Kiitos lupauksen täyttämisestä. Pääsee pian julkisuuteen. H. Hietala •— Kirjoitämrhe piakkoin siitä asiasta teille. Lännen Flikka — Kyllä julkais-' taan. Salo-nioni — Saapui juuri. Tutustumme siihen ensitilassa. Lännen Lokari — Pannaan heti kun ehditään. Anni — Samoin kuin edellä. Ester Kaustinen — Kyllä kaikki julkaistaan, mutta loma sekoitti vähän järjestystä. juhlista .toivomustensa mukaisesti. Toiseen päähän lomaanime sattui sitten tämän keski-Ontarion alue-juhla, joka luonnollisesti ei ollut niin suuri ja valtava kuin liittojuhla, mutta joka sekin oli suhteellisen onnistunut ja taaskin mainion i l man suosima. Niinpä siis voimmekin sanoa, että oli loman aikana tilaisuus juhlista nauttia. Nyt sitten on ehtinyt päättymään kaikkialla pidetty jatkokertomuksemme "Esteet poistuvat", tässä numerossa emme vielä ehdi aloittamaan uutta, mutta jo seuraavassa Yhtä ja toista huomattavaa on tapahtujfjut^maail-massa kaksi viikkoa kestäneen lomamme aikana^ mutta te lukijat olette varmaankin sfeuranneet näitä tapahtumia lähemmin kuin allekirjoittanut, joka on viimeisen parin viikon aikana jättänyt lukemiset hyvin vähiin ja pyrkiiiyt vain rentoutumaan. Ovemme kuitenkin panneetinerkille sen, että Egyptinlihkaava tilanne ei ole ainakaan pahentunut, jos ei nyt paljon parantunutkaan. Toivottavasti ja hyvin paljon luultavasti se selviää ilman verenvuodatusta, sekä muutenkin oikeudenmukaisesti. Ja sitten, Marilyn Bell ei on- _ nistunut uintiyrityksessään siellä Tyynenmeren kyl- numTross^se rioi^et^ar"^^^^ on nimeltään "Synnm ei han aivan turhan takia taistellut monta tuntia kyl- puumerkki", kirj. Laura Soinne Se massa vedessä, sillä rahaa se on kaksikymmentätuhat- on reippaasti kirjoitettu, miellyttä-ta dollariakin. Mutta hänen seuratoverinsa Lumsden vä, kaunis, jännittävä ja myöskin voitti Juan de Fuca salmen yrittäessään ihnan min- opettava kertomus työläistytön ke-kaanlaisia etukasipuheita t ^ mainostuksia. Kaikki hityksestä ja elämänvaiheista sii-kunma kuitenkin Marilynille yrityksestä, sillä onhan hen saakka. . . Keholtamme kaik-han ensimmäinen Ontario-järven ylittäjä. kia, jotk^ suinkin haluavat saada Liittojuhlat pidettiin täällä Sudburyssa ja onnis- tämän kauniin kertomuksen alusta iiiivatkin kaikin puolin mainiosti. Ylätuvan ukkokin lähtien, uudistamaan mahdollisesti SH?^,^^^^^ö^sen kauniilla ilmalla.. E i ollut liikan^^^ pian katkeavan Liekin tilauksen, haette, mutta ei myöskään sade Jiaitannut, vaikka tai tilaamaan Liekin, ellei sitä sat^ säätiedoituksissa luvattiinkin sadekuuroja-molempina tuisi vielä tulemaan. Muistuttakaa-päivinä. Kilpailutkin olivatmielenkiintoisia J2( Jän. han asiasta naapureillenneldii! nittäviä, joten varmaankin juhlavieraat nauttivat ,K. S. Sivu 2 T^mantaina, ftlokunn 3tS p$iy5ni^l$56 M U I N A I N E N AFORISMI Äskettäin on Suomessa ilmestynyt K. Jaakkolaa suomentama ja Kariston kustat^ama muinaisea kreikkalaisen Eplktetoksen "Ojennusnuora". joka sisältää tiivistettyä viisautta. Sen johdosta kirjoittaa A. S-o seuraavaa: TjriME aikoina ovat aforismit tulleetjälfeen muotiin V runouden piirissä, ja siitä seikasta^^ voi sanoa pe. riaatte£S=a mitään muuta kuin hyvää. Aforismit ovst tiivistettj^ä ja nautittavaa luettaVaa. ;^^Ja kuitenkin, kun tässä-äskettäin allekirjoittaneen Isosiin osui eräs ik-.T^^anha aforismikokoelma, jäin pitkäksi aikaa mietti- . mään aforismin kehitystä. Tämä kokoelma pn Epjk. tetoksen "Ojennusnuora", jonka K. Jaakkola^ on krei-kankielestä suomentanut ja varustanut esipuheella. Kirjiä kuuluu Kariston klässilUseen kirjaa ia siitä on menossa toinen painos. Tämän teoksen lisäksi on Eplktetoksen mietelmiä esitetty vain joissakin kokoo-mateofcsissa sekä sveitsiläisen kirjailija Hiltyn itsekäs-vatuskysymyksiä käsittelevässä "OnniV-nimisessä kirjassa,, jossa on laajahko valikoima Epiktetoksen mie. telmiä. ' - Epiktetoksen aforismit ovat syntyneet aikana, jolloin tiivis lyhytsanainen muoto oli välttämätön. Kir. jailijat eivät hänen aikanaan kirjoittaneet lyhyitä, suppsa^anaisia jä katkelmanomaisia esityksiään siksi, ettei heillä riittänyt materiaalia enernpään: vaan siksi, -että kirjapainottomuuden aikakaudella' käsin kirjoittaminen vaati jo teknillisistä syistä sanonnan suppeut-tai Juuri siitä syystä tämäkin metallilta rkalskahtava mietelmäkökoelma on niin tiivistettyä. On kuin ki^ joi^taia olisi sanonut vain suunnan ja lukija itse, läli-tiessään kulkemaan viitoitettua tietä, ;löytäisi sieltä omat rikkautensa. . r • Epiktetos on Marcus Aureliuksen, Rooman filoso-f^ keisarin rinnalla stoalaisen filosofian.:kant.avimpia nimiä. Hänen elämänsä Osuu vv. 50 — 1;20 j . K r . Hän on orjattaren poika ja saa itsekin vasta varttuneena vapaan, miehen oikeudet. Hänen elämänsä-.alkuvaiheet ovat kovat: joku hänen omistajistaan painoi hä- : neen lähtemättömän muistomerkin pieksättämällä hänet, r aa jarikkoiseksi. Mutta hänen henkeään, ei voitu masentaa. Hän ehti elämänsä aikana::oleskella Vähässä- Aasiassa, Hieropoliin kaupungissa, -Roomassa ja Eperoksessa. Hän ehti nähdä Rooman, keisarien sarjan Tiberiuksesta aina Hadrianukseen a^ti., ^ 'Epiktetos on stoalainen. Joskin. stqalaijsuus voidaan, katsoa idealistisiin katsomuksiin kuuluvaksi, on sen ihmisyhteistunnon kohottaminen^ fehkisen itsenäisyyden alleviivaaminen ja viisaan yapäude^ korostaminen niiri antoisaa, että Epiktetoksefi.ääni kuuluu :lähes kahden Vuosituhannen takaa nykyaikaisen ihmisen korvaan kuin ajatuksina, jotka ovat väin etsineet muptoaan, olleet jokaisen mielessä .tullakseen tajutuiksi.- • ^ - "". -Ensimmäisessä mietelmässään Epiktetos erittelee ne seikat, jotka ovat meidän vallassamm^Ja ne, jotka eivät ole. Vallassamme ovat niielipiteemnie, harrastuksemme, halumme, inhomme, yallassamme ei ole ruumiimme, omaisuus, muiden mielipiteet meistä jne. Se mikäTonvaUassanime, on vapaata. Se mikä ei ole, on epävapaata ja esteen alaista. Ja sitten Epiktetos sanoo:... Jos pidät luonnostaan epävapaita asioita vapaina, vierasta omanasi, joUdut huoliin ja levottomuuteen. Pidä siis tarkka raja vapaitten ja epävapaittenl asioitten välillä äläkä tavoittele sitä, mikä on jälkim mäistä. Edelleen Epiktetos lausuu: "Tauti on esteenäi ruumiille, mutta ei vastoin tahtoa harkintakyvylle^ Halvaus on esteenä säärille, mutta ei harkinnalle. Ajat tele tätä kaikessa, mikä sinua kohtaa, ja sinä havaitse esteen kohtaavan aina jotakin muuta, eikä~sinua." Tai:; "Älä milloinkaan sano mistään asiasfa:" Olen sen m nettänyt, vaan sano: olen sen toimiitämut takaisin Lapsesi on kuollut? Se on otettu talteen. Tilasi o riistetty? Eikö se niinikään olfe otettu talteen. Mutt roisto on sen ryöstänyt: mitä sillä ori siiiuun nähde väliä, kenenkä kautta antaja on sen sinulta ottanut? ,Käytä sitä niin kauan kuin se sinulle ori annettun niinkuin se piisi toisen omaa, aivan samoin kuin mat kustajat käyttävät majataloa." Ja edelleen samaar metallilta kalskahtavaan tyyliin: "Muista, 6ttä ei par jaaja eikä lyöjä sinua loukkaa; vaan se mielipide heis tä, että he ovat loukkaajia. Kun siis joku ärsyttää si nua, tiedä pttä oma otaksumasi on sinua ärsyttänyt.' Ja lopuksi aivan herkkupala: "Jos joku jättäisi sinui ruumiisi jonkun vastaantulijan mielivaltaan, sinä tie tenkin vihastuisit; mutta kun sinä jätät miefesi kenen kä hyvänsä herjaajan loukattavaksi jä häirittäväksi etkö sitä häpeä?" • • Kaikkiaan sisältää Epiktetoksen "Ojeririusnuora 23 mietelmää, mutta tämä pieni sarja sisältää ajatui sia ja ajatuksen aihetta kynmienkertaisesti ertemmär Aikana, jolloin teknillistynyt sivistys!jävälttfettavaf ti myös "sivistys" uhkaa yhä enemniäri epäit^näistä ihmistä henkisesti, muokata hänet vain tarjottujen es kuvien jäljittelijäksi, tarjoaa Epiktetoksen pieni mutt t l |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-08-25-02
