Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 27, 1948

              3ssä Suomen matkallani olen
li, on pieni virkeä tehdaskau-isä
ylhäällä pohjoisessa Äm-
:u kaupungissa on vuosi vuo-te
vuonna se oli n. 9,000 hen-aitos
on nimeltään Kajaaiii
paljon puutavaraa myöskin
illa ph kesäisin vilkasta aher-i
• huomattava. . Siellä näkee
Lö>3ä:pitidn6. kekseineen miäi.
iijöenföjn^ oma niöka-a
tekevän hyvin kauppansa,
l i ^ , onpa tyttöjäkin joukos-j^
t3$klh sisarenitytär Kaarina
it kansakoululaisia Sotkamon
b&tunut k ^ i n kanssa heilu-
. -^:;:näkyi sujuvan, tukkeja
joen yläjuoksulta, ja kaikki
tityttöjen hoideltaviksi. Eri
^it- ieröitätirn eri karsinoihin,
adöen pulahti jokeenkin työn
usoittelemistä, että mitä siel-m^
illekin; 'Kesäinen aurinko
et pöksyt, jä toveritkin lopet-ciaili^
t' irfmistomerkkinsä, ja
f^ehnetun Kajaanin linnan
loina törröttävät seinät ovat
simyksiä, mutta jotka nyt le-i
luonnon keskellä, vain joku-utuu
sen uumeniin takastele-jai
pikkupojat pitävät sen sok­an
kesäaikoina,
aientanut joen rannalle luon-
, j(»sa iltasin Kajaanin nuori-telin
Ja kahyin äärelle, ja joka
lua, jolloin laulu ka jahtaa ai-vahvistamana.
ussa ja koko Suomessa suurta
en tyttö. Hän on nimeltään
oruton maalaistyttö. Touko­lan
"unissaan, ja suuret joukot
itonsa ulkopuolelle kuulemaan
cerrankin mukana, jolloin tyt-lassa,
suurelle yleisöjoukolle,
astetuin päin ja lopuksi tyttö
la piti laulaa ja yleisö veisasi
moitti, minä päivänä ja millä
raavan kerran, ja täsmälleen
coikin- sitten aina puhua. Il-fckialla,
ja Helsingistä tuli Ue-
Nykyisin puhuu tyttö usein
aiveilla ollen.
l^upunkir Siellä toimii mies-listuu
kymmeniä liansankynt-llaan
onnellistuttamaan. Se-kehnuksessa
puiston kedellä
itetut käytävät mutkittelevat
katveessa. Koko seminaarira-erikoiseen
tehtävään, siinä on
cät vuodet, mutta n>t se on
settajien opinahjona.
Itämäni sunnuntaina tein erit-lehtori
Lounelan kotiin täällä
1 viime talvena ahkerasti haas-utta
lOO-vuotista isääni Eerik-a
uskomuksista. ; a hän saikin
elta runsaasti tietoja varsinkin
Itävöistä, tervanpoltosta yni-
^vajan ihmisillä - n vain epa-
.unelä on vanhan tinoiiden in-
)ka vaivojaan ja varojaan saas-ja
rasittaviakin ^^r^•\^-'^ ^ ^ f
,n korkeaan ikään .htineulen
inaisia aikoja knA> via tanno.-
vhahKi ei ihnKM:J>' nlKMikn.^!^
la on kuuluisan Kalevalan ril­lin
veljenpoika, i - * ""
t suvussa. Kna> i • ^
vUrinä Kajaani^^a. ]i i ^ ' ^ '
a eri puolille Karjalaa Ucrat^
rät Suomen kan.^an au.moi?.
ä vanhoja parlasui.U-a uroiden
tten vuosien kuluttua j u l ^t
sitten Kalevala ja Knntdc^
vielä tänä päivänli nahtavi^
kipahaneA, jossa EHa. Lo""^
vapaapäivinään ja kcsanta^
Lönnrotilla oli tictenku. kau-mutta
maisuuden snhcn
lie mokilleen askarrellen
A'
räven - arvoituksellinen kirjäilijaerdkko
^inme salaperäismmiaksi kirjaiH. ^nankuulu kirjamja, Traven tuli cnsim- Cityssä Umestyvässä aikakauslehdissä
on — täydellä syyllä — kutsuttu maisen kerran 10 vuoden ikäisenä hol-V _ Reportterin selostuksen m u W T r a .
Treasure of Sierra Madren" teki- lantilaisen aluksen laivapoikana. Sen ven elää ja asuu "el gringona" Acapul-
B. Travenia, kirjan, joka äskettäin jälkeen hän on kiertänyt useimmat map- can kaupungin liepeillä, Mexico Cityyn
w,tvnvt Tammen kustannuksella tereet risUin rastiin,, nähnyt nälkää ja johtavan tien varreUa Olevassa pienessä
EI Parque Cachu"-nhnisessä ravintoläs-'
sa, jota hänen vaimonsa pitää. Kirjaili­jan
oikea nimi on Berik Traven Torsvan
ja hän on syntynyt Chicagossa v. 1890
ruotsalaisista vanhemmista. Meksikos­sa
hän on elänyt vuodesta 1913 alkaen
ja työskennellyt mm, Tampicon öljy-*
B. Traven on tähän mennessä julkais- kentillä, jos^ häntä kutsuttiin "ruotsa-sut
14 teosta, kaikki täynnä seikkailuja laiseksi", mikä nimitys oli häntä ko^^ti
ja pursuavaa elämää. Useat arvostelijat kiusannut. Hän alkoi käyttää peHcäs-ovat
täydellä sy>'llä verranneet häntä tään nimeä Traven ja miincheniläinen
toiseen amerikkalaiseen kirjailijaan ja kustantaja; liitti siihen sitten etukirjai-meh
B.
Traven on naimisissa meksikkplaisen*
kanssa ja omistaa edellä mainitun ravin­tolaa.
Hän omistaa myös talon, jossa ra­vintola
on ja jossa hänen on onnistunut
elää maailmalta piilpssa peräti 18 vuot­ta.
Meksikfcolaisen reportterin kekse-i
«ilmestynyt Tammen kustannuksella
Ijonka myöskin monet ovat jo nähneet kokeillut kymmeniä ammatteja, kunnes
Juvana. Ihmetyttävän pitkän ajan, hän lopulta Meksikon^ alkukantaisissa
Ivuotta, sai Traven salatuksi henkilöi- erämaissa löysi ne "todelliset maanmie-tensä.
lieiisä^j joista hän kirjoissaan usein pu-
Jlaailmanlehdistö on yilme vuosikym- liuu, kansanluokan, jonka pariin hän on
aikana kohdistanut sens^ionäl- jäänyt ja jonka hyväksi hän on suoritta-t
huomiota hänen henkilöllisyyteen- nut suurimman päivätyönsä.
Uutiset ja artikkelit ovat tämän
kertoneet Meksikon viidakoissa
^ t ä salaperäisestä kirjailijasta, jon-
1 romaaneja ja novelleja on jo kään-itty
16 kielelle ja d ^ t y miljoonapai-.
sekä Euroopassa- että Ameri- seikkailijaan^ Jack Londoniin, ja viitan-
Milloin sanomaldidet tietäyät neet aiheenvalinnan j%. tyylin yhtäläi-aveniii
saaneen surmansa jossakin syyksiin. Molemmat ovat todellisia
^olaiskapina^sa, jmilloin tuo maa- proletaareja, molemmat ovat kasvaneet
ilta syrjässä elävä kirjailijaerakko amerikkalaisten suurkaupunkien köyhä-stetaan
entiseksi saksalaiseksi up- listökortteleiden vilinässä, molemmat
si, venäläiseksi suuriruhtinaaksi tai ovat kokeilleet lukemattomia ammatte-laiseksi
m a a n k i e r t ä j ä k s i , ja, ei tutkiakseen köj^älistön elämää liäisyys on nyt poistanut Travenia ym-ivallalla
olleen käsityksen mukaan vaan hankkiakseen leipänsä. . päröineen salaperäisyyden verhon. Vaik-on
saksalaista syntyperää ja , Viimeksi B: Travenin nimi on näky- ka Traven kiukuissaan tokaisikin report-sveitsiläinen'
fcurjallisuudentutkira nsrt sanomalehtien palstoilla erään Hoi- terille: "Menkää pois ja antakaa minun
|Bcrendsolm on äskettäin ihnestynees- lywoodissa sattuneen tapauksen yhtey- oll^ yksin", niin Latinalaisessa Ameri-
|tjoksessaan"JEiuniamstinen rintama" dessä. Kun Travenin kutiluisinta ro- kassa ja USAlssa saavuttamansa suuren
hänet saksalaisten pakolaiskir- maania "Sierra Madren aarretta" ("Kul- suosion perusteella hän ilmeisestikin tu-
. joukkoon. Tämän Berandsohn tahiekka valuu") joitakin kuukausia sit- lee saamaan runsaasti turisteja ravinto-ittdee
siitä, että Travenin .kirjat alku- ten filmattiin, ilmestyi Warnerin studi- laansa.
I ovat ilmestyneet saksan kielellä ja oon yanha resuinen ukko, joka esitteli
myöhemmin englanniksi. Että itsensä B. Travenin ystäväksi ja pyysi
on tapabtimut ei kuitenkaan ole saada seurata elokuvaustöitä. Hän häm-
Qut kirjailijan saksalaisesta synty- mästjrtti ohjaajaa-antamalla ohjeita ja
ä, vaan yksinl^rtaisesti siitä, et- viitteitä, jotka osoittautuivat niin paikal-
[Traven uransa alussa saanut kustan- leen osuviksi, että sellaista asiantunte-
.\merikassa ja sen vuoksi joutui niusta saattoi odottaa vain kirjailijalta
' emaan ensimmäiset romaaninsa itseltään. Hollywood käsitti vihdoinkin
sina käännöksinä. löytäneensä oikean B. Travenin, mutta
on erään tiedon mukaan pe- ennenkuin mainosrummiit ehtivät päris-stävä
amerikkalainen. Hän on tä, hävisi vanhus tietymättömiin.
Siitä lähtien Traven pysytteli syrjäi­sessä
piilopaikassaan jossakin Meksikon
kaukaisten vuoristojen takana, kunnes
elokuun alussa maailmanlehdistöllä oli
iHecht ja monet muut tunnetut kir- tarjottavana jymypaukku: B. Travenin
Hänen, vanhempansa ovat syn- salaisuus oli paljastettu.
Yhdysvalloissa, vaikka ovatkin Kirjailijan piilopaikan kc4csi eräs mek-ivista
ja skottilaista S3mtype- sikolainen reportteri, 2S-vuotias Luis
Meksikkoon, «maahan, jonka vai- Spota, joka. julkaisi paljastuksensa elo-en
alaisena hänestä tuli maail-
Lapset ja . . .
t Yhdysvaltain Keski-Lännessä,
alueella, mistä ovat kotoisin
Sandbury, Edgar Lee Masters,
Anderson, "ipieodore Dreiser,
(Jatkoa ensimmäiseltä filvulta)
takin muuta kieltä. He kaikki menevät
omiin kirkkoihinsa ja vain harvoin seu­rustelevat
keskenään,
märtämään, että hänen rotutyhmänsä
omaksuu määrättyjä ennakkoluuloja toi­sia
kohtaan. '
Sfiina surullinen lienee paikallaan ku­vaamaan
sitä tilannetta, kun lapset al­kavat
hyljeksiä naapurin pikkuväkeä,
tuuppivat heitä ja kutsuvat heitä juu­talaisiksi,
neekereiksi, katolilaisiksi tai
muilla nimillä, jos kyseessä on ulkomaa­laisten
vanhempien poika tai tyttö.
Philadelphiassa suoritettu tutkimus
osoitti, että ennakkoluulojen voittami­sella
iällä eli jo silloin, k^m lapset mene*
vät kouluun. Opettajien täytyy alati
selvittää, että ihmiset ovat "hyviä" tai
"pahoja" -kukin oman perisoonallisuu*
tensa mukaan eikä suinkaan sen mu­kaan,
mikä on heidän uskontonsa tai ro*
tunsa.
Näiden periaatteiden, mukaan ^hdyt
kokeet ovat olleet menestyksellisiä. Ope­tus
ei suinkaan rajoittunut luokkahuo­neisiin.
Jotta lapset oppisivat kouriin­tuntuvasti,
että neekerien ei suinkaan
tarvitse olla "likaisia" tai he "tappa­vat
ihmisiä", heidät vietun joihinkin
siisteihin neekeriperheisiin, missä heillä
oli tilaisuus tehdä tuttavuutta talon
pikkuväen, kanssa. Kerran niin ikääft
kukuttiin muuan katolilainen nunna
luokkahuoneeseen opettamaan lapsille
pelejä ja selittämään syytä erikoiseen
uskonnolliseen asuunsa. Hän oli ensim­mäinen
katolilainen, johon monet lap­sista
tutustuivat henki^ökohtsusesti.
^ Koska lasten käsitysten mtikaan kaik*
ki juutalaiset ovat kauppiaita, heidät
vietiin kiertpkäynnille kaupungin kaup­paliikkeisiin.
Tällöin he ihmeekseen
oivalsivat, että kauppiaiden ei suinkaan
tarvhmut olla juutalaisia, tai jos he oli­vat,
he saattoivat olla tunnettuja rehel­lisyydestään.
Käydessään juutalaisen
hammaslääkärin luona he havaitsivat,
että juutalaiset ansaitsivat elantonsa.
muutenkin kuin kauppiaina.
Tutkfanuksen tulokset osoittavat,
kuinka herkästi lapset elävät heitä ym­päröivässä
maailmassa. He omaksuvat
ermakkoluulonsa sen mukaan, mitä he
kUTrievat, näkevät tai tuntevat, ensin ko­tona
ja sitten koulussa ja koko yhteis­kunnassa.
Tämän tähden onkin tär­keätä,
että ei ainoastaan koulussa, vaan
myös kotona vanhemmat tekevät kaik-
Lapsi oppii ym- ^^^ensa suojellakseen lapsiaan ennakko-hionnon
keskellä runojensa ja arvoitustensa kera. —
Lounelan kodissa -näin komean hopeisen kahvikalus-iob-
kahvipöjrdässä-het^ kiinnitti huomiotani, ja kysyes-t
alkuperää sain kuulla, että se on ollut aikoinaan
in veljen omaistiutta,-ja k^vikannim kyljestä luinkin,
ulun seurakuntalaiset olivat lahjoittaneet sen paimenel-
Näin myös jykevät, käsintaotut räätälinsakset, jotka
kuuluneet Lönnrotin isälle, joka toimi räätälinä Sara­ja
sakset olivat ikikestävää tekoa, sen totesin tarkas-
'» niitä lähemmin. Paljon-muuU mielenkiintoista
'»äksi ystävällisen isäntäväkcni valoisaa kodissa, m-m,
raamattujaenshnmäisestä: Suomessa käännetystä ja
painoisesta, joka käsitti kaikkiaan IZOO raamattua,
1642 luvulta. Hartaalla mielelFä näkyi lehtori käänte-
»n-vuosisatojen kellastamia lehtiä, ja hän luki kirjasta
näytteeksi siitä; miten paljon Suomen kieli on kehitty-mukana,
silloinen, kjdcnkäyttö tuntuu nykyajan
korvissa perin kankcalU ja jäykältä, mutta sentään
Itävällä, jos on tarkkaavainen kuuntelija,
ori Lounelan kodissa näin kaikkialla uhrautuvan ,
aherruksen jälkiä. Hänen työhuoneensa seiniä täyt-
Myköt, joihin huolellisesti on järjestetty esim. muis­tia
ja murretutkiclmia, jokainen paperi on omalla pai-paikkakunnittain,
luin laatikkojen kyljistä varsinkin
ia paikan nimiä, sellaisia kuin Sotkamo, Puolanka,
Suomussalmi JMJC. Lehtori otti esille myös isää-t
mubtiinpanot, ja ihmeekseni hän luki selvällä
Murteella sanasta sanaan'isäni haastclcmia jutelmia
kuivat ihmcÄi eläviltä, eikä ihmekään, sillä haasta-käyttää
lehtori aina pikakirjoitusta cli "lyhyttä
luuloilta. Vain näin heidät voidaan kas­vattaa
todellisiksi amerikkalaisiksi.
— Common Council.
Valistunut ja rehelli­nen
tuomari
Tuomari Patrick H. CHBrien, entinen
Michiganin prokuraattori, julisti Det­roitissa
pidetyssä Civil Ri^ts Congress
kuun alussa Manana-nimisessä, Mexico seksi työhön on ryhdyttävä jo variiai- järjestön kokouksessa, että syytteeseen
asetettujen kommunistijohtajien tuomit­seminen
tulisi merkitsemään tuomiota
koko Amerikan demokratialle. Kaksi
tuomaria, toistakymmentä lakimiestä,
ym. oli kokousyleisön joukossa. Puhei­ta
pitivät mm. lakimies Maurice Sugar,
pastori John Miles ja Tracy Dollj joka
äskettäin valittiin lainlaatijakuntaan.
Sugar, joka äskettäin liittyi kommu­nistijohtajien
puolustaolakimiehiin, se­losti
asiaa vastauksilla hänelle tehtyihin
kysymyksiin. Ne olivat seuraavia:
— Ovatko nämä 12 syytettyä ulko­maan
agentteja?
— Eivät ole.
— Vakoilijoita?
— Ei.
— Ovatko he kukistaneet hallituksen
Uht
kättä" kuten täällä uudessa maassa sanotaan, ja joka sana
tuli siis talletetuksi tällä tavoin. Paljonkin riittäisi kertomis­ta
lukemistani ja näkemistäni tuossa ystävällisessä kodissa,
mutta olen tässä yrittänyt edes jotain muistella, että lukijani
huomaisivat, että vanhassa maassa harrastetaan ja pidetään
arvossa muinaisten suomalaisten korvenraatajien ja kasken-kaatajien
työtä ja uurastusta, ja niinhän vanha sananlaskukin
sanoo, että "Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto",
ja myöskin " E i mene mahti maan rakdion, vaikka mahtajat
menevät." .
Mitäpä vielä kertoisin tästä Kajaanin kaupungista. Niin,
täällä on eräs taiteilijatar, joka omalla tahollaan hiljaisesti
uurastaa teostensa parissa. Ja millaisia ovat nämä teokset?
Xe ovat n.s. luonncnukkeja, valmistettuja puusta ja puetut,
aivan kuten elävät ihmiset, mkhillä on yllään pieksut ja puse­rot,
tuppipuukko vyöllään, ja kokonaisvaikutus näissä kansa­laisissa
op niin aito, että ensinäkemältä ihan hätkähfaa niiden
ilmeikkyyttä. Ostin Suomen-muistoksi kaksi aitokafnuulaista
tukkijätkää, ja niitä katsellessani muistan Kainuun koskia, ja
pihkalta tuoksuvia tukkeja, joiden päällä keikkuen tukkipo­jat
kekseineen häärien työskentelevät päivät pitkät hii^ioota
hii-hoppia huudellen. Se on reippaiden miesten työtä, ja reip­paita
ovatkin tekijät, päivänpaahtamia ja jäntcvTä.
V Sellainen tämä Kainuun pääkaupungiksi kutsuttu Kajaa­ni
siis oli. Paikka ei ollut suuren suuri (Kajaani on Icyllä
pinta-alaltaan eräs maailman laajimpia kaupunkeja), mutta
vuosien kuluttua siitä varmaan kehittyy vilkas tchdaskaupun-ki,
jonka puutavaratuotteita yhä suuremmassa määrin kulje­tetaan
maailman markkinoille.
voimaa ja väkivaltaa käyttäen?
— Eivät ole.
— Syytctiiänkö heitä jostain väkival­taisista
teoista, jotka tähtäsivät Yhdys­valtain
hallituksen väkivaltaiseen kukis­tamiseen?
— Ei.
— Yrityksestä suorittaa sellaisia te­koja?
— Ei.
— Salaliittoutumisesta sellaisten tekoi
jcn suorittamista varten?
— Ei.
il
vi
• «»a
LAUANTAINA, ÄLARRASKUUN 27 PÄIVÄNÄ, 1948 SIVU 3
•f 8