1953-10-03-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
apalloUa ensi kerran^
i. Mutta yksisökaji
rmalla ja vielä ^aljont
imeisten kymmenen
esihistoriastar^te
ontologianPj^Äi^
Ien löydetfy
blmisen
a alaleukaa
iinv.l
limpana ^ Ä i ^ 9 2 9 1
opus' siviuölÖöi iäs
taa s i j a n ^ ^ ^ ^ S 1
lätys: Tam^ÖMSuni
luUa eli
t t a sitteBbt _
suinkaan yksinomaani
naisina säilyneistä
an. ainakin;yhtä,paljo!it
käyttöesia^Sti: M
hminen-käytti iyöhitt
)illa v o i kolautellapavi
l i a i k s i . '
kelpasivat sellaisinaan.}
ihmiskäsin tehd}^
Andrew Allan (vasemmalta) ja säveltäjä-johtaja Lucia Agostim
neifvottelevat **StageS4"-okjelman suhteen, mikä kuullaan Cana-dän
Yleisradiossa sunnantai-Utak^ Tämä ohjelma käsittää ca-nadalaisia
draamoja^ ja muita tiäytelmia ja luktäsat huomattavat
radimiäyttelijät esiintyvät siinä.
on esihistoriallinen tutl
n e l i paleoliittisen:
PHkivitalt^^äfjäSij
lla ne föisE ^ v e n i f '^
rällainen^ kiviäs^ mu
ä y t t ä j i e n s a Ä f i
m edustavan
ymmäi-reit3^Bei^
illä syntyiftet olen'*'
alinistaimnä OT \M
llistä taitöär
asiassa^ iJälJeefljske^^^^
oli PohjoisrAf%ast^j
nerkiliisen .yhdenmuö|
jikeahkoja-ja t«3y
aikea pääftäC Plw^'
iätten töitä, -Ransk
an nyt todennut, nä
risesti ammoin ^ei
Ijillä oli myös prof.
eli KäärmeJähde
t talonpoikien, maatji'
iidon muotoisia ja ki
laan kaivauksia.. flii|
ionoista, antiloppeislJT
)lmivarpaisjsta;,.he\'0
j a hän löysi myos;
5ja sekä main
ssa sattui samaaii.^
linen geologikoni
ajat totesivat, etfä [ff
lima.
ytyhyt. tähän-,ViiiM
aivajrtti 60Q.neliöiii;
mutta 300; sferoidia.
^at ihmisen-föiiiste
ranuotoiset: kiilakivet^
nechista qle.yielä
i kiilakivien ö n ^ #
•55i
' vinhat .partaufcot ;tiir)^eet tärkkejä
ja erinustäliset minkä^d-jä-,
marja- tai kalavuöslon t u -
He eivät hevin myi^inä merkeis-erehtyvänsä,
luottaya^^
Franssila konsanaan on^ jo-i
öienimänkin.
Kesäkuu oli entisajan ja onpahaii
A n d y i l l e k i n vanhoille -"paapöil-
!e''tärkeä ajankohta vuodentuloa en-
B^tdtaessa. iKustaanpäivänä, (6.6;)
istutetaan Hämeessä j a Etelä-Pohjan-petiina
ja kylvetään pellava.
Tämä oiikin kevään viimeinen kylvötyö.
sen sijaan saatttaa perunanistu-tns
vierähtää aina kesäkuun puolivälin
maiik. Miitta ehtiipä, se kasvaa syk-s^
yti ineiinessä sittenkin. Toukotöiden
feen ön määmiehillä aikaa hengähtää
ja suoritella talossa vain vei*k-tahtia
pitäen kaikenlaisia kor-jaMöita,
kuten aidaksien uusimista, navetan
parsien paikkailua ja uunin sekä
^upiipuh halkeamien tukkimista. J u u -
rj tuSijojeri tarkastaminen onkin eri-tärkeä
toimenpide. Voihan " p u -
jaiMÄ';kuki6^ kuumina päivinä
yÖättää huolimattoman isännän. Viime
vadslsadah lopulla, jolloin puhelinyhteyksiä,
ei maaseudulla ollut j a postin
felkukit " • " " ^
Nykyisin ihnoittaa pitäjän palopäällikkö
tarkiästiispaiyistä ^Banoi^
dissä ja siitä on: virkansa-menettänyt
'^oltermannin sauva" kaiketi murheelli-nen!
• ^' ' •
(8. 6.) jos satoi, niin sanoivat sulkä-vsdaiset,
että sateita riittää sen jälkeen
neljä viikkoa, mikä e i ole lainkaan
hiyvä. Lietolaiset papat odoftrv-at leon-tiufcsenpäivää
(18. 6.) sadetta toivoen,
koska silloin sade sai vuorten kukkulatkin
viheriöitsemään ja tuli hj^vä kesä. .
juhannus eli mettumaari, oli kuitenkin
suvipäivien tärkein kohta. Silloin
nähtiin taikoja ja päästiin selville ties
mistä. Jos ei ruis juhannuksena vielä
heilimöinyi:, olivat Paavolan isännät
vähän ap)ealla mielellä, sillä odotettavissa
oli jyvätön Jaakko ja leivätön joulu.
Kangasalla tiedettiin, että kun juhannusyönä
tuulee, vie tuuli marjankukat
ja tulee vallan huono manaikka-vuosi. Jos
tahtoi olla naapurille vähän pahansuo-painen
tekivät kauhavalaaset tällaisen
taian: He ottivat lakananpa vetivät sitä
jäljessään juhannusyönä naapurin
pellolla, josta kaste imeytyi lakanaan.
Tämän kun väänsi omalle pellolleen,
hiin sai kasvuonnen siirtymään maalleen,
kun taas naapurin pelto ei sinä kesänä
tuottanut paljon mitään.
Heinäkuun alussa perunanvarsi on
xmxlin oli varsin heikko, lähti pitäjää ehtinyt ^^^^^^^^^^ L-LT^^vSt m
toäinäan'mermannin sauva", jossa
ilmoitettiin, mUloin palotarkastus niis-akin
paikassa pidetään.. Olemme l a i -
oaimeet tähän muutamissa Eteläpohjanmaa
kylis^ kiertäneen
lisien %
tää todennäköisenä
^,000 vuotta nm
mme siis todeta,
ali miljoonaa vuota
jo valniistainaan)
ettil
tus ilmenee
tapahtumissa.
Sten ollut pakko*
osa poiitiMaB,
uuksia momesi •
itöjen seMt
a onenannMn-
Oltermannin koilla. Normaalina kesänä on myöskin
heinä varttunut niin pitkäksi, että niit-topuuhiin
voidaan valmistautua her-manninpäivänä
(12. 7.) kuten Teiskossa
päin on vissinä tapana aina ollut.
Missään nimessä ei saisi heinäntekoa
jättää 'akkain viikon" (19.—24. 7.)
varaan, sDlä silloin ei kunnon heinäpoutia
ole- "Akkain viikoksi sanotaan heinäkuussa
sitä viikkoa, jolloin on pelkkiä
naisten nimiä. Sitä heinämiehet pelkäävät.
"Jos ei milloinkaan muulloin kesällä
sada, niin kyllä akkain viikolla sataa."'
Tällä tavoin kertovat karttulalai-set
ja Mouhijärveltä jatketaan; Kun
Klaarar (19. 7.) kastelee kinttunsa, sataa
seitsemän viikkoa.^ Mutta kun k i i rettä
pidettiin, niin tulihan heinät saatua
kuivina latoon. Jos oli oikein erikoisen
hjrvä heinävuosi, niin eipä kaikki
heinät tahtoneet latoon juuri mahtua.
Silloin piti koko niittyväen mennä polkemaan
heiniä latoon, ottaapa vielä hevonenkin
' mukaansa. Ja hauskaa oH.
Nuoret innostuivat hyppimään reipasta
*01tennanniA
atrean" sisällön, joka-kuului:
"Tämän kautta tietä annetaan J o ^
pidetään se tavallinen torni syyni 26
• päi\-änä täs sisällä olevas kuus ja
pitaa kaikki vikapaikat olla syynin
~ täyttävässä tUassa sen Jälkeen kun
meidän Balo Reklanientti viisaa *
Kurikasta 19 p:nä huhtikuuta 1»84
Johan K . Latvakurikka
'Kapula kulkee myötäpäivisin Kosi
l t a Rinta kurikkaan j a Ylikurikas-
Vainiolipastiin ja Mäkisaadesta
^ten %^iestin sanamuodosta huo-oli
pitäjän "palosyynääjä"
^>-vin tärkeä herra. Xiinpä sauva kier-
^ nopeasti talosta taloon j a o l i t u l -
löt takafera Latvakurikkaan jo parin
löJvän kuluttua. Kyllä sitä osattiin
*onmitaa sana perille "kiireesti" silloin-
"latopolskaa" ja laulöi\^t:
"Hei, jumpun, jumpun,
jutkun, jutkun.
Söi^ös kuppari silakkaa»
vaikka se vahan janottaa?
L<ypotis on olutta,
joka janon sammuttaa,
•Hei, jumpun, jumpun,
jutkun, jutkun . .
Ja kun näin oli aikansa hjpelty, jopahan
mahtui latoon yksi häkillinen
heiniä lisää! Mutta kun tuli eliaanpäi-vä
(27. 7.) jätettiin kesän työt silloin
syrjään. Erikoisen merkittävä kesän
juhlapäivä oli Eljas (Ilja) karjalaisten
keskuudessa. Mantsinsaarella o l i tapana,
että Iljan päivänä pidettiin suuret
pidot ("paraasnikat"), joihin miehet
saapuivat saaren eri puolilta, ratsain,
mukanaan suolaa j a lusikka saapasvar-ressa.
Aamulla ehnen auringonnousua
teurastettiin pyhälle Iljalle iihrattu
härkä, jonka lihat paloiteltiin j a keitettiin
rantatulilla. Jokaisella o l i mukanaan
oma pata, mutta köyhät saivat
syödä kenc» padasta halusivat. Tämä
juhla <^i tarkoitettu karjan lupauspäi-väksi,
jonka pyhillä menoilla toivottiin
suojeltavan karjaa karhujen j a muiden
metsän petojen vaaralta.
Ehdittäessä jaakonpäivään (25, 7.)
oli vanhan kansan t^^änasano^^^
.-"Jaakolta heinätiatoipO'ja uudet perunat
pataan" (Töysä),
"Jaakonpäivänä laiskakin hemämies
latonsa oven kiinni lyö" (Muut4a).
"JaakonplUvänä kirput jaetaan. 'Rikkaan
taloon annetaan kappa, köyhän
taloon kaksi" (Raisio).
Ja Jaakosta alkaa syksy näyttää
merkkejään. Etelässä ovat illat jo niin
hämäriä, ettei iltapuhteita ilman sähkö-tai
öljytuikun valoa näe toimittaa.
Luontokin muuttuu kelmeämmän väriseksi
ja yöt kylmenevät.
Elokuun laurinpäivänä (10. 8.) astuu
syksy lopullisesti ovesta sisään. "Pääskyset
kokoontuvat laurista laumaan ja
lähtevät pertulta peräti pois", sanotaan
Koskenpäällä ja tämä on jo vissi kesän
päättymisen merkki. Jos vielä pertun-päivän
jälkeen (24. 8.) näkyy pääskysiä,
niin monta viikkoa on vielä kesää,
määrittelevät kangasniemeläiset muuttolintujen
lähtöä talvea pakoon.
Pärttylin päivä oli ennen oikea syksyinen
kosiopäivä. Silloin tuli taloon
morsianta toivovan sulhaspojan hypätä
hevosen selkään j a ratsastaa kosimaan
mielitiettyään, joka kenties tätä hetkeä
juuri Pärttylinä ^odotti ja > tuvassa k a -
pioita sulhasensa näkyville asetteli. O l i han
tämä hyvä vihje, jos sulho arkaili
asiaansa neidon isälle esittää. Ja kun
nuorten avioitumisesta oli lopullisesti
sovittu, tiesi se mikkelinä komeita kihlajaisjuhlia,
joissa koko kylänväki riemuitsi
nuukana, hyppien tuvan lattialla
polkkaa niin, että seinähirret olivat i r rota
salvoksistaan.
Ennen syksyn suurta elojuhlaa, mik-keliä,
hiljennyttiin viettämään Johannes
Kastajan kaulanleikkauspäivää (28.
8.) jolloin ei saanut mitään työtä tehdä.
Emäntien oli ennätettävä keritä lampaat
Pärttyliin mennessä, sillä jos se työ
jäi y l i "kaulanleikkauspäivän", tiesi se
huonoa lammasonneä. Eivät saaneet
isännätkään käydä kbkeileinassa kalan-pyydyksiään,
vaikka niinä aikoina hyvistä
saaliista olisikin ollut toivoa, onhan
elokuun loppu aina olliit syyskalastuksen
otollisin aika. Parasta o l i tyytyä
toisena "johanneksenpäivänä" vain
pirtin penkillä niakailemäah jasyöinään
aina välillä «näntien edellisenä päivänä
valmistamia herkkuja. Siihenhän
toki täytyi olla l u p a ! . ^ ^
NÄIN SANOTAAN
PORTUGALISSA
Suuri joukko portugalilaisia kulttuurihenkilöttä
on antanut yhteisen vetoomuksen
suurvaltojen neuvottelun puolesta.
Vetoomuksessa sanotaan nmi. näin:
"Suuria ponnistuksia on tällä hetkellä
tehty kaikkialla maailmassa
rauhanomaisen neuvot teluhengen
voiton puolesta, jolla poistettaisiin
uhka \\'ikiA^taan turvautumisesta.
Portugali ei voi jäädä syrjään Iästä
laajasta liikkeestä, joka koskee kansoja
ja hallituksia, j a tästä suuresta
toivosta, joka elähd>'itää kaikkiin
puolueisiin kuuluvia, kaikkia mielipiteitä
j a uskomuksia tunnustavia i h misiä
kaikista kansoista . . . Me
käännymme kaikkkn järjestöjen ja
kansallisten elinten puoleen toivoen
niiden liittjrvän meidän toivomuk-seeinme
siitä, että ^Portugalin hallitus
antaisi tukensa toimenpiteille suurvaltojen
neuvottelujen hyväksi."
Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet
mnu professori Ferreira de Macado,
kirjailijat AFves Redol jaiLUia de Fon-seca,
ek>kuvatuottaja -Manuel <jruima-raes,
.säveltäjä Lopez Graca j a kirkonr
mies JoseMaria des Santos.
> Varsinainen "mässäilyn juhlapäivä"
oli kuitenkin kautta maan mildceli. S i l loin
olijcaikki sj^ksyn sato jo korjattu
aittoihin j a kellareihin. Sopi sitä aloittaa
talvikausi uusien maananthnien
maistajaisilla. Niinpä talon naisväellä
oli paljon puuhaa mikkeliherkkujen valmistamisessa
ja juhlipa entisaikaan kesän
portin sulkeutumisen, hetkeä torpparikin.
iHänet käytiin varta vasten
kutsumassa kylän yhteisiin pitoihin,
syrjään kun ei saanut jäädä ktikaan. Ja
olihan sato korjattu talkoovoimin, köyhän
vilja puitu rinnan rikkaan kanssa
ja oltu kaikki yhteisessä korjuuhengessä
mukana. Riittipä niistä ta,lkoista aina
hauskoja muistoja pitopöydässä kerrottavaksi
ja nuorilla j a palkollisilla o li
täysi vapaus karkeloida uudisviljan-tuoksuisessa
riihessä kylän pelimannin
soittaessa väsymättömästi kaiken yötä.
Ja vallan juhlava tunnelma vallitsi k y lässä,
kun mikkeliksi osuivat häät. Se
oli tapaus, jota riemuittiin koko viikko.
Mitäpä merkitsi silloin päivä tai kaksi,
kun kesä oli takana, sato onnellisesti
tallessa ja edessä häämöittivät syksyn
pitkät ja pimeät kuut. Onhan mikon-päivä
talven portti, vapunpäivä kesän
portti, kuten Hirvensalmella näistä
merkkipäivistä sattuvasti sanotaan.
fCuinka lyhyt Suomen suvi taaskin
oli, voidaan niikkelinä haikein mielin
todeta. Joen poukamien j a lahtien suistoista
ön viimeinenkin sorsapoikue lentänyt
lämpöisemmUle maille ja kaislikot
värjöttelevät aamun usvassa yksinäisinä
ja elottomina . . .
Metsä iloitsee suvesta vielä siihen
hetkeen, kunnes tulee ensimn)äiset
myrskytuulet riisumaan kellastuneet
lehtipuut alastomiksi. Silloin on luonto
menettänyt viimeisenkin otteen kesästä,
joka kypsytti niityt, viljan, kukat ja
puut ja antoi niille elämän voiman.
Maisemain ylle levittäytyy muutamien
kuukausien ajaksi hämärän vaippa.
Mutta sitten aurinko nousee varhain
taas . . .
Kysymys rauhasta ei ole vain tai edes
ensisijaisesti hallitusten kys3miys, vaan
se koskee kaikkein kipeimmin maailman
kansoja.
Lauanfaliia. lolcalrami 3 pafTisa. 1953
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 3, 1953 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1953-10-03 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki531003 |
Description
| Title | 1953-10-03-03 |
| OCR text |
apalloUa ensi kerran^
i. Mutta yksisökaji
rmalla ja vielä ^aljont
imeisten kymmenen
esihistoriastar^te
ontologianPj^Äi^
Ien löydetfy
blmisen
a alaleukaa
iinv.l
limpana ^ Ä i ^ 9 2 9 1
opus' siviuölÖöi iäs
taa s i j a n ^ ^ ^ ^ S 1
lätys: Tam^ÖMSuni
luUa eli
t t a sitteBbt _
suinkaan yksinomaani
naisina säilyneistä
an. ainakin;yhtä,paljo!it
käyttöesia^Sti: M
hminen-käytti iyöhitt
)illa v o i kolautellapavi
l i a i k s i . '
kelpasivat sellaisinaan.}
ihmiskäsin tehd}^
Andrew Allan (vasemmalta) ja säveltäjä-johtaja Lucia Agostim
neifvottelevat **StageS4"-okjelman suhteen, mikä kuullaan Cana-dän
Yleisradiossa sunnantai-Utak^ Tämä ohjelma käsittää ca-nadalaisia
draamoja^ ja muita tiäytelmia ja luktäsat huomattavat
radimiäyttelijät esiintyvät siinä.
on esihistoriallinen tutl
n e l i paleoliittisen:
PHkivitalt^^äfjäSij
lla ne föisE ^ v e n i f '^
rällainen^ kiviäs^ mu
ä y t t ä j i e n s a Ä f i
m edustavan
ymmäi-reit3^Bei^
illä syntyiftet olen'*'
alinistaimnä OT \M
llistä taitöär
asiassa^ iJälJeefljske^^^^
oli PohjoisrAf%ast^j
nerkiliisen .yhdenmuö|
jikeahkoja-ja t«3y
aikea pääftäC Plw^'
iätten töitä, -Ransk
an nyt todennut, nä
risesti ammoin ^ei
Ijillä oli myös prof.
eli KäärmeJähde
t talonpoikien, maatji'
iidon muotoisia ja ki
laan kaivauksia.. flii|
ionoista, antiloppeislJT
)lmivarpaisjsta;,.he\'0
j a hän löysi myos;
5ja sekä main
ssa sattui samaaii.^
linen geologikoni
ajat totesivat, etfä [ff
lima.
ytyhyt. tähän-,ViiiM
aivajrtti 60Q.neliöiii;
mutta 300; sferoidia.
^at ihmisen-föiiiste
ranuotoiset: kiilakivet^
nechista qle.yielä
i kiilakivien ö n ^ #
•55i
' vinhat .partaufcot ;tiir)^eet tärkkejä
ja erinustäliset minkä^d-jä-,
marja- tai kalavuöslon t u -
He eivät hevin myi^inä merkeis-erehtyvänsä,
luottaya^^
Franssila konsanaan on^ jo-i
öienimänkin.
Kesäkuu oli entisajan ja onpahaii
A n d y i l l e k i n vanhoille -"paapöil-
!e''tärkeä ajankohta vuodentuloa en-
B^tdtaessa. iKustaanpäivänä, (6.6;)
istutetaan Hämeessä j a Etelä-Pohjan-petiina
ja kylvetään pellava.
Tämä oiikin kevään viimeinen kylvötyö.
sen sijaan saatttaa perunanistu-tns
vierähtää aina kesäkuun puolivälin
maiik. Miitta ehtiipä, se kasvaa syk-s^
yti ineiinessä sittenkin. Toukotöiden
feen ön määmiehillä aikaa hengähtää
ja suoritella talossa vain vei*k-tahtia
pitäen kaikenlaisia kor-jaMöita,
kuten aidaksien uusimista, navetan
parsien paikkailua ja uunin sekä
^upiipuh halkeamien tukkimista. J u u -
rj tuSijojeri tarkastaminen onkin eri-tärkeä
toimenpide. Voihan " p u -
jaiMÄ';kuki6^ kuumina päivinä
yÖättää huolimattoman isännän. Viime
vadslsadah lopulla, jolloin puhelinyhteyksiä,
ei maaseudulla ollut j a postin
felkukit " • " " ^
Nykyisin ihnoittaa pitäjän palopäällikkö
tarkiästiispaiyistä ^Banoi^
dissä ja siitä on: virkansa-menettänyt
'^oltermannin sauva" kaiketi murheelli-nen!
• ^' ' •
(8. 6.) jos satoi, niin sanoivat sulkä-vsdaiset,
että sateita riittää sen jälkeen
neljä viikkoa, mikä e i ole lainkaan
hiyvä. Lietolaiset papat odoftrv-at leon-tiufcsenpäivää
(18. 6.) sadetta toivoen,
koska silloin sade sai vuorten kukkulatkin
viheriöitsemään ja tuli hj^vä kesä. .
juhannus eli mettumaari, oli kuitenkin
suvipäivien tärkein kohta. Silloin
nähtiin taikoja ja päästiin selville ties
mistä. Jos ei ruis juhannuksena vielä
heilimöinyi:, olivat Paavolan isännät
vähän ap)ealla mielellä, sillä odotettavissa
oli jyvätön Jaakko ja leivätön joulu.
Kangasalla tiedettiin, että kun juhannusyönä
tuulee, vie tuuli marjankukat
ja tulee vallan huono manaikka-vuosi. Jos
tahtoi olla naapurille vähän pahansuo-painen
tekivät kauhavalaaset tällaisen
taian: He ottivat lakananpa vetivät sitä
jäljessään juhannusyönä naapurin
pellolla, josta kaste imeytyi lakanaan.
Tämän kun väänsi omalle pellolleen,
hiin sai kasvuonnen siirtymään maalleen,
kun taas naapurin pelto ei sinä kesänä
tuottanut paljon mitään.
Heinäkuun alussa perunanvarsi on
xmxlin oli varsin heikko, lähti pitäjää ehtinyt ^^^^^^^^^^ L-LT^^vSt m
toäinäan'mermannin sauva", jossa
ilmoitettiin, mUloin palotarkastus niis-akin
paikassa pidetään.. Olemme l a i -
oaimeet tähän muutamissa Eteläpohjanmaa
kylis^ kiertäneen
lisien %
tää todennäköisenä
^,000 vuotta nm
mme siis todeta,
ali miljoonaa vuota
jo valniistainaan)
ettil
tus ilmenee
tapahtumissa.
Sten ollut pakko*
osa poiitiMaB,
uuksia momesi •
itöjen seMt
a onenannMn-
Oltermannin koilla. Normaalina kesänä on myöskin
heinä varttunut niin pitkäksi, että niit-topuuhiin
voidaan valmistautua her-manninpäivänä
(12. 7.) kuten Teiskossa
päin on vissinä tapana aina ollut.
Missään nimessä ei saisi heinäntekoa
jättää 'akkain viikon" (19.—24. 7.)
varaan, sDlä silloin ei kunnon heinäpoutia
ole- "Akkain viikoksi sanotaan heinäkuussa
sitä viikkoa, jolloin on pelkkiä
naisten nimiä. Sitä heinämiehet pelkäävät.
"Jos ei milloinkaan muulloin kesällä
sada, niin kyllä akkain viikolla sataa."'
Tällä tavoin kertovat karttulalai-set
ja Mouhijärveltä jatketaan; Kun
Klaarar (19. 7.) kastelee kinttunsa, sataa
seitsemän viikkoa.^ Mutta kun k i i rettä
pidettiin, niin tulihan heinät saatua
kuivina latoon. Jos oli oikein erikoisen
hjrvä heinävuosi, niin eipä kaikki
heinät tahtoneet latoon juuri mahtua.
Silloin piti koko niittyväen mennä polkemaan
heiniä latoon, ottaapa vielä hevonenkin
' mukaansa. Ja hauskaa oH.
Nuoret innostuivat hyppimään reipasta
*01tennanniA
atrean" sisällön, joka-kuului:
"Tämän kautta tietä annetaan J o ^
pidetään se tavallinen torni syyni 26
• päi\-änä täs sisällä olevas kuus ja
pitaa kaikki vikapaikat olla syynin
~ täyttävässä tUassa sen Jälkeen kun
meidän Balo Reklanientti viisaa *
Kurikasta 19 p:nä huhtikuuta 1»84
Johan K . Latvakurikka
'Kapula kulkee myötäpäivisin Kosi
l t a Rinta kurikkaan j a Ylikurikas-
Vainiolipastiin ja Mäkisaadesta
^ten %^iestin sanamuodosta huo-oli
pitäjän "palosyynääjä"
^>-vin tärkeä herra. Xiinpä sauva kier-
^ nopeasti talosta taloon j a o l i t u l -
löt takafera Latvakurikkaan jo parin
löJvän kuluttua. Kyllä sitä osattiin
*onmitaa sana perille "kiireesti" silloin-
"latopolskaa" ja laulöi\^t:
"Hei, jumpun, jumpun,
jutkun, jutkun.
Söi^ös kuppari silakkaa»
vaikka se vahan janottaa?
L |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-10-03-03
