Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 30, 1952

              •M
hautaan ff
(kAVNOKlRJALUKBN VIIKKOLEBTt)
r/tlie only Ännish Uterary wedcly to CJanaiJa
PoUlahed «nd printed by the Vapaus PuUishtogCompaiiy
T.«wi<»>«t inn«iOg E i n i Street West. Sudbury. Qptaario.
B S S ^ at tt»e Post Office Departoient, Ottawa, as
Mcond class matter.
Llddd Ilmestyy JolDUsen idikon lauantaina 12 siviUsena,
^ S e n p ^ t o tanmoldrjal^ Ja tieteellistä luettavaa.
TBAVStBNSAT', YPDYSVAIHTOIHIN:
l^osikerta $350 l vuo^erta . - -.. .$4.50
e^Somtta 8.00 eituukautta . . . . . . . . . . 2.65
kuukautta 1.25
n ... ^OBBEN JA MtJUAIXE UtKOMAILIÄ
1 vuofiikecta .^5.00 6 kuukautta 2.75
ILMOITUSHINNAT: ^
^aenttlftDalBtatuumalta. Balvtokiito5l]]nd|tn8$3i)0.^ao- fiSmottus «3.00 Ja sen yhteydessä JutiSostova nu^to-
T«wy $1.00 Ta kiitos $2.00 Kirjeenvaihtoilmpittikset $150.
^toi&tanat pysyvistä ilmoituksista. Tllapäiailmoittaliett
onJfthetettävä maksu etukäteen.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
y ^ i i rM iiictkille tarkoitetut maksuosoitukset on ostet^va
joistahtajan nimeen: Vapaus publishing Company Jjmitea,
Kustantaja Jaiminaja: VapauaPubUshtog CompanyXimi«>
ted. 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario,
'«ttimlttaja: J . W . saari. x
JUi^Ekito aiotut kirjoitukset osoitettava: Li EK KI : ,
Kehdos^ uinuvi ihmistaimi
rusopdskiti ja naurussa suin, ,
hymynsä kaunis valoa loisi
vdikk' olis syksy tai tammikuu.
Muuttuvi aika Ja nuoruus kohtaa,
elämä avensaraoittaa,
sidtäpäkirjikaus vastahan kobtofl,
edessä annen luvattu maa.
Silmissä tulta, vieressä kulta,
nukkuu jo kaislatkin-ranrUkon.
Tyyni on ranta, viimeiset aallot
rannikon santaa soutanut on.
Pienoinen pursi valkein purjein
järven selaile seisahtaa,
viimeinen aalto iUan vienon
€i purjeilta rantahan saa.
Perässä venhon nuorukaisen
nyt ohjata tarvitse ei,
alhaalla riippuu valkeat ^purjeet
Jotka sen selälle vei.
Tyttö se istuu tuhdolla siellä,
toverUnsa' nyt katsafOaa,
kitise se uppoo sUiftien "stttee»,-- ^
^^ukikhMsfä io saa.
ICuuIuIsa kirjailija Mark Twain huomautti aikoinäm^
"kaikki puhuvat ilmoista, mutta kukaan ei tee »niitäibifs^jdi^
suhteen». . . . . ..
,^ Muissakin asioissa ilmenee samanlaisia piirteitä r^puhu>
laan yhtä hyvää- ja kahta kaunista^ niutta toimiban.^ähän.
Nykyaikana on kuitenkin yksi Sellainen petuskysymys,
, • josta puhotoan pialjon j a toimitaan Inyös- tuioksia juottavalla
. tavalla. Täipä^n. rauhan -kysymys, joÄka-ympärille on n y -
kyisten sotajiilvleri pimittäessä taivaan muioldoätumit/niittval-
> tava kansanliike; että se on vetänyt mukaansa koko ihmis-
^ %u)laa& paifhaimmiston kaikista^^^^m^ kaikista mais>
::fta. Ihmiskunnan historiassa ei> tunneta toista-niin laajapiir-tc^
stäj^nUn yjiitenäistä ja^ niin imättäväistä jQ\ikkbHik6*ttä Jcuin
on nykymen rauhanliike/J9lGa3^istää'^^
xiollisesti ja rodullisesti {»ljon. toisistaan^Oävat^lhmisetyh
den j a saman lipun alle.
Kieltämätön tosiasia on, että tämä liiaailmänlasijuinen j a u -
: .^anliike on tähän asti voinut estää atomiaseiden käytön^Ko-
- \ apeassa j a Kiinassa j a siten tehdessään niyös kolinahniett maail-
- -inansodan alkamisen. Tähänastiset saanrutukset taas korosta­vat
sitä sfikkaa, että rauhanpuolustajat tulevat^^n^
suurtaistelussa saavuttanman voiton- rauhan i^ilynuäen ^uo-^
/ l e s t a ; sillä' ihmiskunnan'historiassa on ensimmäinon kerta
muodostunut tilanne missä l&^lemänkänppiaat,"s^
tluUjat j a heidän politiikkonsa voidaan .ptää aisoissa — jos
va^hfanpudlustajat ^ y , e t ^ t hefilfö; ervatkä t u l e oma-
^ . . Eläväisyyden perusteella toimettomiksi.
Toiselta puolen, jos maailnsan rauha'voidaan säilyttääjku*
ten m mahdollista ja otaksuttavaa, silloin tehdään ihmiäkun*
jaaDe niin «uuri palvelus; että sen merkitystä oh miltei mah--
dklton kuvailla.
Tässä täanteessa meidän kaikkien, niin pienten ja h e i ^
^ j e n k i i i n suurempienkin tekijäin täytyy, ottaa,i^ttävästi osaa
laiiiipApuoIustajain työhön/ O^^ puheet
rau^hansmn puolesta muttaMy«
— tän^öUltien toiminta rauh^puofustajain^^^ nveisk ph vieläkin
p^qcempaa ja tdiok^aampaäl , \
Siksi «»kikäikkiNi annettava y^^tyisesti j a yhteisesU omac
panoksemme kulloinkin^ käynnissä olevan rauhantyön edistä*
misdcsi. !Paihain keino juuri tällä hetlKHä.räiihantydn edis­t
ä m i s ^ on se, että autammemoraalisesti j a rähaHisesti Ca».
nadan edustajiston lähettämistä Tyynenmeren maiden rau-lumpuolustajain
konferenssiin, mikä pidetään' Pekingissä t u ­levan
syyskuun lopussa. Tähän konferenssiin^osallistuu y li
20 jnaan* edustajat j a huomattavana T^fynen meren maan%
sinne on kutsuttu myös Canadan edustajat.
Tämän Tj^^nenmeren maiden konferenssin jMuikysymyksi-
. nä on Korean, Vietnamin ja Malakan vihollisuuksien ^opetta-
•iiunen ennenkuin ne sytyttävät kolmamienmaailiiiian^an.
J a muistaa sopii, että niin kauan kuin sotaa käydään esim.
. . Koreassa, voidaan prcnrosoida Ulanne ^ i k ä alkaa vihplli^^
det Yhdysvaltain ja Kiinan kanssa — mikä tarkoittaisi k^ol>
mannennoaailmansodan alkua.
. «Kysymys ei ole lainkaan siitä kuka on nämä nyt käynnissä
xievut, **pikkusodat*' aloittanut Kysymys e i ole edes siitä-kiääii,
k u k a niiden suhteen on oikeassa j a kuka vää^ls^. Pää-i^^
yfnys <m se^että^^ ne
aStmtttavat sanoin l u n ^ ^ maiden
kansfune ja sotivia JooaMe» nuorffl nuchUle^ jofta i a u ^ t
j » imolevat taistdutaotereaia.
Tjfttön$ävier^tuhdotte tulee,
isUuäetmaan yhtyvin suiftj
povien'lamasta kuu^iiMo'katsoo,'
nShni^ hfhi monet (m, mtmt.
Tyysi^jon Uki, kttu-ul^äo katsoa^
huomaten nuoret ntio^ - 'i-
Piiloon painuu pUvien taakse —
"Miljaa! Lemmen mettä he, juo
BajQAa toiveiden pilvilinnat,
on maksettu lunnaat sen,
saapuu syksy, eläfOän tilat,
rauniot vanhuuden,
läks* on himmennyt sUfUiensinei V
• kauneus, nuoruuden,- "
vaan mmstoissa eläen ne ovat kiätaa"
seulana vanhuuden.
Yksin on vanhus muistoissansa,
rakkain jo poissa on,
hänet jon sulkenut Viimeinen ovi
poveben kalmiston.
MARJATTA.
Jokohan löyiy^^?
-AMCA»A. — Ranskalainen retki-kunta^
joka o n ''etsimässä ^Noakin arkin
hylkjä'*, on päässyt 5,700 m korkean
Araratin huipulle ja aloittaa nyt etsiske^ >
lyt, ilmoittaa Ankaran radio.
•>'..." .••^J.,; ^
"Tyynenmeran maiden rauhankonfe-r
renssi on tärkeä myös ^siksi, .että Aasian-j
a Tyjmenmeren-maissa asuu toinen
puoU keko ihmiskunnasta, 1600 m3joo-naa
ihmistä, joiden %vinvQ}nti^d<edis-tys
on tärkeä myös Canadan valUolle-ja
^kimsalle. Meille on^esimerk&sv>scj^tet-,;
ty, että *'iarmareita« uhkaa vehnän, J i -
: han j a muun ruokatavaraln ylituotan­to*',
j a että canadalaisia tteollisuustyöläi-siä
joutuu työttömäksi ;^nmiok5r,4uin
ei ole koneille ja muille kysyntää. ^Kai­kesta
huolimatta;>nämäi(Aasian moriisa-tamiljoonaiset
kansat tarvitsevat jouk­komitassa
kaikenlaista ruokatavaraa,
vaatteita »koneita j a työvälineitä. Cana-dalla
pn mahdollisuus myydä ylijää­mänsä
näille ehtymättömille markki­noille
vuosikausia — jos lopetetaan ny­kyinen
kylmä sota j a kuuman sodan
valmistelu, sekä lähdetään rauhan ja
ystävyyden tielle nTaailmanlaajuisessa
mittakaavassa.
Canadan kansan ja valtion edut pu­huvat
siis voimakasta kieltä rauhanpuo­lustajain
työn ja tohninnan tukemisesU.
Ja huolimatta lainkaan siitä, mitä «ota-'
tarvetditaiUjat ja heidän politiikkonsa
nyt sanovat, työskentrfy rauhanasian
hyvakrf on osoitus Jcorkeimmastapaf-iMOttisuudesta
tässä maassa.—W. ^
neuvoi lajos Kossu!
EL O K U U N 20 pnä. J9S2 vietti Unkarin kaj^a
sensa kolmatta Amosipäivää;. Kansantasavallan
minen on m e i i i n n y t kokkonaan uutta k^tysvaihetta
vapauttarakastavan kansan 'historiassa.
Y l i sata v»otta sitten, vuomia 1848, nousi Unkaiin
jo taistehiim <Habsburgien birmuvahaa j a k o t o i s t a^
mystöä vastaan. Taistelun — joka sillä kerralla n^ttvi
pioon — johctossa o l i ILajos Kossuth, j o n k a sanat ja Z
aina innoittkneet Unkarm kansan v a p a u d e n pyrkiinysfi.
kaihemme alla lyhyen yhteenyeron v. 1848 vallankim
tapahtumista j a J^jos Kossuthin testamentinomaisBtj
tiiksista:
iKuten tunnettua. Unkarin porvarillinen vallahk
pahtui maaliskuussa 1848 ilman verenvuodatusta,
kuun 15. päivänä <mnistui Pestin väestön kukistaa
aseellista^ taistelua feod^liset omistussuhteet ja
Unkarin riippun)attomuus. Tämän v o i t o n pohjalla
Kossuth Pozsonyissa .kokoontuvilla viimeisillä sään"
sillä - valtiopäivillä yhdessä i e s t i n vallankumouksen
man «distykseUisen enenmiistön;^k^ luoda he lait,*'
oik€udellisestikin ^turvasivat porvarillisen muutoksen ja
^ U i s e n riippumattomuuden.
Täten lakkasivat ^mäaorjasäädökset, ensimimiinea .~
maton Unkarin ludUtus:perustettim, ja näyttikin siltä,
; Unfäiri ^hajoitettuaao-ifeodallsnun j ^habsbi
^^kleäfli^tjräasisi-vihdoin hielle, J
J ' K ^ k i tämä> saattoi: tapahlua senvuoksi, että>^
'Jhmt^tjpva, vaUankumousaalto, Ranskan, Itävallan, U
1 ^ 1 ^ , I t ^ i a n : j a Tshtikko^övakian vallankumoukset
vatx^n|(elkein samaan ^aikaan j a häm tekivät Jläbsbntgii'
^tttsttt^yvyttömtksi. . M u t t a Habsburgit pithrät vain
k ^ i o a niitä myönnytyksiä^ 'mitä olivat tehneet Un
muille litsdlle, he-iklöttivat asemansa lujittumistako
pejrua antamansa onyöiH^ytyk^et. ,
7ässä tilanteessa oli- Unkarin vallankumousldrin
suutena. valmistaatua^^i\sastaanottamaan vast
sen odotettavissa ^<>Iev2i 5^ lyönjäan tse: V
kumouksen vasemmistolaiset: jolitajat Petöfi, Tanchid
dafasz; beidän tovfri&sä^ja tKössuth:kehöitU
valppauteen.useaan otteeseen viitaten siihen, että vasta
; kumous valmistauituu aseelliseen hyökkäykseen Unkaria
taan,,jonka:vuoksi'unfcaril^ten on myös valmistäu
vastaanottamaan tuo'mähdoUitfen^l^
.riippuniaftomuuttaiui.' Tietäkään tämä ei-^Fh'^'5iä,
.tä.^ossul& olisi etsiiörttUaisuutta^^
että hän olisi pyrkinyt ^tasöikkailuihin. Päinvastoin.
suthteUvkaikkensa rauhan säilyttamiseksi,^^^
maila syyllä, koska hän näki.mitä selvimmin, että:
juinen, ryöstetty Unkarinsa tarvitsee nimenomaan
• luoyaatyötäv j a tuotantovoimien kehittämistä-yartöi.
; hän ei >tafatonut sellaista rauhaa, mikä merkitsisi
nankuoleinaa, mikä riistäisi saavutetun vapauden U:
mikä. jälleen tekisi Unkarin kansasta vieraiden v^allo'
orjan. Hän kirjoitti 'heinäkuussa 1848:
"Minussa ei puhusodanhalu. — Unkarin tulevaisuus ei
k e n n m v a l l o i t u B t e n varaan. Tahdon vapautta, rauhaa, en
verisiä,ma»netek<^a. E n julista s o t a a kenellekääa.
jos joktt.ta^oittdee Unkarin kruunua, hyökkää meidän
iäisyyttämme, vapauttanune, o s a l l i s t a kuumaamme
.taan,,silloin me iäkemme^vastaan.^'
-Hän j a & a a : "J^s valeustaudumme — emme aiheuta k
' k ä y s t ä j ^ jos emme valmistaudu, meitä vastaan hr
.-HeikköjenrTaufaa on armosta juppuvainen. Vo^iakas
- taa :sisä^än .rauhansa taett^. ; E i kukaan pelkää ÖU
olksjon ^lämä vaildsapa jättiläinen. Voimakkaan kanssa
tään.-r-iidkolle^nneiaan määräyksiä. Valmistat
imims on pahempaa kilin heikkous. Vahnistautuma
:on ^Karmasfeiölema^"
. Suuctilallissäristokraattien ja vauraiden keski\'a"
aateliston Jfllbtama hallitus, jossa Kossuth edusti jtsui
lao&umoukseDista v^ppautta, ei kuitenkaan uskaltanut
dämitään^itsenäisen Unkarin armeijan perustamisen*)
si„se^lkäsi vihoittavansa keiprjip-ja l a s k i , että moiaa
kia.toimfinptteitä-välttämäHä voisi päästä sopimubeen
vaUan taantumuksen -ksnssa. Tästä pelkurimaisesta, -
romisserfain valmiista ^ i t i i k a s t a hyötyi tietenkin vain
•nin «hovi.' •
K«isari y r i t t i lannistaa: .unkarilaiset m o n i l l a s(
operatioiUa^jmutta K o s s u a johdolla nousivat
kot keisarin j o u ^ o j a vastaan j a voittivat ne. Paris
jatkui taiaÄtumufcsdlistett ainesten vehkeily ja senvuo
suth hyväksytti |»rlamentillaiiuhtikuun f
*muusjulistiaöen, j o l a riisti Habsburgin hovilta oikeiHlff
karm kruunuun j a julisti Ui^armriippumaitoniaksi^
läksi. Unkarin tasavallan hallituksen pääministäiKsi
tiinKossuth. ; .
VteW«ily kuitenkin j a t k u i 1 ^
ai&aMi valmistui k i f e i s a i i ^ a ^^
uuden tasavallan. ~ . ,
H e m p j i i i s ^ hydkääsi^^^^ l ^ ^ ' ^ ^ ^ ^ ^ ^ " * ^.
anneija^keinaeali H i i^yB^ o h d o l I a ' Mutta
Xiittin|ihMu dO^viafi. 1952