1938-08-13-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
l
«-
'a
a-rl
f,:
1 '
i ^
i:
' f
ii
V 1
f
A s.
4'
Huomattuja hindulaisia johtajia ovi!al!a
(Canadan suomalaisten viikko.khti)
.R<>gistered at the Post Office Dept..
Ottavra. as second cia5s raatter.
1 vk.
6 kk.
3 kk.
1 vk.
6 kk.
Tilaushinnat:
Ulkomaille
$2.00
1.10
$3 00
1.65
Irtonumerot 5 senttiä
Uekkl ilmestjT jokaisen »-iikon lauantaina
12-sivuisena, sisältäen parasta
kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloU-ta.
• • ••. •
Asiamieliille myönnetään 20 prosentin
palkkio.
Pitäkää asiamiesvälineitä jo tänään.
Kustantaja: Vapaus Publishing Co.
Ltd. •
•I\>imittaja A. Päiviö.
Toimitusneuvosto: J. Järvls, Rauha
Mäki, Hilja Aho, E. Suksi, Ester
Kaustinen, Alli Malm. Margit Laakso
ja Yrjö Saiva
Liekkiin aijotut kirjoitukset osoitettava:
Hindiäaiscn kansallisen puolueen johtaja Jdwakrlal Nehru
ioik.) ja Mahatma Gandhi (vas.) Pariisissa, palattman tasavaltalaisesta
Espanjasta.
P.O. Box 69 Sodbory. Ont.
TOIMITUKSEN PAKINAA
Viime kerralla mainitsimme LIEKIN
levity sryntäyksestä, että se on
aivan edessä ja että tässä fiunierossa
ehkä jo voidaan se julistaa. Kiirehdimme
vähän liikaa, siUä tämänkin
asian oli käytävä joittenkin kokousten
läpi, joista päätös ci ole vielä ehtinyt.
Muuten koko tuo hätäilymme taisi
olla pelkäksi vahingoksi siten, että
levityshomma jätetään nyt kokonaan
Icpddmään, odottamaan sitä suurta
rvntävstä. Sitä nvt ci voi auttaa,
eikä tästä hökälehtimisestä voi syyt-iää
ketään muuta kuin itseään. Mutta
vaikkapa niinkin kävisi, että tämä
aiheuttaa toimetonta odottelua, niin
ehkäpä sc sitten korvautuu sitä reippaammalla
toiminnalla. Ja onhan tästä
ainakin sr etu, että nyt on aikaa
vähän varustautua, tehdä suunnitelmia,
"hijoa peistään". Tiettyähän
on, että suunnitelmallinen työ tuottaa
aina parhaat tulokset. — (A. P.)
Äidin rakkaus
: Kirj. LONA W'.
On olemassa sydämiä, jotka eivät
miiloinkaan toivu kokemastaan pettymyksestä,
eivätkä milloinkaan voi
aloittaa uudestaan unelmaa, joka ön
särkynyt. — Rodenback.
Sinä suuruus, olet niin korkealla
että et näe ihmistä — astu alas, jos
tahdot tulla meidän tutuksemme, tahi
pysy siellä, jos tahdot edelleenkin olla
outo. — flensel.
* * *
Minun nähdäkseni on kahdenlaista
tuskaa — sydämen oikeutettua ja
syvää tuskaa ja ylpeyden alhaista ja
halveksittavaa tuskaa. — Sue.
• * * *
Onni on tulevaisuudessa taikka
menneisyydessä; nykyisyys on verrattavissa
synkkään pilveen, jota tuu^
li ajaa yli auritskoisen lakatden: edes-sä
ja takana on kaikki kirkasta, \Tim
se itse heittää aina varjon. — 5c//o-penhauer.
Svfityperä, an-o, rikkaus, loistava
nimi, ylpeät toiveet, loisto, kunnia ja
valta — painakaa julkea otsanne maahan,
on olemassa sydämen maailmoissa
valta, joka on teitä mahtavampi.
— Top clius..
ÄIDIN* rakkaus on suurinta, kauneinta,
uhrautuvin ta. .Äiti — miten
kaunis sana ]a miten paljon siihen
sisält>'\^kään! .vitejäkin kyllä on monenlaisia,
mutta enemmistö on niitä
äitejä, jotka uhraavat kaikkensa lastensa,
miehensä ja kotinsa hyväksi.
Mutta mitä he saavat palkakseen?
Hyvin usein tylyjä, karkeita huomautuksia,
jos kaikki ei ole palveltavain
mieleen, kiittämättömyyttä ja unhoitusta.
Olen nähnyt äidin, jolla on
yli kahdenkymmenen ikäinen naimisissa
oleva tyttö ja tytöllä lapsi, siis
äiti hänkin. He asuvat kotonaan.
Mutta eipä näytä nuori äiti osaavan
antaa vanhalle äidille oikeata
arvoa. Hän vain huolehtii omasta
mukavuudestaan ja hyvinvoinnistaan
jättäen oman lapsensa hoidonkin vanhan
äitinsä huoleksi. Ja jos tämä vä-s,
vnyt äiti huomauttaa jostakin, niin
saa hän ärean vastauksen. Säälin tätä
äitiä sydämeni pohjasta. Mutta
eihän hän ole ainoa.
Mutta äidit ovat osaltaan itsekin
tähän syyllisiä, kun antavat tyttö-jensä
kasvaa ja olla liian vapaasti,
ei- vaadita niiltä mitään työtä eikä
luonnollisimpien v e 1 v o 11 isuuksien
täyttämisiä. Tehdään kuten eräs äiti,
jolla oli yksi tyttö, jonka ei tarvinnut
tehdä kerrassa mitään. "iCyl-lä
äiti laittaa", oli hänellä tapana
sanoa. Mutta sitten kerran tuli. tytön
mieleen lähteä tiskariksi. Oltuaan
kuukauden reisuUa. palasi hän
kotiin, mutta kun äiti näki tyttärensä
kädet, jotka eivät enää olleet niin
valkoiset ja pitkäkjTitiset kuin ennen,
pääsi häneltä itkii. Onkohan tuo
nyt todella häpeäksi, että- työläisty-töllä
ei ole pitkiä kynsiä. Ja- kannattaakohan
tuosta äidin itkeä, kas-vaahah
lie kynnet taas, jos haluaa
kasvattaa, miten pitkiksi tahansa.
Kaikilb ne eivät kuitenkaan so\i
vaikka haluaisikin.
Niin, äidit, eiköhän ole väärin, ettei
lapsia opeteta kotona jotakin huolehtimaan
ja tekemään. Moni heikkoluontoinen
lapsi voi suorastaan sortua,
kun joiTtuu maailmalle eikä ole
oppinut mitään, tekemään.
Mutta te nuoret lukijat, pojat ja
tytöt, jos teillä on äiti. mahdollisesti
\-anha jä. rasittunut, niin muistakaa
häntä, auttakaa häntä, säälikää ja
kunnioittakaa häntä aikanaan, pian
se on jo myöhäisiä. Ja jos hän teille
jotakin neuvoen sanoo, niin kuunnelkaa,
vaikkapa se tuntuisi vanhanaikaiseltakin,
kili kuitenkin aina tarkoittaa
teidän parasta.
Samuel Insullin tarina
Äskettäin kuoli amerikalainen fi-nanssimies
Samuel Insull Pariisin
maanalaisella rautatiellä 7S vuoden
ikäisenä. Tässii kuolemassa päättyi
erään Amerikan merkillisimmän miehen
elämä. Muistettanee. kuinka
hän kierteli ympäri Eurooppaa välttääkseen
vangitsemista ja luo\TJtus-taan
*;\merikan Yhdysvalloille. Jännityksellä
seurattiin hänen retkiään
Parisista Roomaan, sieltä .\teenaan.
jossa hän kauan makasi sairaana
eräässä njafjatalossa — ja lopulta
Turkkiin, jossa hän teki viimeisen
epätoivoisen yrityksen sen oikeuden-käxTinin
välttämiseksi, joka häntä
odotti kotimaassaan. Mutta Turkin
hallitus luomti hänet ja hänen oli
\'ankina matkustettara Yhdysvaltoihin.
Elämänsä huipulla hän oli Chicagon
niahta\impia miehiä. Hän hallitsi
tämän jättiläiskaupungin ia Keski-
Amerikan suuren osan varustamista
kaasulla ja sähkövoimalla. Suuren
pulan aikana paljastui hänen yhtiöittensä
sisäinen heikkous ja se käänsi
osakkeenomistajain katkeran vihan
häntä vastaan. Useita xoiosia häntä
kutsuttiin vain Amerikan Ivar Kreu-geriksi.
Lopuksi hänestä vaiettiin.
Enää hän ei merkinnet mitään. Hän
oli päilssyt rauhaan myös poliisilta.
50 vuotta vei Samuel Insullilta
mahtavien yritystensä luominen.
Thomas A. Edison antoi hänelle sen
pohjan, jota hän tarvitsi. Suuri keksijä
kiinnitti hänet ensiksi laboroto-rioonsa
Lontooseen, missä Insull oli
s\Tit\Tiyt. ja kun hän osoitti etevää
taitoa sähkötekniikan alalla, niin Edison
kutsui hänet Amerikkaan, jossa
Insull pian alkoi itsenäisesti toimia.
Hän perusti ensin pienen sähköt ehtaan
Chicagivon ja tarkalla tulevair
suudenmahdollisuuksien v-aistoUa hänen
yhtiönsä kas\:oi yhdessä kaupungin
mukana. Perustettiin useita yh-
Osaakohan lukija arvata missä n\'t
tätä kirjoittaissa Istuu allckirjoitta-iiut.
No, kyllähän sen jo tuolta yi.
häältä huomaa ilman arvaamattakin
eitä kesähuvilalla: tietenkin.
Joo, niin me teemme, istumme
erään laatikon päällä joka samalla
toimittaa tiskipöydän virkaa — ^
kerromme lukijalle, kuinka me oleiri-me
muuttanut asumaan kesähuvilalle
tämän loppukesän ajaksi.
Tahi voineeko tätä täydellä kunnialla
huvilaksi nimittää — tällainen
pieni kämppä vairt täällä järven rannalla
— 7nutta rnukava täällä on
asua, km järvi on tuossa aivan ikkunan
alla. Ei • tarvis enää uimareis-ma
keskeyttää, vaikka ''Lissun"
jöustimet olisi aina palasina, sillä
nyt ei tarvita enää "Lissua" meitä
järvelle^ kuskaamaan, vaan jaksamme
kävelletikidkea nemuutamataskeleet
mitä tästä on rantaan. Siispä ammm-mekin
"Lissun" seistä tallissa ja parannella
vanhoja jäseniään ja kävelemme
ruumiimme terveydeksi.
Luuleekohan hiki ja, että muutimme
tänne kesähuvilalle pelkässä huvittelun
hallissa? Ei ollenkaan, ei fnei-dän:
kannata aim elää niin kuin huvittaisi,
mut ta •katsokaas, kun mei-
. ään ulkoministeri sai "viran ylennyk-sen".
Hän sai .luvan siirtyä paperipuu
uitosta hallituksen tielle '[sove-.
Hinieheksi". Ja kun sitä tietä rakennetaan
juuri tuohon järven rantaan,
niin me. katsoimme parhaaksi
vuokrata pienen kämpän, eli kesähuvilan—
sekä koota kupit ja kipot
pussiin ja muuttaa tänne keittele-niään
puuroa 'ulkoministerillem me.
Täällä sitä nyt: sitten on oltu jo monta
päivää ja keritty syöfnään jö monta,
puuroa. Ja aika täällä hduu hirveän
nopeasti. Päivät 7}ien€e kuin siivillä,
7}iutta~. joo, löytyy se 7nutta tähän- •
kin asiaan — illalla Mun menee nukkumaan
niin sääsket tulee ja voivot-tavat
korvan juuressa niin sydäntä
särkcvästi että uni kaikkoaa silmistä
ja sääli valtaa mielen kun kmmtcki
kuinka sääski raukat luilissään pii-rcskelcvat
??jeidän maallista makapi-me.
— SIRPA-SERKKU.
tiöitä, kaasutehtaita, sähkötehtaita,
vesijohtoliikkeitä. Itisull hankki ihmisille
kaikkea sitä mitä tavallisesti
sanotaan julkiseksi hyödyksi ja jota
me täällä monessa tapauksessa saamme
kunnan toimesta.
Hän alisti alleen muita kaupunkeja
ja muita valtioita ja vuorina 1930
hänen toiminta-alueensa käsitti 13
milj. ihmistä. Lasketaan, että vähintään
54 näistä oli hänen asiakkaitaan.
Insull-yhtiöiden palveluksessa
oli 50 tuhatta virkailijaa ja työläistä.
Mutta V. 1929 pula kukisti -Insullin.
Kävi ilmi, että hänen yhtiönsä
eivät olleet riittävän vakavalla pohjalla.
Usko siihen, että pula oli ohimenevä,
oli Yhdysvalloissa suuri, ja
kaikilla tahoiUa oltiin sitä mieltä, että
n>^ oli ostettava osakkeita ja obli-gatioita,
koska. nyt oli mahdollisuus
saada niitä halvalla. Insull kä>tti
tilaisuutta hyväkseen, perustaakseen,
uusia yhtiöitä ja laskeakseen liikkeelle
uusia osakkeita. Kansa osti niita,
mutta niitä rahoja ei sijoitettu tuottavasti.
Ne käytettiin vanhojen yh;
tiöidenpystyssäpitämiseen. Jav. 1932
Utilities, joka oli useimpien pienempien
yhtiöiden tukiyhtiö, ei voinut
vastata veloistaan. Ja kun amerikkalaisilla
pankeilla ei siihen aikaan
ollut varaa olla pitkämielinen, nini
oli Middle Westin lopetettava maksunsa.
Muiden Insull-yhtiöiden
keet romahtivat.. Koetettiin niita
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 13, 1938 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1938-08-13 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki380813 |
Description
| Title | 1938-08-13-02 |
| OCR text | l «- 'a a-rl f,: 1 ' i ^ i: ' f ii V 1 f A s. 4' Huomattuja hindulaisia johtajia ovi!al!a (Canadan suomalaisten viikko.khti) .R<>gistered at the Post Office Dept.. Ottavra. as second cia5s raatter. 1 vk. 6 kk. 3 kk. 1 vk. 6 kk. Tilaushinnat: Ulkomaille $2.00 1.10 $3 00 1.65 Irtonumerot 5 senttiä Uekkl ilmestjT jokaisen »-iikon lauantaina 12-sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloU-ta. • • ••. • Asiamieliille myönnetään 20 prosentin palkkio. Pitäkää asiamiesvälineitä jo tänään. Kustantaja: Vapaus Publishing Co. Ltd. • •I\>imittaja A. Päiviö. Toimitusneuvosto: J. Järvls, Rauha Mäki, Hilja Aho, E. Suksi, Ester Kaustinen, Alli Malm. Margit Laakso ja Yrjö Saiva Liekkiin aijotut kirjoitukset osoitettava: Hindiäaiscn kansallisen puolueen johtaja Jdwakrlal Nehru ioik.) ja Mahatma Gandhi (vas.) Pariisissa, palattman tasavaltalaisesta Espanjasta. P.O. Box 69 Sodbory. Ont. TOIMITUKSEN PAKINAA Viime kerralla mainitsimme LIEKIN levity sryntäyksestä, että se on aivan edessä ja että tässä fiunierossa ehkä jo voidaan se julistaa. Kiirehdimme vähän liikaa, siUä tämänkin asian oli käytävä joittenkin kokousten läpi, joista päätös ci ole vielä ehtinyt. Muuten koko tuo hätäilymme taisi olla pelkäksi vahingoksi siten, että levityshomma jätetään nyt kokonaan Icpddmään, odottamaan sitä suurta rvntävstä. Sitä nvt ci voi auttaa, eikä tästä hökälehtimisestä voi syyt-iää ketään muuta kuin itseään. Mutta vaikkapa niinkin kävisi, että tämä aiheuttaa toimetonta odottelua, niin ehkäpä sc sitten korvautuu sitä reippaammalla toiminnalla. Ja onhan tästä ainakin sr etu, että nyt on aikaa vähän varustautua, tehdä suunnitelmia, "hijoa peistään". Tiettyähän on, että suunnitelmallinen työ tuottaa aina parhaat tulokset. — (A. P.) Äidin rakkaus : Kirj. LONA W'. On olemassa sydämiä, jotka eivät miiloinkaan toivu kokemastaan pettymyksestä, eivätkä milloinkaan voi aloittaa uudestaan unelmaa, joka ön särkynyt. — Rodenback. Sinä suuruus, olet niin korkealla että et näe ihmistä — astu alas, jos tahdot tulla meidän tutuksemme, tahi pysy siellä, jos tahdot edelleenkin olla outo. — flensel. * * * Minun nähdäkseni on kahdenlaista tuskaa — sydämen oikeutettua ja syvää tuskaa ja ylpeyden alhaista ja halveksittavaa tuskaa. — Sue. • * * * Onni on tulevaisuudessa taikka menneisyydessä; nykyisyys on verrattavissa synkkään pilveen, jota tuu^ li ajaa yli auritskoisen lakatden: edes-sä ja takana on kaikki kirkasta, \Tim se itse heittää aina varjon. — 5c//o-penhauer. Svfityperä, an-o, rikkaus, loistava nimi, ylpeät toiveet, loisto, kunnia ja valta — painakaa julkea otsanne maahan, on olemassa sydämen maailmoissa valta, joka on teitä mahtavampi. — Top clius.. ÄIDIN* rakkaus on suurinta, kauneinta, uhrautuvin ta. .Äiti — miten kaunis sana ]a miten paljon siihen sisält>'\^kään! .vitejäkin kyllä on monenlaisia, mutta enemmistö on niitä äitejä, jotka uhraavat kaikkensa lastensa, miehensä ja kotinsa hyväksi. Mutta mitä he saavat palkakseen? Hyvin usein tylyjä, karkeita huomautuksia, jos kaikki ei ole palveltavain mieleen, kiittämättömyyttä ja unhoitusta. Olen nähnyt äidin, jolla on yli kahdenkymmenen ikäinen naimisissa oleva tyttö ja tytöllä lapsi, siis äiti hänkin. He asuvat kotonaan. Mutta eipä näytä nuori äiti osaavan antaa vanhalle äidille oikeata arvoa. Hän vain huolehtii omasta mukavuudestaan ja hyvinvoinnistaan jättäen oman lapsensa hoidonkin vanhan äitinsä huoleksi. Ja jos tämä vä-s, vnyt äiti huomauttaa jostakin, niin saa hän ärean vastauksen. Säälin tätä äitiä sydämeni pohjasta. Mutta eihän hän ole ainoa. Mutta äidit ovat osaltaan itsekin tähän syyllisiä, kun antavat tyttö-jensä kasvaa ja olla liian vapaasti, ei- vaadita niiltä mitään työtä eikä luonnollisimpien v e 1 v o 11 isuuksien täyttämisiä. Tehdään kuten eräs äiti, jolla oli yksi tyttö, jonka ei tarvinnut tehdä kerrassa mitään. "iCyl-lä äiti laittaa", oli hänellä tapana sanoa. Mutta sitten kerran tuli. tytön mieleen lähteä tiskariksi. Oltuaan kuukauden reisuUa. palasi hän kotiin, mutta kun äiti näki tyttärensä kädet, jotka eivät enää olleet niin valkoiset ja pitkäkjTitiset kuin ennen, pääsi häneltä itkii. Onkohan tuo nyt todella häpeäksi, että- työläisty-töllä ei ole pitkiä kynsiä. Ja- kannattaakohan tuosta äidin itkeä, kas-vaahah lie kynnet taas, jos haluaa kasvattaa, miten pitkiksi tahansa. Kaikilb ne eivät kuitenkaan so\i vaikka haluaisikin. Niin, äidit, eiköhän ole väärin, ettei lapsia opeteta kotona jotakin huolehtimaan ja tekemään. Moni heikkoluontoinen lapsi voi suorastaan sortua, kun joiTtuu maailmalle eikä ole oppinut mitään, tekemään. Mutta te nuoret lukijat, pojat ja tytöt, jos teillä on äiti. mahdollisesti \-anha jä. rasittunut, niin muistakaa häntä, auttakaa häntä, säälikää ja kunnioittakaa häntä aikanaan, pian se on jo myöhäisiä. Ja jos hän teille jotakin neuvoen sanoo, niin kuunnelkaa, vaikkapa se tuntuisi vanhanaikaiseltakin, kili kuitenkin aina tarkoittaa teidän parasta. Samuel Insullin tarina Äskettäin kuoli amerikalainen fi-nanssimies Samuel Insull Pariisin maanalaisella rautatiellä 7S vuoden ikäisenä. Tässii kuolemassa päättyi erään Amerikan merkillisimmän miehen elämä. Muistettanee. kuinka hän kierteli ympäri Eurooppaa välttääkseen vangitsemista ja luo\TJtus-taan *;\merikan Yhdysvalloille. Jännityksellä seurattiin hänen retkiään Parisista Roomaan, sieltä .\teenaan. jossa hän kauan makasi sairaana eräässä njafjatalossa — ja lopulta Turkkiin, jossa hän teki viimeisen epätoivoisen yrityksen sen oikeuden-käxTinin välttämiseksi, joka häntä odotti kotimaassaan. Mutta Turkin hallitus luomti hänet ja hänen oli \'ankina matkustettara Yhdysvaltoihin. Elämänsä huipulla hän oli Chicagon niahta\impia miehiä. Hän hallitsi tämän jättiläiskaupungin ia Keski- Amerikan suuren osan varustamista kaasulla ja sähkövoimalla. Suuren pulan aikana paljastui hänen yhtiöittensä sisäinen heikkous ja se käänsi osakkeenomistajain katkeran vihan häntä vastaan. Useita xoiosia häntä kutsuttiin vain Amerikan Ivar Kreu-geriksi. Lopuksi hänestä vaiettiin. Enää hän ei merkinnet mitään. Hän oli päilssyt rauhaan myös poliisilta. 50 vuotta vei Samuel Insullilta mahtavien yritystensä luominen. Thomas A. Edison antoi hänelle sen pohjan, jota hän tarvitsi. Suuri keksijä kiinnitti hänet ensiksi laboroto-rioonsa Lontooseen, missä Insull oli s\Tit\Tiyt. ja kun hän osoitti etevää taitoa sähkötekniikan alalla, niin Edison kutsui hänet Amerikkaan, jossa Insull pian alkoi itsenäisesti toimia. Hän perusti ensin pienen sähköt ehtaan Chicagivon ja tarkalla tulevair suudenmahdollisuuksien v-aistoUa hänen yhtiönsä kas\:oi yhdessä kaupungin mukana. Perustettiin useita yh- Osaakohan lukija arvata missä n\'t tätä kirjoittaissa Istuu allckirjoitta-iiut. No, kyllähän sen jo tuolta yi. häältä huomaa ilman arvaamattakin eitä kesähuvilalla: tietenkin. Joo, niin me teemme, istumme erään laatikon päällä joka samalla toimittaa tiskipöydän virkaa — ^ kerromme lukijalle, kuinka me oleiri-me muuttanut asumaan kesähuvilalle tämän loppukesän ajaksi. Tahi voineeko tätä täydellä kunnialla huvilaksi nimittää — tällainen pieni kämppä vairt täällä järven rannalla — 7nutta rnukava täällä on asua, km järvi on tuossa aivan ikkunan alla. Ei • tarvis enää uimareis-ma keskeyttää, vaikka ''Lissun" jöustimet olisi aina palasina, sillä nyt ei tarvita enää "Lissua" meitä järvelle^ kuskaamaan, vaan jaksamme kävelletikidkea nemuutamataskeleet mitä tästä on rantaan. Siispä ammm-mekin "Lissun" seistä tallissa ja parannella vanhoja jäseniään ja kävelemme ruumiimme terveydeksi. Luuleekohan hiki ja, että muutimme tänne kesähuvilalle pelkässä huvittelun hallissa? Ei ollenkaan, ei fnei-dän: kannata aim elää niin kuin huvittaisi, mut ta •katsokaas, kun mei- . ään ulkoministeri sai "viran ylennyk-sen". Hän sai .luvan siirtyä paperipuu uitosta hallituksen tielle '[sove-. Hinieheksi". Ja kun sitä tietä rakennetaan juuri tuohon järven rantaan, niin me. katsoimme parhaaksi vuokrata pienen kämpän, eli kesähuvilan— sekä koota kupit ja kipot pussiin ja muuttaa tänne keittele-niään puuroa 'ulkoministerillem me. Täällä sitä nyt: sitten on oltu jo monta päivää ja keritty syöfnään jö monta, puuroa. Ja aika täällä hduu hirveän nopeasti. Päivät 7}ien€e kuin siivillä, 7}iutta~. joo, löytyy se 7nutta tähän- • kin asiaan — illalla Mun menee nukkumaan niin sääsket tulee ja voivot-tavat korvan juuressa niin sydäntä särkcvästi että uni kaikkoaa silmistä ja sääli valtaa mielen kun kmmtcki kuinka sääski raukat luilissään pii-rcskelcvat ??jeidän maallista makapi-me. — SIRPA-SERKKU. tiöitä, kaasutehtaita, sähkötehtaita, vesijohtoliikkeitä. Itisull hankki ihmisille kaikkea sitä mitä tavallisesti sanotaan julkiseksi hyödyksi ja jota me täällä monessa tapauksessa saamme kunnan toimesta. Hän alisti alleen muita kaupunkeja ja muita valtioita ja vuorina 1930 hänen toiminta-alueensa käsitti 13 milj. ihmistä. Lasketaan, että vähintään 54 näistä oli hänen asiakkaitaan. Insull-yhtiöiden palveluksessa oli 50 tuhatta virkailijaa ja työläistä. Mutta V. 1929 pula kukisti -Insullin. Kävi ilmi, että hänen yhtiönsä eivät olleet riittävän vakavalla pohjalla. Usko siihen, että pula oli ohimenevä, oli Yhdysvalloissa suuri, ja kaikilla tahoiUa oltiin sitä mieltä, että n>^ oli ostettava osakkeita ja obli-gatioita, koska. nyt oli mahdollisuus saada niitä halvalla. Insull kä>tti tilaisuutta hyväkseen, perustaakseen, uusia yhtiöitä ja laskeakseen liikkeelle uusia osakkeita. Kansa osti niita, mutta niitä rahoja ei sijoitettu tuottavasti. Ne käytettiin vanhojen yh; tiöidenpystyssäpitämiseen. Jav. 1932 Utilities, joka oli useimpien pienempien yhtiöiden tukiyhtiö, ei voinut vastata veloistaan. Ja kun amerikkalaisilla pankeilla ei siihen aikaan ollut varaa olla pitkämielinen, nini oli Middle Westin lopetettava maksunsa. Muiden Insull-yhtiöiden keet romahtivat.. Koetettiin niita |
Tags
Comments
Post a Comment for 1938-08-13-02
