1949-07-02-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
iiiiiiiiiSiiBi^^
diiJ
niat valtaki
l kuitureitteji
iheet
ixDmin voidaaaj
'a sen liiiienog,!
intiset valtiot,
n lahdea poh-a.
Novgorodin
ääjät V . I24n
an vuosisadan
•le Maanlinnj.
sittuna sai ni-loninaiset
vai-hallitsija
Pie.
tti heti uuden
) oli vaikeata,
a ja koko näin
a vesiperäistä,
ennettävä paa-ikennusurakan
ään säästäjät,
koko Venäjän
V. 1725 oi!
paljon. Kata
smiljoonsan ja!
maan. Viiu
0 asulcasta ja|
10.
alunperin suu-j
n aikana llsäti
silla rakeninitj
it atkukaudenj
kkitehdin K?c^
itsijat kilpaaij
n korkeimraanl
; sen halki m
metrejä ievdj
:. . Kaupmpj
ista rakbnnuil
jtuu inahtavatl
nnoitus, jon
in keisarin I
aalia ön myös]
kokoelma.
m loistdri
lat esikaupu
teissä sijoittui]
1 nim. kehit
n keskus, 1
mkauppä kävi
•ustettiinmy
a, kuten
eugolnikin
keskittyi
imintamuotojj
lodostui valö
ihokas suojd
Suuri oli jj
»kohdat,
^rkkeenvalt!
Pietari Suu
mutta luov
i takaisin
javyöhykke
n Venäjän j-i
a kun suon
'altiollisen ^
[ turvallisuus
äänin ta
eksi ja
meillä
en toimikunta
IS se suon
lUinen tehtäj
riisti toimii^
itsisi ma
;euvostoliit«
, että Suoi
uksellisen
Tämäöii^^l
laisten tahoi'
köisestii"
joihin'
etari 011.1
K.
Vaikka suomenkielinen saiiömistö ke•
}uttvikLn suhteellisen nopeasti. viime
vuosisadan puolivälin vaiheilla levittäen
lukuharrastusta kansan keskuuteen, niin
oli suomenkielisen kaunpkirjallisuuden
kehitys nielko hidasta: Sanomalehdissä
julkaistut muista kielistä käännetyt kertomukset
ja '-följetongit^' olivat myöhään
kansan ainoana kaunokirjallisena
lukemisena. Kirjan muodpssa ilmestyneistä
käannöskertomuksista oli"Geno-veva''
ja ••Kuhala''emmmän luettuja.
Paljon paremmin ei ollut' suomenkielisen
runoiiden ja näytelmienkään laita.
Kansanrunoilijat ja' Jaakko Juteini
edustivat melkein yksin suomenkielistä
runoutta. Pietari Hannikainen oli kirjoittanut
jo ensimmäisen suomenk^Iisen
näytelmän ennen vuosisadan puolivälä
Mutta tähän aikaan jo suomalaisen
kertomataiteen ja näytelmän tnlevä
mestari Aleksis Kivi suunnitteli teoksiaan.
Ja monen yrittäjän joukossa ilmestyi
kirjallisuuden uutisräiviolle kokkolalaisen
papin poika Kaarlo Jaakko
Gummerus,
KirjaUijana oli Gummerus tuotteiias;
ja vilkas ja vaikka hänen kertomuksensa
eivät taiteellisessa mielessä .täytäkään
vallan suuria vaatimuksia ovat häneii
ii
kynänsä tuotteet olleet kansan siio!siossa
ja saaneet jatkuvasti lukijoita, Gum-'
merus on joutunut myöskin ehsimmäl-sen
suomenkielisen romaanin kirjoittajaksi.
Hänen kaksiosainen romaanuisa
"Johannes, töllin lapsi" ilmestyi nimittäin
sanomalehdessä v, 1864 vaikka se
kirjana painettiin x^asta v. 1S70 nimeliä
Ylhäiset ja alhaiset".
Gummerus-suku on alkuaan. Lomiain
Pihkalasta ia sai se suomalaisesta talon
nimestä muukalaisen muodon opinteille
joutuneilta latina välityksellä (latinassa
on pihka — gummi). Monet, suvun '
miespuolisista fäsenistä palvelivat pappeina
Pohjanmaalla. Kirjailijain isä
Aleksanteri Jaakko G. oli ensin Kokkolassa
kappalaisena, sittemmin toista
kymmentä yuotta Kannuksessa ja viäti ;
iSöl Karkun hkirkkpherfan
ohella Venäjän pohjoineh^säräna ja myös merkittävä sotateol- toi aikoinaan Galilein inkvisition kouriin.) :
lisuuskeskus. Siksipä Säk^aii sotilaspiirit ensimmäineri maa- Paitsi rakennustaidetta, näkee Leningradissa myös k u -
ilmansodan loppupuolella yritti päästä Suomen kalitta Nevan vanveistotaidetta hionen pivaliisesti tehdyn iyuvapatsaan^^m
rantamille painostaakseen bolshevikkeja rauhaan saksalaisten dossa.
esittämillä ehdoilla: olleet kyllin nai-v
«ja uskoakseen, että Saksa X)lisi silloin ryhtynyt merkittävään
sotaliikkeeseen :3rksistääii sinisten silmien vuoksi. Itse
^Ludendorff on sotilaallisissa muistamissaan vahvistanut, että
von der GoltÄ^iii: diyisiöQftant; sa^ Suomeen johtui
Sakian omista sptiläallisistaieduistätVast^^ syystä Sak-^
sa käytti huomattavasti sotilaallista energiaa toisenkin maa-r
flmansodan aikana, .saadakseenlm^
Suomen oUessä\tsaa£i^ye Suomella oli
pjdjoh yhteyksiä Ketiauiijn,^
Heillä oli siellä omat-Idikkoiisa;j koulunsa. Pietarin
suomalaisten opettajana i^^aikdnäani Uno Cygnaeus ja.
. myöhemmin Pariisiiii sittenttniti, JähiettHaäksi joiitunutr Helo.
Huomattava osa •NevanvrpGiihjoisiranha olevasta. Pietarista
oninuuten jo kauan :kant^ Suo-
. inestahan meneeisuotät^tkatielinja Pieta on erityinen
"suomalainen' asem?i" V J K j^ muutakin rautatie-
Imjaa saapvu eri ta^
Tsaariraikan^L Siiiiimi; w^
kuin mihinkään muiAimj^^
kautta. "Siloinen kökonafcicaupp^y^ kilpaili:
Saksa, silloin eräiiiä.:\.vuosina" ankarasti Venäjän kanssa en-..
sinamäisestä Sijasta.."' . ' : ,
: Pietarin meimdsyjriije^ etta se en-shnmäisen
maailmar^dd nimeii PetrOgrad. Leninin
kuoleman jäikeefl-a^
Bo]shbvikkiek:;vaU^ tapahtuiz-Pietanssa^ mutta
Ehkäpä eniten nauttii matkailija Eremitagen rikkaista
taideaarteista. Pääsin ensimmäisen kerran siniie erikoisluvalla
päivänä, jolloin se oU stdjettu. Oppaanani oli älykäs n^^^
nen, joka ei pyytämättä tyrkytellyt minulle turhia selityksiä,
joten sai-rauhassa syyentyä uudenipien ja yanhempiei ;
reiden .tauluja kauneusmaailmpihini^
ovat Eremitagenkokelmat suuresti parantuneet. Rikkaiden
yksityisten taiteeiiharastajien kokdnaista on. parhaat taulut;
liitetty Eremitag.eh kokoelmiin, joisU samalla on karsittu
pois vähempiarymset^ni^^ . . \:
-Kerran- jouduin myös Leningradissa näkemään^^^^^
pinin rikkaan muistonäylteljoi^ jossa oli lulqiisasti.hänenyärir
kyUäisiä ja voimakkaaji. realistisia taulujaaji,todeUisia^^^^^
. tariluomuksia. •; • . • , - . . < -. •,•. ,y -
Leningrad tarjoaa .runsaasti muitakin; taidenaotintpja.
Siellä on useita oivallisia teattereita, on inainio. ooppeia, ja
Kaarle Jaakko syntyi Kokkolassa
p:nä huhtikuuta 1S40, / u
;Koulunkäyhtinsäw suoritti Gummerus
Kokkolassa, mutta kesät ja muut ionia-ajat
•hän vietti Ylikannuksessa, kuten
pitäjän nimi silloin kuului. Hän op^
tuntemaan hyvin paikallisen yäffstön ja
sen luonteen. Siitä on osoituksena m:m.
hänen kouluaineessaan olevaa kuvaus:
"Yl-kannuksen yäestÖ on puhtaasti suomalaista;
Kansa ori avomielistä, hyväntahtoista
ja yieraanyaräistä; se noudattaa
uskollisesti vanhoja totuntatapa-jaan.
epäilee kaikkea uutta, nvrä pn
päähänsä saanut. — Ystäyyydessään tämä
kansa on uhrautuvaa, vihassaan kauheaa,
jonka vuoksi varsinkin muutamia
kymmeniä vuosia sitteii murhat eivät
olleet har\-inaisia." ' ^
Voi sanoa, että tämän Pohjanmaan
maalais väestön jyrkkärajainen nnaail-
. mankatsomus on vaikuttanut voinsak-
. -kaasti' ; Gummeruksen V nii^leen -f: hänen
yirassav,.;;;:v^^Sö3Sj:|^
13'..-.ti
lapsuus vuosinaah ja että se tulee näkyviin
hänen; teoksissaan, joiden henk Jöt
ovat joko hyviä ihmisiä tai konnaa, ja .
joissa hyvä palkittiin, mutta paha sai
suoralta kädeltä rangaistuksensa:. . -;
:rSö)W"it^^
ryhtyi Gumnierus ahertamaan k»rjalli3-'
ten tehtävien parissa. Lukujaan jatkoi'
'häax kuitenkia yliopistossa ja tuli 1869
. majste.riksi.. V. 1875: hän.pääsi suomen •
jä .ruo^nldde^.lehtoriksi Jyyäukylän
: lyseoon, josta virasta erosi 1897, tolmiea
tämän.jälkeen yksinomaan;J}rväskylääi!
|]terustamiei)S£^ lehtien ja kustaiinusliik-keen
;tehtäyissä. Kirjailija Qummcrus
. kuoli m,aalisk. 20 p,.1^98 Helsingissä ',
"mm
:riif
•hienon hieno baletti. Nämä. taidelaitokset ovat yleensä niin ollessaan Sakari TopeUuksen hautajais- •,
suosittuja, että niihin on-vadkeata saadalippuj^^^^^^^^^ ' . . i^lj
Ön taideharrastus neuvostokansalaisten , keskuudessa, suuri. Varsin^sen kirjgJl^ ^, , , |
Tätä harrastusta edistävät osaltaaa. teollisuuslaitokset jär^^:
jestämällä henkilökunnalleen .lippuja taide-esityksiin, .
Tieteenkin harjpittajille Leningradilla on paljon tarjottavana.
Siellä on suuri yleinen kirjasto, jossa nykjasiö Hehee
nierus aloitti "uuteloUa", jonka nimi olt
"Veljekset" ja joka Julkaistiin 1862.
.Itse Snellman otti'vaivakseen arvostella
sitä. "Litteraturbladetissäan" ja . sea
l i i a : jo imelkpisesti kuudetta miljoonaa. nidettä. Siellä on inyös ' yuoksi sai Gummerus jo^ heti osakseea
Tiedeakatemia, johon on kuulunut tai kuuluu parhiijla^ kirjaili*
monia maailmankuuluja tiedemiehiä; erittäinkin luömiontie- sen osaston hoitajan vastuullisen toimen -
teiden alalla. Leningradissa on myös varsin laajaksi ^tuipi- 'Sudessa Suomettaressa". Siieiimän oli ||
pian tämän jälkeehhek^^ syistä halusivat siirtää teltu geologinen komissio, josta käsin ohjataan Neuvö^tolii- eteVä kirjäilisiiudentuntija ja hänei* kir* - , ; f' ||
pääkaupungin keskfem Niin tuli tpssa peirin tehokkaaksi ja-mra -saatua'miiierj i wl?|lii
Moskovasta jsaie^/pää^^ raalien Ja muideri lirahÄra . kaah^; Vuosia '•^-'•'^''^'^^^''^^^
"kin maan toisra^irv^ij^iän^^ vallan-kamouksen
jäHojen^^ Niihth ^
aikoihin niÄn^ixmui^
SQpistui ravirinah-^js^i3retisä^^
dosta. (Useat siir3^i<v^ iäHh^^^^ Joitakuita VUCH^ .
sia inyöhenunin Lenit^radiit^^v^^
nopeasti lisääntyä su^Muäk^ifcsiU^ uudelleen tois^ maailmansodan
äikkna sel;äi^i^ että varsinaisten sota-
Keir taas haluaa- tiehdä: ostoksia -iLeningradissay menee
ainakin, irfidcsi: keskikaupiBagiHa olevaan, pyörijäksi rakenneta
tuunhaUiin, jos^ kiiiitenkiir m
keitä ^ kuin muita tavaroita: Taide- ii ja' äiittiikkifcaupatkin :
kuuluvat valtiolle, ja ovat- niiden tavarat -asiantuntij(>:deh
tarkoin:-hinnoittelemat.v Muutamat Jiarvat
ovat yleisen säännön poikkeuksia.
Ken kuljeskelee' I^ningradissa, havaitsee, pian, että nimenomaan
kaupungin keskeisissä osissa kadut ovat yleensä
1862^-^-^ Gunimmis
kertöimiksk" '^luVauksiä^l^ ja
västi sittemmin väMtelfenvvaihdettu •yksinkertaisempaan ja
kestävämpään päällykseen.
Kesäism voidaan Leningradissa vilvoitella suurissa, puistoissa.
> Huomattavin niistä pn kaupungin länsiosassa. Suomenlahden
äärellä oleva kansanpuisto, jostai avautuu laaja
merinäköala. Siellä pn huviin koetettu yhdistää hyöty jär-toimieii
johdosta J> . . .
Itse jouduiri^l^yimääiiil^^ leveät. ErittäinWn<)vat Nevan eteläiseltä; rannat
V. 1929. SiU<nnrkaupnidu tVieiälnä^^^ pääkadut mahtavaa valtaväyliä. TunMtuinniistä:OT
asukkaat suuressi^puiitteessa eläviltä.. - Puoditkin oEvät mä- NevskiProspekt,-nykyjUin.'aoka^^
^ tyhjiä. Mutta k u i ^ käymään Useiden katujen ajo
i^ningradissa, niin saatoin joka kerta nähdä suuria edistys- tioUla ,mikä teki ajdemisen käriyjäkin käytett^ssä h i l j a i^
askeleita. Viisivuotissuunnitelmien tulokset alkoivat vähitel- .si ja pehmeäksi. Tämä puinen katupääUys turmeltui hoidon
fea ilmetä kohonneen* elintason muodossa. Kaupunkia kun- puutteeessa laajalti vaUankumouksen jälkeen, mutta on tiettä-nostettiin
ja sen asujamiston hyvinvointi lisääntyi aivan sil-niinnähtävästi.
Kauppojen täyaravarastot tulivat myös yhä
ronsaammiksi. Yhdenmukaisen, valtion johtaman suunnitelmatalouden
teho oli silloiff satunnaisenkin matkailijan nähtävissä.
•. h''-;-y'B''i - / A ' ' - • • • •
Matkailijalla on yleensäkin paljon nähtävää Leningra-
' <«ssa. Heti Suomenasern^ esitelmiä kovaää-elävästi
tehty patsas^ joka kuvaa -häntä puhumassa kansan- nistenavuUa. - >, . „ . > •
joukoille. S i s e n u n ä l i ä k a i ^ i u n ^ J d ^ 1930-Iuvun keskivaiheillaXem^dissa^^ lu-
Nevan i n a h t a i Ä u c w u i a n , Ä ^ lukuisiin pieniin kuisia ulkomaisia matkailijoita. SmomNeuvost<^
sivukana^Tin, joita risteilee kaikkialla Keisarillisten tai suur- katoimisto Intourist suorastaan houkutteU matkailijoita tule-aatelisten
mahtavia palät^i^ eri tahoilla. Ne ovat. maan. Useat näistä sa^uiyat Suomen kautta; j
^ » y f e vleisessa i ^ i ^ T i i ^ ^ kokous- kin.oli hyöty tästä t i m s t i ^ Kim:^ei^ittinehr^;;^^^
iooneistoina^tal^^l^^ kirit- dianne sUternmin aikoi kirisö^,ei^^
t » o j a o n m y ö s : ^ k i ^ ^ | ^
«ssa. P o i k k e u k s ^ W ^ J ö ä n 1 ^
mm
•mmm
sivut
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 2, 1949 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1949-07-02 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki490702 |
Description
| Title | 1949-07-02-03 |
| OCR text |
iiiiiiiiiSiiBi^^
diiJ
niat valtaki
l kuitureitteji
iheet
ixDmin voidaaaj
'a sen liiiienog,!
intiset valtiot,
n lahdea poh-a.
Novgorodin
ääjät V . I24n
an vuosisadan
•le Maanlinnj.
sittuna sai ni-loninaiset
vai-hallitsija
Pie.
tti heti uuden
) oli vaikeata,
a ja koko näin
a vesiperäistä,
ennettävä paa-ikennusurakan
ään säästäjät,
koko Venäjän
V. 1725 oi!
paljon. Kata
smiljoonsan ja!
maan. Viiu
0 asulcasta ja|
10.
alunperin suu-j
n aikana llsäti
silla rakeninitj
it atkukaudenj
kkitehdin K?c^
itsijat kilpaaij
n korkeimraanl
; sen halki m
metrejä ievdj
:. . Kaupmpj
ista rakbnnuil
jtuu inahtavatl
nnoitus, jon
in keisarin I
aalia ön myös]
kokoelma.
m loistdri
lat esikaupu
teissä sijoittui]
1 nim. kehit
n keskus, 1
mkauppä kävi
•ustettiinmy
a, kuten
eugolnikin
keskittyi
imintamuotojj
lodostui valö
ihokas suojd
Suuri oli jj
»kohdat,
^rkkeenvalt!
Pietari Suu
mutta luov
i takaisin
javyöhykke
n Venäjän j-i
a kun suon
'altiollisen ^
[ turvallisuus
äänin ta
eksi ja
meillä
en toimikunta
IS se suon
lUinen tehtäj
riisti toimii^
itsisi ma
;euvostoliit«
, että Suoi
uksellisen
Tämäöii^^l
laisten tahoi'
köisestii"
joihin'
etari 011.1
K.
Vaikka suomenkielinen saiiömistö ke•
}uttvikLn suhteellisen nopeasti. viime
vuosisadan puolivälin vaiheilla levittäen
lukuharrastusta kansan keskuuteen, niin
oli suomenkielisen kaunpkirjallisuuden
kehitys nielko hidasta: Sanomalehdissä
julkaistut muista kielistä käännetyt kertomukset
ja '-följetongit^' olivat myöhään
kansan ainoana kaunokirjallisena
lukemisena. Kirjan muodpssa ilmestyneistä
käannöskertomuksista oli"Geno-veva''
ja ••Kuhala''emmmän luettuja.
Paljon paremmin ei ollut' suomenkielisen
runoiiden ja näytelmienkään laita.
Kansanrunoilijat ja' Jaakko Juteini
edustivat melkein yksin suomenkielistä
runoutta. Pietari Hannikainen oli kirjoittanut
jo ensimmäisen suomenk^Iisen
näytelmän ennen vuosisadan puolivälä
Mutta tähän aikaan jo suomalaisen
kertomataiteen ja näytelmän tnlevä
mestari Aleksis Kivi suunnitteli teoksiaan.
Ja monen yrittäjän joukossa ilmestyi
kirjallisuuden uutisräiviolle kokkolalaisen
papin poika Kaarlo Jaakko
Gummerus,
KirjaUijana oli Gummerus tuotteiias;
ja vilkas ja vaikka hänen kertomuksensa
eivät taiteellisessa mielessä .täytäkään
vallan suuria vaatimuksia ovat häneii
ii
kynänsä tuotteet olleet kansan siio!siossa
ja saaneet jatkuvasti lukijoita, Gum-'
merus on joutunut myöskin ehsimmäl-sen
suomenkielisen romaanin kirjoittajaksi.
Hänen kaksiosainen romaanuisa
"Johannes, töllin lapsi" ilmestyi nimittäin
sanomalehdessä v, 1864 vaikka se
kirjana painettiin x^asta v. 1S70 nimeliä
Ylhäiset ja alhaiset".
Gummerus-suku on alkuaan. Lomiain
Pihkalasta ia sai se suomalaisesta talon
nimestä muukalaisen muodon opinteille
joutuneilta latina välityksellä (latinassa
on pihka — gummi). Monet, suvun '
miespuolisista fäsenistä palvelivat pappeina
Pohjanmaalla. Kirjailijain isä
Aleksanteri Jaakko G. oli ensin Kokkolassa
kappalaisena, sittemmin toista
kymmentä yuotta Kannuksessa ja viäti ;
iSöl Karkun hkirkkpherfan
ohella Venäjän pohjoineh^säräna ja myös merkittävä sotateol- toi aikoinaan Galilein inkvisition kouriin.) :
lisuuskeskus. Siksipä Säk^aii sotilaspiirit ensimmäineri maa- Paitsi rakennustaidetta, näkee Leningradissa myös k u -
ilmansodan loppupuolella yritti päästä Suomen kalitta Nevan vanveistotaidetta hionen pivaliisesti tehdyn iyuvapatsaan^^m
rantamille painostaakseen bolshevikkeja rauhaan saksalaisten dossa.
esittämillä ehdoilla: olleet kyllin nai-v
«ja uskoakseen, että Saksa X)lisi silloin ryhtynyt merkittävään
sotaliikkeeseen :3rksistääii sinisten silmien vuoksi. Itse
^Ludendorff on sotilaallisissa muistamissaan vahvistanut, että
von der GoltÄ^iii: diyisiöQftant; sa^ Suomeen johtui
Sakian omista sptiläallisistaieduistätVast^^ syystä Sak-^
sa käytti huomattavasti sotilaallista energiaa toisenkin maa-r
flmansodan aikana, .saadakseenlm^
Suomen oUessä\tsaa£i^ye Suomella oli
pjdjoh yhteyksiä Ketiauiijn,^
Heillä oli siellä omat-Idikkoiisa;j koulunsa. Pietarin
suomalaisten opettajana i^^aikdnäani Uno Cygnaeus ja.
. myöhemmin Pariisiiii sittenttniti, JähiettHaäksi joiitunutr Helo.
Huomattava osa •NevanvrpGiihjoisiranha olevasta. Pietarista
oninuuten jo kauan :kant^ Suo-
. inestahan meneeisuotät^tkatielinja Pieta on erityinen
"suomalainen' asem?i" V J K j^ muutakin rautatie-
Imjaa saapvu eri ta^
Tsaariraikan^L Siiiiimi; w^
kuin mihinkään muiAimj^^
kautta. "Siloinen kökonafcicaupp^y^ kilpaili:
Saksa, silloin eräiiiä.:\.vuosina" ankarasti Venäjän kanssa en-..
sinamäisestä Sijasta.."' . ' : ,
: Pietarin meimdsyjriije^ etta se en-shnmäisen
maailmar^dd nimeii PetrOgrad. Leninin
kuoleman jäikeefl-a^
Bo]shbvikkiek:;vaU^ tapahtuiz-Pietanssa^ mutta
Ehkäpä eniten nauttii matkailija Eremitagen rikkaista
taideaarteista. Pääsin ensimmäisen kerran siniie erikoisluvalla
päivänä, jolloin se oU stdjettu. Oppaanani oli älykäs n^^^
nen, joka ei pyytämättä tyrkytellyt minulle turhia selityksiä,
joten sai-rauhassa syyentyä uudenipien ja yanhempiei ;
reiden .tauluja kauneusmaailmpihini^
ovat Eremitagenkokelmat suuresti parantuneet. Rikkaiden
yksityisten taiteeiiharastajien kokdnaista on. parhaat taulut;
liitetty Eremitag.eh kokoelmiin, joisU samalla on karsittu
pois vähempiarymset^ni^^ . . \:
-Kerran- jouduin myös Leningradissa näkemään^^^^^
pinin rikkaan muistonäylteljoi^ jossa oli lulqiisasti.hänenyärir
kyUäisiä ja voimakkaaji. realistisia taulujaaji,todeUisia^^^^^
. tariluomuksia. •; • . • , - . . < -. •,•. ,y -
Leningrad tarjoaa .runsaasti muitakin; taidenaotintpja.
Siellä on useita oivallisia teattereita, on inainio. ooppeia, ja
Kaarle Jaakko syntyi Kokkolassa
p:nä huhtikuuta 1S40, / u
;Koulunkäyhtinsäw suoritti Gummerus
Kokkolassa, mutta kesät ja muut ionia-ajat
•hän vietti Ylikannuksessa, kuten
pitäjän nimi silloin kuului. Hän op^
tuntemaan hyvin paikallisen yäffstön ja
sen luonteen. Siitä on osoituksena m:m.
hänen kouluaineessaan olevaa kuvaus:
"Yl-kannuksen yäestÖ on puhtaasti suomalaista;
Kansa ori avomielistä, hyväntahtoista
ja yieraanyaräistä; se noudattaa
uskollisesti vanhoja totuntatapa-jaan.
epäilee kaikkea uutta, nvrä pn
päähänsä saanut. — Ystäyyydessään tämä
kansa on uhrautuvaa, vihassaan kauheaa,
jonka vuoksi varsinkin muutamia
kymmeniä vuosia sitteii murhat eivät
olleet har\-inaisia." ' ^
Voi sanoa, että tämän Pohjanmaan
maalais väestön jyrkkärajainen nnaail-
. mankatsomus on vaikuttanut voinsak-
. -kaasti' ; Gummeruksen V nii^leen -f: hänen
yirassav,.;;;:v^^Sö3Sj:|^
13'..-.ti
lapsuus vuosinaah ja että se tulee näkyviin
hänen; teoksissaan, joiden henk Jöt
ovat joko hyviä ihmisiä tai konnaa, ja .
joissa hyvä palkittiin, mutta paha sai
suoralta kädeltä rangaistuksensa:. . -;
:rSö)W"it^^
ryhtyi Gumnierus ahertamaan k»rjalli3-'
ten tehtävien parissa. Lukujaan jatkoi'
'häax kuitenkia yliopistossa ja tuli 1869
. majste.riksi.. V. 1875: hän.pääsi suomen •
jä .ruo^nldde^.lehtoriksi Jyyäukylän
: lyseoon, josta virasta erosi 1897, tolmiea
tämän.jälkeen yksinomaan;J}rväskylääi!
|]terustamiei)S£^ lehtien ja kustaiinusliik-keen
;tehtäyissä. Kirjailija Qummcrus
. kuoli m,aalisk. 20 p,.1^98 Helsingissä ',
"mm
:riif
•hienon hieno baletti. Nämä. taidelaitokset ovat yleensä niin ollessaan Sakari TopeUuksen hautajais- •,
suosittuja, että niihin on-vadkeata saadalippuj^^^^^^^^^ ' . . i^lj
Ön taideharrastus neuvostokansalaisten , keskuudessa, suuri. Varsin^sen kirjgJl^ ^, , , |
Tätä harrastusta edistävät osaltaaa. teollisuuslaitokset jär^^:
jestämällä henkilökunnalleen .lippuja taide-esityksiin, .
Tieteenkin harjpittajille Leningradilla on paljon tarjottavana.
Siellä on suuri yleinen kirjasto, jossa nykjasiö Hehee
nierus aloitti "uuteloUa", jonka nimi olt
"Veljekset" ja joka Julkaistiin 1862.
.Itse Snellman otti'vaivakseen arvostella
sitä. "Litteraturbladetissäan" ja . sea
l i i a : jo imelkpisesti kuudetta miljoonaa. nidettä. Siellä on inyös ' yuoksi sai Gummerus jo^ heti osakseea
Tiedeakatemia, johon on kuulunut tai kuuluu parhiijla^ kirjaili*
monia maailmankuuluja tiedemiehiä; erittäinkin luömiontie- sen osaston hoitajan vastuullisen toimen -
teiden alalla. Leningradissa on myös varsin laajaksi ^tuipi- 'Sudessa Suomettaressa". Siieiimän oli ||
pian tämän jälkeehhek^^ syistä halusivat siirtää teltu geologinen komissio, josta käsin ohjataan Neuvö^tolii- eteVä kirjäilisiiudentuntija ja hänei* kir* - , ; f' ||
pääkaupungin keskfem Niin tuli tpssa peirin tehokkaaksi ja-mra -saatua'miiierj i wl?|lii
Moskovasta jsaie^/pää^^ raalien Ja muideri lirahÄra . kaah^; Vuosia '•^-'•'^''^'^^^''^^^
"kin maan toisra^irv^ij^iän^^ vallan-kamouksen
jäHojen^^ Niihth ^
aikoihin niÄn^ixmui^
SQpistui ravirinah-^js^i3retisä^^
dosta. (Useat siir3^i |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-07-02-03
