Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 4, 1936

              iti
Sivu 8 LAUANTAINA HEINÄKUUN 4 PÄIVÄNÄ 1936
mm
(Jatkoa 7:hä sivulta)
olevansa parempia, kun ovat koto-naauf
vaikka tekevät työtä yhtä lu­jasti
kuin minäkin.
Tytöt eivät olleet huomanneet, et­tä
Antti oli istunut piilossa heidän
takanaan ja kuullut kaiken.
Ei hän ensin ollut aikonut piilou­tua,
mutta kun oli kuullut, että tytöt
olivat hyvin vakavia, niin ei halunnut
häiritä heitä. Nyt hän astui esille ja
pyysi anteeksi.
Tytöt punastelivat ja katselivat
toisiaan. Antti istahti tyttöjen vie­reen,
sanoen itsellään olevan jotakin
vakavaa, vaikka nyt onkin Juhannus.
— Tuskin olisin ajatellutkaan sanoa
sitä, mutta kun tekin näytitte niin
vakavilta.
— Minä tiedän, että kulkuria hal­veksitaan
tässä kylässä, mutta tie­dän,
että se johtuu herrojen juurrut­tamasta
käsityksestä, jonka tarkoi­tuksena
on pitää talonpojat ja työ­läiset
toisilleen vieraina. M i n u a ei
ollenkaan loukkaa se mitä he sano'
vat, sillä maailmalla karaistuu kaik­keen.
En myöskään häpeä sitä, että
olen liikkunut tämän kylän ulkopuo­lella.
En myöskään enään milloin­kaan
rengiksi rupea.
Se asia kuitenkin, josta aijoin pu­hua,
on kokonaan toinen. Me olem­me
nimittäin perustaneet työväen­yhdistyksen
ja aijon kysyä teitäkin
siihen...
Pitkä selostus oli Antin tehtävä ty­töille,
ennenkuin nämä pääsivät sel­ville
minkälainen se yhdistys todella
oli. Lopuksi Antti sanoi antavansa
tytöille kirjoja, joista nämä saisivat
lisää tietoja.
— Mutta mennään nyt takaisin
tanssiin, siellä varmaan jo kaivataan
meitä.
Kaikkien silmät kääntyivät tähän
kolmikkoon, kun se lähestyi tanssi­paikkaa.
Mutta heissä oli nyt jota­kin
uhmaavaa, joten katseet eivät
vaikuttaneet.
Antti vei Maijan juuri alkavaan
valssiin ja —mikä lie ollut syynä —
ketään muita ei tullut tähän valssiin.
Maijaa vähän hävetti, mutta Antti
sanoi, että jos eivät halua tanssia sil­loin
kun kulkuri on kiven päällä, niin
se on heidän oma asiansa.
— Kuule, Maija! Saanko lähteä
kanssasi k o t i i n . . . Uskallatko lähteä
kulkurin kanssa? — sanoi tanssin lo­puttua
Antti.
Maija ei ollut ajatellut mitään sel­laista,
mutta nvt hän sanoi kuiten-
. . . . . . * , .
kin, että saa kävellä — olen innostu­nut
siihen mistä äsken puhuit.
Aamun sarastaissa sitä vasta kotia
kohti «•jpntiin. Toiset ^oiten, toiset
rauhallisina. Maija ja Antti — kul­kuri
ja piika — puhelix^at yJvvJistyk-sestä
ja sen asioista ja kaikkien osa-tovereidensa
asioista. Oli Juhannus
190S.
Vuosia on vierähtänyt. Xe ovat
vieneet ^laijan ja .-Vntin merien taak­se.
Monta Juhannusta on sillä välin
ollut, mutta vieläkin t«lee tuo \nio-den
190S Juhannus mieleen.
Jokainen, joka seuraa sanomaleh­tiä,
voi nähdä, että Maija ja Antti
ovat pysyneet uskollisina sille asialle,
minkä edistämiseksi he silloin —- Ju­hannuksena
— yhdistyksen perusta­misesta
puhuivat.
TEESKENTELIJÄ
Opettaja: "Jorma» sanoppas, mitä
ymmärretään teeskentelijäUä."
Jorma: "Se on poika, joka tulee iloi­sen
näköisenä kouluun.**
Katsojat enempi vaa­rassa
kuin nyrkkei­lijät
itse
NEW YORK, N. Y . — Kahdek­san
henkilöä kuoli Yhdysvalloissa ja
Canadassa kuunnellessaan Louis-
Schmelingnyrkkeilyottelun radiora-porttia.
Samalla aikaa kun nyrkkeilijäin is­kut
osuivat toisiinsa, kaatuili ihmi­siä
sydänheikkoudesta ja halvaantu­misesta.
Kahdeksasta kuolleesta oli kolme
canadalaista ja loput yhdysvaltalai­sia.
Näiden lisäksi kuoli veteraani-nyrkkeilyriohjaaja
Tom 0'Rourke
Schmelingin pukuhuoneessa juuri
ennen ottelun alkua.
^ARMEIJASSA
Korpraali on marssituttamassa kahta
sotilasta vahtipalvelufcseen, jä raivoaa
sen vuoksi, kim sotilaat eiväl astu yhtä
jalkaa:
— Jos vain tietäisin kumpi teistä tol-jakkeista
astuu väärää jalkaa, niin pa­nisin
sen viikoksi putkaan.
-oOo-
350 vuotta vanhoja ho-peara!
hoja löydetty
Suomessa
• HELSINKL — Enson Rientolas-sa
tehtiin äskettäin huomattava mui­naisesineiden
löytö, jolloin sattumal­ta
kaivettiin päivän valoon yli 350
vuotta vanhoja rahoja. Mainitussa
kylässä olivat Mikko Konttisen ta­lossa
asuvien työläisten lapset talon
pihamaalla leikkiessään ryhtyneet
kaivamaan multaa kahden ison kiven
välistä. Tällöin tuli esiin muuta­mia
rahoja, ja kun paikalle saapuneet
vanhemmat henkilöt olivat vääntä­neet
kivet paikoiltaan, löytyi niiden
alta kätköpaikka, josta kaivettiin yh­teensä
153 hopearahaa. Rahat on
lyöty vuosina 1571—1589, ja ovat
ne siis Juhana III aikana painettuja
n.s. lieikkoja hoperahoja. Mainitta­koon,
että samassa talossa asuva työ­mies
Matti Loippo löysi pari vuotta
sitten rakennuksen läheisyydestä
metsästä kuparirahan, joka on pe­räisin
samalta ajalta.
— OQO—
PAREMPI KEINO
"Mutta rouva Kapula, miksi te lyötte
minim poikaani?"
"Hän haukkui minua lihavaksi leh-
/ maksi."
^ "Mutta eihän se asia parane siitä, jos
lyötte minun poikaani, teidänhän on
' ryhdyttävä käyttämään laihduttavaa
ruoka järjestelmää."
__—-oOo
^ HÄN OLIKIN LESKI
Vanhapiika (papille): "Onko maail­maan
luotu joitakin ihmisiä elämään
koko elämänsä ajan yksin?"
Pappi: "Ei, sillä jumala on huolehti­nut
kaikista, kaikille on luotu elämän­kumppani,
mutta toiset ihmisistä kuo­levat
jo lapsina."
Vanhapiika: "Oh! Minä olenkin sit­ten
leski."
— -oOo •
VAAKALLISINTA SALAPOLUSIN
AMMATISSA
Vakuutusagentti: "Mikä on ammatis­sanne
vaarallisinta?"
• Salapoliisi: "Pommin räjäyttäminen."
-— —oOo-——
OTTI NEUVON HUOMIOONSA
'^Annan sinulle hyvän neuvon, nuori
mies", sanoi isä tyttärensä sulhaselle,
"muista aina tilaisuuden tarjoutuessa
pistää jotakin sivuun sadepäivän va­raksi."
Nuori mies kiitti ja vakuutti teke,
vänsä parhaansa.
Seuraavana päivänä ei isä voinut
mistään löytää sadetakkiaan.
—oOo- —
-oOo- SERKKU
Vanha rautatiekisko
viety museoon
LONTOO, Englanti. — Noin sata
vuotta sitten George Stephensonin
suunnittelema rautatiekisko on lah­joitettu
South Kensington Science-museolle.
Kisko oli alunperin val­mistettu
entiselle Leicester and Swan-nington-
rautatielle, joka rata muo­dostaa
nykyään London, Midland &
Scottish-rautateiden haaran.
Kisko on 15 jalkaa pitkä, käsin
taottua rautaa ja on sen paino alku­peräisessä
muodossaan ollut 33 pau­naa
jaardi. Se löydettiin Ashlaj;.rl«,-
la-Zouchen kylästä. *
Tällä samalla Leicester and Swan-nington-
rautatiellä keksittiin ensi-mäinen
höyrj^pilli. Kun rautatiellä
tapahtui onnettomuus, sanotaan Ste­phensonin
kokeilleen ''hö\Tytorven''
keksimistä. Hän oli ottanut uruista
yhden pillin ja puhalluttanut höyryä
sen lävitse. Keksintö osoittautui
kävtännölliseksi.
-oOo-
Oppilas kuollut kiekon­heitosta
\VARSO\^\, Puola. — Eräs kil- r
pailija täällä pidetyissä koululaisten*^
rata- ja kenttäurheilukilpailuissa
kuoli kun ly^ paunan kiekko osui
hänen päähänsä. Tapaus oli toinen
laatuisansa samalla kentällä viikon
sisällä.
Helvi on tervehtimässä ystävätär­tään
Herttaa, jonka luona hän tapaa
nuoren miehen.
"Serkkuni", esittelee Hertta, hieman
hämmillään.
"Kyllä tunnen", vastaa Helvi, "hän
on ollut minunkin serkkuni."
— —oOo- —
NUKAHTI ÄKKIÄ
Kulkuri-Jussi (kaverilleen): "Joko
sinä nukut?"
Kaveri: "En juuri vielä."
Kulkm-i-Jussi" Kuulehan, etkö voisi
lainata minulle vartin?"
Kaveri (haukotellen): "Minä nukim
jo."
oOo—-——
ONNEN MITTA
"Vaikka minä kiipeisin korkeimpaan
kirkontorniin, niin minä en voisi hähdä
koko minun avio-onneani, nim suuri se
on", vakuutti ensimämen aviomies.
"Minun avio-onneni on suurempi",
vastasi toinen, "kuin mitä syvinkään
merimittaus voi osoittaa."
"Mmim avio-onneni on metri kuusi-kj-
mnientä senttiä", sanoi kolmas.
—• —oOo- __
A MIKSI PELKÄSI
"Miksi sinä aina niin säikähdät, kun
auto ajaa ohitsemme?"
"Viime viikolla eräs kaveri vei mi­nun
rouvani muassaan ja nj^t minä pel­kään,
että hän voi tuoda sen takaisin
minä hetkenä hyvänsä." -
— oOo :
LURJUS
"Hän on aika lurjus, tuo livola. Jo
kaksi Aoiott^ hän on ollut minulle vel­kaa
tuhaimen markkaa!"
"Etkö saa sitä häneltä?"
"En pennikään. Mutta ei siinä kaik­ki.
Hän on nj^t perustanut rahan peri­mistoimiston.
Minä kirjoitin häneUe.
etta hän perisi myöskin minun saata-vam
häneltä."
"Norja tulos?"
"Hän vastasi kyllä yrittäneensä,
mutta turhaan ja lähetti minulle sa­dan
markan laskun!"
Canadan suomalaisten kauno­kit
jalUnen viikkolehti
tarjotaan kaikkien suomalaisten tilat­tavaksi.
Tilaushinnat:
1 vk. $2.00
6 kk. uo
3 kk. .60
Ulkomaille
1 vk. ............................ $3.00
6 kk. 1.65
Irtonumerot 5 senttiä
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lau­antaina
8-sivuisena, sisältäen parasta
kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloil­ta.
Jokaisessa nmnerossa on myöskin
runsaasti kuvia ja vignettejä.
Asiamiehille myönnetään 20 prosen­tin
palkkio.
F ^ ä k ä ä asiamiesvälineitä jo tä­nään.
Kustantaja: Vapaus Publishing Co.
Ltd.
Kaikki kirjeenvaihto on osoitettava
osotteella:
P.O. Box 69 Sudbury, Oni
Kevään kaipuu
KIRJ. TELMA
Kevättä kaipaan,
kun vielä on pakkassää.
Kevät} sä saavu,
ett' pian sun kukkas nään!
Kevät, oot toivottu,
monelle lohtua tuot!
Ryysinen kulkija tielle
myös lämpöä luot.
Kevään kielot: myös kauniina
kukkivi meUle,
auringon säteet luo valoa
ryysyisen kulkijan teille.
Keväinen tuuli
oot laukea, hella,
sä iloa suot,
jps murhe on — keUä... .
Ikkunain pesu
Ikkunat pestään mieluinunin aurin-
S:oisena päivänä, mutta aurinko ei saa
suoraan paistaa niihin, koska niitä
silloin on vaikea saada kirkkaiksi. Pe-suvälineenä
on säämiskänahka paras,
mutta se putteessa voidaan käyttää
pellavakangasta ja pehmeää paperia
Lämpimään veteen sekoitetaan dena­turoitua
spriitä ja säämiskä kastetaan
siihen. Ikkunat pestään ensm märem-mäUä,
sitten kuivemmaksi kierretyllä
ja lopuksi mahdollisimman kuivaksi
feierretyllä säämiskäUä. Käytön jäl-
Keen säämiskä pestään samoin kuin
pesunahkaiset hansikkaat. Jos pesuun
käytetään pellavakangasta, toimitetaan
pesu samoin, mutta viimeksi hanga­taan
ne kirkkaiksi puhtaalla pehmeällä
paperilla^ josta ei jää nukkaa kuten
kankaasta.
Kuivuneet maaUtahrat poistetaan ilJ-kunoista
raaputtamalla vanhalla par­ranajokoneen
terällä, tai sivellään niille
paksulti vihreää suopaa, joka seuraa­vana
päivänä pestään pois, ja tahrat
lähtevät samalla. ^
" KIERÄ KALASTAJA
Purotrautujen kalastus-aika alkoi
vasta viidestoista päivä, mutta eräs ka­lastaja
ei malttanut odottaa nim
kauaa vaan istu jo 5 päivää ennen lupa-aikaa
kaikessa rauhassa kalastamaan
puron reunalle. Vaiti ja huomasi hanei
ja siUoin syntyi seuraava keskustelu: ^
Vartija: "No, oletko Saojiut paiiou
kaloja?"
Onkija: "Eipä nim ylen paljon. Muu­tamia
vain."
Vartija: "Trautujako?"
Onkija: "Ei, vaan kissa-kaloja. _
Vartijan silmä kummmkin huoni^
heUuvan pajun oksan veden lajas».
Hän nosti sen ylös, jolloin
trautu, kitusistaan pujotettuna
Vartija (voiton riemuisesti): ^ •
Trautu, ja luvattomalla aikaa! .
Onkija: "Niin, minä pistin sen
kiinni, kun se peijakas kävi onKe^
kolme en kertaa, mutta
tahtonut trautua luvattomalla a j^
täytyi minim panna se kiinni, etta sa»»
rauhassa onkia kassakaloja."
Ko. 28
lotonti
ttitelmi
ielh
TORONT
tuusto on hi
kurjaliston '
misestä ainaJ
si, väittää ko
Ralph Day.
Day sane
kontrolliiautJ
se myönti n:
kaksi tarkast
-Kaksi mie
ovat he tark
kuukaudessa
niittäminen i
tarkastamisti
3,500-4,00
joka merkits
kestää noin 1
Suuri
kauj
HELSINI
hauta pai ja
torilla, jossa
muuatta viei
puoleisella
päässä.
Arkkitehti
kertonut, ett
vanhan Viipi
V. 1860 piin
kaan nyt av
Karjalasta t
Kaupunkiin
ennen vallii
raan, joista
sisälle nyky
kohdalta. A
ilmeisesti o
vallin välif
i
1
I ^ I
4 >0