1939-08-19-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Arvoitus
(Canadan suomalaisten viikkolehti)
Reglsterei at the Post Office Dept^
Ottawa, as second class matter.
Tilaushinnat:
l Vk. .^2XW
euc UO
SiOc. J60
Yhdysvaltoihin:
1 yk, . , . . , $2.50
. d Idfe. ••«.*•*«...«....*.•*• 1.40
6udmeen Ja muualle ulkomaille:
l vk. $3.00
6 kk 1.65
iftcmuMeröt 5 senttiä
Liekki ilmestyy jokaisen viikon Iau«
aotaina 12-siviiiseää. älsältäcfn parasta
kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloil-ta.
Asiamiehille myönnetään 20 prosentin
palkkio.
P j ^ ^ ä ä aslamles^älineltä Jo tänään.
•Kustantaja: Vapaus Publishing Co.
Toimittaja A. Päiviö.
Toimitusneuvosto: J. Järvis. Rauha
Btfikl, fiUja Aho, E. suksi. Cster
Kftustinen. Alli Malm, Margit Laakso
ja Ttjö Saivoi
Liekkiin aijotut kirjoitukset oeol-eeft&
vä:
tBitituKsen Kalmasta
tCalliU kynäilijämmt öletftmeari^
taneet teidän olla hetken aikaa aivan
rauhassa f jopa i^itdfirteetkin, että nyt
sitä saa ötlä kesän htnoissa Ja viettää
lömäa huolehtimatta tämän ieh-tmihc
sisäilöstä, joka ön teille yhtä
käitis kutn nitlHekfin. jajämmin on
vietä, ci märkkiäkään syksyn tulosta,
joten lömää ön niukava jatkaa. Mutta
kylU se syksy taas tulee, hiipii,
oh jo kohta veräjällä. Päivät lyhenee
ja viitistyy, tUät pitenee ja pimenee.
ToimiitajaH kamalta, kir^
joituksiin nähden, se on hyvä juttu.
Niiii ristiriitaisia me ihmiset erilaisi
ten, asiain havitleluissa olemme.
Niin, kalliit kynäilijämme, avusta-janime,
kertomus-, novelli- ja ro-manssimestarimmei
mitenkähän se
nyt on? Erko kesän aikana heränneet
aiheet jo Pyri ilmoilfe pulppuamaan,
iltojen hämärtyessä kynä htistamaatt,
omaksi ja ihmisten iloksi? Uskoisimme
iiiin. Kttn vaan pääsisi taas
alkuun. Koettäkaapa siis saada se
hyvä alku, kyllä sitten on pian hyvä
loppitkih.
Josktts im iitclkaläisitn kesktiudes-sa
annettu erinäisille kyville asioille
vauhtia "haasteilla**. Olisikohan toimittajan
lupa haastaa kynäilijöitä
hndeUet^i? fttti kysymys pälkähti aivan
iSsiä paikassa päähämme.. f OS se
oikeus myöttncttäisiin — vaikkapa
se sitten olisi aivon mttta alallaan,
sillä uutiiuksiinhän me kaikin päin
pyrimme — hiin häastaiiiimme tiVt
alifksi seuraavat kynääijämme ilmestymään
IJekin sivuilla: OBRi,
AAlLOtA% PIKKUMUSTA jä
TOPI.AS. Ön selvää, ettii liekin ystävät
cvathaasfeeifime takana. ^AP*
nniovaaihistä «)ämilntii\-o!staftn jotka
ON^fiit olleet tlsliriidafsa "iituun maail-maiV
TsansJSi. on kuitenkin 1^-
se^is^ erikoin^ti tJFa suuri juttu. Sun
Ufe AföUTSnoe yhtl5 nä^t aikoo häätää
3,500 iS^felSönissÄ asuvaa duhopooria
asunnoiltaan ja mäiiltaan sen johdosta
kim näniä ^ivät ole sMnnÖnifiukai^tX
k^*eniieet suoritlaimajin i^,00d kiinni-tyslainojeins^
tnaksi^a. Viranomaiset
dvÄt pulassa, .Tuomari Murphy» joka
tÄt^ asiaa käsittelee, ^«tnoo sen olevan
vaikeasti ratkaistavan ky^*niyksen.
Paikallinen slieiitfi «anoo, että kysy-mjtksessä
on liian paljon iimiislä ja
BCni hallitus on näille uij-ötamielinen.
Ja maakimnan pttdcuraattori sanoo, että,
häätöpäätöksen toteuttamisessa tar-vittaisUn
300 maakuntapoUisia, jota voi-mamäärää
el hallituksella ole. Jutun
käsi^ely on siirretty.
1. Kaarian kuninkaan Mö«5ö/o*-
sen hauta, jonka hänen puolisonsa
Artemisia pystytti Halikarnassokseen
hoin 350 e Kr. Korkean nelikulmaisen
pohjalaatan päällä siinä on 36
pylvään ympäröimä temppelimäinen
hauta. Siitä 24-portainen pyramidi,
jonka huipulla bn mahtava jättiläis-valjakko
suunnattoman suurine, koristeellisine
Mausolos- ja Artemisia-kuvineen.
Kokonaisuudessaan hauta
on 44 metrin korkuinen. Rakennuksen
arkkitehteinä olivät Satiros ja
Pythes.
2. Egyptin pyramidit, jotka seisovat
vieläkin melkein muuttumätto^
mina paikoiilaan. Niitä on kaikkiaan
80 Libyan erämaasta lähtevällä 30
km:n levyisfellä Niilin öikeahpulölei^
sella rantakaistaleella. K^ideh kokb
on sangen'enlairieii; fekeus Väih^
telee 10:stä ISÖieeii metriin. Rakennusaine
öh samaten efilaista.
Muutamat pyramidit öVat takenhetut
huolellisesti hakatuista kivifetä, töi^
set karkeista käiUomÖhkäleistÄ^ jotkut
taas mulifatilt Nhlih liejusta valmistetuista
tiiiikiviätä. Raketitäihifteh
on aloitettu IcUudennella VUosiäadaila
e. Kr. Sisäkäfnmidt ott Vitt^ttu öfi
aikojen faraoiden haudoiksi. — Suu^
rin on Keopälh pyramidi^ jonka yfei
sivu on 232 metriä pitkä ja kofkeus
147 m. Koko tähäh jättlläismäiseejii
rakennukseeti kootun kivimääraft
paljous kaksi ja puoli miljoonaa kuutiometriä.
Herodotoksen kertoman
mukaan on sen rakennukseen päivittäin
30 vuoden aikana Ottanut osaa
100,000 miestä. Kuitenkaan ei minään
vuonna voitu työskennellä
muuta kuin kolme kuukautta. Siis
noin 240 miljoonaa työpäivää on käytetty
p)rramidin rakentamiseeh.
3. .Aleksandrian majakka, rakennettu
Aleksandrian edustalla olevalle
Faros-saarelle kolmannella vuosisadalla
e. Kr. Perustuskiven asetti paikoilleen
Ptolemaios soter. Knidolai-nen
Sostratos oli laatinut rakennus-suunnitelman.
Rakenhusaineena käy-tettim
valkoista marmoria. Alin kerros
oli nelikulmainen^ toinen 8-k«l-mainen:
sen päällä oli majakan silin-terinmudtoineh
osai Sitten seurasi se
osa, jossa päivisin^vun ja öisin tulen
avulla ohjattiin merenkulkijoita*
Ylimpänä oli kupukatto ja huipussa
Neptunuksen kuvapatsas. Polttopuut
tuotiin torniin aasin selässä kierto-portaita
myöten majakan alaosissa
sijaitsevista '\'ätästohuoneista.
4. Rhoäokseft kolossi^ 32 metrin
korkuinen, pronssiin valettu, \'anhan
ajan suurin kn>'apatsas. Tämän auringonjumalan
p}'St5'ku\'an valmisti
290 e. Kr. kuvanwistäjä Khares. Ta^
rina kertoo, että kolossi seisoi Rhodoksen
sataman sinussa, niin että lai-
\'at tulivat Satamaan ja lähtix^ät siitä
sen jalkojen välistä. Tätä ei historia
ole kuitenkaan x-armasti todistanut.
Kauan ei se saanut seisoa paikoillaan,
sillä kun 56 Miotta sen rakentamisesta
oli kulunut, tuli hiaanjäristv-s ja
kolossi suistui mereen. Tuhat vuotta
se ehti v-edessä nmta^ kunnes arabialaiset
vallöittaessaan Rhodoksen
käviv-at pronssiin käsiksi ja möirät
sen katippiaallei 900 kamelia kuljetti
kuvapatsaan sirpaleet maalle.
5. Semiramiin riippuvat puutarhat,
jotka he^UHi\1it ihmetj-stä sen
johdosta, etteivät ne sijainneet maanpinnalla.
\-aan korkealla, porrasmai-sesti
rakennetun palatsin mnltapen-keireillä.
Siitä sv^v^stä ne saivat riippuvien
puutarhojen nimtn. Semira-mis
oli Babylonian satumainen ra-kentajatat,
joka pystytti m.m. kaupungin
ympärille 25 m. leveän ja 100
m. korkean muurin monine satoina
vaskiportteineen. Muutamien tutkijain
olettamuksen mukaan olivat ih-mepuutarhat
tällä muurilla.
6, Olympolainen Zeus, jonka jäljennöksiä
on säilynyt vain Elis-maa-kunnan
roomalaisissa rahoissa. Itse
kuvapatsas, aikoinaan suuren kansan
pyhä kansallisaarre, on tyystin hävinnyt,
eikä ihmekään, sillä muotokuva
oli kullasta ja norsunluusta vai»
mistettu. Feidias kuvasi Zetikseh istumassa
tunsaskb¥isteisellä) 4 m. kot-kealla
valtaistuimella: hänen päänsä
ulottui melkein 18 m» korkean temppelin
kattoon asti. Oikeassa kädessä
oli Zeuksella voiton jumalätalr, vasemmassa
valtikka seka hähelle pyhitetty
kotka. Päässä oli hänieM oljy-puunlehvä,
olympialaisen voiton päl-kihtoseppele.
7. Efesoksen Diana-tmpp^Hy jonka
paljasti 18^0 englantilainen Wöö(i.
Raunioista päättäen oli tämä valtava
takennus 69 m. leveä ja 13Ö m.|>itkä
ja sen rakentaja v. 600 e. l^r. öli
Khersifon. "femppeli öU kököhaisuu^
dessaan valkoisen häikäisevästä mat-mölistä
rakennettu» 126 upeasti ko*
fisiettuä jöönilaista pylvästä ympä-
Töi setnämää, etualalla öM 19 metrin
korkuiset fuustikoriäteiset pylväät
Itoimessa eri rivissä. — femppeö on
kokenut kovia kohtaloita, lierostra^
tos sytytti 354 e. Kt. teöippelift tuleen
ainoastaan säilyttääkseen toimensa
jälkimaailmalle. Deimokrates rakensi
sen uudelleen. Mutta keisari
Nero ryösti ja hävitti sen perinpohjin.
Lopun tuhosivat itägootit 226
j. Kr. Kreikkalaisen marmorin kes^
tävyydestä johtuu, ettei se huolimatta
näin monista onnettomuuksista ole
täydellisesti jäljettömiin kadonnut.
Pitävät kathunlihasta
Kamtshatkan niemimaalla on paljon
karhuja, ja siitä johtuu, että
kunnon kamtschatkalaiset syövät
runsaasti karhunlihaa. Mutta tuskinpa
tiedätte, millä tavalla he tuota
mieliruokaansa hankkivat.
He nimittäin väittävät kivenkovaan,
etteivät kaikenlaiset karhut
kelpaa syötäväksi. A^ain yksivuotiaassa
karhussa on juuri se makuvi-vahdus,
jota heidän vatsansa ehdottomasti
karhunpaistilta vaatii. Mutta
koska yksivuotiaita karhuja ei joka
päivä ole hiin vain saata\n*ssa, ovat
he huomanneet viisaimmaksi kasvattaa
karhut itse.
Juttu on it^ asiassa hyvin yksinkertainen.
Koetetaan Saada kierrokseen sellainen
naaraskarhu, jolla on pentuja.
Kun sellainen karhu oh löydetty, tapetaan
emo armotta ja pennut kuljetetaan
elävänä kotiin. Siellä hiitä
ruokitaan lehmänmaidolla, ja voipa
sattua, että ne joutuvat syömään samasta
pöv'dästä perheen huorimnian
kanssa — nimittäin naiset Voivat
ruokkia niitä rintamaidollaan!
Mutta pentuparat eivät aavista,
kuinka kavala olento ihminen on.
Kun ne ovat varttuneet määrättyyn
ikään — siis yksivuotiaiksi — ne tapetaan,
nyljetään ja pistetään pataan.
Vain kaksi pentua, uros ja naaras,
jätetään henkiin, ja niin ''karjanhoito*'
jatkuu edelleen.
Kamtshatkalaiset osaavat valmistaa
karhunpaistia, joka todella kuuluu
olevan herkullista. Liha keitetään
karhunrasvassa sienien ja juurikas-
Orl^ olemassa nwitenlaisiä arvoituksia,
itiihin etsitään vastausta, ratkoi-sua.
Toiset ovat helppojakin arvata,
mutta on sellaisiakin arvoituksia, joikin
eii löydä oikeaa ratliaisua, vaikka
sitä etsisi koko ihmisiän. Niin, elämässä
m paljon arvoituksia, joita
emme kykene ratkaisemaan ja jotka
jäävät arvoituksiksi vielä silloinkin,
kun me TnutUamme sinne "suureen
tuntemattonman"ymisijä^^m^ vielä kukaan
ole viestiä lähettää voinut, ker-toakseen
sen salaismtksia. Siinäkin
m yksimikeimfp^ johon
ei ote vM fä^uimi ^ydmy. Mikä
m ätämä — ^mikä kuolema,
joka kykmks iopmäfnaän elämäm-m:
jmksun yhä^saj^MnJ^räpäykusessa,
^siin mmruuämt pärha(issa
iässä :ja'k^m^pa^
tämä ^kmi :jMiu^^ kun
olin viim^i^tiköUasaafimä^
mHltik &fäM<^etmmä,^mka elämä
;p^^ttyi M^iSn pähän 'työn. Hän
kuoli t(£pmirmtiS&M. Mittfa rauha
hänen muytötieen, : puhutaan
elävMmftM^
hmmUn jiMä^a:^^0Msen helpompia
^i^k^<E^./^Ws6kaas, kun
miHiitia m ^jmmihot(mri, jon-ka
löysin erMn ^l^j&mmihtoUmoi-tuksm
u^^i m^^^
mUifitä Ifeöi^e»
tihhjoiteileiit "trA^^^
vuoden ttjimymut^m^
kaan öh "nähhktst ^l^mme. Ar-vaatfe
läetiaisuufeni. Se kasvoi päivä
päivältä ftiin,ilttäläketitt ^aneUe kuvani
siinä iäkoSSä, iittä h^kin lähettää
kmänsä jfä minä Isiten näeni
minkttmk^dinMMn sain:
Mn^iUkirje^^ä kuvan; siinä
kuvassa oli kolm,e fiUisia, jotka ystäväni
m merMkn^r^nm^m
1-2-3 ja- kirjeessä hän kirjoitti: "Ar-vaappas
ityt, vnikä iiöid^ ^dmstä on
hän, ja sano sitten kirjeessäsi, minkä
numeron oht arvetltä häneksi:^' Ar-vätappa
nyt sitten. SeeibUknaHTiiin
helppou kuin itiulisi. Sitä l^ytlä kirjeistä
saattaa kuvitella ihmisen ulkomuodonkin,
ftmttä^öieälnä Varmaa
osuuko siten oikeaan.
Niin, minulle amettiin&rmitiis rät-ki^
täv&ksi, fH^tta piäkäan (Stia rat-kaisen
sen 'väärin. 'Mnsi kirjeessä sään
sitten tietää kukä itU^ä kohntsta on
se oikea ja arvasinko inketin.
Km sokea saat^könsäi ammoinen
"Vaikutelma on suiä^Mmmäitys.
• * *
Aika ti odota--^ jmäummeko se»
matkaan tai jäämmekä.
Pyhä yhtnkerfoisuus m musf«V
puettu ja vanha.
* */• .
Orja uupuu; jaUimfnät vapaat
kantavat raskäxmman taakan uupumatta
— vapauden kyväksi.
Ilo ainoana elämäntarkoituksena of*
aivan arvoton.
Kysykäämme joskus itseltämme,
mitä tekisimme, josiekhimm oikein^
KONEKIRJOrrUSENNXTYS lienee
edelleenkin Albert Taneoralla,
joka 'kilpaihissa teki Royal-koneella
43,296 lyöntiä tunnissa, mikä tekee
721 lyöntiä mini^utissa. . .
vien kera. Varmasti sellaisen ruuan
luulisi voimia antavan!
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 19, 1939 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1939-08-19 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki390819 |
Description
| Title | 1939-08-19-02 |
| OCR text |
Arvoitus
(Canadan suomalaisten viikkolehti)
Reglsterei at the Post Office Dept^
Ottawa, as second class matter.
Tilaushinnat:
l Vk. .^2XW
euc UO
SiOc. J60
Yhdysvaltoihin:
1 yk, . , . . , $2.50
. d Idfe. ••«.*•*«...«....*.•*• 1.40
6udmeen Ja muualle ulkomaille:
l vk. $3.00
6 kk 1.65
iftcmuMeröt 5 senttiä
Liekki ilmestyy jokaisen viikon Iau«
aotaina 12-siviiiseää. älsältäcfn parasta
kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloil-ta.
Asiamiehille myönnetään 20 prosentin
palkkio.
P j ^ ^ ä ä aslamles^älineltä Jo tänään.
•Kustantaja: Vapaus Publishing Co.
Toimittaja A. Päiviö.
Toimitusneuvosto: J. Järvis. Rauha
Btfikl, fiUja Aho, E. suksi. Cster
Kftustinen. Alli Malm, Margit Laakso
ja Ttjö Saivoi
Liekkiin aijotut kirjoitukset oeol-eeft&
vä:
tBitituKsen Kalmasta
tCalliU kynäilijämmt öletftmeari^
taneet teidän olla hetken aikaa aivan
rauhassa f jopa i^itdfirteetkin, että nyt
sitä saa ötlä kesän htnoissa Ja viettää
lömäa huolehtimatta tämän ieh-tmihc
sisäilöstä, joka ön teille yhtä
käitis kutn nitlHekfin. jajämmin on
vietä, ci märkkiäkään syksyn tulosta,
joten lömää ön niukava jatkaa. Mutta
kylU se syksy taas tulee, hiipii,
oh jo kohta veräjällä. Päivät lyhenee
ja viitistyy, tUät pitenee ja pimenee.
ToimiitajaH kamalta, kir^
joituksiin nähden, se on hyvä juttu.
Niiii ristiriitaisia me ihmiset erilaisi
ten, asiain havitleluissa olemme.
Niin, kalliit kynäilijämme, avusta-janime,
kertomus-, novelli- ja ro-manssimestarimmei
mitenkähän se
nyt on? Erko kesän aikana heränneet
aiheet jo Pyri ilmoilfe pulppuamaan,
iltojen hämärtyessä kynä htistamaatt,
omaksi ja ihmisten iloksi? Uskoisimme
iiiin. Kttn vaan pääsisi taas
alkuun. Koettäkaapa siis saada se
hyvä alku, kyllä sitten on pian hyvä
loppitkih.
Josktts im iitclkaläisitn kesktiudes-sa
annettu erinäisille kyville asioille
vauhtia "haasteilla**. Olisikohan toimittajan
lupa haastaa kynäilijöitä
hndeUet^i? fttti kysymys pälkähti aivan
iSsiä paikassa päähämme.. f OS se
oikeus myöttncttäisiin — vaikkapa
se sitten olisi aivon mttta alallaan,
sillä uutiiuksiinhän me kaikin päin
pyrimme — hiin häastaiiiimme tiVt
alifksi seuraavat kynääijämme ilmestymään
IJekin sivuilla: OBRi,
AAlLOtA% PIKKUMUSTA jä
TOPI.AS. Ön selvää, ettii liekin ystävät
cvathaasfeeifime takana. ^AP*
nniovaaihistä «)ämilntii\-o!staftn jotka
ON^fiit olleet tlsliriidafsa "iituun maail-maiV
TsansJSi. on kuitenkin 1^-
se^is^ erikoin^ti tJFa suuri juttu. Sun
Ufe AföUTSnoe yhtl5 nä^t aikoo häätää
3,500 iS^felSönissÄ asuvaa duhopooria
asunnoiltaan ja mäiiltaan sen johdosta
kim näniä ^ivät ole sMnnÖnifiukai^tX
k^*eniieet suoritlaimajin i^,00d kiinni-tyslainojeins^
tnaksi^a. Viranomaiset
dvÄt pulassa, .Tuomari Murphy» joka
tÄt^ asiaa käsittelee, ^«tnoo sen olevan
vaikeasti ratkaistavan ky^*niyksen.
Paikallinen slieiitfi «anoo, että kysy-mjtksessä
on liian paljon iimiislä ja
BCni hallitus on näille uij-ötamielinen.
Ja maakimnan pttdcuraattori sanoo, että,
häätöpäätöksen toteuttamisessa tar-vittaisUn
300 maakuntapoUisia, jota voi-mamäärää
el hallituksella ole. Jutun
käsi^ely on siirretty.
1. Kaarian kuninkaan Mö«5ö/o*-
sen hauta, jonka hänen puolisonsa
Artemisia pystytti Halikarnassokseen
hoin 350 e Kr. Korkean nelikulmaisen
pohjalaatan päällä siinä on 36
pylvään ympäröimä temppelimäinen
hauta. Siitä 24-portainen pyramidi,
jonka huipulla bn mahtava jättiläis-valjakko
suunnattoman suurine, koristeellisine
Mausolos- ja Artemisia-kuvineen.
Kokonaisuudessaan hauta
on 44 metrin korkuinen. Rakennuksen
arkkitehteinä olivät Satiros ja
Pythes.
2. Egyptin pyramidit, jotka seisovat
vieläkin melkein muuttumätto^
mina paikoiilaan. Niitä on kaikkiaan
80 Libyan erämaasta lähtevällä 30
km:n levyisfellä Niilin öikeahpulölei^
sella rantakaistaleella. K^ideh kokb
on sangen'enlairieii; fekeus Väih^
telee 10:stä ISÖieeii metriin. Rakennusaine
öh samaten efilaista.
Muutamat pyramidit öVat takenhetut
huolellisesti hakatuista kivifetä, töi^
set karkeista käiUomÖhkäleistÄ^ jotkut
taas mulifatilt Nhlih liejusta valmistetuista
tiiiikiviätä. Raketitäihifteh
on aloitettu IcUudennella VUosiäadaila
e. Kr. Sisäkäfnmidt ott Vitt^ttu öfi
aikojen faraoiden haudoiksi. — Suu^
rin on Keopälh pyramidi^ jonka yfei
sivu on 232 metriä pitkä ja kofkeus
147 m. Koko tähäh jättlläismäiseejii
rakennukseeti kootun kivimääraft
paljous kaksi ja puoli miljoonaa kuutiometriä.
Herodotoksen kertoman
mukaan on sen rakennukseen päivittäin
30 vuoden aikana Ottanut osaa
100,000 miestä. Kuitenkaan ei minään
vuonna voitu työskennellä
muuta kuin kolme kuukautta. Siis
noin 240 miljoonaa työpäivää on käytetty
p)rramidin rakentamiseeh.
3. .Aleksandrian majakka, rakennettu
Aleksandrian edustalla olevalle
Faros-saarelle kolmannella vuosisadalla
e. Kr. Perustuskiven asetti paikoilleen
Ptolemaios soter. Knidolai-nen
Sostratos oli laatinut rakennus-suunnitelman.
Rakenhusaineena käy-tettim
valkoista marmoria. Alin kerros
oli nelikulmainen^ toinen 8-k«l-mainen:
sen päällä oli majakan silin-terinmudtoineh
osai Sitten seurasi se
osa, jossa päivisin^vun ja öisin tulen
avulla ohjattiin merenkulkijoita*
Ylimpänä oli kupukatto ja huipussa
Neptunuksen kuvapatsas. Polttopuut
tuotiin torniin aasin selässä kierto-portaita
myöten majakan alaosissa
sijaitsevista '\'ätästohuoneista.
4. Rhoäokseft kolossi^ 32 metrin
korkuinen, pronssiin valettu, \'anhan
ajan suurin kn>'apatsas. Tämän auringonjumalan
p}'St5'ku\'an valmisti
290 e. Kr. kuvanwistäjä Khares. Ta^
rina kertoo, että kolossi seisoi Rhodoksen
sataman sinussa, niin että lai-
\'at tulivat Satamaan ja lähtix^ät siitä
sen jalkojen välistä. Tätä ei historia
ole kuitenkaan x-armasti todistanut.
Kauan ei se saanut seisoa paikoillaan,
sillä kun 56 Miotta sen rakentamisesta
oli kulunut, tuli hiaanjäristv-s ja
kolossi suistui mereen. Tuhat vuotta
se ehti v-edessä nmta^ kunnes arabialaiset
vallöittaessaan Rhodoksen
käviv-at pronssiin käsiksi ja möirät
sen katippiaallei 900 kamelia kuljetti
kuvapatsaan sirpaleet maalle.
5. Semiramiin riippuvat puutarhat,
jotka he^UHi\1it ihmetj-stä sen
johdosta, etteivät ne sijainneet maanpinnalla.
\-aan korkealla, porrasmai-sesti
rakennetun palatsin mnltapen-keireillä.
Siitä sv^v^stä ne saivat riippuvien
puutarhojen nimtn. Semira-mis
oli Babylonian satumainen ra-kentajatat,
joka pystytti m.m. kaupungin
ympärille 25 m. leveän ja 100
m. korkean muurin monine satoina
vaskiportteineen. Muutamien tutkijain
olettamuksen mukaan olivat ih-mepuutarhat
tällä muurilla.
6, Olympolainen Zeus, jonka jäljennöksiä
on säilynyt vain Elis-maa-kunnan
roomalaisissa rahoissa. Itse
kuvapatsas, aikoinaan suuren kansan
pyhä kansallisaarre, on tyystin hävinnyt,
eikä ihmekään, sillä muotokuva
oli kullasta ja norsunluusta vai»
mistettu. Feidias kuvasi Zetikseh istumassa
tunsaskb¥isteisellä) 4 m. kot-kealla
valtaistuimella: hänen päänsä
ulottui melkein 18 m» korkean temppelin
kattoon asti. Oikeassa kädessä
oli Zeuksella voiton jumalätalr, vasemmassa
valtikka seka hähelle pyhitetty
kotka. Päässä oli hänieM oljy-puunlehvä,
olympialaisen voiton päl-kihtoseppele.
7. Efesoksen Diana-tmpp^Hy jonka
paljasti 18^0 englantilainen Wöö(i.
Raunioista päättäen oli tämä valtava
takennus 69 m. leveä ja 13Ö m.|>itkä
ja sen rakentaja v. 600 e. l^r. öli
Khersifon. "femppeli öU kököhaisuu^
dessaan valkoisen häikäisevästä mat-mölistä
rakennettu» 126 upeasti ko*
fisiettuä jöönilaista pylvästä ympä-
Töi setnämää, etualalla öM 19 metrin
korkuiset fuustikoriäteiset pylväät
Itoimessa eri rivissä. — femppeö on
kokenut kovia kohtaloita, lierostra^
tos sytytti 354 e. Kt. teöippelift tuleen
ainoastaan säilyttääkseen toimensa
jälkimaailmalle. Deimokrates rakensi
sen uudelleen. Mutta keisari
Nero ryösti ja hävitti sen perinpohjin.
Lopun tuhosivat itägootit 226
j. Kr. Kreikkalaisen marmorin kes^
tävyydestä johtuu, ettei se huolimatta
näin monista onnettomuuksista ole
täydellisesti jäljettömiin kadonnut.
Pitävät kathunlihasta
Kamtshatkan niemimaalla on paljon
karhuja, ja siitä johtuu, että
kunnon kamtschatkalaiset syövät
runsaasti karhunlihaa. Mutta tuskinpa
tiedätte, millä tavalla he tuota
mieliruokaansa hankkivat.
He nimittäin väittävät kivenkovaan,
etteivät kaikenlaiset karhut
kelpaa syötäväksi. A^ain yksivuotiaassa
karhussa on juuri se makuvi-vahdus,
jota heidän vatsansa ehdottomasti
karhunpaistilta vaatii. Mutta
koska yksivuotiaita karhuja ei joka
päivä ole hiin vain saata\n*ssa, ovat
he huomanneet viisaimmaksi kasvattaa
karhut itse.
Juttu on it^ asiassa hyvin yksinkertainen.
Koetetaan Saada kierrokseen sellainen
naaraskarhu, jolla on pentuja.
Kun sellainen karhu oh löydetty, tapetaan
emo armotta ja pennut kuljetetaan
elävänä kotiin. Siellä hiitä
ruokitaan lehmänmaidolla, ja voipa
sattua, että ne joutuvat syömään samasta
pöv'dästä perheen huorimnian
kanssa — nimittäin naiset Voivat
ruokkia niitä rintamaidollaan!
Mutta pentuparat eivät aavista,
kuinka kavala olento ihminen on.
Kun ne ovat varttuneet määrättyyn
ikään — siis yksivuotiaiksi — ne tapetaan,
nyljetään ja pistetään pataan.
Vain kaksi pentua, uros ja naaras,
jätetään henkiin, ja niin ''karjanhoito*'
jatkuu edelleen.
Kamtshatkalaiset osaavat valmistaa
karhunpaistia, joka todella kuuluu
olevan herkullista. Liha keitetään
karhunrasvassa sienien ja juurikas-
Orl^ olemassa nwitenlaisiä arvoituksia,
itiihin etsitään vastausta, ratkoi-sua.
Toiset ovat helppojakin arvata,
mutta on sellaisiakin arvoituksia, joikin
eii löydä oikeaa ratliaisua, vaikka
sitä etsisi koko ihmisiän. Niin, elämässä
m paljon arvoituksia, joita
emme kykene ratkaisemaan ja jotka
jäävät arvoituksiksi vielä silloinkin,
kun me TnutUamme sinne "suureen
tuntemattonman"ymisijä^^m^ vielä kukaan
ole viestiä lähettää voinut, ker-toakseen
sen salaismtksia. Siinäkin
m yksimikeimfp^ johon
ei ote vM fä^uimi ^ydmy. Mikä
m ätämä — ^mikä kuolema,
joka kykmks iopmäfnaän elämäm-m:
jmksun yhä^saj^MnJ^räpäykusessa,
^siin mmruuämt pärha(issa
iässä :ja'k^m^pa^
tämä ^kmi :jMiu^^ kun
olin viim^i^tiköUasaafimä^
mHltik &fäM<^etmmä,^mka elämä
;p^^ttyi M^iSn pähän 'työn. Hän
kuoli t(£pmirmtiS&M. Mittfa rauha
hänen muytötieen, : puhutaan
elävMmftM^
hmmUn jiMä^a:^^0Msen helpompia
^i^k^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1939-08-19-02
