Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 19, 1939

              1939 LAUANTAINA, ELOKUUN 19 PÄIVÄNÄ Sivu 11
©snninniDnmimHiaraipininHHrarai
1
E
^sanamioiiiiiiu KIIKARI;
mä helo f a minuutilla
_ - SYYSSALAATTEJA saatavana. Erinomaiseii raikas ja hyvä
f*!?v 2 tomaaftia,' salaatti saadaan seuraavista aineksista:
Hienoiksi suikaleiksi leikattua valko»
V. 1S87 lähetettiin niihin aikoihin
25-viiotias englantilainen Eddiie Gue-rin
kolmeksi kuukäiideksi Epsoftain
vankilaan varkaudesta. Rangaistuk­sen
kärsittyään lupasi Guerin tehdä
parannuksen ja inuuttua kunnollisek'-
si ihmiseksi. Hän pitikin lupauksensa
yli puoli \nLiosisataa. Mutta äskettäin
tuo 77-vuotias mies varasti j
ja hänet. tuojmttiia..täMj;^&
deksi kuukaudeksi vankilaan.
^ South Carolinassa on Enola-nimi-nen
kylä. Se ei ole saanut tätä ni­meänsä
intiaaneilta, ei keltään huo­matulta
henkilöltä, eikä ulkoma^
Tämä nimi on kehitt)myt seuraavasti:
Vuonna 1908 rakennettiin siäiie. rau­tatie.
Rautatieläiset eivät tykänneet
paikan nimestä^ jbka^^tavattiin A-I^-
n-e ja joka merkitsee englantifeäae-lellä
"yksin", joten he käänsivät sen
jmpäri ja niin siitä tuli Enöla ja
näinollen, vaikka tarkoituksetta, ai­tosuomalainen
nimi.
Tukholmalainen M a - ja filetsä-riistakauppias
"Gustaf Forsblom pyy­dysti
pari päivää sitten pienestä Vox-nadalen
järvestä hauen, jöllä bliÄr-gen
peloittava ulkomuoto. Se
nimittäin kokoonpantu kahdesta
hauesta, iotka kyljistään oli^^t te-vaneet
toisiinsa kiinni, kuitenkin niiii
että evät ja päät pli>rait Va^[»inä jä
aivan luonnollisen näköiäinä.
Sellaiset n.k. kaksoismuödostttmät
ovat erittäin harvinaisia jä ^rään
eläintieteilijän mukaan mainitunlais­ta
haukea ei ole aikaisemmin tavattu.
Tieto nykyaikaisen t^knifcan äaä-
\iituksista on levinnyt Afrikan äyr-iäisimpiinkin
kolkkiin. Viidakon, kes­kellä
on englantilainen lähetyssaar­naaja
J. E. Reeves Saänmiäft^^
tyksekseen toäeta, mitä räutaitie jä
gramofooni merfcitsfe^t alfctiasuk-kaille,
vaikka tuskin kiikäätt-^eista
joutuu milk)inkaäh -elähiääsäafr Ä
kemään edes VetuHaacäan, siÖä ^älöh
rautatieasema • ^ijaitöee pätkien kat­kojen
päässä. Ä ^ ä i n ^ i Ä ö ä ^ ^
asukasheimon jäsetiiätä^ toH
istunut sellaisessa pyöifiilä Variiste^
tussa laatikossa, jota veturi veti-mon^
ta kertaa nopeammin kuin.^hvelit
vaunuja kotinurkilla. "
Tarkkana miehenä hän oli osan­nut
käyttää hyA;äkse^Häta<rfä
tään. Hän öli yiiipnsa^
hänen asiakaspiifinsä l^ritmifit
tavattomasti hänen juhäiöiiätJ^^
Jälkeen Gramofooni oli niyösfcöi an­tanut
hänelle eräitä paranniisaätter-
>^yt tuli veturikin vielä parällr
nuksen lähteeksi ja-voi olla, että hän
f^^yy sen avulla, taistelemaan vöit-sti
niillä tienoin kovasti pdät-tya
unitautia va^ääh. feuiilnuuän
a^ossapidetty heimon jäsen sairas­tui
kauhukseen ä^ettäih unitautiin,
^^^tti poppartiies hetkisen kulmat
^v-ssä — ja lähetti sitten kaksi roh-pata
nuorukaista, jotka eivät pe-
^ ^ t leijonaakaan, ^etaiseHeiau-
^tieasemalle noutamaan liäneHevet-l^
veturinpannusta. Sitten hän ryh-
^ hoitamaan potilasta. Tätä hie-
2 salaatin kupua, 2 keitettyä perunaa,
1 kovaksikeitetty muna, i rkl. sokeria,
valkopippuria, neljäsosa tl. sinappia, i
rkl. sitruunan mehua, puoli kup. kuo­hukermaa.
Salaatti (lettuce) huuhdel­laan
ja lielkellään kappaleiksi, perunat
leikÄtaah viipaleiksi, samoin tomaatit
ja kurk^ ia kaikki s^oitetasn l^vin.
Kova munankeltuaihen hierotaan se­kaisin
sokerin, pippurip, sinaiJin ja
sitruunamehun (tai etikan) kanssa,
paksu kerma sekoitetaan joukkoon ja
kastike^ sekoitetaan lopuksi salaattiin;
Koristetaan hienonnetulla -mimanval^-
kuäisella.
ILLALLtSSA3LAATn
fialutessanne maukkaan salaatin il­lallispöytään,
vahnistakaa majoneesi
seuraavasti: Sekoittakaa kaksi munan-keltuaista
jä 1 ^up. hjrvää oliiviöljyä.
Lisätkää seokseen pari ruokalusikallis­ta
sitruunamehua ja saman verran kie­huvaa
Vettä.; >Kun kastike on huolelU-sesti
seköitettu»^ lisätään vihannekset,
-joita emärifö voi valita ja vaihda sen
inukaän, mitä hänellä sattuu olemaan
Cuba on maailman huomatuin niaa
{maalia, keitettyjä kylmiä herneitä sekä erään sementin ja tiilen \'almistuk-lK)
rkkanoita kuutioiksi leikattuina, raa­sessa
tar\'itta\'an malmin tuottajana
koja omena- ja banaanikuutioita sekä
viinirypäleviipaleita.
„ • •• - .. „••
Seuraava voimisteluliike auttaa nai­sia
säilyttämään kaulansa kauniina ja
notkeana ja estää rasvakerroksen niuo-dostumisen
niskaan. Samalla se auttaa
rentoutumaan liiasta jännittsmeisyydes-
•:tä. • • • - i • •.
Seisokaa polvet suorina, nostakaa M'-
sivartenne olkapäiden tasalle ja tai­vuttakaa
fcyynärpältänne, Mih-että kä­tenne
ulottuvat tarttumaan toisiini^.
Painakaa nyt otsanne käsiinne. fi:6-
hottakaa sitten liitaasti kyynärpäänne
niin korkealle kuin voitte atitaen yh»-
teenpuristettujen kädöhne samalla ve-lisesti
5-^ kertaa peräkkäin,
varokaa painamasta liian kovaa käsil-
Palmaa lianmtadbirjai^a
Hammasharja on sellainen tuttUj jälkeesn öii I&i^attava eri Mrjöi
arkinen kapine, että ehkä ihmettelet-; Harjat olivat myös eri muotoisia; kos­te,
mitä pakisemista siitäkin on?
Mutta minä jouduih aivan äskettäin
näkemään nim uljaan hammasharja^
kokoelman, etten äiälta oUa; siitä ker-toinatta.
>
ka pikkttläi^li hampaat vaativat feri-laiseii
harjan kirin isonipieh laöten
ja aikuisten. ,
<rfin viisi ^ninuuttiä kiiuhn^
I i i t h t en järkevää e s i t e l m ä t
©Iin vieraana |)erhefös^ jonka mailin Mrjako^^ aivan töisin-isäntä
on kaiken ikänsä ollu^ innokas laisin ilmein kuin ensiksi. Vaikkakin
keräilijä. Piöctipöikana hän keraili" ej^ilen, et^ vain aniharvat viitsivät
kiviä, tinasötäjraehiä ja postimerkke­jä,
myöhemtniin kirjoja, piip
milloin mitäkin. Riin häh pyysi
mtnua katsomaan uusinta kokoel­maansa,
seurasin häniä itsekseni ih-itnöellen,
niitä hän n3rt oli innostunut
.keränemaan.
Hs^ aukaisi oven, joka johti puh­taattaan
imltävä^ kylpyhuoneeseen,
ja kehoitti nunua ästiimaan sisään.
Ja sitten hän Viittasi omistajan yl­peydellä
vaikun, pitkään selluloidi-telineeseen,
jossa riippiii kokonaista
kymmenen eriA^ristä ja -kokoista
hammasharjaa, ^oskä perheessä oli
kaikkiaan vain viisi fäsentä, äiti, isä
ja kolme pienokaista, silmäilin hie-mäoi
aiistyneenä tätä pitkää^ h^^^^
Trviä/kunfies isäntä auliisti «eKtti, että
jokaisella |)eriieenjäsenei[Iä öli kaksi
harjaa, töiäöi kova, töinen pehäie-
^äfivpiyx^köäca ihamjÄita^^^^CT äteriain
rtatiih veturista ^saadulla veäeHä,iöt-
% liän pystyisi jälteen liikkumaan no­peasti
ja varffiasH ja :samällä hänen
t^M n Ä ffceita,
«aistittu hienoksi jauhetuista r^g^
i o c Ä i g ^ ^ inihebykyn;
sä palautuisi. Sairas pärstai, veturi
ja ^mofoni i>elästivat hänet, kertoi
hra iReevÄ."
Joku leikkisä henkilö vfeti äsket­täin
k ä k s i ^ ä i t a a ja kaksi pyjama-
| « n a Englannin parlamenttitalon 112
Tn. Wkö^ lippu­tankoon.
Vaat^rit liehu siellä
tankoon. Väateparit liehuivat siellä
iloisesti tuulet, kunnes erään työ­miehen
onnistui kiivetä torniin ja
vetää erikoislaatuiset "viirit" alas.
Enyannissa »laillaan suuresti "py-jamamiehen"
ainutlaatuiste rohkeut­ta.
SiUäJc^ suoritti teon täytyy
olla rautaiset hermot, sillä hän toimi
yöaikaan huonossa valaistuksessa/jol­loin
kiip^J^eÄ oli tavattoman vaa-ramsta.
"Pilämamies" on pitänyt
tarkkaa huolta sutä, fettd jättänyt
minkäänlaista jälkiä ohjeeksi polu-seille:
Vaatteista ei löydetty sormen­jälkiä
ja poliisi on etsinyt turhaan
erikoislaatuista "leikinlaskijaa".
ja saadaan sitä siellä ilmoille 400 pau­naa
minuutissa^
Maailman rautamalmin tuotanto
Oh noin 425 tonnia minuutissa.
Tälläminuutilla, siis kaikeii aikaa,
Ruotsissa on 2,ÖÖ0 ihmistä puheli­messa.
Kolmasosa kaikista nlkomailta
nadäan ttioduista aineista käytetään
canadaläisissa tehtaissa, joiden tuöt-teidcin
arvo tavaroina tekee $450 ttii-nuutisSa.
Kassarekisteiieitä ja rahalaalikoita
tää päänne ^los ja taaksepäin, kunnes tarvitaan niin paljon, että amerika- ^"SJ^^f^^M^tT laiset tehtaat valmistavat niitä $8Sm
Suorittakaa Mke-hitaaslI 5a rytma* ; l ' . . J * * ^ti. isesti 5 - * kprtfta. rtftrairfcäfr» mutta arvosta mmuutisSa,Entas autojen
"xass^itä^' 3-" h i i ^
vosta minuutissa.
Kotimaisen jä ulkomaisen kaupan
arvo suurten sisäjärvien liikenteessä
tekee $7,500 mihuutissa.
Huolimalta nykyisestä sähkön val-tä^^
masta kynttilöitä yhä valmis­tehan
Amerikassa $i0:n arvosta mi­huutissa.
. Juurimätä, tuhoisin kaikista kas­vitaudeista,
hävittää Yhdysvaltain
piimpuliviljdyksiä $300: n sarvesta
minuutissa.
; Tungstenia, josta sähkölamppujen
sisällä olevat langat valmistetaan,
tuottaa Bolivia 4 paunaa minuutissa.
Chile tuottaa guanoa, keinotekois­ta
lannoitusainetta, 300 paunaa mi-,
nuutissa.
lanne.
vaivautua hähkkunaan itselleen pari;
kolme hammasharjaa yhtaikaa ja joka
aterian jälkeen harkitsemaati, mitä
niistä kulloiiijn olisi käytettävä, niin
uskon kyllä, että se olisi yarsin jär­kevää
hatnpaidenhoitoa.
Toista oli entisaikaan, jolloin mo­nessa
perheessä saattoi olla vain yk­si
ainoa hammasharja koko perheen
yhteiseen käyttöön! Pelkkä ajatus­kin
kauhistuttaa nykyajan ihmistä,
mutta terveydenhoidon ja henkilö­kohtaisen
hygienian ollessa surkean
takapajulla pidettiin useampien ham­masharjojen
hankkimista tuhlaukse­na,
kun yhdelläkin tidtiin toimeen.
Ei ole vielä kovinkaan monta vuosr-kymöieiftä
siitä ajalta, jolloin ^ f i i -
masharjftja pidettiin. jäefiisj^skapi-neina.
; ': .''...J:.:>1-'
Mutta Vaikka me nykyisin.'olemr
mekin yhö mieltä Ä , että öffla
hahimashätja on jokaiselle välttämä*
im, niin liuölehdimmeko äina siitä,
huokea harja.
Ja kun olette saanut kunnollisen
harjan, niin käyttäkää sitä ahkerasti!
Älkää laiminlyökö hampaittenpesua
iltaisin. Aamuharjausta tuskin ku­kaan
laiminlyö, mutta iltaharjaus on
oikeastaan sitäkin tärkeämpi sillä
muuten voivat yöksi suuhun jäävät
basillit rauhassa tehdä ikävää tuho­työtään.
Hampaiden harjaaminen
myös aterioiden jälkeen on erittäin
suositeltava tapa, vaikkakaan kaikilla
ei siihen ole tilaisuutta." Kuitenkin
vöi jokainen ravintolassa aterioima­kin
ainakin huuhdella suunsa aterian
:Bke€n taikkaalla vedellä. — t). (J.
olevan Saksan Nymbergin l.uitpold-ättä
ihäija on tarpeeksi jajrkkä ja juhlasalissa. Niissä on .2^0 äähiker-hyvä,
feikä-pfehmeä.ja kulimut? Huo­non,
kuluneen harjan käyttö on *uo*
rastaan vahingollista. Kun Ä edes­sämme
bn h^pimasharjan osto, niin
valitkaa todella hyVä harja, Vaikka
se maksaakin enemmän «knlii hUOhO,
taa ja 1,613 urkupilliä, joista suurin
on 12 metriä ja pienin l cm. pitkä,
liman saannista huolehtii 7 ^ sähkö-paljelta,
jotka voivat kehittää 160-^
444 mmm ilmänpäinieen. Mootioti-
'laite on ^S-^hevosvoimainen.
i i i i i i i