1951-12-15-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
la
(KAUNOKIRJÄLUNEN VIIKKOLEMTl)
LIEKKI, the only Finnish literary weekly in Canada -
Published and printed by the Vapaus Publishing Compaiiy
liimited, 100-102 Elm Street West, Sudbury. Ontario.
Registered at the Post Office Department, Ottaw.a, as
second class matter.
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa-
TILAUSHINNAT: YHBYS VALTOIMIN:
1 vuosikerta
6 kuukautta
..$4:25
2.50
1 vuosikerta ,$3.50
6 kuukautta <2.00
3 kuukautta 1,25
SUOMEEN JA MUUALLE.ULKOÄIAILLE
1 vuosikerta . . . . . . . . . .$5,00 6 kuukautta 2.75
ILMOITUSMINNÄT:
75 senttiä palfitatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo-leinanilmoitus
$3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $150.
Erikoishlimät pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä niaksu etiikäteen.
Aslamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksiiosbitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
1Q0-1(^ Elm Street West, Sudbury. Ontario.
Toimittaja: J . W. Saari.
Liekkiin aiotut-kirjoitukset-osoitettava:
F. O. BOX 69 SUDBUM.I?/ONT.
Oö S4
te a!
Lainaamme tälle palstalle tällä kertaa kohtia kirjoituksesta,
joka on hyvin ajankohtainen. Se on viimeksi tulleen Naisten
Viirin toimituskirjoitus ja koska se käsittelee kys3nnystä,
joka on ollut päiväjärjestyksessä täällä Canadassakin, niin esitämme
sen Liekin lukijoille.. Kirjoitus on seuraava:
Hiljattain Hollywpodissa valmistettu elokuva "Desert
Fox", jossa Hitlerin kenraali Rommel ympäröidään kunnia-kehällä
ja vieläpä valkaistaan kenttämarsalkka von Rund-stedt,
jonka kontolla on niin monien amerikkalaistenkin sotilaiden
kylmäverinen murha, alkaa ällöttää pahasti koko maailmaa.
Vastalauseita ja mielenosoituksia sen esittämistä vastaan
kuuluu ympäri maailmaa, jopa aivan taantumuksellisissakin
sanomalehdissä, joilla sentään vielä on jotain tolkkua
rehellisyydestä ja kunniantunnosta. Aivan oikeutetusti kysyy
e r% työyäenlehti, ett^. nie kai voimme pian odottaa, että
Hollywood kruunaa saksalaisen sankarittaren Ilse Kochin,
Buchehwaldin keskitysleirin noidan, joka kidutti j a tapatti
tuon keskitysleirin vankeja huvikseeen, j a vain siitä syystä,,
kun jonkun rinnassa sattui olemaan häntä miellyttävä tatuee-raus-
Hän nyljetytti ne ja teetti niistä lampunvarjostimia ja
muita ^'arvoesineitä" ikuistuttaakseen ''sankarimaineensa".
Todellakaan se ei olisi mikään yllätys, sillä onhan Holly-woodia
jo niin kauan puhdistettu kaikesta natsi- j a fasismi-vastaisesta
aineksesta ja rauhan asian ajajista. Maaperää
ovat amerikkalaiset sotilasjohtajat luoneet Saksassa pitkän a i kaa
Buchenwaldintioidan kruunaukselle, lieventämällä hänen
rangaistustaan ja vapauttamalla hänet rangaistuksesta. Tämä.
kaikki on aivan johdonmukaista Amerikan nykyiselle politii-
Kaile, jonka suunnitelmana on nostaa Saksan militarismi ja
uusnatsismi jälleen v a l t a a n— tällä kertaa toivossa saada siitä
liittolainen maailman laskemisyrityksessä Yhdysvaltain
Icapitalistien pääoman vallaan alaisuuteen j a siirtomaakanso-jen
vapauspyrkimysten tukahduttamisyrityksessä. Meidän
vallanpitäjämme eivät ole ylenkatsoneet elokuvan suurta merkitystä
yleisen mielialan muokkaamisessa Eisenhowerin tunnustuksen
mukaisesti: "L"nohtakaamme menneet."
^ ew York Times on julkaissut lukuisia projestikirjeitä filmiä
vastaan. Eräässä niissä sanotaan, että iHollywöod on venyttänyt
tyypillisen amerikkalaisen myötätimnon murtumis-pisteeseien
ja ''ihmettelen, emmekö voi odottaa, että seuraavaksi
meille sanotaan, että iHitler rakasti saksalaisia lapsia,
mutta lapsia kaikesta huolimatta"?
Johannes Steel kirjoittaa Compass-lehdessä, että brittiläinen
j^einen mielipide ja sanomalehdistö on raivoissaan'Holly-
\voodin tuotteen, "Desert Foxin" johdosta, joka kuvaa Rom-melin
jalona sotilaana ja rakastettavana äiskänä. Brittiläiset
pitävät filmiä ei ainoastaan historian väärennyksenä, vaan
nu^ös loukkauksena sitä brittiläistä armeijaa kohtaan, joka
kukisti Rommelin. Lontoolainen News Chronicle-lehti sanoo
toimituskirjoituksessaan, että elokuvan kaikkein tympäisevin
osa on se, joka valkaisee kenttämarsalkka von Rundstedtin.
Hollywood puolustaa tuotiettaan sillävettä se on ajankohtainen.
Avounesti sanottu. Se on todella ajankohtainen
maamme poliittisen suunnan määrääjien näkökannalta, mutta
elokuva "The W a l ! " , jossa ylistetään Warsovan ghetton
puolustajia natsipietojä a^staan, ei ollut ajankohtainen ja siksipä
sen heitettiin menemään ennenkuin valmistuikaan.
Alutta näyttää siltä kuin kansat kaikkialla eH-ät sentään
jaksaisi hiellä kaikkea töoköttonauutta, mitä "puhdistettu"
Hollywood tilo^aa.
f BO
Pelko näkyy tämän isän kasvoilta
kantaessaan pientä lastaan turvaan
äskettäin New Havenin linjalla tapahtuneessa
junaonnettomuudessa y
jossa 27 matkustajaa sai vain lievempiä
vammoja.
( R I N N A N M U I S T I K I R J A S T A)
Mi3SÄ ei elämän myrskyt käy,
missä ei murheita, tuskia näy,
siellä, siellä on unteni maa,
mulle se kaukana kangastaa.
Missä ihmislapsonen saa
onnen helmahan uinahtaa,
siellä, siellä on iintent maa,
mulle se kaukana kangastaa.
Missä ei pettymys konsanaan saa
toivojen ruusuja kuolettaa,
siellä, siellä on unteni maa,
mulle se kaukana kangastaa.
Missä on puhdasta rakkaus,
missä on helppoa unohdus,
siellä, siellä on unteni maa,
mulle se kaukana kangastaa.
Kirj.KAATUS
KANSA taakan alla askaroi,
elämä on raskasta piinaa . . .
Missä on pelastus, oi!
Eteenpäin, voikk' huolet painaa.
Kansa vielä elää voi
oikeus vaikka onkin vainaa.
Maa sittenkin viljoja vihannoi,
oikeus haudasta nousee, voittaa.
Kansan sielussa kipinä kytee,
tulehen syttyy ja palaa.
Haaskalla huuhkajat huokaa, itkee,
haaska jo liekkinä leimuaa . . .
"Postikorttiradio" on
nyt viimeinen hiantö
Ranskalainen insinööri V. O. Gass-man
on hakenut patenttia radiovastaan-ottajalle,
joka on niin pieni, että se mahtuu
lompakkoon. Kojeessa ei ole putkia
eikä patteria. Se on tavallisen postikortin
suuruinen ja vain 1—2 mmn paksuinen.
Kojetta voidaan käyttää kailc-kialla
siellä, missä se voidaan kiinnittää
johonkin antennina toimivaan metalliesineeseen.
^Tostikorttiradiossa" on kuuloke, joka
on tehty erittäin ohuesta kvartsista,
sekä ohut levy asemien valitsemiseksi.
Toimintaperiaate on sama kuin vanhoissa
kidekoneissa.
Aivan paikalleen sanottu. Canada-laisille
paremmin ehkä tunnettu natsi-kenraali
Kurt Meyerin juttu kuuluu osana
siihen natsien valkaisemisyritykseea,
mitä tehdään niin häpeämättömästi juur
i tänä aikana, koska se on n3rt "aja»
kohtaista" uuden sodan aikaansaamiseksi."^
^UCMEN kansan, r e h e l l i s j ^ on ulkom^la paljon pären
min tunnettu kuin kotimaassa. Suomalainen kuulee Li
roopassa yhä uudestaan ihailevan kertomuksen Suomen yöllä
kin lukitsemattomista taloista jä autioituneiden talojen ikui
sesta ko.«:kemattomuudesta. Suomalainen kuuntelee tätä va^
tiriiattomasti vaieten mutta ajattelee: "Oli kerran—
Muuten erämaiden rehellisyys on yleinen ilmiö. Ar?entu.
nan ja Chilen ;Patagoniassa ei todellakaan ovia luliita. ^\suin
pitemmän aikaa pienessä Fatagonian kaupungissa Coyhaiqu-essa,
jossa on noin 8,000 asukasta. 'Hotellissani oli pänkyni-mentä
huonetta, ja ovissa ei ollut lukkoja. Hotellin ovet kadulle
päin suljettiin tosin yöksi, niutta pihaovi jätettiin auki
Yöllä saapuvat matkustajat tulivat pihan kautta sisälle, hakivat
itse tyhjän huoneen ja asettuivat nukkumaan. Aluksi en
luottanut tulokkaiden käsitteisiin ruumiin enkä omaisuuden
koskemattomuudesta ja laitoin haarat oviin. CVIinulle hjmyil-tiin,
ja pian minuun tarttui ympäristön huolettomuus ja unoh-din
säännöllisesti lukita oveni. Eikä minulta mitään hävinnyt
ja eloon jäin.
Ja mitä kannattikaan hotellissa sulkea ovia, kun samat nukkujat
— minä myös ~ jouduimme retkeilemään asunnottomassa
vuoristossa, nukkumaan suojattomana paljaan taivaan
alla viikkokaupalla, kohtaamaan samoja nukkujia erämaassa
ilman todistajia. Jos siis jollain oji halua ryövätä, nim sen
suoritti turvallisemmin erämaassa kuin hotellissa.
Ja totta on, etteivät erämaa asukkaat kaikki ole enkeleitä.
Ratsastin kerran polkua, jolla puoli vuotta aikaisemmin kaksi
karjanostajaa oli ammuttu. Näet, Jcarjojen usein upporikkaat
omistajat eivät useimmitien osaa lukea eivätkä kirjoittaa. Laskutaito
on myöskin heikko. Tästä syystä omistaja luovuttaa
eläimen kerrallaan ja ottaa joka kerran maksun erikseen. Kar-janostajalla
täytyy siksi olla paljon rahaa mukanaan. Poliisipartio
liikkuu usein vuoristopoluilla, mutta siitä ei oikein
pidetä. Minulle näytettiin sivumennen kohtaa, jossa kaksi
kuukautta aikaisemmin tällainen partio o l i ammuttu.
Mutta tästä huolimatta vuoristossa liikutaan paljon, eikä
kaikkia ammuta, ei minuakaan. On näet luonnollista, että
vuoriston varsinainen asukas toivoo itse saavansa elää ja antaa
toisenkin elää. Murhamiehet ovat tavallisesti uusia tulokkaita
asutuskeskuksista. 'He eivätkykene erämaassa elämään,
vaan jättävät sen ryöstön tehtyään paeten tai vapaaehtoisesti
siirtyen pois.
Nuorena ylioppilaana olin muutamia kuukausia Siperiassa,
\onne. aikaisemmin suurrikolliset sekä Venäjältä että Suomesta
karkoitettiin. Luulin aluksi, että Siperian asukkaat,
suurrikollisten jälkeläiset, murhaisivat ja tappaisivat mielilöik-seen,
semminkin kun lain käsi siihen aikaan harvoin ulottui
Siperian perukoille. Mutta tästä ei ollut puhettakaan: rehel-iisempää
kansaa en ollut nähnyt. Tämä selitettiin sitenf että
Siperiaan lähetetyt suurrikolliset eivät eläneet kauan, sillä,
verensä ääntä kuullen, he tekivät pian pienen kolttosen, varastivat
hevosen tai kanan, ja koko kylä ajoi rikollista takaa,
saavutti seii ja pani käräjöimättä tuomion täytäntöön. Kansan
lakikirjassa oli vain yksi rangaistus: teloitus. Ihmekö siis,
että maassa kukoisti rehellisyys: maahan tuodut rikolliset ainekset
eivät ehtineet saada jälkeläisiä. Jos saivat, ja jos näillä
oli isien taipumuksia, niin pian ne karsiutuivat pois. Ja eiköhän
se kuuluisa, entisaikojen suomalainen rehellisyys aikoinaan
.syntynyt samalla tavalla?
Mutta kaikkialla ei rangaistussiirtoloiden tulokkaita ole
.otettu näin kovakouraisesti vastaan. Minulle kerrottiin, että
muutamat Etelä-Amerikan seudut ovat olleet pitkät ajat Espanjan
tai Portugalin rangaistussiirtoloina ja että vangit sekaantuivat
alkuasukasintiaaneihin jättäen runsaasti jälkeen-
.sä sangen epäluotettavaa ainesta. Chileläinen varoittaa ulkomaalaista
tulokasta taskuvarkaista ja ammattipetkuttajista.
Ja totta on, että monet siirtolaiset menettävät taskurahansa,
jopa koko pienen matkakassansa. Samoin voi lukea tuhkatiheään
lehdistä, miten keskellä kaupunkia suoritetaan rohkeita
ryöväyksiä.
Minulta ei koskaan varastettu eikä ryöstetty mitään. Matkalla
Etelä-.\merikaan laiva pysähtyi muutamaksi tunniksi
Las Palmas-saareen. ' [Menimme kävelemään, ja pian meidät
ympäröi kerjäävä, likainen poikalauma. Minua tönittiin joka
puolelta, ja vaistomaisesti tavoitin olallani riippm^aa valoku-vauskonetta
ja sainkin tuntuman pieneen likaiseen käteen joka
juuri oli vapauttamassa minua koneeni painosta. Kantohihna
oli jo leikattu poikki. Mutta mitä tällaisella jo ulkonäöltään
rappeutuneelle ihmisparan alulle olisi tehnyt? Myös Chilessä
näki usein tyyppejä, jotka varmasti parinsadan peson toivossa
saattaisivat pistää lähimmäisensä kuoliaaksi. iMutta he. kuten
kaikki sanomalehdissä valokuvatut rikolliset, olivat heikkoja
ihmisraukkoja. Minusta tuntui, että vanhakin mies selviäisi
parista heikäläisestä. fMutta puukkoa, varsinkin takaapäin
lyötynä, pitää siellä varoa.
Matkakertomuksista saa usein sen kuvan, että itämailla
ovat matkustajan kukkaro ja henki vaarassa. Minulla on
Turkista aivan päinvastaiiieh kokemus. Kerrotaan, että valistuneillakin
seuduilla tä3rtyy olla varovainen ravintolalaskuja
ja vuokra-ajureita maksettaessa. Jopa Helsingissä sattuu,
että aiitc vaatii sallittua enemmän, ja Sveitsissä hienossa ravintolassa
minulta yritettiin ottaa kaksinkertainen maksu^äi-
Sivii 2 Lauantaina, jovilukiiuh' 15 päivänä, 1951
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 15, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1951-12-15 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki511215 |
Description
| Title | 1951-12-15-02 |
| OCR text | la (KAUNOKIRJÄLUNEN VIIKKOLEMTl) LIEKKI, the only Finnish literary weekly in Canada - Published and printed by the Vapaus Publishing Compaiiy liimited, 100-102 Elm Street West, Sudbury. Ontario. Registered at the Post Office Department, Ottaw.a, as second class matter. Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa- TILAUSHINNAT: YHBYS VALTOIMIN: 1 vuosikerta 6 kuukautta ..$4:25 2.50 1 vuosikerta ,$3.50 6 kuukautta <2.00 3 kuukautta 1,25 SUOMEEN JA MUUALLE.ULKOÄIAILLE 1 vuosikerta . . . . . . . . . .$5,00 6 kuukautta 2.75 ILMOITUSMINNÄT: 75 senttiä palfitatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo-leinanilmoitus $3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy $1.00 ja kiitos $2.00. Kirjeenvaihtoilmoitukset $150. Erikoishlimät pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä niaksu etiikäteen. Aslamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio. Kaikki Liekille tarkoitetut maksiiosbitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, 1Q0-1(^ Elm Street West, Sudbury. Ontario. Toimittaja: J . W. Saari. Liekkiin aiotut-kirjoitukset-osoitettava: F. O. BOX 69 SUDBUM.I?/ONT. Oö S4 te a! Lainaamme tälle palstalle tällä kertaa kohtia kirjoituksesta, joka on hyvin ajankohtainen. Se on viimeksi tulleen Naisten Viirin toimituskirjoitus ja koska se käsittelee kys3nnystä, joka on ollut päiväjärjestyksessä täällä Canadassakin, niin esitämme sen Liekin lukijoille.. Kirjoitus on seuraava: Hiljattain Hollywpodissa valmistettu elokuva "Desert Fox", jossa Hitlerin kenraali Rommel ympäröidään kunnia-kehällä ja vieläpä valkaistaan kenttämarsalkka von Rund-stedt, jonka kontolla on niin monien amerikkalaistenkin sotilaiden kylmäverinen murha, alkaa ällöttää pahasti koko maailmaa. Vastalauseita ja mielenosoituksia sen esittämistä vastaan kuuluu ympäri maailmaa, jopa aivan taantumuksellisissakin sanomalehdissä, joilla sentään vielä on jotain tolkkua rehellisyydestä ja kunniantunnosta. Aivan oikeutetusti kysyy e r% työyäenlehti, ett^. nie kai voimme pian odottaa, että Hollywood kruunaa saksalaisen sankarittaren Ilse Kochin, Buchehwaldin keskitysleirin noidan, joka kidutti j a tapatti tuon keskitysleirin vankeja huvikseeen, j a vain siitä syystä,, kun jonkun rinnassa sattui olemaan häntä miellyttävä tatuee-raus- Hän nyljetytti ne ja teetti niistä lampunvarjostimia ja muita ^'arvoesineitä" ikuistuttaakseen ''sankarimaineensa". Todellakaan se ei olisi mikään yllätys, sillä onhan Holly-woodia jo niin kauan puhdistettu kaikesta natsi- j a fasismi-vastaisesta aineksesta ja rauhan asian ajajista. Maaperää ovat amerikkalaiset sotilasjohtajat luoneet Saksassa pitkän a i kaa Buchenwaldintioidan kruunaukselle, lieventämällä hänen rangaistustaan ja vapauttamalla hänet rangaistuksesta. Tämä. kaikki on aivan johdonmukaista Amerikan nykyiselle politii- Kaile, jonka suunnitelmana on nostaa Saksan militarismi ja uusnatsismi jälleen v a l t a a n— tällä kertaa toivossa saada siitä liittolainen maailman laskemisyrityksessä Yhdysvaltain Icapitalistien pääoman vallaan alaisuuteen j a siirtomaakanso-jen vapauspyrkimysten tukahduttamisyrityksessä. Meidän vallanpitäjämme eivät ole ylenkatsoneet elokuvan suurta merkitystä yleisen mielialan muokkaamisessa Eisenhowerin tunnustuksen mukaisesti: "L"nohtakaamme menneet." ^ ew York Times on julkaissut lukuisia projestikirjeitä filmiä vastaan. Eräässä niissä sanotaan, että iHollywöod on venyttänyt tyypillisen amerikkalaisen myötätimnon murtumis-pisteeseien ja ''ihmettelen, emmekö voi odottaa, että seuraavaksi meille sanotaan, että iHitler rakasti saksalaisia lapsia, mutta lapsia kaikesta huolimatta"? Johannes Steel kirjoittaa Compass-lehdessä, että brittiläinen j^einen mielipide ja sanomalehdistö on raivoissaan'Holly- \voodin tuotteen, "Desert Foxin" johdosta, joka kuvaa Rom-melin jalona sotilaana ja rakastettavana äiskänä. Brittiläiset pitävät filmiä ei ainoastaan historian väärennyksenä, vaan nu^ös loukkauksena sitä brittiläistä armeijaa kohtaan, joka kukisti Rommelin. Lontoolainen News Chronicle-lehti sanoo toimituskirjoituksessaan, että elokuvan kaikkein tympäisevin osa on se, joka valkaisee kenttämarsalkka von Rundstedtin. Hollywood puolustaa tuotiettaan sillävettä se on ajankohtainen. Avounesti sanottu. Se on todella ajankohtainen maamme poliittisen suunnan määrääjien näkökannalta, mutta elokuva "The W a l ! " , jossa ylistetään Warsovan ghetton puolustajia natsipietojä a^staan, ei ollut ajankohtainen ja siksipä sen heitettiin menemään ennenkuin valmistuikaan. Alutta näyttää siltä kuin kansat kaikkialla eH-ät sentään jaksaisi hiellä kaikkea töoköttonauutta, mitä "puhdistettu" Hollywood tilo^aa. f BO Pelko näkyy tämän isän kasvoilta kantaessaan pientä lastaan turvaan äskettäin New Havenin linjalla tapahtuneessa junaonnettomuudessa y jossa 27 matkustajaa sai vain lievempiä vammoja. ( R I N N A N M U I S T I K I R J A S T A) Mi3SÄ ei elämän myrskyt käy, missä ei murheita, tuskia näy, siellä, siellä on unteni maa, mulle se kaukana kangastaa. Missä ihmislapsonen saa onnen helmahan uinahtaa, siellä, siellä on iintent maa, mulle se kaukana kangastaa. Missä ei pettymys konsanaan saa toivojen ruusuja kuolettaa, siellä, siellä on unteni maa, mulle se kaukana kangastaa. Missä on puhdasta rakkaus, missä on helppoa unohdus, siellä, siellä on unteni maa, mulle se kaukana kangastaa. Kirj.KAATUS KANSA taakan alla askaroi, elämä on raskasta piinaa . . . Missä on pelastus, oi! Eteenpäin, voikk' huolet painaa. Kansa vielä elää voi oikeus vaikka onkin vainaa. Maa sittenkin viljoja vihannoi, oikeus haudasta nousee, voittaa. Kansan sielussa kipinä kytee, tulehen syttyy ja palaa. Haaskalla huuhkajat huokaa, itkee, haaska jo liekkinä leimuaa . . . "Postikorttiradio" on nyt viimeinen hiantö Ranskalainen insinööri V. O. Gass-man on hakenut patenttia radiovastaan-ottajalle, joka on niin pieni, että se mahtuu lompakkoon. Kojeessa ei ole putkia eikä patteria. Se on tavallisen postikortin suuruinen ja vain 1—2 mmn paksuinen. Kojetta voidaan käyttää kailc-kialla siellä, missä se voidaan kiinnittää johonkin antennina toimivaan metalliesineeseen. ^Tostikorttiradiossa" on kuuloke, joka on tehty erittäin ohuesta kvartsista, sekä ohut levy asemien valitsemiseksi. Toimintaperiaate on sama kuin vanhoissa kidekoneissa. Aivan paikalleen sanottu. Canada-laisille paremmin ehkä tunnettu natsi-kenraali Kurt Meyerin juttu kuuluu osana siihen natsien valkaisemisyritykseea, mitä tehdään niin häpeämättömästi juur i tänä aikana, koska se on n3rt "aja» kohtaista" uuden sodan aikaansaamiseksi."^ ^UCMEN kansan, r e h e l l i s j ^ on ulkom^la paljon pären min tunnettu kuin kotimaassa. Suomalainen kuulee Li roopassa yhä uudestaan ihailevan kertomuksen Suomen yöllä kin lukitsemattomista taloista jä autioituneiden talojen ikui sesta ko.«:kemattomuudesta. Suomalainen kuuntelee tätä va^ tiriiattomasti vaieten mutta ajattelee: "Oli kerran— Muuten erämaiden rehellisyys on yleinen ilmiö. Ar?entu. nan ja Chilen ;Patagoniassa ei todellakaan ovia luliita. ^\suin pitemmän aikaa pienessä Fatagonian kaupungissa Coyhaiqu-essa, jossa on noin 8,000 asukasta. 'Hotellissani oli pänkyni-mentä huonetta, ja ovissa ei ollut lukkoja. Hotellin ovet kadulle päin suljettiin tosin yöksi, niutta pihaovi jätettiin auki Yöllä saapuvat matkustajat tulivat pihan kautta sisälle, hakivat itse tyhjän huoneen ja asettuivat nukkumaan. Aluksi en luottanut tulokkaiden käsitteisiin ruumiin enkä omaisuuden koskemattomuudesta ja laitoin haarat oviin. CVIinulle hjmyil-tiin, ja pian minuun tarttui ympäristön huolettomuus ja unoh-din säännöllisesti lukita oveni. Eikä minulta mitään hävinnyt ja eloon jäin. Ja mitä kannattikaan hotellissa sulkea ovia, kun samat nukkujat — minä myös ~ jouduimme retkeilemään asunnottomassa vuoristossa, nukkumaan suojattomana paljaan taivaan alla viikkokaupalla, kohtaamaan samoja nukkujia erämaassa ilman todistajia. Jos siis jollain oji halua ryövätä, nim sen suoritti turvallisemmin erämaassa kuin hotellissa. Ja totta on, etteivät erämaa asukkaat kaikki ole enkeleitä. Ratsastin kerran polkua, jolla puoli vuotta aikaisemmin kaksi karjanostajaa oli ammuttu. Näet, Jcarjojen usein upporikkaat omistajat eivät useimmitien osaa lukea eivätkä kirjoittaa. Laskutaito on myöskin heikko. Tästä syystä omistaja luovuttaa eläimen kerrallaan ja ottaa joka kerran maksun erikseen. Kar-janostajalla täytyy siksi olla paljon rahaa mukanaan. Poliisipartio liikkuu usein vuoristopoluilla, mutta siitä ei oikein pidetä. Minulle näytettiin sivumennen kohtaa, jossa kaksi kuukautta aikaisemmin tällainen partio o l i ammuttu. Mutta tästä huolimatta vuoristossa liikutaan paljon, eikä kaikkia ammuta, ei minuakaan. On näet luonnollista, että vuoriston varsinainen asukas toivoo itse saavansa elää ja antaa toisenkin elää. Murhamiehet ovat tavallisesti uusia tulokkaita asutuskeskuksista. 'He eivätkykene erämaassa elämään, vaan jättävät sen ryöstön tehtyään paeten tai vapaaehtoisesti siirtyen pois. Nuorena ylioppilaana olin muutamia kuukausia Siperiassa, \onne. aikaisemmin suurrikolliset sekä Venäjältä että Suomesta karkoitettiin. Luulin aluksi, että Siperian asukkaat, suurrikollisten jälkeläiset, murhaisivat ja tappaisivat mielilöik-seen, semminkin kun lain käsi siihen aikaan harvoin ulottui Siperian perukoille. Mutta tästä ei ollut puhettakaan: rehel-iisempää kansaa en ollut nähnyt. Tämä selitettiin sitenf että Siperiaan lähetetyt suurrikolliset eivät eläneet kauan, sillä, verensä ääntä kuullen, he tekivät pian pienen kolttosen, varastivat hevosen tai kanan, ja koko kylä ajoi rikollista takaa, saavutti seii ja pani käräjöimättä tuomion täytäntöön. Kansan lakikirjassa oli vain yksi rangaistus: teloitus. Ihmekö siis, että maassa kukoisti rehellisyys: maahan tuodut rikolliset ainekset eivät ehtineet saada jälkeläisiä. Jos saivat, ja jos näillä oli isien taipumuksia, niin pian ne karsiutuivat pois. Ja eiköhän se kuuluisa, entisaikojen suomalainen rehellisyys aikoinaan .syntynyt samalla tavalla? Mutta kaikkialla ei rangaistussiirtoloiden tulokkaita ole .otettu näin kovakouraisesti vastaan. Minulle kerrottiin, että muutamat Etelä-Amerikan seudut ovat olleet pitkät ajat Espanjan tai Portugalin rangaistussiirtoloina ja että vangit sekaantuivat alkuasukasintiaaneihin jättäen runsaasti jälkeen- .sä sangen epäluotettavaa ainesta. Chileläinen varoittaa ulkomaalaista tulokasta taskuvarkaista ja ammattipetkuttajista. Ja totta on, että monet siirtolaiset menettävät taskurahansa, jopa koko pienen matkakassansa. Samoin voi lukea tuhkatiheään lehdistä, miten keskellä kaupunkia suoritetaan rohkeita ryöväyksiä. Minulta ei koskaan varastettu eikä ryöstetty mitään. Matkalla Etelä-.\merikaan laiva pysähtyi muutamaksi tunniksi Las Palmas-saareen. ' [Menimme kävelemään, ja pian meidät ympäröi kerjäävä, likainen poikalauma. Minua tönittiin joka puolelta, ja vaistomaisesti tavoitin olallani riippm^aa valoku-vauskonetta ja sainkin tuntuman pieneen likaiseen käteen joka juuri oli vapauttamassa minua koneeni painosta. Kantohihna oli jo leikattu poikki. Mutta mitä tällaisella jo ulkonäöltään rappeutuneelle ihmisparan alulle olisi tehnyt? Myös Chilessä näki usein tyyppejä, jotka varmasti parinsadan peson toivossa saattaisivat pistää lähimmäisensä kuoliaaksi. iMutta he. kuten kaikki sanomalehdissä valokuvatut rikolliset, olivat heikkoja ihmisraukkoja. Minusta tuntui, että vanhakin mies selviäisi parista heikäläisestä. fMutta puukkoa, varsinkin takaapäin lyötynä, pitää siellä varoa. Matkakertomuksista saa usein sen kuvan, että itämailla ovat matkustajan kukkaro ja henki vaarassa. Minulla on Turkista aivan päinvastaiiieh kokemus. Kerrotaan, että valistuneillakin seuduilla tä3rtyy olla varovainen ravintolalaskuja ja vuokra-ajureita maksettaessa. Jopa Helsingissä sattuu, että aiitc vaatii sallittua enemmän, ja Sveitsissä hienossa ravintolassa minulta yritettiin ottaa kaksinkertainen maksu^äi- Sivii 2 Lauantaina, jovilukiiuh' 15 päivänä, 1951 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-12-15-02
