1951-12-15-09 |
Previous | 9 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^eeanakemisestä.
seen tullut jotakin ^.ieraT
ikähän ei voinutkaan ^
sitä.
n pysähtyi osoitteen
ennenkuin soitti o^ik^l
ms ^li'" tiiiiteiiM-'^feli:.sil:iit- MhsiMmim.- • kalliota..- Sslraslasta aasetlSii
^j^ja^uikm^ja.'kmn^kttkm Mistä- osoite, aloitti .Laila ksskustelim, po&--
j & olleet, "srairla, feokkaita- naisia, taakseea tämaa Mimllisen, |aaaittäväa
ifjUaisia tarmokkaita ^aaisasiaiialsls ja
naiseen
i sisäkkö aukaisi ov-en
i^sti vieraaseen
rraskäytävässä.
aiteUija Rantakallio täällä
-niin levollisesti kuin
li hieman hämilleen. Sil-ijan
hän mietti Javastasi
sti:
1 on täällä hoidettavana,
aan voi sairautensa täh-in
vastaan,
v o i . . . varmasti. Sano-eisiä
Lailalta. (Hän tu-laan,
sanoi Laila reip-i
ja odottakaa. Katson,
. jo valveilla. Käykää
umaan.
sl pienen oven ja ohja-n
ja aistikkaaseen hai-kiirehti
pois, koputti
linnan makuuhuooeea
yli kynnyksen.
, kuiskasi hän vuoteel-jlle.—-
Nythänontut
i nainen, siristäen vie-nnään
taiteilija Ranta-nimensä
on Laila,
n saaneena kimmahti
Itä.
eit hänet odottamaan?
seisten jo suuren ku-i,
jossa hän kiireisesti
luuden vuoksi halliin,
nustä aamuviittani ja
|;fesn kons!il!niiao"kuvittda: Mu väistö-
•'E^sti näiden toisten kaltaiseksL
Sibipä oli bänea yllätykseni • aivan
j\ion. kun hallin-ovelle ilmaantui si-
^•yt-, C nuori nainen, jonka kauniita kasvo-l
kehysti runsas tukka, jonka a^artalolla
llui musta vaippa, joka oli heitetty hä-
L ylleen siten, että töinen olkapää pal-
^isoniasti esiin. .
fgän katsahti ystävällisesti hymyillen
iieraaseen ja tuli hänen luokseen, esitellä
itsensä.
Sinä silmänräpäykseaä sortui kbnsu-liinan
ennakkokuva ilLailan sisäisen kat-tilanteen.
— Niin, minä toin hänet tänne, koska
hän täällä voi saada kaiken sen hoidon,
raihka sellainen potilas tai^itsee^ vastasi
könsulinna ^ vitkastellen, irroittamatta
hetkeksikään katsettaan vieraasta.
— Se on cdlut hänelle onneksi, vastasi
Laila hymyillen. Hän katseli suurilla
silmillään hellittänyttä tätä haista, joka
istui t ä s^ alvaiiTaiihallisena hänen edessään,
ajattelematta, että hänfellä öU kiire
päästä Armaansa luo . . . Miten taiteilija
Rantakallio liyt voi? k y ^ Laila
jälleen, kun toinen nainen \^ain katseli
häötä^ puhumatta lairikaan siitä, mistä
jjen edessä ja tuhannen liutta ajatusta hän olisi odottanut hänen puhirvan.
—'Kiitos, hän voi hj^vin, mutta . . .
— «Mitä? kysyi LaUa.
— (En usko olevaan hänelle hyvälisi
vieraiden käynnin, sanoF konsulinna.
— Minä en olekaan hänelle vieras.
»Minun tapaamiseni on hänelle hyväksi.
Ette ^saa pidättää minua enää kauemmin.
Te ette ehkä tiedä, kuka olen.
Olen hänen rakaislettunsa ja hän ikävöi
minua.
puolen ole lielppoa erottaa kiinalaista-ja
smBtshaa • -.toisistapa, > •-puumatta l
kiinalaisten etevämmyydestä eri aloilla^;
manlshut-kmteakin-vanlmä valliaskan-sana
loukkaäntuWt, jos heitii puhutel-^
laan kiinalaisina. Varsinaisessa Kiinas*
sa mantshuja lasketaan asuvan n. 20
milj. henkeä. •
Maaseutu Ljauho-virran kahden puolen
leviävällä ta^ingolla on tavattoman
viljavaa. Talot eli farisat ovat savella
rapattuja Idvi- tai tiiirrakeniiuksia
tai oljista saydla muurattuja mökkejä,
joissa katto on tiilistä taikka oljista.
Yksinäiset talot ovat aitauksen ympäröimiä,
missä komea portti vie
Varsinkin ke&illä' on •matkustsmliisa
maas€HdMla;a-alväIlöisia. ^-^-Äatitalist td-sin
kulkevat halki-alueen• Mnk<igiiista
Köreanlj&slelle sdia" Pofl-A-rthiiriia,- joka
on niemimaan kärjessä. Multa sade»
a|an"- k<sstäessä'-kesäkim^la -lokakuisliuh,
jolloin vettä •'sa;täa'-melkein .joka '-päivä'
ja • lämpömittari' -pysyttelee Etelä-Iifent-shpriassa
30 asiteen vaiheilla, käikM joet
tulvivait, laaksot-övät -veden .«vallassa^ ja
tiet muKtnttavöt liejupuroja. Ikaan
kosteus 'ön vallan iielämätdn, sfllä jal-klnsEet
ja Vaiatteei homehtuvat yllä, puiset
huonekalut aukeilevat Jli^^ksislaan,
ja sokeri- ja suolakiteet muuttuvat liemeksi
Eliöissä. Tapakkamiesten ön
melkein mahdoton pitää sgfimk^ ja
[vntäsi läpi hänen mielensä. Tämä
uöri, kaunis nainen oli siis ottanut Ar-
Caan hoiviinsa; iKnmmalliset aavistuk-
5 alkoivat saada sijaa hänen mieles-jaan.
Mutta hän päätti, ettei näyttäisi
äsäistä epävarmuuttaan, millään hinnal-talle
naiselle, vaikka tapahtuisi mitä
tahansa.
— iKuinka hän onkaan minun näköiseni,
ajatteli Laila ohikiitävästi ja tuo
toinenkin nainen näy tti kpkpn^^ syyen-l}
Tieen m.ittäiiön^^ .LaLilaJV, olemusta.
— Tulin tapaamaan taiteilija, Jlanta-
Useimmiten talot ovat ryhmittyneet ky- ^Jkareja kuivina ja homehtumatta. Usein
liksi, joissa kadut ovat täynnä tunkio-kasoja
ja rakennukset toinen toisissaan
kiinni.
Kun peltoja hoidetaan puutarhan tapaan,
ovat sadot erittäin hyvät. Tärkeimmät
viljelyskasvit ovat hirssi ja durra.
Niitä viljeUään kastelupelloissa,
joissa durra kasvaa kolmen metrin kor-
^kuiseksi ja käsivarren vahvuiseksi, niin
J^^^^^*^^ syv^"^: . että sen varsi kelpaa poltto- ja rakennus-näytti
olevan vaikeata aloittaa sanötta- puuksi. ICäiden öii^ik ka^^atetaan**my^^
iireisesti.
a.unis na,inen? kysyi
pukeutumispuuhien-
Hyvin kaunis,
jno?
kyllä hän on aisti-irheile\-
alta naiselta
jvussaan, koetti si-tustaan
Lailasta, sa-
)i rouvaansa pukeu-
.ui samanaikaisesti
lissa ja katseli ou-
1. Tämä Atmaan
iellakin yllättämi
i oli kuvitellut Arvailla,
kurjana ja
dn aivan mahdot
ikärässä sairaalas-näkikin
hienon ko
cä koskaan oli elä-ossakin
täällä oli
Hän ei ollut aa-isuisi
näin hienosti
ääräisesti seinillä
taidemaalauksia,
koi tuhannen risti-len
aivoissaan ja
^'oi kas\-amistaan.
it, että pääsy hä-n
monimutkaista,
n sisäkkö ja sitten
tä tällä konsulin-naan
kanssa? Oh-iidillinen,
hnoleh-ottanut
onnetto-loH-
iinsa, kenties
a s>ynä Armaan
kessa tapaukses-
.ristirntaiseksi jo
hänen pääsynsä-jostakin
toisesta
vitusölfennäta-tä
konsuKnnas^
Piehitietosanäkirja
Kaksi osaa nahkaselkäkansissa
Ensiminäiiien 760 sivua, 1,273
tekstikuvaa, i69.^yväpainokuvaa, 3
värikuvaliitettä, 4 moni värikarttaa,
17 karttaa. • -
Toinen osa: 824 sivua, 1.^69 tekstikuvaa,
243 syväpainokuvaa,
Tärikuvaliitettä, 27 karttaa.
Kokonaan uusittu laitos.
(Toiset kaksi osaa ilmestyy
myöhemmin)
Molemmat csat yhteensä $19.00
JOHN GALSWpRTHY:
Herraskartano
283 sivua — Hinta sid. $2.00
Hienostunut romaani itseensä-
1 sulkeutuneesta englantilaisesta
maalaisylimystöstä vanhassa herraskartanossa.
GUY DE MAUPASSANT:
Himissydän
304 sivua — Hinta sid. $2.00
Suuren mestarin syvää ja taiteellista
rakkauden analyysia. -
ALICE LYTTKENS:
Uudet tähdet syttyvät
ji
j
i ' T - - J I. osa 277 sivua - n osa 248 sivua
I Molemmat osat sid. $5.50
I Tämä kaksiosainen menestys ro-
' taaani kertoo Tolhnan-suvun jännittävistä
vaiheista 1830-luvun
loisteliaassa Tukholmassa ja sen
henkilöt ovat tuttuja jo aikaisem-öusta
suosituista teoksista "Onnen
remppeli» ja "Kaipuun sininen
kukka".
( ALEKSIS Km
VaHtut teokset
(Kohnas painos)
Valitut teokset ja elämäkerta. Sietää
teokset: Nummisuutarit,
pnaus. Runoelmia, Yö ja päivä,
ja Seitsemän veljestä. Kuvi-
550 sivua — Hinta sid. 03.25
A. J. CRONIN:
Joutsenten talo
307 sivua — Hinta sid. $2.00
Romantiikliäa ja elämänviisautta
sisältävä rakkaustarina Kanarian
saarilta.
Tilatkaa osoitteella:
yansa. Hän loi katseen maahan jä 'leikitteli
jaappänilaisen tohvelinsa karjel-
' lä. Sitten hän äkkiä katsahti Lailaan
ja virkahti:
— En voi päästää teitä hänen luokseen.
Olen vastuussa hänestä.
— Ei, konsulinna. Minä olen vastuussa
hänestä. Rakastan häntä ja se
on minun oikeuteni, saada nahda hänet
ja hor\'ata häntä, vastasi Laila päättävästi.
— Minulla on samat oikeudet? vastasi
konsulinna. Ehkä myöhemmät ja
sitovammat kuin teillä.
— TeUlä?
— Niin, minulla. Molemmat naiset
silmäilivät toisiaan hellittämättömin
katsein. Konsulinna jatkoi hetken kuluttua,
valaen ääneensä , niin paljon
lämpöä ja hellyyttä kuin saattoi:
— Teitä ehkä hämmästyttää asian
tämä laita, mutta ihmisen tunteethan
ovat niin vaihtelevat kuin keväinen päivä.
Varsinkin ovai ne vaihtelevat silloin,
kun on kyseessä taiteilijaluonne.
Olen uhrannut paljon taiteilija Rantakallion
hy\'äksi. Vein hänet ulkomaille
näkemään ja kuulemaan uutta. Sehän
on välttämätöntä taiteilijalle. Millä
varoilla Iiän olisi muuten voinut sellaisen
matkan tehdä. Tein sen rakkaudesta.
Matkustelimme ihanassa etelässä
ja olimme niin sanomattoman onnellisia
ja olemme onnellisia vieläkin . . .
— Tekö olette ollut hänen kanssaan
ulkomailla? kysyi Laila ja katseli mitään
ymmärtämättömänä konsulinnaa.
Se ei voi olla mahdollista. Laila muisti
äkkiä ne rakkaat kirjeet, joita hän oli
saanut Armaalta etelästä. 'Kuinka syntisiä
ja täynnään petosta ne olivat, jos
tämä kaikki pii totta. Mutta hän ei uskonut
konsulinnaa. Hänestä tuntui äkkiä
siltä, että tämä nainen oli itse paholainen,
jonka kohtalo oli lähettänyt
häntä kiusaamaan.
— Se ei ole totta, virkahti Laila-enem-män
itsekseen kuin konsulinnalle.
— Valitan, mutta kaikki mitä kerroin,
on totta. Todistukseksi siitä voin näyttää
teille muutamia valokuvia tuolta
matkaltamme.
Lailan ehtimättä estää, oli konsulinna
noussut ja rientänyt viereiseen hiuonee-seen,
josta hän pian liiteli takaisin, muassaan
pieni punakantinen albumi.
— Tahdotteko nähdä. Tässä ovat
kuvat aivan järjestyksessään. Tässä
olemme matkalla etelään, tässä katselemassa
Berliinin nähtävyyksiä, tässä seisomme
Potsdamin kanavan varrella,
täällä on pieni Igjohetki feofeelli^a. jfa
.tääliS Jaiklruat^la^vat.•. i^e-pÄsvstt'p!a- „
remmin iitse puolestaan.
Laila tuijotti tylsäni noaMii ^aihte-puuksi.
Ts^äiden ohella kasvatetaan* myös
paljon .soijaa ym. hernekasveja, jöideri •
rasvapitoisuus korvaa asukkaille voih.
Myös maissr ja unikko, josta saadaan
ooppiumia, ovat yleisiä viljelyskasveja.
Peltojen ympärillä on tavallisesti hedel-mäpuurivejä,
jotka kiertävät viljelyksiä
niinkuin aidat meillä. Siellä viljellään
enimmin päärynä- ja omenapuita.
L^äiitungin niemimaa, jonka Korean-lahti
ja Jalu-joen laakso, erottavat Ko- •
rean vuorimaasta, on Mantshurian eteläisin
ja samalla sen lauhkein seutu. Niemimaa
on metsätöntä, melko matalaa,
mutta tavattoman sokkeloista ja villin
näköistä vuoristoa, jossa matkustajan
leviin kuviin. Eräässä niistä istui konsulinna
Armaan polvella, kädet hänen
kaulallaan, pää veitikkamaisesti, kenossa
ja suu mitä onnellisimmassa nauriissa.
Laila painoi äkkiä albuniiu kiinni ja
ojensi sen konsulinnalle. 'Kaikki hänen
ajatuksensa olivat menneet sekaisin.
Hän tunsi toisaalta halun paeta täältä
niin pian kum mahdollista, mutta toisaalta
hän tahtoi sittenkin tavata Armaan,
katsoa kerran hänen silmiinsä ja
saada häneltä varmuus kaikesta tästä.
Sillä hän tiesi, että jos hän nyt sulkisi
nämä ovet, joiden taakse Armas jäisi,
jäisi kaikki entinen iäksi hänen taakseen.
— En usko teitä sittenkään, sanoi hän
hetken kuluttua uhmaten. Ja sinä hetkenä
hän ensi kerran elämässään tunsi
vihaavansa toista ihmistä syvästi ja auttamattomasti.
— Ettekö usko? Täytyykö minun
kaikki teille tunnustaa, ennenkuin uskotte.
No, kuulkaa siis kaikki, jos se
saa teidät uskomaan. Olen tulossa äidiksi,
onnelliseksi äidiksi ja nyt tulette
te riistämään minulta kunniani ja lapseltani
isän, sillä häntähän te olette
täällä hakemassa. Ottakaa hänet, jos
tahdotte, mutta onnelliseksi ette enää
koskaan voi tulla hänen kanssaan, sillä
minä olen hänen todellinen vaimonsa,
ja lapsi . . . tiedättehän, mitä se jokaiselle
ihmiselle merkitsee.
Konsulinna nousi ja katsoi Lailaan.
Sitten hän viittasi ovelle. — Tuolla,
muutaman oven takana hän on. Menkää,
jos tahdotte ja Oliakaan hänet.
Laila nousi. Hänen silmänsä olivat
kummallisen sammuneet, eikä Irän saanut
tavallista ryhtiäkään. Han astui
ovea kohden, ei sitä ovea kohden, jota
konsulinna oli osoittanut, vaan toista
ovea kohden. Hän ei sanonut hyrastiä,
ei katsonut naiseen, tiiohon elätriänsä
-tnfeoju^, ^vaan .tuli porraskäytävään
sielullisesti tajuttomana ja' turtuneena.
lämpömittari nousee 40:€en lämpäastee-seen
ja sisämaassa vielä ylemmäksikin.
Syksy on ihana, vaikka lyb^t. Samalla
kuin etelä- ja kaäkkoismosisuunit
lakkaavat puhaltamasta; loppuvat sa-
Jokaisen, Jdlcd on liiintVos-
Jlunut huon.cknHvpihJD, tulisv
istuttaa yksi tai kaksi pakettia
lucidiJn Gcranium.sf-
' tneniähimc. Me tarjoamme
hicno]] valikoiman., m kä kU.
sittiiä kirkkaan tulipunaisen,
tavolliscnpunaiscn, lohcnpu-.
naisen, ' appclsiininvärisca
krkkaai^ Tfaalcatipuhaiscn.
persikanväriscn, ruusunvi;-
riect», \-Blkolscn ja monen-muun
värin. Helppo kuivattaa
' \sicnicncstä ja ,ti«
kukkivat • uBc'n 90 pUiviiii
intuttatnieen jiilkccn.
(20c paketti) (2 35c) postivappasti. iMuttaka^
nyt. ErifiDistarfouf i l pakciH kuten yllä ja 3
pakctt!a mu°ta huonrkaftvisicnirniä, kaikki eri-iaisa
ja 1i«lppoja kaev^aitaa «isällä. .
Arvo ^L25, Isailtlii 65c pastivapaasti
VAP/yiSTI melääsi iso siemen-^
ja ImsviltsettetoissHie'
vuodelle 1952. ^9
Suunnitelkaa matka SUOMEEN
tailftrella ja keväÄllä, Jolloin mat-kakustaonukset
ovat pieneiimnät.
Nauttikaa laivaonatkasta Ja ystä-väillisestä
palvelusta "CtRIFS-MOLMISSÄ"
ja ««STOCKHOL-MISSA".
Parhaita paikkoja seuraavissa
laivavuoroissa . Nem-Yorkista
Göteborgiin:
GRIPSHOLM Tammik. 12
STOCKHOLM Tammik. 25
GRIPSHOLM Helmik. 9
STOCKHOLM Holmik. 21
GRIPSHOLM Maallslc. 10
STOCKHOLIvr Maalisk. 21
(Halifaxista seuo*. pnä)
G R I P ^ O L M miihiik. 11
STOCKHOLM Huhtik. 18
Vähimmäishinnat (UÄrahassa):
Ensimmäinen luokka... $285
Turistiluokka $185
Kaliki Göteborgista löaiteen matkaavat
latvat poiklkeanrat kesäkuun
7 päivään saab^ tämä mukaan
luettuna. Halifäslssa, Cana^
dassa.
SAL:n LAHJAPAKETIN lia-
Itiaa Jolsiynein. VaM^vama S
paliettia laintaan (fJ.S. Talaassa)
$5.e5, $7.5® Ja $1@.S®, miSiIsa
umsä.
TiUtkoa toivapsikat matka-asiaiaiebeltSnne.
Hänen palvelunsa ja kokemusperäiset neuvon •
»a e^viit makea Teille mitääa.
1255 FMlIips %aaffe, Moatmil
47® Main Stt^, WiBM|»sg. Blsm.
msnAMäis* CaSgaaT»;AI&a.
1@05 Balifas .S&, Be^jism, Sask.
'••^i ^
mmsmm.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 15, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1951-12-15 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki511215 |
Description
| Title | 1951-12-15-09 |
| OCR text |
^eeanakemisestä.
seen tullut jotakin ^.ieraT
ikähän ei voinutkaan ^
sitä.
n pysähtyi osoitteen
ennenkuin soitti o^ik^l
ms ^li'" tiiiiteiiM-'^feli:.sil:iit- MhsiMmim.- • kalliota..- Sslraslasta aasetlSii
^j^ja^uikm^ja.'kmn^kttkm Mistä- osoite, aloitti .Laila ksskustelim, po&--
j & olleet, "srairla, feokkaita- naisia, taakseea tämaa Mimllisen, |aaaittäväa
ifjUaisia tarmokkaita ^aaisasiaiialsls ja
naiseen
i sisäkkö aukaisi ov-en
i^sti vieraaseen
rraskäytävässä.
aiteUija Rantakallio täällä
-niin levollisesti kuin
li hieman hämilleen. Sil-ijan
hän mietti Javastasi
sti:
1 on täällä hoidettavana,
aan voi sairautensa täh-in
vastaan,
v o i . . . varmasti. Sano-eisiä
Lailalta. (Hän tu-laan,
sanoi Laila reip-i
ja odottakaa. Katson,
. jo valveilla. Käykää
umaan.
sl pienen oven ja ohja-n
ja aistikkaaseen hai-kiirehti
pois, koputti
linnan makuuhuooeea
yli kynnyksen.
, kuiskasi hän vuoteel-jlle.—-
Nythänontut
i nainen, siristäen vie-nnään
taiteilija Ranta-nimensä
on Laila,
n saaneena kimmahti
Itä.
eit hänet odottamaan?
seisten jo suuren ku-i,
jossa hän kiireisesti
luuden vuoksi halliin,
nustä aamuviittani ja
|;fesn kons!il!niiao"kuvittda: Mu väistö-
•'E^sti näiden toisten kaltaiseksL
Sibipä oli bänea yllätykseni • aivan
j\ion. kun hallin-ovelle ilmaantui si-
^•yt-, C nuori nainen, jonka kauniita kasvo-l
kehysti runsas tukka, jonka a^artalolla
llui musta vaippa, joka oli heitetty hä-
L ylleen siten, että töinen olkapää pal-
^isoniasti esiin. .
fgän katsahti ystävällisesti hymyillen
iieraaseen ja tuli hänen luokseen, esitellä
itsensä.
Sinä silmänräpäykseaä sortui kbnsu-liinan
ennakkokuva ilLailan sisäisen kat-tilanteen.
— Niin, minä toin hänet tänne, koska
hän täällä voi saada kaiken sen hoidon,
raihka sellainen potilas tai^itsee^ vastasi
könsulinna ^ vitkastellen, irroittamatta
hetkeksikään katsettaan vieraasta.
— Se on cdlut hänelle onneksi, vastasi
Laila hymyillen. Hän katseli suurilla
silmillään hellittänyttä tätä haista, joka
istui t ä s^ alvaiiTaiihallisena hänen edessään,
ajattelematta, että hänfellä öU kiire
päästä Armaansa luo . . . Miten taiteilija
Rantakallio liyt voi? k y ^ Laila
jälleen, kun toinen nainen \^ain katseli
häötä^ puhumatta lairikaan siitä, mistä
jjen edessä ja tuhannen liutta ajatusta hän olisi odottanut hänen puhirvan.
—'Kiitos, hän voi hj^vin, mutta . . .
— «Mitä? kysyi LaUa.
— (En usko olevaan hänelle hyvälisi
vieraiden käynnin, sanoF konsulinna.
— Minä en olekaan hänelle vieras.
»Minun tapaamiseni on hänelle hyväksi.
Ette ^saa pidättää minua enää kauemmin.
Te ette ehkä tiedä, kuka olen.
Olen hänen rakaislettunsa ja hän ikävöi
minua.
puolen ole lielppoa erottaa kiinalaista-ja
smBtshaa • -.toisistapa, > •-puumatta l
kiinalaisten etevämmyydestä eri aloilla^;
manlshut-kmteakin-vanlmä valliaskan-sana
loukkaäntuWt, jos heitii puhutel-^
laan kiinalaisina. Varsinaisessa Kiinas*
sa mantshuja lasketaan asuvan n. 20
milj. henkeä. •
Maaseutu Ljauho-virran kahden puolen
leviävällä ta^ingolla on tavattoman
viljavaa. Talot eli farisat ovat savella
rapattuja Idvi- tai tiiirrakeniiuksia
tai oljista saydla muurattuja mökkejä,
joissa katto on tiilistä taikka oljista.
Yksinäiset talot ovat aitauksen ympäröimiä,
missä komea portti vie
Varsinkin ke&illä' on •matkustsmliisa
maas€HdMla;a-alväIlöisia. ^-^-Äatitalist td-sin
kulkevat halki-alueen• Mnk |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-12-15-09
