Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 20, 1941

              1941 LAUiANTAINA, JOULUKUUN 20 PÄIVÄNÄ
Sivu 11
GENTRALIA, ONT.
Ida ja Sulo Huovinen,
CentraUa, Oht.
AVATERS TOIVNSHIP
John ja Samia Seppälä *
FORTBRAGG
GALIFORNIÄ, U. S, A.
Selma ja*Heikki Matala,
Box 163, Fort Bragg, Gal.,
BOONVILLE, CALiFORNIA
Hulda'ja Nestor Taskinen,
Box 155, Boonville, Gal.,
: - A.U;-S;-A.
TiMa Laäksö
Hilja Soderena
Hanna Heinonen, , ~
331 Albert St., Soo, Ont.
SUNSHINE, ONT.
John SaJij,
Box S, Sunshine, €>nt.
X I r . S Ä i ^ Vierikko ja pie^
Mr; Eino Kbärf ja^^
;\C-B<jöt^:^nsföinii^
VALDOR, QUE.
Anita, Vieno ja Vilho Hakomäki,
Box 165, Bourlamaque, Que.
Rauha Kivi,
Box 606, Vai d'Or, Que.
Hilja ja Matti .\ho,
BSX 741, Vai d'Or, Que.
Paul, Elsi ja Veikko Jaakkola
Box 244, Vard'Ör, Que.
Pirkko, Signe ja Vikki, —
.5 > J : • :Bbx:2l4, Vai d'Or, Que.
Box 441, Vai d'6r, Qiie. '
Kassu Kuusen-Aho
A., F. ja John Ntimmi
Box 783, Vai d'Or, Que.
VVHITEFISH, R, R l
(Tröut Lake) Önt.
Mandt Salminen
Anna Putila
LOGKERKY, O ^ t .
Adele Mäki
GARAiVL\T; ONT.
Wilho Ranta
Laina ja Eino Huhta
Edward Mäki
Aila, Aune ja Matti Pitkänen
Annabell, Hilma ja Arthur
Peterson
Leo, Helvi ja Waher \Väyrynen
SUDBURY;ÖNT.
Mrs. Helena Lahti,
Box 69^Sudbury, Ont.
Tampereen Jakki
HAUSKAA JOULUA
ja
ONNELL/STA UUTTAVUOTTA
toivottavat
MIRJAMI, SELMA ja
SANFRID PIHLAJAMÄKI
~Box;74i^Arvidfa, Que.
•
le j» :ykMö^feene
. yksiii^listä böitoa. . V -
SkikerI
kirivattuja kukkasilmuja, jotka on
räviisieftu Ceryieh-det
o\^^ght1neetVäVäli^
mumma on samoih kuin ryytineiUk-fc^
km
^^sfehaf pide
dbatri^m^^ tänä-
•Jkinpäi-ranä tuotetaan.
~ olevan aivan läheisiä sukulaisia, mut­ta
ovat töÖ^ltt^ti^de^ ai­van
viertä toisiireth. Maustepip­purit
ovat er^än myrttien sukuun >
kuuluvan "ti^^^ Se
öt^-;l|quitöiu^e^ iähei-siltä
Mek^ikotf ja Etelä-Amerikan
seiMhiiita jsekä^^^^^ missä sitä
v i Ä i h v i l j ^ Jattiaicassä ^itä
myös viljellään runsaasti^
JOULUTER^
VEHDYKSEMME
Fort WiHiamin
E: HERMÖOTJN "
A. MÄNNISTÖ
J. HIETAHARJU
J.SUTILA
H. PEflÄI,Ä
A. ASIKAINEN
T. BJÖRK
U. OKSANEN
R. BACKSTRÖM
J. NIEMI
U. KOIVU
E. äELINI
jSanatorium, Fort IVilliafiij
ONTARIO
Kun joskus kehoi£atte jotakin me­nemään
sinne/missä pippuri kasvaa,
fcyääh j a ^ i t ^ ^ ^ XQ^eMä tavaHista p i - : V ä ^ ^ ön^ ^irtHiihbm ja ar-m
u t t a ^ ^ ä v s ^ k ^ t ^ vokkaimpia niaiisterta ja keski-ajalla
- esim. Suomessa viljelty vielä elleii. vaa sangen monilla v^öliM maäpal- näytteli tämä pippuri Eufoopan kau-sokerijuurika^
a, yaan^k^
sokeri oli tuotava ulkoa, ja^ä^vielä- purilaÄiria saattea ol^^^ hyvinkin
kin suuri osa. Saattaapa Siis poydfäl- gutiria' etoia:viaisiiiiksia. M i h ^ maus- eKvät suurimmaksi osaksi^ pippurin^
l^ne oleva: sokeri, yhtä hyvin ofla t ^ j j u r i J ä j ^ k ^ b f i u r l j l ^ t ä v ä t 'kustannuksen^'.. ^Valkopippurit ovat
vaikka Haitin neekerdrfeh kaavatta- • i " ' " i ' f ,ii i i r n i ^
maa, sillä sokeriruokoa-—sokeriahan
Inbtaan
keski-ikäisten naisten kanssa, saa­dakseni
emäntä jä''raitUVei'^
Osote: r. t. JÄRVI
122 Winow Ave., 'Av
erikoisen pippuripensaan, Piperj Ittii-pässa
niin huööiatfävaa osaa vaittujä ja puhdistettuja hedelrttä.
kokonaisia käup^Tcaupunkeja, jotka; Valkopippuria viljellään koko Indo-
MäliiÖiliisella alueella, mutta sen äl-valmistetaan,
kuten tiedämme, sekä
sokerijuuriitkaistä että sokerirup'oista
--"^"'ten^ nykyään melkein Raikis-isiä
VI
sa troopillisis^ jä subtroopillisissa
t ittaissa,-^ joista tärkeiriimät ovat Ku­jia,
Porto Rico, Peru, Brasilia, Jaa­va
ja Intia. Euroopassa sitä voidaan
viljellä yksinomaan Elspanjassa. Sen
sijaan kasvatetaan melkein kaikissa
Euroopan maissa, sokerijuurikasta Sii­nä
määrin, että jotkut ^^Urobiiän
maista alkavat olla jo oniäväraisia
sokerin tuotannossaan.
Jos taas olisimme saaneiet seura­ta
kaneelin väenuksiä, enrienkuih se
jJäatyi joulupöytäämme-, olisiihme
lähtökohdaksi havainri^et Ceulonin
saaren, kaneelin klassillisen kotimaan,
"hiellä Ceyloniö polttavan kuumissa
laaksoissa kasvoivat ne kiiltävän
tumrfiartvihreälehtiset, voimakastuok-suiset
kaneelipuut, joiden kuorista
valmistettua kaneelia siroittelemme
joulupuuroomme. Samaa käncelila-
>jia viljellään kyllä nykyään myöskin
muissakin troopillisissa maissa, kuten
Etu-Intiassa, Anlilteilla ja paikoitel­len
Etelä-Amefiilkassa, Tätä Ceulo­nin
kanedia yleisempi kauppatavara
vaikka se onkin aromiltaan huomat-
, tayasti ^eik^örtipaa, on kuitenkin K i i -
; nau kaneeli, jota viljellään myös F i ­lippiineillä
ja Jaavassa.
Moluckeja, "jVfaustesaaria" edus­taa
taas mauste- eli ry)rtincilikka,
vanhin turiA^CCU mätiste, jota ny­kyään
kyllä viljellään m^ös melkein­pä
kaikissa troopillisissa mäissä!. Pöy­dällämme
olevat ryytineilifcat ovat
»^yyfcineilikkapuun avautumattomia,
. (Eräs ystävämme kfrjoitliaa:. ".Olen
sellainen f Iikka, joka olen hUJattaih ru-vefmut
pIä^jäaIIla;&n^ emän mutta
eri osaa Tafttaa mitään herkkuruokia.
Yhtä kokeniatoa ukkeUni haluaa kui­tenkin
että mfiiä fditU kokeilen. Nyt
hän on saanut p ä ä h ä i ^ . ette meillä
pitäisi oila jouluksi oikein lipeäkalaa,
jötä hän sanoo kerran saaneensa rixais-tstä.
Voisitteko neuvofat mftc» sitä; val­mistetaan.
Ja myöskin joulukeekineu-von,
tai joitain oikein hyviä leivoksia,
sillä aiomme kutsua .vieraita iai tietysti
parempi puoliskoni haluäft ylpeilisi^ mit..
nun keittotaidollani.")
Lipeäkalaa (kuivatusta tursasta)
ette enää ehdi valmistaa, oiut€& jos
teillä sattuisi olemaan, saatavana (jos­kus
on kaupoissa) valmiiksi lipeöltyä ja
maistiaisen saisitte hyvin yksinkertai-se\
t& tavalla. Varmuudeksi huuhtelette
vielä kalan puhtaassa vedessä ja sitten
vain kiehautatte sen kohtalaisen peh­meäksi,
mutta.ei aivan litkuksi, Sitten
sen kanssa tavallinen maitosoosi, siin^.
kaikki. • '• '
Joulukeeki, aivan sen nimellinen, kyl­lä
on, kuinkas muuten, kun niitä ker­ran
on satoja, ellei tuhansfa eri nläilsiä,
mutta ikävä kyllä emme satu seri oh­jetta
käsiimme saamaan. Mutta eipä
sitäkään taitaisi enää ehtiä valmistaa,
sillä se kuuluu pitäyän tehdä viikkoja,
ellei kuukausia ennen jpuluä. Mutta
jos sen sijaan kokeiIlsiöim<S joinakin
muilla keekeillä. Esfmefkiibi seuraa­villa:
PXHKINÄiCEEftl
Aineet: 6 munaa, 1 kup. sokeria, \i
voitd, li kup. maltoa, 1 kup. hakattua
pähkinää .(walnut), 2 kup. jauhoja, 2
teelui. lefviipulverla.
Hiero voi j ^ sokeri .vaahdoksi, lisää
joukkoon ^ttnähkeituaUet vatkattuna,
pähkinät, malto, leivospulveri jauhojen
luinpa, vaziiljaa tai sltruun&iv mehua;
viimeksi valkuaiset kovaksi vatkattuna.
Pafsta. mieluummi relkämuotissa.
ktinTkTrikE^tci
1 kup. voita. 114 kup. hienoa sokeria.
1?4 kup. jauhoja, 5 nfunaa, Va kup. ko­rinttia,
1 teelus, lelvospulveriä. -
Hiero voi vaahdoksi, lisää, munat yk­sitellen
joukkoon ja joka munan jälkeeii
i ruokal. jauhoja ja 2 ruokal, sokeria;
viimeksi loput sokerista Jä jauhoista lei-vospulverin
kanssa.^ Sitruunanmehu ja
korintit jauhotettuna jOukkoon. Kaada
seos voideltuun muottiin ja paista koh­talaisessa
kuumuudessa 1 tunti.
HEDELMi(lCE£Kt
2 kup. voita, 2 kup. sokeria, 4 kup,
jauhoja, 10 munaa, ',4.paunaa mantelia
kuorittuna j*a hienonnettuna, 2 paunaa
-korlnttia72 paunaa rusinoita hienonnet­tuna;
kaneina, muskottikukkaa jamus-kottipähkinää
' i teelus. kutakin; M
kup. konjakkia ja i teelus. soodaa.
Hiero voi jä solceri, lisää joukkoon
munankeltuaiset,. mausteet, hedelmät
jauhotettuna, sooda jauhojen kanssa;
viimeksi Valkuaiset köVäfcSf vatkattuna.
Paistetaan. voidellussa .pannussa 2—3
tuntia tavallises.sa uunin. lämmössä.
<Tämä panos on tietysti vähän suu­rempaa
tarvetta varten..- V^hari arve­luttavalta
ja epäkäytäi^nöUlseltä tun­tuu
tuo konjakki tuossa, mutta.oifije kun
ohje; tottapa sen antajat övait tien­neet.)
VOIRINKEJLIÄ
2 munankeltualstfi, % kup. paksua
kermaa, 1 teelus. soodaa, 10 kardemum­maa,
3 kup. vehnäjauhoja.
VJjspilöi munankeltuaiset, sokeri ja
kerma paksuksi vaahdoksi, pane sekaan
kardemvtmz^, 60<kia jii sllcsf paljon jau­hoja,
että taikinan voi kaaviloida lei-vinpöydällS
ohUeldsi kakuksi. Leikkaa
kapeisiin kaistaleisiin,, muodosta niis­tä
pieniä iftteftäf rlnkliaftä. Paista uu­h
i ^ tai keitä rasvassa j a ripöia soke­ria
pääile, .
kup>eräinen kotimaa On Etelä-^asi^.
Näiden lisäksi on meillä vielä mui­takin
pippurilaatuja, kuten esitn;. ijn-karin
pi][)puri eli paprika, espaajaläi-nen
eli - Cayennen pippuri, joka kas­vaa
Etelä-Amerikan lounaisranhikoI>
la, Cayennessä, ja jonka polttaVan
kuivasta ja kuumasta ilmastosta pip­puri
lienee perihyf pistävän kirpeän
makunsa. Nimensä, Espanjan pipj^u-ri,
se on saanut siitä, että espanjaani»
set toivat sen ensi kerran Euroop­paan.
Jä lopuksi mausteista mainittakoon
vielä joulupuuromme onneatuottetva
manteli. Sen Icotimaa lienee Vähä-
.Aasiä tai ehkä Syyria, mistä sen vil­jely
on fevfnnyt Euroopankin puolel­le,
varsinkin Välimeren maihin, sekä
Amerikkaankin, missä amerikkalai-
.set ovätvalkaneet viljellä sitä valssin­kin
CälifomiäsSa. Ja siellä samoilla'
seuduilla, Californian aurinkoisilla
rannikoilla, ovat kasvaneet ja kyp­syneet
ne mehukkaat viinirypäleter-tutkin,
joista sitten oh kuivattu käyt­tämämme
makeat Californiakaläiset
rusinat, jotka ovatkin rusinalaaduis-tä
parhaimpia. Arrterikkä on edustet­tuna
joulupöydällämme myös tuo-reitten
hedelmien kautta.
Eivätkä vain ruoka- ja nautintoai­neemme,
joista tässä osa on lueteltu,
ole muu^äfäisia jbulupöydälläit^me.
Jos tutkimme esimerkiksi joulukynt­tilöiden
alkuperää, saamme tietää, et­tä
etelämeren saarten pasaatituulissa
humisevat palmut ovat saaneet iuo-vuttäa
niihin osan raaka-siineitd' ja
napaseutujen kylmissä iherissä uivat
valaat osan ja e^iä purhpuUtl^ kj^t-tiläiisydän
on kotoisin aurinkoisilta
Te»i$inseu(^ilta> - -' - •
mm