Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 22, 1956

              Kirj. VIHURI
(Jatkoa)
MARIA kertoi nyt, kuinka rouva
"^letsälä oli e^tamentannut hä­nelle
kaikkr-korunsa ja ^että niitä on^
paljon, luvaten joskiis näyttää ystävät­tärelleen
itelca^
Häir>sjattl varmaankin myöskin
miljoonien ^perihnöri rahana, uteli Em-
' mi. '; . • :
— Luulen niinv^ mutta eri
maan, sHla pesän sefvrittely^ ei ole vielä
:päättynyt. Tuomarit ovat niin hitaita
toimissaan. Olemmekin nyt isän kans­sa
liikkeellä kiirehtiäfcsemme häntä.
Haluaisin saada »kaikki järjestykseen
siksi kun sulhaseni palaa.
— Sitteii>^amman vietötte^
häät. Mutta sariöhan, rakastatko sinä
sulhastasij kuri puhut niin kovin yliol­kaisesti
hänestä? ,
— Voi Emmi; h sinä olet
ansarikukkal^ Kiiri olet istunut iltoja
Monte Gärlön pelipaikassa Jä pannut
kaiken mitä oinist^t uhari^ ^ä-nyt
jännittäviä hetkiä ruletin pyöriessä,
voittanut; tai tiävinriyl/^ /tanssinlit kuu­massa
tanssisi^lissa; prinssien kanssa.,
juonut samppanjaa kreivittärien ja-ruhtinaideripjarissa;
silloin et enää te­kisi
sellaisia kysymyksiä, että rakastat­ko
jotakin suomalaista nulikkaa.
Maria naurahti ja jatkoi taa
kaikille.ysfcävilie .ja tut^vUiel
HelM^ä Valde Kirsi^^
Hoinepayne-.t^: • Ontario
HAUSKAA JOULUA
JA ^ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA
kaikille tuttavilleen
toivottaa
AUNE LIIKALA
Box 34 iHear5t, Ontario
Ainoastaan täten toivotamme
HAUSELAA JOULUA
JA ONNELLISTA
UUTTA yU0rTA
kaikille tuttavillenirhe!
Huoonidikaa täjnä joulukorttinai
45 McKelvie,iiiye.^Klrkländ Lake, Ont.
ILOISTA JOULUA
JA PALJON ONNEA
UUDELLE'VUODELLE
kaikille tuttaville ja
tuntemattomille toivottaa .
Saimi ja^ Väim Järvi
57 Lebel Ave., Kirkland Lake, Ontario
JOULU- JA UUDENVUODEN
TERVEHDYS
K^mkam asunta
49 Kirlq)aiiiick st,/ Klrfcländ
Hilja Oja
EAnlpboe nO jWa eston
Eexioi K^ttinen
VeliklEb H(^ckanen
mm KSakk&lnen
— Hänhän on ensinnäkin useita vuo­sia
minua nuorempi ja luonteeltaan vä­hän
kummaliihen. Luultavasti isänsä
kaltainen, umpimielinen ja itsepäinen,
rakastaa hevostaankin enemmän kuin
minua. Mutta rouvan tahto oli, että
hän j*a minä menisimme naimisiin. Si­nähän
tiedät, että hänen äitinsä ja mi­nun
isäni rakastivat töisiaian. Meidän
avioliitossamme onkin siis väitt perin-tökysymys
ja niin o^^ ei ole
mitään sitä vaStaäh; valtaa
ja voimaa:. f
Emmi kuunteli lumottuna toisen pu­hetta
ja pahoitteli mielessään, e^^^ ol­lut
sänianlaineri maailman nain
tuo toiiien. Olisi se sentään toista kuin
tehtailija Vaaran tyttärenä oleminen.
— Tulehan Maria, mennään alas, eh­käpä
siellä jo tanssitaan. Niin he läh­tevät
laskeutumaan portaita alaker-
• taap. • • .
Tuskin. he ovat ehtineet alas, kun
miehet rientävät kilvan hakemaan; Ma­riaa
tanssimaan. Ja rouvat tuumiske­levat,
että harvinaisen komea tyttö on
tuo neiti Heini jä tanssiikin niin hyvin.
j-r Hän. on. Emmin parhaita ystäviä ja
menee pian naimisiin rikkaan perijän
kanssa, kertoo nyt rouva Vaara.
— Niin, hänen isänsä ja: Metsälän
patruunan leski olisivat kai' menneet-kiri
naimisiin, ellei rouva rukka olisi
sairastunut ja kuollut, yhtyy puheeseen
eräs rouvista.
— Mutta miksi sanotte rukka? kysyy
rouva Vaara, katsahtaen, riipittjvasti pu­hujaan.
...
— Siksi, että hän sairasti hyvin kum­mallista
tautia. ; Itukaan'^lääkäri ei
saanut siltä selvää. Meidän sisäkköm­me,
joka oli myös hänen; palvelukses­saan,
on kertonut hyvin -kummallisia
asioita siitä.
— Hän sairasti verenvähyyttä ja se.
teki hänestä lopun, virkahtaa rouva
Vaaray-joka ei halua minkäänlaista var­joa
heitettävän tyttärensä ylle.
Marian auto pysähtyi pari päivää
myöhemmin erään toimistotalon edus-,
talle. Emmi ja Maria astuivat siitä
ulos.
— Mfene sinä edellä ravintolaan, mi­nä
pistäydyn asioitamme hoitavan tuo­marin
toimistossa kysymässä, joko isä-:
ni pian vapaiituu; Tulen sitten pian.
Saavuttuaan toimiston etfeishuonee-.
seen kysyy hän juoksupojalta, vieläkö
herra Heini on sisällä. Saatuaan myön­tävän
vastauksen, käskee hän pojan
kutsua hänet puheilleen. Kun poika
menee jää Maria rauhattomana odotta­maan.
Kun hän sitten näkee miehen tulevan,
kääntyy hän kohti ja luo häneen kysy­vän
katseen. Ääni vaikuttaa kuitenkin
huolettomalta juoksupojan korvaan,
kun hän kysyy:
— Viivytkö vielä kauan, isä? Odo­tamme
Emmin kanssa sinua suurravin-tolassa.
— Ehkä vielä jonkin aikaa . . . Hä­nen
katseensa on kiusaantuneen äköi-nen
kun hän sitten kuiskaa jatkoksi:
—- Tuo mies on vaikeampi kuin luu­linkaan.—
Hänen karissaan on vaikea
päästä riiihinkään. Minusta tuntuu
kuin hän tietäisi jotakin sellaista josta
me emme ole tietoisia.
— On kurjaa yhä maleskella täällä
Suomessa.. Kun saisimme kaikki äkkiä
vaihdetuksi; rahaksi^ niin en ikinä enää
astuisi jalallani tähän maahan, tuiskah­taa-
Maria. V
—Ei passaa hermostua; Kyllä tämä
on .vaikeaa minullekin. Mene nyt ra­vintolaan
ja odo^ta siellä. ^ Ajanime^s^^^^
ien johonkin, missä voimme puhella
rnemftiän. Voimme joutua %irumaan
lääll^ vielä useita päiviä.
— Hei, pikku mies: Minä lennätän
smut pilviin. ^ . ^ ;^
— .^lä sillä tavalla! Sinä et näytä
oppivan käsittelemään pikkulapsia. O-let
liian raju siihen. Sehän aivan hauk­koo
ilmaa, kun lennätät sitä tuolla ta­voin,
sanoo Aini, ottaen Saaren perilli-sen
Arvon käsistä jäla^ki^n vuoteelle.
— Xo ei sitten. Mutta jos pikku
herra osaisi puhua ja esittää mielipi­teensä,
vaatisi hän lisää ilmalentoja.
Näetkös, miten se y r i t t^ ilmaista mie-lihyvänsä
lentojen johdosta.
Arvo istuu sitten pöydän ääreen, jo­hon
Aini on laittanut iltakahvin.11 f
— Suloista perhe-eläriiää, eikö ole­kin?
sanoo Arvo ja hipaisee Ainin, kät­tä,
joka juuri on asettanut kahvikupin
hänen eteensä. . :
-7^ On kyllä ja kumpa se Vain,kestäi­si
kauan. Mutta kesä on pian lopussa,
pihlajanmarjat kypsyvät ja muuttolin­nut
valmistuvat, lähtemään pois. Tästä
syystä olenkin ollut koko päivän ala­kuloinen.
Arvon katse viipyy hetken ikkunan
hämärässä. Hän tukahduttaa mielensä
pohjalta nousevan huolen . . . Kumpai-sellekin
alkavat toisenlaiset ajat, kun
työt studiossa pian loppuvat. iSe ei
kuitenkaan saa sumentaa tätä onnellis­ta
iltaa, kun Saaret ovat |>ois kotoa vie­railulla.
- T En käsUä, että kesä voi lentää niin
nopeasti sivuitse kuin tämä kesä on teh­nyt,
virkkaa nyt .\ini. •
— Se on totta. Olemme tulleet ai­van
huomaamatta syksyn kynnykselle.
Mutt^ muistoja meillä on, jotka säily­vät
elämän loppuun asti.
— Kyllä meillä muistoja on, mutta
tänään minun ei tee mieleni haaveilla.
Minua huolettaa tulevaisuus.
— Tosiaan, mikä sinun on, .Aini, sa­noo
.Arvo ja tarttuu hänen käteensä.
— En tiedä oikein itsekään. Herä­sin
aamulla oudon tuskan vallassa. Sit-
Läbetän täten parhaimmat
Joulu- ja Uuden Vuoden
tervehdykset kaikille
tuttavilleni ja heille, jotka
vain ottavat vastaan
805 Gövt. Rd. W. Box 89
cniaput Hughes. Ontario
Parhain JOULU-AJAN TERVEHDYS jä
ONNELLISTA UUTTA VUOTTA
kaikiUe toivottaa
J US$1 LA'S DEPARTMENT STORE NIPIGON ONTARIO
' ILOISTA JOULUA JA
TOIVORIKASTA UUTTA \<UÖTTA
toivomme kaikille Canajdassa ja Suomessa
176-2rid Avenue Box 276 Cochrane, Ontaijio
Siistiä ja lämpimiä (huoneita saatavana!
HAUSKAA JOULUA JA
ONNELLISTA UUTTA VUOTTA
kaikille tovereille ja ystäville toivottaa
ANNA JA KALLE SORJONEN
196 Algonquin Blvd. West Timmins, Ontario
JA RAUHALLISTA
JA ONNEKASTA
UUTTA VUOTTA
toivottaa
asiakkailleen ja ystävilleen
WORKERS GO-OP OF
NEWOTOIOtTp.
Myymälät:
• TnviMiN^ • '
9 cdfm^l^
1956