Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 19, 1955

              CBC:n television lasten sarjaan kuuluu mm. Maggie Muggins*\
joka nähdään perjantai-iltana. Yllä olevassa kuvassa tässä oh­jelmassa
esuntya}ä 12'^imotias Beth Mugginsina
ja hänen olkapäiUaan ystävänsä Fitzgerald Fieldmouse (Metsä-hiiri)
, ja .Grandntother Frog (Sammakko-isoäiti), Vieressä
oleva JoAn Drainie esittää Mr. McGarrkyn osaa.
' Täällä briMläisessä Kolumbiassa on
viime aikoina oUut oikdn telv^
set ihnat. Lyhyt tuo talvi kuitenkin
oli, sillä keväältä alkaa jo taas tuntua.
Työttömyyttä oh tänä taliyena ollut
erikoisen paljon. Ottawa ja Victoria
täyttävät työttömyyttä poliittisena pot­kupallona
ja tuon "urheilua" tulökseöa
on, että moni työtön työläinen on jou­tunut
äärimmäiseen puutteeseen.
Vancouverissa ja ympäristöllä on rie­hunut
todellinen rikosaaltoja Pankki­ryöstöjä,
ryöstöjä kadulla, ka;upoissa ja
iodeissa — murhiav raiskauksia jä
vaikka mitä, aivan^ tyyliin.
Osaksi johtuu se siitän -että länsiranni­kolle
kulkeutuu rikdllisja talveksi; muu-alta.
Canadasta,;^tutervat kylmää pakoo
Vancouverissa sanptaian itoyöskiri ole­van
huumausaineiden käyttäjiä enem­män
kuin muualla Gattädässa yhtepnsä.
Poliisilaitosta on syytetty, tuosta tilan­teesta
ja todellakin'näyttää sille, että
jos poliisi olisi yhtä innokas roistojf
jahtaamaan kuin mitä se oK esim. Ben-netin
aikana työttömiä ruoskimaan jä
kaasuttamaan, niin olisivat roistot suu-ränmaksi
osaksi lukkojen taksma tallella
— tai turpeen alla.
Meillä on täällä myöskin tavaton
Jnäärä uskonlahkoja, .^^iita on useita
kymmeniä duhoboreista lähtien; Kaikki
iJe soimaavat tomen toistaan, -rääräus-ioisuudesta.
Jos siis pÄutaan pirun
torjuntaurheihista, niin siinäfe : suh­teessa
B. C. vie ensi.tilanCanadassa.
Uskonlahko se on tavallaan tämä
suunnitelma. päästä tapaamaan pitkä­aikaisia
tuttavia ja:t<wereita;Everettim,
niin lähdettiin ajaa huristamaan sinne.
Haeskeltim ylös A. Hautainäen talo.
Naputettiin ovelle, ja sieltä Antti enti­nen
huumorin hymy huulillaan tulee
päästämään sialle. Korkea kasa ru-,
nojen käsikirjoituksia sai siirtyä talteen.
Juontui juttu kauas ajassa taäksepäm
vuoteen 1911-12; joUoin metsän silmäs­sä,
pienessä metsämökissä, nyrkkilehti
"Sääskeä*' toimitettiin, Antin oU^sa
vastaava toimittaja, Jussi ^kirjuri. S»eila
myöskin perust«ttiibiuhujaseura. Siellä
myöskin Bowien S. S; osaston syntysa­nat
sanottiin. . : '
Antin ja Sofian luona ollessani sattui
iloinen yilätys, kun kaupungin suoroar.
laiset saapuivat ryllattSeö^^^täöäan
Antin syntym^>^vaisU, S^^^
yllätys minuttekin, silla saintilaisuuden
tavata monta ;€ntistä tuttavaa saaialla
kertaa. --•"-l.:"
«iitän -kaikkaä- imatkatt varrella ta­paamiani
tuttavia hypistä vieraanvarai­suudesta
j a ystäi^rydestä. ~
Rauhanterveisin! ; ; '
Social Creditkin, joka on haUituspuo-lueena
täällä. Eräät ihmiset väittävät,
että se on itseasiassa aivan samanlainen
kuin duhoborien lahkokin. Se ei kui­tenkaan
ole niin, koska sen johtajat
ovat vanhan tavan mukaan passitta­neet
joukon duhoborieja vankilaan. Us­kosta
sanoi aikoja sitten eräs saksalai­nen
runoilija:
'*Soi vanha kieltäytymisvirsi taas,
tuo taivaan aa-lulla loru, [
se joUa kansan — suuren vintiön,
pc\is tuuditellaan poru*"
On vielä kolmaskin urheilulaji, jossa
•täällä oliaari etutilalla. Tarkoitan, jää­kiekkoa.
On todella ihme ja kumma,
että täällä B. G iissä oh sellainen pieni
"yhdein hevos&n"far.mikyläv josta voi­daan
noin vain lähettää joukko poikia
lyömään laudalta Euroopan parhaat
pelurit. En ole itse kovasti innostunut
urheiluun, mutta -kun kuulin radiosta
Pentictonin poikien voitosta, niin hihka^
sin Hurraa! Minun koiranikin silloin
kiijasi jotakin. En saa selvää, oliko
tuo koira todella selvillä asiasta, vai
muutenko se vain kiljui.
Jo viime vuonna olin ihmeissäni, kun
nuo samat pojat piiskasivat Sudburyn
susilauman, vaikka Susilla oli muka­naan
amerikkalaisiakin. Eihän tuo
voitto kuitenkaan ollut oikein ylivoi­mainen,
ja sitä paitsi voitti eräs "susi"
nytkkitai^jdun, lyöden eräältä Penticto-nin
ravintolan tarjoilijattarelta pari
hammasta irti aivan ensi erässä.'Kaiken
{^älle urheiluasioita käsittämätön tuo­mari
sakotti susipoikaa 50 dollarilla.
iHuomatkaa siisarvoisat lukijat, että
kysymyksessä oli kaksi erilaista urhei­lulajia.
Jääkiekkopelin voitti länteläi-set
niukasti ja nyrkkitappelun itäläiset
' ylivoimaisesti. < Ei siis ole meillä paljon
syytä pöyhistdlä, Vaikka tosin kerrot­tiin,
ettei tuo tarjoilijatar ollut ensin­kään
harjoitellut tappelua.
Nyt ovat kuitenkin asiat toisin. Aivan
ehdoton voitto tuli tänne länteläisten
kotipuoleen. Valituksia tosin kuuluu,
sillä ruotsalaiset ja monet muut väit^
tävät, että Canadan |>ojat pelaavat vä-
- h|n liian rajusti. Siihen voi vain siuaoa,
että jos ei heidän hieno nokkansa kesta
pikku tänöisyjä, naarmuja ja mustelmia,
nim on parasta, että omaksuvat kansal-
• iisurheilukseen jonkun ping-pong pelin,
tai jocddn muun huoneurheikui.
Tämä juttu tuU kirjoitetuksi siksi,
että piti todistaa, että täällä British
Columbiassa ollaan N etulinjoilla näissä
tässä mainituissa urteflulajeissa — pi-
-njn torjimnassa, jäakidclapfelissä ja
pc^irttisessa jalkapallossa. Huonolla
puolella ollaan siinä, etteivät meidän
naisemme pärjää nyrkkeilys^ Sudburyn
^ Vlinie kesänä tapahtui se kauan aja-tdttt
reisuj jolloin piti oikein omin
sihmn nähdä se synnyinmaasi *'}aiha«
poski-', se silakka. Turha oli reisu siinä
suhteessa. Ei ainä ollut enää sama
imaku kuin oli ennen, kun saatiin juuri
merestä otettuja koivistolaisten tappa­mia.
Ne ne olivat silakoita! sMutta
onhan muuten mukana käydä katsomas­sa
omaisia. Meistä ukon kanssa ei
Suomi enää ollut entinen Suomi, kun
Karjala on poissa.
Emme kuulleet ed[es käen ääntä. Sa­noivat
sen kukkuneen, mutta kun se on
laiha "käki, niin se kukkui pari kertaa
ja sitten oli viikon välillä hiljaa. Kylmä
ja sateinen kesä kai vaikutti niin masen-tax^
asti ihmisiin, .ettei siellä hymyilevää
ihmistä kadulla nähnyt. Koetin minä­kin
joskus, jos saisin jonkun hymyile­mään^
mutta sain vain murhaavia sil­mäyksiä,
aivan kuin olisivat tahtoneet
sanoa, että mitä sinä ihminen irvistelet.
Eipä silti, en itsekääa paljon suutani
nauruun vääntäisi, jos minun pitäisi
sieUä elämääni eteenpäin viedä, sUlä
markan arvo oa kovin matala ja puute
puutetta korvalle lyö. •
Vaikka kesä olikin kolkko, niin jona­kin
hetkenä sentäsui oli siksi lämmin,
että ruokahuusholli kärsi. Se Suoman**
emännän ruokakomero, se kylmä kaap­pi,
ei ole niin kylniä, että ruoka säi­lyisi
tuoreena edes yli yön ja mitenkä
sitten viikon lopun. Entäs se alituinen
maitokaupassa juoksu. Hakea desilitra
kerrallaan kennaa, jos meinaat hyvin
kävisi törsätä. Niin monta muuta asiaa
pitäisi Suomen naisten saada, enntc
kum he voisivat hymyillä ja sanoa, että
nyt sitä eletään nieilläkin.
Mutta hyvä nunkin, sillä "elettiin­hän
sitä ennenkin?'. Nyt on sentään
: jo maalaisemännilläkin sellainen ylelli­syys
kuin keittolevy, ettei tarvitse aina
nokisia pannun pohjia kuurata, jos ei
vam ole tulinen kiire. Puuhellan päälle
On reijän kohdalle laitettu ohkanen rau­talevy,
joka kuu-menee pian. Siinä
kiehuu montakin pataa yhtäryssyä, ja
kun vain itse nialttaa, ettei pistä pan­nua
reikään, niin säästyy nokisista as­tioista.
Tiskin kanssa on siellä useissa pai­koissa
asiat niin jä näin. Kaupunkipai-koissa
on kyllä vesihanat, mutta vesikon
kybnää. Sinkki on juuri hanan alla ja
niin pieni, että siitä juuri ja juuri vesi
menee. Tiskivadit pitää olla erikseen
ja nekin ovat pieniä, sillä Suomessa ol­laan
säästäväisiä veden kanssa. Miksi?
Siksi että jos sitä käytettäisiin paljon,
. ei siellä olisi niin paljon järviä kuin on.
Suomen emännillä on tisklhkuivaus-kaappi.
Sepä se laitos onkin. Yhteen
osaan astiakaappia on laitettu hyllyjen
paikalle poikkipuita, joiden väliin lado­taan
astiat kun ne on pesty ja huuh-
"susille", mikä todistettiin viime vuon­na.
'Urheiluterveisin!
RISTO RETKUNPERÄ.
dottu. Niitä..ei kaivata .liinalla. Se
ei ole 'terveellistä, koska basi&it voisi­vat
tarttua.
Mutta ja taaskin iputtal ICun viHdM>>
ja kuukausimääriä tämä kaappi saa
imeä vettä ja olla ummessa, niin surkut­telen
minä niitä basillejsäcin, jotka sinne
joutuvat. Suomessakin sentään jokai­nen
voisi hankkia ihania kotikutoisia
pyyhkeitä muutaman kappaleen kodin
kaunistukseksir Ne varmasti kuolet­taisi
basillit, kun niitä hyvin hoitaisi,
eikä pyyhkisi niihin muuta kitin tiskit.
Mutta kun tisJdr j a käsipyjrhfc^tv oi»
samassa paik^^, niin kukapa katsoo
kumpaanko pyyhkii.
Paljon on Suomessa vielä epäkohtia
niin yksityiselämässä kun yleise^ikin.
Sanotaan Suomea puhtaaksi, mutta pal­jon
olisi sielläkin vielä työtä siivoojalla.
Xekin putkat, joiden ympärillä *'puli-ukot"
ja kärpäset pörrää koko kesän.
Ei luulisi Suomen pääkaupungin isien­kään
voivan ylpeillä kaupungin (Puhtau­desta.
Luulin viime kesänä väitettävän
kärpästen ^'älynynijä" kilpailuja, sillä
niin paljon niitä siellä oli. Eikä niitä
^ siellä vihattu puoleksikaan niin paljon
kuin venäläisiä.
!Siin kuin jo mainitsin, paljon on
Suomessakin vielä parantamisen varaa,
mutta ihana matka se on, .kun saa nähdä
sukul£uset ja kuulla heidän huoliaan ja
toiveitaan. Lämmin oli vastaanotto ja
ikävä ero. Haikea oli huomata puutteet,
joiden keskellä he joutuvat elämään.
Paljon voisivat sielläkin olot parantua,
jos olisi»yhteisymmärrystä, kun ihmi­sestä
katoaisi itsekkyys ja kateus, jota
meissä kaikisisa tahtoo olla enempi kuin
tarpeeksi, niin täällä kuin sielläkin.
Eri kulmilta maapalloa
ÄfAASO^M^ VAHVIN
ÄflKROSKOOPPI
Uusi elektronimikroskooppi tekee tie­demiehille
mahdolliseksi tutkia baktee­reja,
jotka ovat läpimitaltaan tuskin
yhtä neljäsmiljoonaosa senttimetriä, ja
sen avulla saadaan aina 200,OpO-kertai-sia
suurennuksia. Se mikroskooppi, joU
la esim. lapsihalvausta aiheuttava ba­silli
havaittiin, oli puolta heikompi. Tie­teellinen
maaUma odottaakin uuden
mikroskoopin laajentavan suuresti bak­teriologista
tutkimusta.
MAANOSAT LIIKKUVAT
Maailman mantereet eivät ole niin
järkkymättömiä ja paikaHaan pysyviä
kuin luulisi. Tarjojen: tieteellisten
mittausten mukaan etääntyy eshn. Poh­jois-
Amerikka Euroopasta 30 sm, Ete-lä-
Amerikka Afrikasta 20 sm, Madagas­kar
Etelä-Afrikasta 9 m ja Grönlanti
Skotlannista kerrassaan 18 metriä vuo­dessa.
Elleivät oppineet erehty,.näyt­tää
maailmankartta siis joidenkin vuo­sisatojen
tai -tuhansien kuluttua mel­koisesti
toisenlaiselta.
tr».
VÄLITÄMME RAHAA SUOMEEN
'•m^ RahaTiihetytaenne totettetxa vastaaaottajaSe 10-->U pSEvftn atsfiltt.- j».
P.O. BOX €9
LatuuitAliiair »iniHtiriran 19 pilviai* 19SS
Mm- i
i
.»iii--
Iit
M
Sivu 7