1947-12-06-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
an takaa
m teitä
tä,
toi.
soi.
ovat aina virkistäviä,
van toisesta valtakun-kistäviä,
vaan jo mel-eillä
täällä Seattlessa
kun saimme nähdä ja
siä.
•e.-Washingtonin alueen
olivat Canadan to-
»hjelman, josta täjtjy
uo pitkä musikaalinen
jonka vertaista ei ole
iytyy antaa tunnuitus
•ikoisesti kiitän Mrs.
tunen"; hänen korkea
li yleisön aivan hallien
teki yleisöön hert-ar
Helin soitti useita
in- ihania säveliä, että
esittäjänä, ensin ko-ät
täällä rajan toisella
l •'kuningaskunnassa-
•neidän olevan toisen-ttua,
jotka yleisö pal-gas.
Kerttu Viitanen,
i niin ihmeellisen ijy:
1 he esittivät, oli niia
ä ne loihtivat mieliin
aassa. nimittäin tnei-retti
;'Liisa ja Friz!'.
•fenbach ja nyt näyt-
)eretin esittivät Liisa
jä elävästi, ettei sitä
uranäyttämöillänime.
:i työtä kaiken onnis-
;. vaikka siitä ei lan-
" — eikä aina sitä- ,
i'ältä se tuntuu, kun
juuresta työstään, jo-nisiään.
olen koko illan Miä
otka ansaitsevat tun-hyvin
lämpimän ja
uosien takaa olisiwt
imme tunteneet toi-
Ikoi aivan efisi helkettäisiin
lähitulfivai-
; ojennettaisiin aina ^
i:X HULD.\.
ostoin kuotud
Pohjolan kutfhiisa kirjailija Martin etuja, tekee hyvää oleskella .\cuvosto-
Andersen Nexö kirjoitti sodan lop- liiton kirjailijain parissa. He ovat niin-pupäivinä
kuolleen * venäläisen kir- sanoakseni kaikki sotilaspuvussa ja hei-jailijan
.\leksei Tolstoin muistolle tä tapaa vain kun hc ovat kotona lomalla.
He kaikki ovat sodan aikana palvelleet
upseereina; monet heistä ovat saaneet
korkeita kunniamerkkejä urhoollisuudesta
ja kunnostautumisesta taisteluissa,
ja kaikki he ovat, paitsi taiste-seuraavan
katsauksen:
}icuvostovcnäläiselle kirjallisuudelle
merkitsee Aleksei Tolstoin kuolema tiin-tuvaa
tappiota. Kun tuo näköjään voimakas
mies sortui taisteltuaan puoli Ujolta, myös kirjeenvaihtajia ja kirjoitetta
pahanlaatuista syöpää vastaan,
hän seisoi hedelmällisen tuotantonsa hui-tuottamit
voiton auttamiseksi, tulee
saattamaan eräättä päivänä tnt^ailman
ihmettelemään. Henkisen työn tekijä ci
yeuvostoliiiossa ole mikään sellainen
olento, joka istuu ja leikkii navallaan tai
siitinelimillään, tai suorittaa syvamicli-siä
tutkimuksia Eläintieteellisen Puutarhan
eläimillä sillä aikaa Inm ihmiset
taistelevat elämästään pimeyden vaUo^
ja vastaan .Hän ottaa aktiivisesti osaa
Telefax - television
viimeinen saavutus
pulla ja näytti meistä muista aina siihen
päivään asti jona tauti puhkesi — 62
vuoden iästään huolimatta — parhaissa
voimissaan olevalta mieheltä.
Vallankumouksen puhjetessa loka-tavat
noveUeja, tuokiokuvia ja romaa- tähän taisteluun, jakonsa rakastaa kännejä
ulkona sotakentillä. Yksi ja toinen tu scntähdcn.
heistä on kadonnut päivän kuvasta
ja ottanut lomaa ainaiseksi!
Onhan olemassa vanha perintätapa,
ainakin Pohjolassa, joka antaa runoilijan
kulkea joukkojen edellä innostaen
iimsa 1917 hän oU jo kymmenen vuotta laulullaan taistelijoita lisäämään voi-
Länsi-Euroopassa pitävät monet —
ja älymystö ylipäänsä — yhä ihantec'
naan olh poliittisesti puolueeton. Taiteen
korkein muoto on heidän mielestään
'istua kauniisti" mieluimmin Krtol-
Iccnasyntyneitten kuolemattomien Aka-ieestaan
kaatanut nurin mitään. Siksi nimittäin että runoilijan tehtävä on olla
Unelle on sitä suuremmaksi kunniaksi ihmiskunnan silmänä ja näyttää sille
se, että hän, joka oli vanhaa tUanomis- tietä eteenpäin. Neuvostoliiton kirjaili-taja-
aatelia ja tunsi elämän vain ylhääl- joilla on suuri osuus Punaisen armeijan
tapain nähtynä, nopeasti oppi huomaa^ voittoihin ja kansan käsittämättömään
maan uuden paremmuuden vanhaan ver^ kestävyyteen, sen ponnisteluun armei-nttuna
— ei juuri kätkUe itselleen, nmt- i^» terästämisessä, ravitsemisessa ja toista
laajoUle kansdnkefroksUle. Hän oli telukunnon vahvistamisessa.
na ja käsivällisinä historian ja kirjallisuuden
kaatopaikan vanhojen patjojen
täyteteolkia, niinkuin vuoren juurella
olevat lampaat, joilla pian on toiveita
päästä ylös paremmille laitumille. Oli
Aleksei Toistoille suuri onni, että vain
hänen kirjailijuransa *^lku sattui länsieurooppalaiseen
kuolleeseen kauteen.
kyllin rehellinen tehdäkseen kuomiois-iaan
johtopäätökset ja liitiyäkseen uuteen
— silläkin uhalla, että se tapahtui
känen omalla kustannuksellaan. Tämä
lyvästi inhimillinen toisten (monien)
He eivät istu kotona odottaen kunnes
isenä television aikakautena
N-oimnie jo odottaa, että sanomalehdet
ilmesty\^t silmiemme edessä asianomaisten
kirjoittajien omina käsikirjoituksina
ja niissä ei siis voida korjata
n.s. painovirheitä, joista tullenee katsojille
uusi ilonaihe.
Ja toimessa ollaan jo tälläkin alalla
ja jonain kauniina päivänä saavai Telefax-
koneen omistavat ihmiset lukea aa-nmlehtensä
selailematta lehtien sivuja ja
saa\*at, jos haluavat, samalla vaivalla
nähdä kirjoittajankin ilmielävänä (ja
ehkä hikoilevana) edessään. Samalla
he saavat nähdä juuri sen henkilön, joka
päivästä päivään muistuttaa heitä maailman
asioista. Se nostaa lukijoitten o-maa
arvokkuutta, tietysti, kun saavat
nähdä etteivät nuo Kalle tai Mikko, Kaisu
tai Liisa ole sentään ihmistä kummemman
näköisiä, vaikka he aamusta
iltaan toitottavat meille totuuksia suurella
vakaumuksella.
Tämä on myös arveluttava asia
koko kirjaltajamaailihalle, joka on hallinnut
alaansa kaikella kunnioituksella
jo vuosisatoja, siitä alkaen kuin heidän
pyhimyksensä Guthenburg keksi kirjain
kaikki on ohitse, voidakseen sitten ku- kunttasta ja juurrutti hänet Vetiajän
vata kaikkea runoissa ja proosassa. Koko kansaan, josta hän Antinouksen tavoin
neuvostokirjallisuus on tänä päivänä
vihkiytynyt taisteluun rintamilla ja rin'
oikeuhsien kunnioittaminen, joka on niin tamien takana, partisaanien taistelulle.
iminaista vapaamielisissäkin poru.Qril-lisissa
piireissä toden tullen, rikastutti
mressa määrässä häntä itseään ja Venäjän
kansaa. '
Ehkä Aleksei Tolstoi menetti jonkin
maatilan tai jonkin muun paikan Venäjän
valtavassa valtakunnassa uuteen
järjestelmään liittyessään — minulla ei
ole siitä tietoa. Korvaukseksi hän voitti
komsomoleille, jotka 30—40 asteen pakkasessa
rakensivat uusia asetehtaita
Uraliin ja Siperiaan korvaamaan niitä.
jotka oli tuhottu Ukrainassa, naisten jonoja. Aleksei Tolstoi lepää tuossa ta-ja
lasten uhkarohkeille itrotöille. Kaikki lossa palmujen ja kukkapaljouksien
tämä elää tänään vetjäläisessä kirjaili- ympäröimänä. Hänen ruumiinsa ääressä
suudessa, ja siiä kertovat miehet, jotka seisoo kirjailijoita, puna-armeijalaisia ja
itse ovat olleet siinä mukana. Heidän työläisiä kunniavartiossa. Hänen suur-kuvauksiaan
kyllästää pakk~anen ja lie- piirteiset kasvonsa loistavat valkoisina,
ju, verinen suru ja kukistumaton inhi- levollisuudessaan kaukaisiiui,- ja loput-
Lokakuun vallankumous heitti hänet
ulos kirjallisten itäpertelijäin ammatti- painamistaidon ja antoi ihmiskunnalle
tämän jalon taidon käytettäväksi.
Mutta siihen kuuluu vielä sentään
joku aika, ja ennenkuin se tulee koko
kansan omaisuudeksi, on siitä monta
rahakiloa mennyt — Wall Streetille ja
muille pankeille, sillä he ovat jo keksinnön
kimpussa, tietysti. '
TTinä syksynä esittää Telecommuni-cations-
yhtiö ensimmäiset "Telefax" koneensa
yleisön nähtäväksi, mutta nyt jo
ennustetaan keksinnön olevan käänteentekevän.
New Yorkin Bank Trust Company,
\Vall Streetillä, käyttää jo tätä konetta
ottaakseen facsimilejäljennöksiä shekeistä
ja vekseleistä. Kun joku shekki ei
ole ai"an yarmä laadussaan, lähettää
imi voimansa, jonka kanssa hän kasvoi.
Siihen hänen tämänpäiväinen suuruutensa
perustuu.
Tätä kirjoittaessani seisoo Sverdlov-aukion
toisella puolen, Dom Sojuson,
Ammattiyhdistysten talon pitkiä ihmisien,
mikä on jokaisen oikean runoilfjan
iuuri unelma, nimittäin-kansansa sydä- millinen uljuus. Ja he kaksinkertaistavat tomat ihmisjonot soluvat hiljaa hänen
men. Oltuaan usein kirjallisuudessa lau- moninkertaistavat kansan ponnistukset, ohitseen — suureen ja voijnakkaan kan-iuttujcfi
totuuksien esittäjä, hänestä tu- Monet olivat odottaneet, että natsi- san viimeisenä kunniantekona suurelle, asianomainen pankkivirkamies siitä ku-lijcn
julistaja ja tulkitsija, mikä iti ja laumojen hyökkäyksen synnyttämä kai- voimakkaalle pojalleen. van päätoimistoon, josta hän samaa tietä
- saa vastauksen, facsimilen, toistodisteen
vekselissä olevasta nimestä. Kuva ja
B.C:$sa
[MÄKI
moista olisi käydä ta-:
mmenen vuoden ko-isemiajotkaikuises-päätettiin
toteuttaa-cuntoon
ja kysytt:^
an se ja se'-tint^
. Sovittuna clok«'^l
htonut enääuiusi-i
kuin leijona
.itcivät vainua;!
Lizzie ja-Mattila
läkkui uudestaan luodussa suuressa kan- keruus ja taistelu niitä vastaan olisi
iossa, hän antoi ilmaisun sen epäselville laimennut sen jälkeen kun vihollinen oli
mtuksille ja tunteille ja tuli sen ää- ajettu pois Neuvostoliiton alueelta. Mut-f^
hi. Uuden hedelmöittämänä ja kan- ta tänä päivänä taistellaan yhtä kovasti
mnsa juurtuneena'hänestä tidi kaiken rajojen ulkopuolella, tuhansien kilomet-mahtava
tulkitsija, mikä liikkui kan- rien päässä kotimaasta, ja yleinen myö-wn
syvissä kerroksissa. tätuntö on yhtä lämpimänä ja rohkaise-
Ja stksi kansa myös rakasti häntä, vana Punaisen armeijan tukena, yhtä
^ jojia väittää, että kiitollisuus on kar- kovasti työskentelevät kirjailijat vainaista
tavaraa ihmislapsissa, ei tunne kuttaakseen taistelun kehitykseen. Tämän
isänmaallisen tunteen, joka — va-kaikesta
nurkkakuntaisuudesta
TILAUS LiekUle joiäulahjaksi!
Mnsan laajoja kerroksia. KirjaUija jo-puhuu
kansan kieltä, saa myös sen
l^untelemaan ja löytää varmasti pai-j
sen sydämessä. Venäjän kansa pitää
{'^«oilijaa korkeassa arvossa, mutta se
paana
imee itseensä lämpöä yli sadasta eri
kansankunnasta, ei ole vaikea astua askelta
vielä pitemmälle ja avartua kasit-nähdä
hänet ulkona ajan. toiste- tämään koko ihmiskunnan, kaikki sen
etkä istumassa takan ääressä ru- rakentavat voimat. Ja nykyinen toiste-näpcrrcllcn.
'Neuvostoliiton ponnistellessa sitkeästi
r^^a ^maailmansotaa edeltäneinä rau-l^^^
uosma kansainvälisen rauhan ja ys-
\'m'dcn luomiseksi. Tolstoi oli useUa
lu koskee sitä kaikkea. Keskiajan pimeys
ei saa laskeutua neuvostokansan —
eikä myöskään muun ihmiskunnan ylle.
Uusi isänmaallinen henki, joka yhdistää
lämpimin sitein Neuvostoliiton mo-
Jcrityksi kon-ist»
tuntia-m!
tn-'^"^'"^ /^«/oö«a kulttuu- net erilaiset kansat, on pyyhkäissyt pois
jo ona.»n ^''^MiänetK''' ^^^^^^'^^^"^'^ ^^^^^^ vanhat keinotekoiset rajat ja luonut
..sä vielä ^ät^^^^JB,^^^ korkeimpaan Neuvostoon ja kun uudet, jotka käsittävät koko ihmiskun-
- k^?^'' ifscstään selvää, että hän nan, rajan valon ja pimeyden välille.
Jli^^^"^ "'^'^^c» kaikki muutkin kirjoi-. Valon puolesta taistelee tänään Punat-
^ 'y^^yi rintamakirjeenvaihtajafc- ncn armeija ja Neuvostoliiton ZOO-mJl-
ToMtt i • * joonainen väestö.
di Tj^'''"^ kirjailijallcjokacifi' , Yhtä vähän kuin kirjaUijat. istuvat
bw<t hcH^ä surmansilmu- tuvanläinmossä odottaen kuka voittaa.
'»"^ ' " "" ^tu"^ vähemmän. vaaraUi-. jotta sUten voisi liittyä voUtajiin, yhtä
uoriston k i r k ^ ^ Ä ^^f^ trupetseUla, vaan ha- vähän älymystössä ylipäänsäkään on
,11a I palvdla .kansama elin- sellaista henkeä. Se mitä tiede täällä on
.Ilooni olisin
t paremmin
caljupäilä---
Malli'P0t5^^^^'^
v u o r i s t o»
kirkkaat.
Kenraalimajiiri Taylcr antaa Ybdysvaliain Preedim-metaUin näyttelijätär
I^larlenf I>ietrichiUe tunnustukseksi hänen ^oäanaikainsta
palveluksistaan merentakana.
LAUANTAINA. JOUIAJKUUN 6 PÄIVÄNÄ SIVU 3
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 6, 1947 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1947-12-06 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki471206 |
Description
| Title | 1947-12-06-03 |
| OCR text |
an takaa
m teitä
tä,
toi.
soi.
ovat aina virkistäviä,
van toisesta valtakun-kistäviä,
vaan jo mel-eillä
täällä Seattlessa
kun saimme nähdä ja
siä.
•e.-Washingtonin alueen
olivat Canadan to-
»hjelman, josta täjtjy
uo pitkä musikaalinen
jonka vertaista ei ole
iytyy antaa tunnuitus
•ikoisesti kiitän Mrs.
tunen"; hänen korkea
li yleisön aivan hallien
teki yleisöön hert-ar
Helin soitti useita
in- ihania säveliä, että
esittäjänä, ensin ko-ät
täällä rajan toisella
l •'kuningaskunnassa-
•neidän olevan toisen-ttua,
jotka yleisö pal-gas.
Kerttu Viitanen,
i niin ihmeellisen ijy:
1 he esittivät, oli niia
ä ne loihtivat mieliin
aassa. nimittäin tnei-retti
;'Liisa ja Friz!'.
•fenbach ja nyt näyt-
)eretin esittivät Liisa
jä elävästi, ettei sitä
uranäyttämöillänime.
:i työtä kaiken onnis-
;. vaikka siitä ei lan-
" — eikä aina sitä- ,
i'ältä se tuntuu, kun
juuresta työstään, jo-nisiään.
olen koko illan Miä
otka ansaitsevat tun-hyvin
lämpimän ja
uosien takaa olisiwt
imme tunteneet toi-
Ikoi aivan efisi helkettäisiin
lähitulfivai-
; ojennettaisiin aina ^
i:X HULD.\.
ostoin kuotud
Pohjolan kutfhiisa kirjailija Martin etuja, tekee hyvää oleskella .\cuvosto-
Andersen Nexö kirjoitti sodan lop- liiton kirjailijain parissa. He ovat niin-pupäivinä
kuolleen * venäläisen kir- sanoakseni kaikki sotilaspuvussa ja hei-jailijan
.\leksei Tolstoin muistolle tä tapaa vain kun hc ovat kotona lomalla.
He kaikki ovat sodan aikana palvelleet
upseereina; monet heistä ovat saaneet
korkeita kunniamerkkejä urhoollisuudesta
ja kunnostautumisesta taisteluissa,
ja kaikki he ovat, paitsi taiste-seuraavan
katsauksen:
}icuvostovcnäläiselle kirjallisuudelle
merkitsee Aleksei Tolstoin kuolema tiin-tuvaa
tappiota. Kun tuo näköjään voimakas
mies sortui taisteltuaan puoli Ujolta, myös kirjeenvaihtajia ja kirjoitetta
pahanlaatuista syöpää vastaan,
hän seisoi hedelmällisen tuotantonsa hui-tuottamit
voiton auttamiseksi, tulee
saattamaan eräättä päivänä tnt^ailman
ihmettelemään. Henkisen työn tekijä ci
yeuvostoliiiossa ole mikään sellainen
olento, joka istuu ja leikkii navallaan tai
siitinelimillään, tai suorittaa syvamicli-siä
tutkimuksia Eläintieteellisen Puutarhan
eläimillä sillä aikaa Inm ihmiset
taistelevat elämästään pimeyden vaUo^
ja vastaan .Hän ottaa aktiivisesti osaa
Telefax - television
viimeinen saavutus
pulla ja näytti meistä muista aina siihen
päivään asti jona tauti puhkesi — 62
vuoden iästään huolimatta — parhaissa
voimissaan olevalta mieheltä.
Vallankumouksen puhjetessa loka-tavat
noveUeja, tuokiokuvia ja romaa- tähän taisteluun, jakonsa rakastaa kännejä
ulkona sotakentillä. Yksi ja toinen tu scntähdcn.
heistä on kadonnut päivän kuvasta
ja ottanut lomaa ainaiseksi!
Onhan olemassa vanha perintätapa,
ainakin Pohjolassa, joka antaa runoilijan
kulkea joukkojen edellä innostaen
iimsa 1917 hän oU jo kymmenen vuotta laulullaan taistelijoita lisäämään voi-
Länsi-Euroopassa pitävät monet —
ja älymystö ylipäänsä — yhä ihantec'
naan olh poliittisesti puolueeton. Taiteen
korkein muoto on heidän mielestään
'istua kauniisti" mieluimmin Krtol-
Iccnasyntyneitten kuolemattomien Aka-ieestaan
kaatanut nurin mitään. Siksi nimittäin että runoilijan tehtävä on olla
Unelle on sitä suuremmaksi kunniaksi ihmiskunnan silmänä ja näyttää sille
se, että hän, joka oli vanhaa tUanomis- tietä eteenpäin. Neuvostoliiton kirjaili-taja-
aatelia ja tunsi elämän vain ylhääl- joilla on suuri osuus Punaisen armeijan
tapain nähtynä, nopeasti oppi huomaa^ voittoihin ja kansan käsittämättömään
maan uuden paremmuuden vanhaan ver^ kestävyyteen, sen ponnisteluun armei-nttuna
— ei juuri kätkUe itselleen, nmt- i^» terästämisessä, ravitsemisessa ja toista
laajoUle kansdnkefroksUle. Hän oli telukunnon vahvistamisessa.
na ja käsivällisinä historian ja kirjallisuuden
kaatopaikan vanhojen patjojen
täyteteolkia, niinkuin vuoren juurella
olevat lampaat, joilla pian on toiveita
päästä ylös paremmille laitumille. Oli
Aleksei Toistoille suuri onni, että vain
hänen kirjailijuransa *^lku sattui länsieurooppalaiseen
kuolleeseen kauteen.
kyllin rehellinen tehdäkseen kuomiois-iaan
johtopäätökset ja liitiyäkseen uuteen
— silläkin uhalla, että se tapahtui
känen omalla kustannuksellaan. Tämä
lyvästi inhimillinen toisten (monien)
He eivät istu kotona odottaen kunnes
isenä television aikakautena
N-oimnie jo odottaa, että sanomalehdet
ilmesty\^t silmiemme edessä asianomaisten
kirjoittajien omina käsikirjoituksina
ja niissä ei siis voida korjata
n.s. painovirheitä, joista tullenee katsojille
uusi ilonaihe.
Ja toimessa ollaan jo tälläkin alalla
ja jonain kauniina päivänä saavai Telefax-
koneen omistavat ihmiset lukea aa-nmlehtensä
selailematta lehtien sivuja ja
saa\*at, jos haluavat, samalla vaivalla
nähdä kirjoittajankin ilmielävänä (ja
ehkä hikoilevana) edessään. Samalla
he saavat nähdä juuri sen henkilön, joka
päivästä päivään muistuttaa heitä maailman
asioista. Se nostaa lukijoitten o-maa
arvokkuutta, tietysti, kun saavat
nähdä etteivät nuo Kalle tai Mikko, Kaisu
tai Liisa ole sentään ihmistä kummemman
näköisiä, vaikka he aamusta
iltaan toitottavat meille totuuksia suurella
vakaumuksella.
Tämä on myös arveluttava asia
koko kirjaltajamaailihalle, joka on hallinnut
alaansa kaikella kunnioituksella
jo vuosisatoja, siitä alkaen kuin heidän
pyhimyksensä Guthenburg keksi kirjain
kaikki on ohitse, voidakseen sitten ku- kunttasta ja juurrutti hänet Vetiajän
vata kaikkea runoissa ja proosassa. Koko kansaan, josta hän Antinouksen tavoin
neuvostokirjallisuus on tänä päivänä
vihkiytynyt taisteluun rintamilla ja rin'
oikeuhsien kunnioittaminen, joka on niin tamien takana, partisaanien taistelulle.
iminaista vapaamielisissäkin poru.Qril-lisissa
piireissä toden tullen, rikastutti
mressa määrässä häntä itseään ja Venäjän
kansaa. '
Ehkä Aleksei Tolstoi menetti jonkin
maatilan tai jonkin muun paikan Venäjän
valtavassa valtakunnassa uuteen
järjestelmään liittyessään — minulla ei
ole siitä tietoa. Korvaukseksi hän voitti
komsomoleille, jotka 30—40 asteen pakkasessa
rakensivat uusia asetehtaita
Uraliin ja Siperiaan korvaamaan niitä.
jotka oli tuhottu Ukrainassa, naisten jonoja. Aleksei Tolstoi lepää tuossa ta-ja
lasten uhkarohkeille itrotöille. Kaikki lossa palmujen ja kukkapaljouksien
tämä elää tänään vetjäläisessä kirjaili- ympäröimänä. Hänen ruumiinsa ääressä
suudessa, ja siiä kertovat miehet, jotka seisoo kirjailijoita, puna-armeijalaisia ja
itse ovat olleet siinä mukana. Heidän työläisiä kunniavartiossa. Hänen suur-kuvauksiaan
kyllästää pakk~anen ja lie- piirteiset kasvonsa loistavat valkoisina,
ju, verinen suru ja kukistumaton inhi- levollisuudessaan kaukaisiiui,- ja loput-
Lokakuun vallankumous heitti hänet
ulos kirjallisten itäpertelijäin ammatti- painamistaidon ja antoi ihmiskunnalle
tämän jalon taidon käytettäväksi.
Mutta siihen kuuluu vielä sentään
joku aika, ja ennenkuin se tulee koko
kansan omaisuudeksi, on siitä monta
rahakiloa mennyt — Wall Streetille ja
muille pankeille, sillä he ovat jo keksinnön
kimpussa, tietysti. '
TTinä syksynä esittää Telecommuni-cations-
yhtiö ensimmäiset "Telefax" koneensa
yleisön nähtäväksi, mutta nyt jo
ennustetaan keksinnön olevan käänteentekevän.
New Yorkin Bank Trust Company,
\Vall Streetillä, käyttää jo tätä konetta
ottaakseen facsimilejäljennöksiä shekeistä
ja vekseleistä. Kun joku shekki ei
ole ai"an yarmä laadussaan, lähettää
imi voimansa, jonka kanssa hän kasvoi.
Siihen hänen tämänpäiväinen suuruutensa
perustuu.
Tätä kirjoittaessani seisoo Sverdlov-aukion
toisella puolen, Dom Sojuson,
Ammattiyhdistysten talon pitkiä ihmisien,
mikä on jokaisen oikean runoilfjan
iuuri unelma, nimittäin-kansansa sydä- millinen uljuus. Ja he kaksinkertaistavat tomat ihmisjonot soluvat hiljaa hänen
men. Oltuaan usein kirjallisuudessa lau- moninkertaistavat kansan ponnistukset, ohitseen — suureen ja voijnakkaan kan-iuttujcfi
totuuksien esittäjä, hänestä tu- Monet olivat odottaneet, että natsi- san viimeisenä kunniantekona suurelle, asianomainen pankkivirkamies siitä ku-lijcn
julistaja ja tulkitsija, mikä iti ja laumojen hyökkäyksen synnyttämä kai- voimakkaalle pojalleen. van päätoimistoon, josta hän samaa tietä
- saa vastauksen, facsimilen, toistodisteen
vekselissä olevasta nimestä. Kuva ja
B.C:$sa
[MÄKI
moista olisi käydä ta-:
mmenen vuoden ko-isemiajotkaikuises-päätettiin
toteuttaa-cuntoon
ja kysytt:^
an se ja se'-tint^
. Sovittuna clok«'^l
htonut enääuiusi-i
kuin leijona
.itcivät vainua;!
Lizzie ja-Mattila
läkkui uudestaan luodussa suuressa kan- keruus ja taistelu niitä vastaan olisi
iossa, hän antoi ilmaisun sen epäselville laimennut sen jälkeen kun vihollinen oli
mtuksille ja tunteille ja tuli sen ää- ajettu pois Neuvostoliiton alueelta. Mut-f^
hi. Uuden hedelmöittämänä ja kan- ta tänä päivänä taistellaan yhtä kovasti
mnsa juurtuneena'hänestä tidi kaiken rajojen ulkopuolella, tuhansien kilomet-mahtava
tulkitsija, mikä liikkui kan- rien päässä kotimaasta, ja yleinen myö-wn
syvissä kerroksissa. tätuntö on yhtä lämpimänä ja rohkaise-
Ja stksi kansa myös rakasti häntä, vana Punaisen armeijan tukena, yhtä
^ jojia väittää, että kiitollisuus on kar- kovasti työskentelevät kirjailijat vainaista
tavaraa ihmislapsissa, ei tunne kuttaakseen taistelun kehitykseen. Tämän
isänmaallisen tunteen, joka — va-kaikesta
nurkkakuntaisuudesta
TILAUS LiekUle joiäulahjaksi!
Mnsan laajoja kerroksia. KirjaUija jo-puhuu
kansan kieltä, saa myös sen
l^untelemaan ja löytää varmasti pai-j
sen sydämessä. Venäjän kansa pitää
{'^«oilijaa korkeassa arvossa, mutta se
paana
imee itseensä lämpöä yli sadasta eri
kansankunnasta, ei ole vaikea astua askelta
vielä pitemmälle ja avartua kasit-nähdä
hänet ulkona ajan. toiste- tämään koko ihmiskunnan, kaikki sen
etkä istumassa takan ääressä ru- rakentavat voimat. Ja nykyinen toiste-näpcrrcllcn.
'Neuvostoliiton ponnistellessa sitkeästi
r^^a ^maailmansotaa edeltäneinä rau-l^^^
uosma kansainvälisen rauhan ja ys-
\'m'dcn luomiseksi. Tolstoi oli useUa
lu koskee sitä kaikkea. Keskiajan pimeys
ei saa laskeutua neuvostokansan —
eikä myöskään muun ihmiskunnan ylle.
Uusi isänmaallinen henki, joka yhdistää
lämpimin sitein Neuvostoliiton mo-
Jcrityksi kon-ist»
tuntia-m!
tn-'^"^'"^ /^«/oö«a kulttuu- net erilaiset kansat, on pyyhkäissyt pois
jo ona.»n ^''^MiänetK''' ^^^^^^'^^^"^'^ ^^^^^^ vanhat keinotekoiset rajat ja luonut
..sä vielä ^ät^^^^JB,^^^ korkeimpaan Neuvostoon ja kun uudet, jotka käsittävät koko ihmiskun-
- k^?^'' ifscstään selvää, että hän nan, rajan valon ja pimeyden välille.
Jli^^^"^ "'^'^^c» kaikki muutkin kirjoi-. Valon puolesta taistelee tänään Punat-
^ 'y^^yi rintamakirjeenvaihtajafc- ncn armeija ja Neuvostoliiton ZOO-mJl-
ToMtt i • * joonainen väestö.
di Tj^'''"^ kirjailijallcjokacifi' , Yhtä vähän kuin kirjaUijat. istuvat
bw |
Tags
Comments
Post a Comment for 1947-12-06-03
