1947-11-22-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Xi l ^ 'lii' 1 4 * , 5 Ruusuni (KAUNOKjRJALUNEN VIIKKOLEHTI) Published and printed by the Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario, "Registered at the Post Office Department, pttawa, as secpnd class matter. Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12-sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilla. TILAUSHINNAT: YHDYSVALTOIHIN: 1 vuosikerta ..$2.50 1 vuosikerta ..$3.10 6 kuukautta 1.40 6 kuukautta 1.80 3 kuukautta .75 SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE 1 vuosikerta $3.75 6 kuukautta 2.00 ILMOITUSHINNAT: 50 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $2.00. Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä maksu etukäteen. Asiamiehille myönnetään 20 prosentin palkkio. .Kailcki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishii^ Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Toimittaja: A. Päiviö. Liekkiin aiotut icirjoitukset osoitettava: P. oi BOX 69 L I E K K I SUDBURY, ONT. Vicl, äsken kukit kauniina, vaan halla sinut kaatoi, syksyn myrsky myllerrykset kauneutcs raastoi. Siispä uinu huomiseen nyt välkovaipan alla, niinkuin muutkin kaunokaiset jotka kaasi halla. . • ' Kevähällä sitten taas, kun murtuu talven valta, nouset ylös kauneimpana ikkunani "alta. Ja kun kesän tuulahdus sun tuoksus tuta antaa, tahdon sinut poimia ja pöydälleni kantaa. FAARI Teatteriväen koulutus ilcaiselämä Suomessa Toimituksen kulmasta J^H!^ ^ Kynäilijämme kai muistavat, että joidu taas lähenee 800 teatteria, joissa esitetään näytelmiä kaikkine ominaisine juhlallisuuksincen ja henkineen, aina kir- 43 kielellä. Monet vähemmistökansal-jallisuuteen asti. Emme vielä osaa sanoa minkä kokoisena» lisuudet, joilla ei tsaarin aikana ollut tämä Liekkimme silloin ilmestyy, mutta hmltavasti sille on mitään mahdollisuutta käydä teatterisr kokoa lisättävä ja asianomaista sisältöä hankittava. Siis ojen- sa, ovat nyt saaneet Qmat teatterinsa, hakaapa arvokasta apuanne hyvissä ajoin. Jos valmista on, joissa kansan omalla kielellä esitetään. niin lähettäkää; ellei ole, niin tarttitkaa kynään ja kirjoitta- niin suuria venäläisiä J 3 ulkom^isift klas^ kaa jotain kaunista ja hauskaa. Eikö niin? • * * Suomessa on viime kesän aikana käynyt paljon vierailijoita, etupäässä tämän mantereen suomalaisia. Ja he ovat kirjoittaneet havaintojaan — erilaisia havaintojaan erilaisille lehdille. Niitä on muutama ollut tässä meidänkin lehdessäm-- fnc, kuten T. Uddin kirjoitus joku aika takaperin. Omista havainnoistaan ja juuri noista vierailijoista hän kirjoitti äskettäin Vapauteen otsikolla "Kahdenlaisia vieraita" jotakin hyvin kuvaavaa. "Mutta siellä Suomessa", hän kirjoittaa, "on käynyt myöskin sellaisia, jotka ovat ottaneet elätnäntehtaväkseen kattsan huiputtamisen, kuten muutamien sanomalehtien kir-sikpita kuin nykyvenäläisiäkin näytel-mia. Tämä teattereiden suuri lukumäärä vaatii tietysti suurta näyttelijä- ja oh-jaajakuntaa. ^ Neuvostoliitossa on tällä hetkellä 14 teatterikorkeakoulua, 9 suurempaa teatterikoulua ja lOS oppikoulua eri teattereissa. Kouluihin pyrkivien lukun^äärä on hyvin suuri j^ sen vuoksi voidaankin valita niihin aina kaikkein paras oppilasaines. Kaikissa teatterikouluissa on erikseen näyttelijä- ja ohjaajalinjat. toriaa ja eräissä valmistetaan teatterikriitikolta. Opettajina ovat alojen parhaat taiteilijat ja heillä on suuri joukko apulaisia. Erikoisaineidensa, improvisoinnin, ohjauksen, tanssin, plastiikan ja maskee-jccnvaihtajat. Heillä on tapana antaa vääriä tietoja oloista ja JMuntamissa opetetaan myös teatterihis-tapahtumista idkomailla. Heti rauhan tultua antoi eräs "lady" kuvauksen Helsingin matkastaan. Hän kuvaili Heisinkin kaupunkia sota-ajan pommituksen jälkeen. Helsinki olt mukamas kuin hävityksen kauhistus. Hän sanoi m.m. Stockmanin tavaratalon olleen aivan raunioina. Nyt, kun olen omin silmin nähnyt Helsingin, niin ihme- ^^uksen ym. ohella opiskeU^an myös teUä täyt VV kuinka vääriä kuvauksia on annettu. Muutaman kirjalhsuushi3toriaa, musiikki- ja taide-talon näin vielä pommituksen jäljiltä. Ne, mitä oli vähän ^'^toriaa sekä filosofiaa. Teoreettiset särkynyt, oli jo korjattu. Parhaasta päästä olivat vain ikku- ^'"^^^ sidotaan käytännöllisiin. Toise-nat särkyneet. Kysyin Stockmanin tavaratalon pommitusta, nähdessäni talon niin ehjänä ja loisteliaana seisovan. Sain kuulla, että siitä olivat vain kadunpuoleiset ikkunat särkyneet ilmanpaineen johdosta. Vanhempi Stockmanin rakennus oli paanut pommiosuman toiseen päähänsä, mutta sekin oli heti korjattu entiselleen. na opiskeluvuotena saavat tulevat näyttelijät harjoitella suuria klassillisia ja nykyaikaisia näytelmiä, joita he esittävät sitten kypsyyskokeissaan. Koko kouluaikansa saavat oppilaat valtion stipendejä ja lisäksi heillä on va- Gripsholm-laivaUa sattui pöytätoverikseni eräs ruotsa- P^ljPP^i^ Parhaiden teattereiden esi-lainen herra, joka kuultuaan, että matkustin Suomesta, kysyi, että kuinka kauhealta Suomi näytti sodan jälkeen. Sanoin, että joitain pommeja oli pudonput sisämaan kaupunkeihin, pääasiassa rautatieasemille. ^ "Pitääkö siellä kansakoulMlasten opetella lukemaan venäjänkieltä?*' kysyi hän. "Ei suinkaan! Oletteko sellaistakin kuullut?" "Niin kertoi eräs nainen, joka tttli vierailulta Suomesta. Non kertoi siitä suuresta hävityksestä, jota Suomen kaupungit ovat kärsineet, sanoi joittenkin tuhoutuneen maan fasalle*\ sanoi herrasmies. Sanoin Pohjois-Suomen kärsineen suurimman hävityksen, mutta sen tuhosivat ja polttivat saksalaiset Suomesta mennessään. Puhuteltavan: sanoi, kuinka tuo mainitsemansa nainen oli sanonut, kuinka Suomen kansakouluissa täytyy oppia lukemaan ja puhumaan venäjää. Esimerkiksi Suomen rannikkoseuduilla, joilla asuu ruot salaisia/täytyy koululasten opetella venäjää. Tietysti minun oli oikaistava tuollainen harhakäsitys. Tuon tuollaisia juttuja kertoneen naisen on täytynyt olla enoiksikin Venäjän vihollinen ja toiseksi Suomen hallituksen vihollinen." . Aivan niin, Vdd, sellaisen on täytynyt olla hänen, ja täytyy olla kaikkien niiden, jotka suoranaisia valheita tai muuta lokaa lykkäävät, joko inillekin täkäläisille lehdille tahi yksityisissä kirje:ssäa'n täkäläisille ihmisille. — AP. tyksiin. Tulevat ohjaajat saavat käytännöllistä harjoitusta seuraamalla suurten ohjajien Lyötä ja av^tamalla siinä. Myöhemmin saavat kokelaat itse ohjata jonkin näytelmän. Teatterikouluista päässeet näyttelijät siirtj-vät Neuvostoliiton eri teattereihin ja aloittavat niissä työnsä maan koko teatteritaiteen kohottamiseksi. HELSINOIN kaupungin liikennelaitoksen lautakunta on saanut valmiiksi kaupungin 400-vuotisjuhlia ja Olympiakisoja silmällä pitäen laaditun 5-vuotis-suunnitelman. jonka mukaan hankitaan vuoteen 1952 mennessä 200-300 uutta linja- ja satakunta uutta raitiovaunua etupäässä liitosalueen ja kcakikaupun-pin väh'scen liikenteeseen. EPAIU JOTAKIN "Rakkaani, tohtori sanoi, että poden vcrcnviUiyytta. mutta .se johtui varmaankin sata. että huuleni eivät olleet maa- Jatut." KIRJEKXVATHTOA //. E. (L€\yh, Man.): Kiitos lähcfyk-sestänne. Se näyttää hyvin sopivaita. SIVU 2 IJVITANTAINA' MARRASKUUN 22 PÄIVÄNÄ Viikon oloaj^Ua Eteläpohjanmaalla, Isojoen kirkonkvl lähelläj Leppiniemen kylässä oli mitä vaiherikkain ' ' tutustua tyypilliseen taloni>oikaiselämään. Tulostani oHed täpäin tjeto, joten ihmiset odottivat tavallaan jännitvksel Amerikan vierasta tulevaksi. Vieraanvaraisuutta oli eiu^ teen varattu ja kahviakin säästetty, ettei olisi vieraalle tai vinnut korviketta tarjota. Kaljatynnyri oli käymässä lukkaviiniä oli varattu ja sikurettejä oli myös varattu sujen lisäksi. — Syvällä kiitollisuudella ja rakkaudeUa-tub a'na muistamaan teidän kohteliaisuuttanne ja ystä\'}yttäiiiie. * Tämä" Leppiniemen kylä oli äitini synnyinpaikka n sieltä'hän-on enoni ja isoäitini kanssa lähtenyt Amerikkaaj vuonna 1905, jos vuoden oikein muistan. Xe talot, mmi riihet, saunat, tallit ja aitat olivat kaikki entisellään, paita tietenkin oli kylään lisääntynyt väkeä, joten uusia taloja ja • torppia oli ilmaantunut. Ensi näkemyksellä tuntui oudolta ne pienet viljelysalueet j a äärettömän monet piste- ja riuku-aidat, jotka erottivat eri talojen maat ja vielä moniin eri' osiin eri talonpoikain viljelykset. Koneitten ja traktorien tiellä nuo aidat olisi, vaan k u n t y ö t tehdään hevosilla, niin ei ne haittaa. Vanaajanan (?)-kylän historiaan herätti huomiotani ja mielenkiintoani kaappikello, jonka oli tehnyt Johan Könnl vuonna 1808, aikanaan Suomen kuuluisin kellomestari. Kerrotaan, että Könni oli samana vuotena tehnyt senaikakfle Venäjän keisarille ensimmäisen rannekellon. Tämä kaappikello oli ostettu Isojoen pappilaan Hepper-nimiselle papilk jg, vuonna 1824 oli se ostettu Leppiniemen taloon. Talossa on myös vielä käytännössä siltä ajalta puuastioita, muunmuassa yksi jauhovakka, jossä~oli vuosiluku lokakuu 1799. Vielä tuosta Konnin kellosta. Se käy kahdella 6 kiloa luodilla .eli painolla ja sen ihmeellisyys on siinä, että kellon edellisen tunnin lyönnin saa pimeässä tietää vetämällä langasta joka panee kellon lyömään uudestaan sen tunnin. Kello käy minuutin päälle vieläkin. Sota oli jättänyt tässäkin kylässä jälkensä. Oli ham se talo mistä ei ollut ainakin yksi mies kaatunut, ja kaikki kelpaavat miehet olivat olleet viidestä kuuteen vuoteen sotapalveluksessa, naiset ja lapset tekivät kotityöt. Sota-aika koski ankarasti niihin koteihin joista ainut mies oli sotaväessä.! Monet suuret talot taas vuorostaan rikastuivat ja \-aurastui-| vat, myyden tuotteensa mustaan pörssiin, ja useassa tapauksessa olivat ne niitä jotka haaveilivat Suur-Suomea. Onpa! vielä käsityksiä, että ellei Amerikka olisi ehtinyt hätään, olisij Suur-Suomi toteutunut j a Hitler olisi voinut järjestää Eu-j roopan'h3rvään kuntoon. Syyskuun 19 päivä tuli kuluneeksi kolme vuotta siitä kunj tehtiin aselepo Suomen ja Neuvostoliiton välillä, jonka jälkeeni alkoi s^salaisten natsi joukkojen maasta pois ajaminen. Eräsi talonpoika kertoi joutuneensa kiinni juuri ennen aselepoaj kun hän oli karannut Kannakselta, vaan nyt joutui sahalaisia vastaan. Hän oli sanonut upseerilleen, että m1 \-asu| taistellaan tosi vihollista vastaan. Komentajat ja upseentj edelleen veljeilivät saksalaiseen kanssa kunnes natsit ehtivät polttaa ja miinoittaa jälkensä. Merenrannikoilta kestää \-ielaj toisen kesänajan puhdistaa miinoja, kertoi eräs luutnantuj junassa matkustaessamme. . 1 Talonpoikaiselämä on jo monessa suhteessa normaalissa. Maatuotanto on saatu nousemaan. Tämän kesän \iljas3to| oli hyvä, siitä huolimatta että oli maassa sellainen kui\-u^ jota ei ole nähty 100 vuoteen. Heinänkasvua kui\Tiuä kyllal haittasi ja perunat jäivät pieniksi. Lihaa on paljon enemmän. Sianliha vapautui säännöstelystä maaliskuussa ja ra-l vaanliha kesäkuussa. Makkaravalmisteet svyskuussa. - J i on lihaa kaupoissa joka puolelja, vaan on sillä yl^n '^^ hinta. Maitotuotanto on hyvin pientä, joten maito ja voi tiukan säännöstelyn alaisena. Maalla voidaan syo^^a^^^ teollisuustyöläinen on siinä suhteessa huonommassa a Kaiken päälliseksi kun olin viikon ollut m^^^.^fV tilaisuuden olla oikein vanhanajan häissä. Siellä juo _ j a syötettiin koko Villamon häävieraat ja kokoushuoci tanssittiin aamuun asti. Häät jatkuivat seuraavana pai«^^ vaan minun täytyi lähteä takaisin Helsinkiin jättäen ne net sukulaiset j a ystävät, joiden joukossa olin tämän ni^ - torikkaan viikon v i e t t ä n y t. Lämpimät terveiset Suomesta. Liekin lukija, oletko ajatellut koskaan fil''tJ ''''''\^J jollekin sukulaisellesi tai ystävällesi, joka r! h'^^'^^'" voi itse sitä tehdä, mutta uskot, että hän kintcnl^^r'. | sitä lukea. Ajanvietettäkin on kahta lajia: huonoa )<i ^'y;'^^\^ minen kuuluu parempiin ajanvietteisiin. ryyppä^J' nomj)iin ja kohmelo kaikkein huonoimpiin.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 22, 1947 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1947-11-22 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki471122 |
Description
| Title | 1947-11-22-02 |
| OCR text | Xi l ^ 'lii' 1 4 * , 5 Ruusuni (KAUNOKjRJALUNEN VIIKKOLEHTI) Published and printed by the Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario, "Registered at the Post Office Department, pttawa, as secpnd class matter. Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12-sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilla. TILAUSHINNAT: YHDYSVALTOIHIN: 1 vuosikerta ..$2.50 1 vuosikerta ..$3.10 6 kuukautta 1.40 6 kuukautta 1.80 3 kuukautta .75 SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE 1 vuosikerta $3.75 6 kuukautta 2.00 ILMOITUSHINNAT: 50 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $2.00. Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä maksu etukäteen. Asiamiehille myönnetään 20 prosentin palkkio. .Kailcki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishii^ Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Toimittaja: A. Päiviö. Liekkiin aiotut icirjoitukset osoitettava: P. oi BOX 69 L I E K K I SUDBURY, ONT. Vicl, äsken kukit kauniina, vaan halla sinut kaatoi, syksyn myrsky myllerrykset kauneutcs raastoi. Siispä uinu huomiseen nyt välkovaipan alla, niinkuin muutkin kaunokaiset jotka kaasi halla. . • ' Kevähällä sitten taas, kun murtuu talven valta, nouset ylös kauneimpana ikkunani "alta. Ja kun kesän tuulahdus sun tuoksus tuta antaa, tahdon sinut poimia ja pöydälleni kantaa. FAARI Teatteriväen koulutus ilcaiselämä Suomessa Toimituksen kulmasta J^H!^ ^ Kynäilijämme kai muistavat, että joidu taas lähenee 800 teatteria, joissa esitetään näytelmiä kaikkine ominaisine juhlallisuuksincen ja henkineen, aina kir- 43 kielellä. Monet vähemmistökansal-jallisuuteen asti. Emme vielä osaa sanoa minkä kokoisena» lisuudet, joilla ei tsaarin aikana ollut tämä Liekkimme silloin ilmestyy, mutta hmltavasti sille on mitään mahdollisuutta käydä teatterisr kokoa lisättävä ja asianomaista sisältöä hankittava. Siis ojen- sa, ovat nyt saaneet Qmat teatterinsa, hakaapa arvokasta apuanne hyvissä ajoin. Jos valmista on, joissa kansan omalla kielellä esitetään. niin lähettäkää; ellei ole, niin tarttitkaa kynään ja kirjoitta- niin suuria venäläisiä J 3 ulkom^isift klas^ kaa jotain kaunista ja hauskaa. Eikö niin? • * * Suomessa on viime kesän aikana käynyt paljon vierailijoita, etupäässä tämän mantereen suomalaisia. Ja he ovat kirjoittaneet havaintojaan — erilaisia havaintojaan erilaisille lehdille. Niitä on muutama ollut tässä meidänkin lehdessäm-- fnc, kuten T. Uddin kirjoitus joku aika takaperin. Omista havainnoistaan ja juuri noista vierailijoista hän kirjoitti äskettäin Vapauteen otsikolla "Kahdenlaisia vieraita" jotakin hyvin kuvaavaa. "Mutta siellä Suomessa", hän kirjoittaa, "on käynyt myöskin sellaisia, jotka ovat ottaneet elätnäntehtaväkseen kattsan huiputtamisen, kuten muutamien sanomalehtien kir-sikpita kuin nykyvenäläisiäkin näytel-mia. Tämä teattereiden suuri lukumäärä vaatii tietysti suurta näyttelijä- ja oh-jaajakuntaa. ^ Neuvostoliitossa on tällä hetkellä 14 teatterikorkeakoulua, 9 suurempaa teatterikoulua ja lOS oppikoulua eri teattereissa. Kouluihin pyrkivien lukun^äärä on hyvin suuri j^ sen vuoksi voidaankin valita niihin aina kaikkein paras oppilasaines. Kaikissa teatterikouluissa on erikseen näyttelijä- ja ohjaajalinjat. toriaa ja eräissä valmistetaan teatterikriitikolta. Opettajina ovat alojen parhaat taiteilijat ja heillä on suuri joukko apulaisia. Erikoisaineidensa, improvisoinnin, ohjauksen, tanssin, plastiikan ja maskee-jccnvaihtajat. Heillä on tapana antaa vääriä tietoja oloista ja JMuntamissa opetetaan myös teatterihis-tapahtumista idkomailla. Heti rauhan tultua antoi eräs "lady" kuvauksen Helsingin matkastaan. Hän kuvaili Heisinkin kaupunkia sota-ajan pommituksen jälkeen. Helsinki olt mukamas kuin hävityksen kauhistus. Hän sanoi m.m. Stockmanin tavaratalon olleen aivan raunioina. Nyt, kun olen omin silmin nähnyt Helsingin, niin ihme- ^^uksen ym. ohella opiskeU^an myös teUä täyt VV kuinka vääriä kuvauksia on annettu. Muutaman kirjalhsuushi3toriaa, musiikki- ja taide-talon näin vielä pommituksen jäljiltä. Ne, mitä oli vähän ^'^toriaa sekä filosofiaa. Teoreettiset särkynyt, oli jo korjattu. Parhaasta päästä olivat vain ikku- ^'"^^^ sidotaan käytännöllisiin. Toise-nat särkyneet. Kysyin Stockmanin tavaratalon pommitusta, nähdessäni talon niin ehjänä ja loisteliaana seisovan. Sain kuulla, että siitä olivat vain kadunpuoleiset ikkunat särkyneet ilmanpaineen johdosta. Vanhempi Stockmanin rakennus oli paanut pommiosuman toiseen päähänsä, mutta sekin oli heti korjattu entiselleen. na opiskeluvuotena saavat tulevat näyttelijät harjoitella suuria klassillisia ja nykyaikaisia näytelmiä, joita he esittävät sitten kypsyyskokeissaan. Koko kouluaikansa saavat oppilaat valtion stipendejä ja lisäksi heillä on va- Gripsholm-laivaUa sattui pöytätoverikseni eräs ruotsa- P^ljPP^i^ Parhaiden teattereiden esi-lainen herra, joka kuultuaan, että matkustin Suomesta, kysyi, että kuinka kauhealta Suomi näytti sodan jälkeen. Sanoin, että joitain pommeja oli pudonput sisämaan kaupunkeihin, pääasiassa rautatieasemille. ^ "Pitääkö siellä kansakoulMlasten opetella lukemaan venäjänkieltä?*' kysyi hän. "Ei suinkaan! Oletteko sellaistakin kuullut?" "Niin kertoi eräs nainen, joka tttli vierailulta Suomesta. Non kertoi siitä suuresta hävityksestä, jota Suomen kaupungit ovat kärsineet, sanoi joittenkin tuhoutuneen maan fasalle*\ sanoi herrasmies. Sanoin Pohjois-Suomen kärsineen suurimman hävityksen, mutta sen tuhosivat ja polttivat saksalaiset Suomesta mennessään. Puhuteltavan: sanoi, kuinka tuo mainitsemansa nainen oli sanonut, kuinka Suomen kansakouluissa täytyy oppia lukemaan ja puhumaan venäjää. Esimerkiksi Suomen rannikkoseuduilla, joilla asuu ruot salaisia/täytyy koululasten opetella venäjää. Tietysti minun oli oikaistava tuollainen harhakäsitys. Tuon tuollaisia juttuja kertoneen naisen on täytynyt olla enoiksikin Venäjän vihollinen ja toiseksi Suomen hallituksen vihollinen." . Aivan niin, Vdd, sellaisen on täytynyt olla hänen, ja täytyy olla kaikkien niiden, jotka suoranaisia valheita tai muuta lokaa lykkäävät, joko inillekin täkäläisille lehdille tahi yksityisissä kirje:ssäa'n täkäläisille ihmisille. — AP. tyksiin. Tulevat ohjaajat saavat käytännöllistä harjoitusta seuraamalla suurten ohjajien Lyötä ja av^tamalla siinä. Myöhemmin saavat kokelaat itse ohjata jonkin näytelmän. Teatterikouluista päässeet näyttelijät siirtj-vät Neuvostoliiton eri teattereihin ja aloittavat niissä työnsä maan koko teatteritaiteen kohottamiseksi. HELSINOIN kaupungin liikennelaitoksen lautakunta on saanut valmiiksi kaupungin 400-vuotisjuhlia ja Olympiakisoja silmällä pitäen laaditun 5-vuotis-suunnitelman. jonka mukaan hankitaan vuoteen 1952 mennessä 200-300 uutta linja- ja satakunta uutta raitiovaunua etupäässä liitosalueen ja kcakikaupun-pin väh'scen liikenteeseen. EPAIU JOTAKIN "Rakkaani, tohtori sanoi, että poden vcrcnviUiyytta. mutta .se johtui varmaankin sata. että huuleni eivät olleet maa- Jatut." KIRJEKXVATHTOA //. E. (L€\yh, Man.): Kiitos lähcfyk-sestänne. Se näyttää hyvin sopivaita. SIVU 2 IJVITANTAINA' MARRASKUUN 22 PÄIVÄNÄ Viikon oloaj^Ua Eteläpohjanmaalla, Isojoen kirkonkvl lähelläj Leppiniemen kylässä oli mitä vaiherikkain ' ' tutustua tyypilliseen taloni>oikaiselämään. Tulostani oHed täpäin tjeto, joten ihmiset odottivat tavallaan jännitvksel Amerikan vierasta tulevaksi. Vieraanvaraisuutta oli eiu^ teen varattu ja kahviakin säästetty, ettei olisi vieraalle tai vinnut korviketta tarjota. Kaljatynnyri oli käymässä lukkaviiniä oli varattu ja sikurettejä oli myös varattu sujen lisäksi. — Syvällä kiitollisuudella ja rakkaudeUa-tub a'na muistamaan teidän kohteliaisuuttanne ja ystä\'}yttäiiiie. * Tämä" Leppiniemen kylä oli äitini synnyinpaikka n sieltä'hän-on enoni ja isoäitini kanssa lähtenyt Amerikkaaj vuonna 1905, jos vuoden oikein muistan. Xe talot, mmi riihet, saunat, tallit ja aitat olivat kaikki entisellään, paita tietenkin oli kylään lisääntynyt väkeä, joten uusia taloja ja • torppia oli ilmaantunut. Ensi näkemyksellä tuntui oudolta ne pienet viljelysalueet j a äärettömän monet piste- ja riuku-aidat, jotka erottivat eri talojen maat ja vielä moniin eri' osiin eri talonpoikain viljelykset. Koneitten ja traktorien tiellä nuo aidat olisi, vaan k u n t y ö t tehdään hevosilla, niin ei ne haittaa. Vanaajanan (?)-kylän historiaan herätti huomiotani ja mielenkiintoani kaappikello, jonka oli tehnyt Johan Könnl vuonna 1808, aikanaan Suomen kuuluisin kellomestari. Kerrotaan, että Könni oli samana vuotena tehnyt senaikakfle Venäjän keisarille ensimmäisen rannekellon. Tämä kaappikello oli ostettu Isojoen pappilaan Hepper-nimiselle papilk jg, vuonna 1824 oli se ostettu Leppiniemen taloon. Talossa on myös vielä käytännössä siltä ajalta puuastioita, muunmuassa yksi jauhovakka, jossä~oli vuosiluku lokakuu 1799. Vielä tuosta Konnin kellosta. Se käy kahdella 6 kiloa luodilla .eli painolla ja sen ihmeellisyys on siinä, että kellon edellisen tunnin lyönnin saa pimeässä tietää vetämällä langasta joka panee kellon lyömään uudestaan sen tunnin. Kello käy minuutin päälle vieläkin. Sota oli jättänyt tässäkin kylässä jälkensä. Oli ham se talo mistä ei ollut ainakin yksi mies kaatunut, ja kaikki kelpaavat miehet olivat olleet viidestä kuuteen vuoteen sotapalveluksessa, naiset ja lapset tekivät kotityöt. Sota-aika koski ankarasti niihin koteihin joista ainut mies oli sotaväessä.! Monet suuret talot taas vuorostaan rikastuivat ja \-aurastui-| vat, myyden tuotteensa mustaan pörssiin, ja useassa tapauksessa olivat ne niitä jotka haaveilivat Suur-Suomea. Onpa! vielä käsityksiä, että ellei Amerikka olisi ehtinyt hätään, olisij Suur-Suomi toteutunut j a Hitler olisi voinut järjestää Eu-j roopan'h3rvään kuntoon. Syyskuun 19 päivä tuli kuluneeksi kolme vuotta siitä kunj tehtiin aselepo Suomen ja Neuvostoliiton välillä, jonka jälkeeni alkoi s^salaisten natsi joukkojen maasta pois ajaminen. Eräsi talonpoika kertoi joutuneensa kiinni juuri ennen aselepoaj kun hän oli karannut Kannakselta, vaan nyt joutui sahalaisia vastaan. Hän oli sanonut upseerilleen, että m1 \-asu| taistellaan tosi vihollista vastaan. Komentajat ja upseentj edelleen veljeilivät saksalaiseen kanssa kunnes natsit ehtivät polttaa ja miinoittaa jälkensä. Merenrannikoilta kestää \-ielaj toisen kesänajan puhdistaa miinoja, kertoi eräs luutnantuj junassa matkustaessamme. . 1 Talonpoikaiselämä on jo monessa suhteessa normaalissa. Maatuotanto on saatu nousemaan. Tämän kesän \iljas3to| oli hyvä, siitä huolimatta että oli maassa sellainen kui\-u^ jota ei ole nähty 100 vuoteen. Heinänkasvua kui\Tiuä kyllal haittasi ja perunat jäivät pieniksi. Lihaa on paljon enemmän. Sianliha vapautui säännöstelystä maaliskuussa ja ra-l vaanliha kesäkuussa. Makkaravalmisteet svyskuussa. - J i on lihaa kaupoissa joka puolelja, vaan on sillä yl^n '^^ hinta. Maitotuotanto on hyvin pientä, joten maito ja voi tiukan säännöstelyn alaisena. Maalla voidaan syo^^a^^^ teollisuustyöläinen on siinä suhteessa huonommassa a Kaiken päälliseksi kun olin viikon ollut m^^^.^fV tilaisuuden olla oikein vanhanajan häissä. Siellä juo _ j a syötettiin koko Villamon häävieraat ja kokoushuoci tanssittiin aamuun asti. Häät jatkuivat seuraavana pai«^^ vaan minun täytyi lähteä takaisin Helsinkiin jättäen ne net sukulaiset j a ystävät, joiden joukossa olin tämän ni^ - torikkaan viikon v i e t t ä n y t. Lämpimät terveiset Suomesta. Liekin lukija, oletko ajatellut koskaan fil''tJ ''''''\^J jollekin sukulaisellesi tai ystävällesi, joka r! h'^^'^^'" voi itse sitä tehdä, mutta uskot, että hän kintcnl^^r'. | sitä lukea. Ajanvietettäkin on kahta lajia: huonoa ) |
Tags
Comments
Post a Comment for 1947-11-22-02
